Skannatut kansikuvat kirjastojen verkkopalveluissa

Monet kirjastot ym. ovat vieneet skannaamiaan kansikuvia verkkopalveluihinsa.

Ongelmana kuitenkin on, että jokaiselta oikeudenhaltijalta tarvittaisiin lupa, koska kansikuvat vertautuvat muihin tekijänoikeuslain suojaamiin kuviin.

Usein on vedottu ns. sitaattioikeuteen. Koska tämä asia on ollut jo jonkin aikaa ilmassa tein tiedusteluja Kopiostoon, jonka linjaus oli varsin tiukka: sitaatti-oikeus ei päde.

Onneksi ilmeisesti on käynnissä neuvotteluja tekijänoikeuslain 16 d § mukaisesti lisenssin saamiseksi tämänkaltaiselle aineistolle. Tosin kun otetaan huomioon, miten resursseja on, niin tämä lisäkulu tuskin kirjastokenttää miellyttää…

Score: 0
Pysyvä linkki

Sopimukset koskevat uusia kansia, sinänsä kyllä kiinnostaisi ovatko kustantajat sopineet asiasta oikeudenhaltijoiden, eli kuvittajiensa kanssa.

Vanhemman aineiston osaltahan näin ei ole. Esim 1970-luvun kirjojen kansista tuskin on sopimuksia tehty. Näin ollen kirjastot eivät ilmeisesti itse voisi tuottaa kuvamateriaalia omista aineistoistaan verkkoon esim. näyttöluettonsa osaksi.

Score: 0
Pysyvä linkki

Kysyin itse luvat verkkosivukäyttöön kirjastollemme ~jokaiselta suuremmalta kirjankustantajalta kesän aikana sekä osalta levy-yhtiöistä, eikä yksikään lupaa evännyt. Osa antoi jopa tunnukset jolla voimme käydä heidän kansi- ja valokuvatietokannassaan. Ehtona oli, että kuvaa ei muokata (pienennyksen webikäyttöä varten uskoisin olevan poikkeus tähän muokkaamiseen, sillä kuvathan ovat painoon kelpuutettavaa kokoa ja tarkkuutta). Poikkeuksena mainitsivat, että kirjailijoista olevat valokuvat eivät kuulu tähän käyttölupaan, koska niiden oikeudet ovat valokuvaajilla eivätkä kustantajilla.

Varsinaisessa tietokannassa eli OPACissa olevat kuvathan tulevat sen sijaan käsittääkseni yleensä joko Kirjavälityksen, BTJ:n tai vastaavan myötä, jolta kuvat tulevat uudempien tietueiden ja esittelytekstien kanssa. Vanhoista teoksista ei ole yleensä saatavilla esittelykuvaa tai -tekstiä.

Score: 0
Pysyvä linkki

Tiedän kyllä, että kustantajat ovat suostuvaisia, onhan kyseessä heille ilmainen mainos. Itsekin olen hakenut ja saanut luvat, kiitos siitä kustantajille. Tässä yhä korostan tuota otsikkoa – skannattuja kuvia ei siis voi käyttää.

Vanhempaa aineistoa ei näin ollen saa näkymään asiakkaille samalla tavalla. Ennen vuotta 2005 julkaistuista teoksista ei kuitenkaan kustantajilta juuri kuvia löydy, vaikka asiakkaita saattaisi kiinnostaakin. Tämän seurauksena OPACit tulevat näyttämään varsin valjuilta käyttäjilleen.

Score: 0
Pysyvä linkki

Ongelmavyyhti on todellinen ja sotkuinen. Kopioston jyrkkää näkemystä ei kuitenkaan pidä ottaa faktana, Kopiosto on yhden oikeudenhaltijatahon etujärjestö, ei oikeusistuin.

Asian tekee ongelmalliseksi se, että tekijänoikeus kansikuvaan voi olla hyvin monimutkainen. Yleisintä lienee, että kustantaja ostaa graafikolta työn ja voi sen jälkeen päättää, miten kantta käytetään. Mutta jos kannen grafiikka sisältää itsenäisen teoksen (valokuvan, piirroksen, maalauksen), kannen muuten tehnyt graafikko ei voi luovuttaa kyseisen teoksen oikeuksia eteenpäin, ne ovat edelleen alkuperäisellä tekijällä, jolta lupa käyttöön lienee hankittu.

Valokuvat ovat erityisen hankala teosryhmä, koska laki jakaa ne kahteen ryhmään, tavallisiin "valokuviin" ja "valokuvateoksiin". Jälkimmäisten suoja on sama kuin muillakin teoksilla, mutta "pelkkä valokuva" saa suojaa vain 50 vuotta valmistushetkestään. Kukaan ei kuitenkaan pysty sanomaan, missä valokuvan ja valokuvateoksen raja kulkee, se on aina etsittävä tapauskohtaisesti.

On siis mahdollista, että kirjan tai levyn kannen kopioimis- ja levittämisoikeudet ovat kustantajalla tai levy-yhtiöllä, mutta automaattisesti näin ei ole. Yleensä kuitenkin luvan pyytäminen kustantajalta on yksinkertaisin ratkaisu, paitsi jos yhteyttä pitäisi ottaa tuhansiin kustantajiin :)

Verkossa toimitaan hyvin laajasti siten, että pienikokoisia kansikuvia käytetään oikeudenhaltijoiden hiljaisella suostumuksella. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa käyttö on muodollisesti luvatonta, mutta koska se on kustantajallekin hyödyllistä, asiaan ei puututa. Tämä on suosittu ratkaisu, koska se säästää kaikkien vaivannäköä eikä tuota kenellekään harmia.

Sitaattioikeuteen vetoaminen on aina tulkinnoille altista. Mekaaninen kuvien liittäminen luetteloon ei varmaankaan täytä suomalaisen sitaattioikeuden perinteiden mukaista ehtoa, mutta toisaalta ei voida sanoa, ettei jonkinlainen käyttö voisi olla lain mukaista. Olennaista on kuvien käytön funktio ja suhde kyseisistä teoksista muuten tarjolla olevaan informaatioon. "Huvin vuoksi" ei riitä, mutta jos kansikuvaa tarvitaan esimerkiksi hahmottamaan käsiteltävänä oleva teos erotukseksi muista samantyyppisistä tai -nimisistä teoksista, sitaattipykälään voi mielestäni hyvinkin vedota.

Olisi tietenkin järkevää ratkaista asia kerralla joko asetuksella tai pienellä tekijänoikeuslain muutoksella, joka antaisi "hiljaiselle sopimukselle" laillisen aseman. Tällöin jäisi oikeudenomistajan vastuulle arvioida, onko joku jossain käyttänyt tällaista PR-materiaalia tavalla, joka haittaa oikeudenomistajan etuja. Jos ei haittaa, kenelläkään ei ole intressiä nähdä asian suhteen vaivaa.

Ehkä OKM voisi myös tehdä kustantajien kanssa jonkinlaisen yleissopimuksen? On kuitenkin vaikea arvioida, millä valtuuksilla näin tehtäisiin puolin tai toisin. Odoteltaessa lainkuuliaiset joutuvat vaivaamaan itseään ja kustantajia.

Heikki Poroila

Score: 0
Pysyvä linkki

Keskusteluissa Kopioston Juha Jukkaran kanssa Turussa järjestetyssä tekijänoikeuskoulutuspäivässä kävi ilmi, että Kopiosto pyrkii saamaan aikaiseksi sopimuslisenssijärjestelmän, jonka puitteissa kuvien käyttö onnistuu ilman oikeudenhaltijoihin tapahtuvaa suoraa yhteydenottoa. Tätä odotellessa.

Score: 0
Pysyvä linkki

Käyttämässämme Origossa on mukana ominaisuus, jossa asiakkaat voivat arvostella kirjoja. Eikös kansikuvien käyttö arvostelutarkoitukseen ole sallittua, jotenkin niin muistelisin. Hieman joudumme venuttamaan sääntöä, sillä eihän kaikista kirjoista tietokannassamme [vielä] ole arvosteluja. Nyttemmin olemme alkaneet käyttää suoraan Kirjavälityksen kuvalinkkejä, koska KV lupasi, että niiden osoitteet ovat "pysyviä". Näin säästämme aika paljon myös omaa palvelintilaa.

Score: 0
Pysyvä linkki

Sarri Nykänen arveli, että kansikuvia voisi käyttää "arvostelutarkoitukseen". Laki ei tällaista yleistä periaatetta tunne, mutta sitaattioikeuteen (§22) on näissäkin tapauksissa mahdollista vedota, jos kuvan käyttämistä pidetään jostain syystä tarpeellisena hahmottamaan jotain arvostelussa esitettyä.

Olisi tietenkin kätevää, jos Kopiosto onnistuisi hankkimaan kustantajilta ja muilta mahdollisilta omistajatahoilta kollektiivisopimukseen tarvittavat valtuudet. Suhtaudun tähän kuitenkin skeptisesti ihan siitä syystä, ettei Kopiosto järjestönä oikein istu tällaisten lupien hallinnoijaksi. Kuvastolla saattaisi olla intressiä graafikoiden puolesta, kustantajia ei taas edusta luontevasti mikään perinteisistä tekijänoikeusjärjestöistä.

Heikki Poroila

Score: 0

Mikä on tilanne tämän aiheen suhteen? Edelleen sama (sekavahko) kuin v. 2010? 

Törmään tähän kysymykseen aina silloin tällöin, kun sidosryhmämme kyselevät saako kirjojen kansikuvia käyttää kirjastotietokannassa. 

Score: 0

Suomalaisten kustantajien mediapankeissa on nykyään yleisiä käyttöohjeita, joita voi kirjastoissakin soveltaa. Esimerkiksi WSOY (http://www.wsoy.fi/palvelut/medialle/)  sallii kansikuvien ja kirjailijakuvien käytän tällaisin ehdoin:

"Kansikuvan tai kirjailijakuvan saa julkaista vain kirjasta/kirjailijasta kertovan artikkelin yhteydessä tai kirjan/kirjailijan markkinointiin liittyvissä julkaisuissa. Kuvan lataaja voi käyttää kuvaa vain edustamassaan mediassa, kuvaa ei saa luovuttaa edelleen kolmansille osapuolille. HUOM! Kirjailijakuvien yhteyteen on merkittävä kuvaajan nimi tai muu kuvalähde."

Otavalla teksti on tällainen: "Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja ohjelmien yhteydessä. Kuvien lataaminen näihin tarkoituksiin on maksutonta. Kirjailijan valokuvan yhteydessä on mainittava Otava ja kuvaajan nimi. Kansikuvien yhteydessä ei mainintaa tarvita."

Kumpikaan näistä teksteistä ei minusta sinänsä anna lupaa systemaattiseen kansikuvien käyttöön kirjastojen tietokannoissa. Sen sijaan Liken muotoilua "Kansikuvia ja kirjailijakuvia saa käyttää vapaasti kyseiseen kirjaan liittyvissä yhteyksissä." voi jo pitää yleisenä lupana myös kirjastoille.

Koska kustantajien oma suhtautuminen on tämän verran kirjavaa, tuntuu edelleen järkevältä vaatia jonkinlaista yleisjärjestelyä. En ainakaan itse löytänyt Kopioston sivuilta sellaista informaatiota, joka kertoisi vuonna 2010 kaavaillun kollektiivisopimuksen syntymisestä. Toivottavasti olen väärässä.

Heikki Poroila

Score: 1

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?