Miksi kirjastolaisille on erittäin vähän työsuhdeasuntoja?

Tässä Helsingin tilanne eli käytännössä kaupungin vuokra-asunnon saa heti vain sote-viraston työntekijät. Sote-viraston työntekijöissä suositaan maaltamuuttajia. Muiden alojen työntekijät joutuvat jopa vuosiksi asuntojonoon ja muilla aloilla etusijalla ovat (vaikka suoraan sitä ei tässä sanota) helsinkiläiset ja pitkään Helsingissä asuneet! Eli Helsingin kaupunki antaa melko mediaanipalkkaislle sairaanhoitajille (lisineen mahdollisuus tienata yli 3.000 €/kk) asunnon heti. Myös maalaislähärit kaupungin asunnon saavat nopeasti.

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Noin 1770 asuntoa eri puolilla Helsinkiä. Asunnoista valtaosa on yksiöitä tai kaksioita. Neliövuokra vaihtelee välillä 10,50–19,09 €/kk koon ja sijainnin mukaan. Työsuhdeasuntojen välityksessä etusijalle asetetaan ulkopaikkakunnalta Helsinkiin työn vuoksi muuttavat hakijat.

Suosittelemme hakemaan useampaa työsuhdeasuntoa kerrallaan (korkeintaan 20 kohdetta/hakija).

KAIKKI MUUT KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT Välitämme seuraavien virastojen työsuhdeasunnot: yhteensä 219 kpl

- Opetusvirasto (132 asuntoa) - Kaupunginkirjasto (40 asuntoa) - Kiinteistövirasto (4 asuntoa) - Liikuntavirasto (17 asuntoa) - Nuorisoasiainkeskus (19 asuntoa) - Pelastuslaitos (7 asuntoa)

Laitathan hakemukseen mahdollisimman selkeästi tiedon siitä, mihin työtehtävään ja toimipaikkaan olet tulossa töihin tai missä jo työskentelet. /// Ei valinnanvaraa asunnon paikan suhteen - sote-viraston työntekijät voivat valita 20 paikan joukosta.

Helsingin kaupunginkirjastossa työskentelee noin 500 henkilöä eli vain 8% saa työsuhdeasunnon.

KYSYMYKSET

1. Onko muissa kunnissa sama tilanne, että kirjastolaisia syrjitään asuntojonossa? 2. Jos kirjastolaisen palkasta jää käteen noin 2.200 €/kk ja kirjastosinkulta yksityisen vuokrayksiön jälkeen jää käteen noin 1.500 €/kk niin onko tämä mielestänne riittävä käteenjäävän nettopalkan taso Helsinkiin (ollaan lähellä köyhyysrajaa). 3. Laskeeko kaupunki mielestänne liikaa rikkaiden kulttuurisukujen varaan? Kirjastolaisista vain pieni osa on kuuluu varakkaisiin kulttuurisukuihin. 4. Tänä vuonna uustuotantoa valmistuu n. 200 asuntoa. Eikö tulevasta uustuotannosta voisi varata osan kirjastolaisille ja palomiehille työsuhdeasunnoiksi?

Score: 0
Pysyvä linkki

"Jos kirjastolaisen palkasta jää käteen noin 2.200 €/kk"
niin hänen täytyy olla ainakin pääkaupunkiseudulla keskitason johtaja. Oma nettopalkkani noin 35 vuoden kirjastonhoitajuuden (= informaatikko) jälkeen on alle tuon.

Heikki Poroila

Score: 0
Pysyvä linkki

Ja tärkeä pointti; kirjastolaisten palkoilla on hankala ostaa oma asunto.

Jos ottaa tasaerälainan 15 vuodeksi (ei kannata ottaa annuiteettilainaa, koska maksaa alussa monta vuotta pelkkiä korkoja) ja korko on tyypillinen 1,5% niin 100.000 asunnon eli vanhasta elementtitalosta lähiöyksiö kuukausilyhennys on noin 680 €/kk.

Jos laina on 200.000 €/kk eli pieni asunto eteläisestä kantakaupungista/uustuotantona radanvarrelta niin 15 vuoden tasaerälainan kuukausierä 1,5 % korolla on noin 1.360 €/kk. Käteen jäisi yhtiövastikkeen ja lainanlyhennyksen jälkeen luokkaa 650 €/kk.

-> Tarvitaan oikeasti huokeita työsuhdeasuntoja uustuotantona kirjastolaisille!

Score: 0
Pysyvä linkki

"Jos kirjastolaisen palkasta jää käteen noin 2.200 €/kk niin hänen täytyy olla ainakin pääkaupunkiseudulla keskitason johtaja. Oma nettopalkkani noin 35 vuoden kirjastonhoitajuuden (= informaatikko) jälkeen on alle tuon."

Uskomatonta! Kun kävin kohta kohdalta läpi äitini veroilmoituksen (teki työuransa puoliksi maalla puoliksi Helsingissä suoritusportaassa sairaanhoitajana - ei siis johtoportaassa ylihoitajana) niin bruttoeläkkeen suuruus oli 2.100 €/kk (leskeneläkkeen osa tästä oli 201 €/kk) eikä mitään eläkevakuutusta hänellä ole ollut.

Tarvitaan työurien pidentämistä alkupäästä; merkonomin ja sairaanhoitajan paperit sai 3 vuodessa eikä niin kuin tänään 3 vuotta lukiota + 4 vuotta amk:ta = tradenomi/sairaanhoitaja. Jyrkkä ei eläkeiän pidentämisestä yli 60-vuotiaille loppupäästä. Täytyy olla poikkeuksellisen mielekäs työ, jos motivaatio on korkealla 63-vuotiaana.

Tässä asiassa EK ja Kokoomus toimivat kuin Hölmölässä; peittoa leikataan alkupäästä, mutta pidennetään loppupäästä.

Score: 0
Pysyvä linkki

Niin siis piti olla bruttoeläke 2.700 €/kk (josta työeläke 2.500 €/kk- maksajana Keva). Nettoeläke 2.100 €/kk, josta työeläke 1.900 €/kk. Eläkkeen määrään vaikutti laskentavuosien ansiotaso eli hän teki paljon päivystystyötä yöaikaan ja sunnuntaisin.

/// Päivystystyötä tekivät ennen hyvin paljon myös alkuvaiheen lääkäriopiskelijat eli hyvinpalkattuun päivystystyöhön pystyisi työhön perehdyttämällä ilman varsinaista koulutusta. Lakkoaseella on suora vaikutus palkkaan.

Score: 0
Pysyvä linkki

Espoossa on erittäin vähän palvelussuhdeasuntoja (150), mutta kirjastotyöntekijälle on tarvittaessa haettu asunto normaalista kaupungin asuntojonosta. Tuntemissani tapauksissa asunto on löytynyt viikossa. Itse olen kahdesti ollut asunnon tarpeessa ja kummassakin tapauksessa kaupungin asunto järjestettiin ennen toivomaani päivämäärää. Toisessa asuin 19,5 vuotta, toisessa 8 kk. Espoo on nostanut vuosittaisen asuntotuotantonsa kolmesta sadasta neljään sataan (Helsinki rakentaa vuodessa 200 asuntoa).

Score: 0
Pysyvä linkki

"Espoo on nostanut vuosittaisen asuntotuotantonsa kolmesta sadasta neljään sataan (Helsinki rakentaa vuodessa 200 asuntoa)."

Helsingissä kunnallisten vuokra-asuntojen rakentamatta jättäminen on sanoisinko tietoinen (oikeisto)poliittinen valinta. Helsingin imagon, pääkonttorien, virastojen ja halutuimpien työpaikkojen vuoksi tulijoita riittää.

Uuden kaksion rakentaminen maksaa noin luokkaa 125.000 (tyypillinen katekerroin urakoinnissa on 30%), mikä taas on noin vanhan yksiön hinta Helsingissä ja Helsingin kaupungilla kyllä on tontteja. Asumistuki on nostanut vuokrat Helsingissä.

"Hel­sin­gil­lä on hir­veäs­ti omai­suut­ta ja kal­lis­ta maa­ta. Vai­kea sa­noa, olem­me­ko rik­kai­ta vai em­me pohti vih­rei­den ryh­män­joh­ta­ja Ville Ylikahri." http://www.hs.fi/paivanlehti/kaupunki/Helsinki+siunasi+45+miljardin+bud…

Kysymys on ihmisten vedättämisestä. Työssäkäyvät lapsiperheet muuttavat Helsingistä enemmän ympäryskuntiin kuin toisin päin. Helsinki menettää verotuloja. Helsingin menoissa on paljon karsittavaa ja liikelaitokset tuottavat n. 500 M/vuosi. Budjetti on 4,5Mrd. Kaikille 500 kirjastolaisille voitaisiin budjettivaroilla rakentaa työsuhdeasunto noin 60 M €:lla.

Kuten wanha slogan kuuluu: Eläköön Espoo!

Score: 0
Pysyvä linkki

"Kaupungin vuokra-asuntoja ei rakenneta budjettivaroin vaan pankkilainoilla. Lainat maksetaan takaisin asukkailta perittävistä vuokrista."

Aha. Tähän asiaan liittyy sitten ongelmia:

1. Inevestoinnin takaisinmaksuaika investointilaskennassa. Jos laskennassa vaaditaan 40 vuoden takaisinmaksuaika -> vuokra alempi kuin jos vaadittu takaisinmaksuaika on 20 vuotta. 2. Kaikki investointilaskennan menetelmät antavat erilaisen tuloksen (sisäisen korkokannan menetelmä joskus kaksi korkokantaa -> menetelmää ei saa käyttää yksin) -> on käytettävä useaa menetelmää. 3. Juridiikka ei sääntele investointilaskennan menetelmiä.

Tulee ottaa mallia opiskelijoiden asuntosäätiöistä! Vanhat asunnot on jo kuoletettu ja Helsingissä opiskelijayksiö lähtee noin hintaan 300 €/kk; tässä olisi oikea hinta vanhalle työsuhdeasunnolle. Yhtiövastike yksiössä on Helsingissä luokkaa 150 €/kk - eli:

Noin yhtiövastike * 2 = oiikea hinta kunnallisille vuokra-asunnoille, jotka eivät ole uudistuotantoa.

/// Työtätekeviä ei saa piiloverottaa ylivuokrilla vaan on mentävä kohti sosiaalista työsuhdeasuntopolitiikkaa!

Score: 0
Pysyvä linkki

Kaikki asukkaat maksavat kaikkia lainoja asunnon kunnon, varustelun ja sijainnin mukaan jyvitettynä. Itse asuin 8 kk vuosikymmeniä vanhassa rapistuneessa, ikkunaremontin tarpeessa olevassa talossa. Asunnon vuokrasta meni toista sataa euroa lainojen katteeksi, vaikka itse talon lainat oli takuulla maksettu kauan sitten. Vuokra oli sinänsä huokea, mutta sisälsi normaalia suuremman maksun korjausrahastoon - kuten sanottu, ikkunaremontti edessä. Talo oli erittäin hyvällä paikalla. Se oli kyllä rakennettu pystymetsään, mutta kaupunki oli rakentunut sen ympärille. Tärkeimmät palvelut 5 min. päässä, hyvät liikenneyhteydet kaikkialle. Ainoa puute oli se, että ei ollut kirjastoa: Espoonlahden keskuksessa ei ole kirjastoa.

Score: 0
Pysyvä linkki

"Kaikki asukkaat maksavat kaikkia lainoja asunnon kunnon, varustelun ja sijainnin mukaan jyvitettynä."

Juu. Mikko Kirjoittaa taas asiaa. Jyvityksen taikka hallinnon kustannusten jakamiseen ei ole olemassa oikeaa menetelmää. Esim. Nesteellä joutuivat öljutankkihommassa nikkaroimaan itse jakoperusteet. Täytyy keksiä joku ratkaisu ja kuten luennoiva dosentti sanoi se on sitten "that's all".

Tässä tulee vastaan - teorian ja käytännön tasolla - perusongelma eli "Diffenrent Costs for Different Purposes". Toki asuntoyhtiön/säätiön hallinnon kustannuksista osa kuuluu vanhoiille taloillekin.

Näin pragmaattisena ratkaisuna mielestäni 2 * yhtiövastike kuten opiskelijoiden asuntosäätiöissä/yhtiöissä olisi se oikea vuokrataso vanhoille asunnoille. Heilläkin on uudistuototantoa ja kustannuslaskenta + jyvitykset mietitty.

/// Kunnalliset liikelaitokset tähtäävät voittoon. Helsingin Energian tuloilla on saatu kauan noin yksi veroäyri alemmaksi. Kulutukseen kuten energiaan piiloverotusideologia ehkä sopii, mutta ei perustarpeisiin kuten asuntoihin.

Score: 0
Pysyvä linkki

Ei todellakaan sairaanhoitaja tienaa edes lisineen lähellekään 3000€/kk. Mistä tuon palkan revit? Itselläni noin 2500/kk ja teen vaativampaa, erikoissairaanhoidollista työtä poliklinikalla, eiköää lisiä tule päälle. Sairaanloissa palkka noin 2300/kk, lisistä ehkä 200-300 päälle, mutta se on aika pieni korvaus siitä, että työ on epäsäännöllistä, todella vastuullista, vaativaa ja kaikin tavoin kuormittavaa. 

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?