Kirjastot ja Wikipedia

Hyvät työtoverit kautta maan!

Kirjastot.fi:n toimituksen ja ohjausryhmän valtuuttamana olen kartoittamassa kirjastolaisten kiinnostusta toimia kirjaston omassa Wiki-työryhmässä, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa yhteisölliseen webiin, tarkemmin sanottuna suomenkieliseen vapaaseen tietosanakirjaan Wikipediaan.

Voisimme aluksi keskittyä Wikipedian kirjailijatietoihin, joita siellä on jo valmiina jonkin verran, mutta joita voisimme viedä lisää ja täydentää olemassa olevien tietoja.

Wikipedian kirjailijatietoja ei tule nähdä kirjastoissa tuotettujen kirjailijatietojen kilpailijoina, vaan pikemminkin yhteisenä alustana, josta voimme rakentaa linkit kirjastojen omiin kirjailijatietoihin. Kirjailijakohtaisesta teosluettelosta voi lisäksi rakentaa nimekekohtaisen hakulinkin kirjastoista paikannusta ja saatavuutta varten.

Pienemmän porukan kanssa voisi miettiä valmiiksi Wikipedian kirjailijatietojen perusrakenteen, jonka jälkeen alkaisi varsinainen yhteinen työ, toivottavasti vielä tämän vuoden puolella.

Wikipedia on työskentelyalustana joustava ja helppokäyttöinen. Sinne voi luoda uusia luokkia ja niiden alle alaluokkia. Kirjailijatiedot voidaan luokittaa siten, että saamme kirjailijat jaoteltua ainakin sukupuolen, kirjallisuuslajin, maantieteellisen alueen, kansallisuuden ym. mukaan. Kirjailijan voi sijoittaa useampaan luokkaan, mikä tietysti lisää löydettävyyttä.

Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjailijatKs. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:KirjailijatKs. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kirjailijoista

Jos aukaisee yllä olevat linkit, niin huomaa heti, että nykyinen Wikipedian kirjailijaluokitus voisi olla parempi ja loogisempi - meitä siis todella tarvitaan siellä. Keskustellessani viime keväänä Suomen Wikipedian tiedotusvastaavan Timo Jyringin kanssa eräästä muusta asiasta hän heti toivotti, kuullessaan minun olevan kirjastosta, kirjastolaiset tervetulleiksi Wiki-yhteisöön. Kirjaston näkyvä mukanaolo Wikipediassa kiinnostaisi varmasti myös tiedotusvälineitä.

Mitä enemmän meitä on, sitä nopeammin saamme näyttävän kirjailijaosion aikaiseksi Wikipediaan. Toivottavasti kirjastojen johdot ymmärtävät asian merkityksen ja mahdollistavat Wikipedia-työn tekemisen työaikana. Periaatteena voisi olla, että kirjastot vastaisivat kuten tähänkin asti oman alueensa kirjailijoista, jolloin kenenkään työaikaa ei kuluisi kohtuuttoman paljon.

Työskentelyä varten voidaan perustaa oma wiki, johon kootaan perusohjeet, ajankohtaiset asiat, ym. Lisäksi voidaan perustaa Kirjastot.fi:hin oma foorumi keskinäisiä keskusteluja varten. Tarkoitus ei ole luoda raskasta organisaatiota, vaan verkottunut itsetoimiva yhteisö. Kiva olisi jollakin paikkakunnalla järjestää yhteinen aloitustilaisuus, johon voisi pyytää joltakin Wikipedia-asiantuntijalta esityksen.

Jos kiinnostuit, niin ilmoittaudu ma 6.11. mennessä sähköpostitse

Email: erkki.lounasvuori@kaapeli.fi

ja kerro asiasta niillekin kirjastolaisille, joita tämä viesti ei saavuta. Mukaan voi tietysti tulla myöhemminkin, mutta olisi hyvä tietää, kuinka paljon kiinnostusta on jo aloittamisvaiheessa. Jos olet jo tuottanut tietoja Wikipediaan, niin tervetuloa mukaan myös kirjaston Wiki-ryhmään.

Monikielinen vapaa tietosanakirja Wikipedia on maailmanlaajuisesti kovassa huudossa ja tietosisällöt kasvavat vauhdilla. Wikipedia kuuluu tällä hetkellä maailman 10 käytetyimmän verkkopalvelun joukkoon ja ennusteiden mukaan se on ensi keväänä jo viiden käytetyimmän joukossa. Wikipedian suosiosta johtuen kirjastot saavat tätä kautta varmuudella uusia käyttäjiä omille verkkosivuilleen.

”Kukaan ei tiedä kaikkea, mutta kaikki tietää jotain”

Siihen on tietysti varauduttava, että jotkut muutkin kuin kirjastolaiset tulevat tekemään lisäyksiä/tarkennuksia kirjailijatietoihin, sillä Wikipedian tietosisältöjä on kellä tahansa oikeus muuttaa. Se ei ehkä ole meille kirjastolaisille tuttu tiedon tuottamistapa, mutta etenkin englanninkielinen Wikipedia todistaa lopputuloksen olevan laadukasta ja arvostettua.

Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Vastauksia_arvostelijoillemme

Herää tietysti kysymys, että joku muuttaa tietoja sabotoimismielessä. Näin on tapahtunutkin, mutta kiinni jää jossakin vaiheessa ja sen jälkeen ei ole asiaa sivuille tuottamismielessä. Siitä pitävät huolen Wikipedian valvojat ja yhteisön oma moraali. Englanninkielisessä Wikipediassa on parhaimmillaan jäänyt kiinni 10 sekunnin kuluttua sabotoinnista. Se kannattaa myös muistaa, että jokainen muutos artikkelissa arkistoituu ja aina voidaan palauttaa edellinen versio.

”Wikipedian artikkelit ovat sen takia niin huonoja, kun sinä et ole tehnyt niitä paremmiksi”

Näinkin on joku todennut, eikä meidän tarvitse muuta kuin korvata sana ”sinä” sanalla ”kirjasto” ja ottaa haaste vastaan.

Tervetuloa mukaan rakentamaan kaikkien yhteistä vapaata tietosanakirjaa, Wikipediaa!

Ilmoittaudu mukaan ma 6.11. mennessä.

Erkki LounasvuoriTiedonhaun portin erikoissuunnittelijaEmail erkki.lounasvuori@kaapeli.fiGsm 040-555 0692

Score: 0
Pysyvä linkki

Vaikken henkilökohtaisesti taida pystyä lisäämään kenenkään kirjailijatietoa, pidän Erkin haastetta erinomaisena. Kirjastojen liittyminen Wiki-rintamaan on hyväksi sekä Wikipedian käyttäjille että kirjastoille itselleen. Tässä meillä nimittäin on ihan oikeasti työmaa verkkoympäristössä.

Voi kulua tovi, ennen kuin saamme hitaat luumme vauhtiin, mutta olen vakuuttunut sitä, että meillä on ammattitaitomme ja -asenteemme kautta yhtä ja toista annettavaa. Olemme tottuneet tarkistamaan tietoja, olemme lukuisten tiedonlähteiden äärellä ihan ammatinkin puolesta.

Tekijänoikeus ei ulotu faktoihin, joten Wikipediaa voidaan rakentaa varsin vapaasti ilman typeriä esteitä ja rajoituksia. Toisten luomaa tekstiä täytyy tietenkin kunnioittaa, mutta ne faktarusinat saa poimia kenen tahansa leipomasta pullasta.

Minulla ei ole Erkin haasteeseen muuta lisättävää, kuin että pelkästään kirjailijoihin ei meidän tietenkään ole pakko jäädä. Itseäni kiehtoo musiikkiin liittyvien hakusanojen lisäksi tutkia ja kehittää Wikipedian yleisiä hakuominaisuuksia hakusanojen tasolla. Uskon että meillä on tällaisen hakujen standardoinnin alueella muille annettavaa.

Ajankäyttö on vakavimia Wiki-työn esteitä, joten toivottavasti Erkin vinkki kirjastojen johtajille ja esimiehille menee perille. Wikipedia on niin hyvä sijoitus, että siihen kannatta käyttää kallista työaikaakin.

Score: 0
Pysyvä linkki

Veronmaksajan ominaisuudessa olen siltä mieltä, että sisällön tuottaminen ei kuulu kirjaston perustehtäviin, joita ovat esimerkiksi lainaaminen ja tietopalvelu. Kirjoja kirjoittaa kirjailijat ja heidän (tai kustantajan) kannattaa laittaa omat tietonsa Wikiin, jos niin katsovat aiheelliseksi. Voi olla että joku ei tietojaan sinne edes halua.

Toisaalta tehty työ pitäisi näkyä kirjaston tuloksessa jo uskottavuudenkin takia. Ulkopuolisen sanakirjan kirjoittaminen ei siinä näy kuin tuhlattuna työaikana.

”Ajankäyttö on vakavimia Wiki-työn esteitä, joten toivottavasti Erkin vinkki kirjastojen johtajille ja esimiehille menee perille. Wikipedia on niin hyvä sijoitus, että siihen kannatta käyttää kallista työaikaakin.”

En ole ollenkaan varma, että Wiki on hyvä sijoitus:

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=26480

Score: 0
Pysyvä linkki

Savosen Olli ei mielestäni ole käsittänyt Wikipedia-hankkeen pohjimmaista ideaa myös kirjastojen näkökulmasta: se on nyt ja tulevaisuudessa maksuton ja käyttövapaa, monikielinen verkkotietosanakirja. Se on olennaisesti parempi organisaatio kuin verkko sinänsä.

Mielestäni kirjastojen ja veronmaksajien kannattaa sijoittaa Wikipediaan, koska se tulee halvemmaksi kuin julmetun kalliit kaupalliset tietokannat ja koska meillä on mahdollisuus saada hakujen piiriin sellaisiakin hakusanoja, joista kaupalliset eivät ole kiinnostuneita.

Toki nämä ovat sellaisia periaatejuttuja, ettei yksimielisyyttä löydy. Jonkun mielestä vapaa ja maksuton on ihan tyhmä juttu. Minä näen siinä kirjastopalveluillekin hienon mahdollisuuden erityisesti tulevaisuudessa. Sen eteen käytetyt työtunnit eivät ole tuhlausta vaan säästöä.

Heikki Poroila

PS Emme kai halua, että hakuteosten artikkelit ovat kohteensa itse kirjoittamia? Tai kustantajan mainoksia? Minua sellainen maailma ei tyydyttäisi. Enkä murehtisi sitä, mitä Encyclopedia Britannica on Wikipediasta mieltä, mieluummin kannattaa tutustua siihen itse.

Score: 0
Pysyvä linkki

Se näissä keskusteluissa on harmittavaa, että keskustelijoiden käsityksiä arvostellaan asioiden sijasta. Yritän kuitenkin pitäytyä asioissa.Ensinnäkin ilmaista tietokantaa tai ohjelmistoa ei ole olemassakaan. Eikä senoloisten palveluiden jatkuvuudesta ole takuita. Googlekin on yhtä puolueeton ja ilmainen kuin ilmainen lounas.Toisekseen näkisin, että Wikipedian ylläpito sopii nettihipeille paremmin kuin järjestäytyneelle kirjastolle. Uuden tiedon ja muuttuvan tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti verkossa koko ajan, eikä sieltä tai painetusta tavarasta kannata ainakaan kirjaston toimesta kopioida tekstiä Wikipediaan. Wikipediahan on vain paksun manuaalisen tietosanakirjan digitaalinen kopio ja tällaisilla ratkaisuilla on kokemukseni mukaan lyhyt elinkaari.

Score: 0
Pysyvä linkki

En minä "arvostellut" vaan arvelin, että OS:n kielteinen asenne johtuu siitä, ettei hän ole joko tullut ajatelleeksi tai sitten hyväksynyt Wikipediaan mielestäni sisältyvää hienoa ja kirjastoille tärkeätä piirrettä.

Mutta pelkistetään asiaan, sekin sopii. "Ilmainen" ei ollut käyttämäni termi. Puhuin maksuttomuudesta ja siitä, että Wikipedia tulee halvemmaksi kuin kaupalliset tietokannat. Samasta syystä kaupungit harkitsevat siirtymistä Linux-ympäristöön. Ihan ilmaista ei tosiaan moni asia ole.

Wikipedian tai minkään muunkaan netissä toimivan palvelun jatkuvuudesta ei tietenkään voi olla sen kummempia takeita kuin perinteisessäkään ympäristössä. Ja kirjastothan maksavat vuosittain suuria summia kaupallisille verkkopalveluille, jotka voivat minä hetkenä hyvänsä laittaa lapun luukulle. En ymmärrä, miksi riski olisi suurempi vain sen takia, että palvelu perustaa epäkaupalliseen innostukseen. Mielestäni juuri verkko on täynnä esimerkkejä asioista, joiden voima nousee ihmisten innostuksesta, ei rahasta (Linux, open source).

Viittaus Googlen "puolueettomuuteen" voi olla mielekäs, mutta mielellään kuulisi/lukisi vihjailun asemasta jotain konkreettista. Millä tavalla Wikipedian "puolueettomuus" on uhattu? Miten ollaan "puolueellisia" tietosanakirjassa, jonka hakusanat ovat vapaaehtoisten tekemiä ja jatkuvassa julkisen muutoksen tilassa?

Se on totta, että informaation ja varsinkin raakadatan määrä kasvaa verkossa. Tämä havainto ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että merkittävän tiedon siilaaminen on joka tapauksessa kirjastotyyppisten palveluiden rooli nyt ja tulevaisuudessa. Wikipedia on tässä suhteessa kokeilemisen arvoinen hanke.

"Wikipediahan on vain paksun manuaalisen tietosanakirjan digitaalinen kopio ja tällaisilla ratkaisuilla on kokemukseni mukaan lyhyt elinkaari." Voi sitä tietenkin suhtautua asiaan näinkin tylysti. Olen itse täysin eri mieltä, enkä siksi että olisin nettihippi (olen vain entinen hippi) vaan sen takia, että pystyn jo nyt hyödyntämään Wikipediaa mm. kirjaston dokumentointityössä paljon paremmin kuin netissä hajallaan olevaa dataa ja faktaa.

Onneksi tämäkään asia ei ratkea pelkästään asenteidemme tasolla. Jos Wikipedia on järkevä hanke, se etenee ja toimii. Jos se ei osoittaudu järkeväksi ja tarpeelliseksi, se kuolee. Jokainen voi toki valita, onko sivustakatsoja vai osallistuja.

Score: 0
Pysyvä linkki

Missä kirjastoissa on niin paljon henkilökuntaa, että on aikaa tämänkaltaisiin hankkeisiin? Suurimmalla osalla, lienee täysi työ selviytyä tästä jokapäiväisestä lainaustominnan pyörittämisestä.

Score: 0
Pysyvä linkki

Paljon puhutaan kirjastoissa piilevästä substanssiosaamisesta. Lähtemällä mukaan tähän hankkeeseen - vaikka sitten tekemisen ilosta ja vapaa-aikana, jollei johto ymmärrä osoittaa työhön osuutta työajasta - kirjastot voivat mitä parhaimmilla tavoin tuoda esiin tätä osaamista. Tietysti jos mitään substanssiosaamista ei edes ole ja kirjastot ovat taantuneet logistiikkakeskuksiksi niin ei kai asialle mitään voi.

Score: 0
Pysyvä linkki

Tämähan on hieno tilaisuus toteuttaa yhteistoiminnallista oppimista. Oppijoina ovat tiedon rakentajat (kirjastolaiset) sekä tiedon tarvitsijat ja käyttäjät. Hieno palvelu, joka ei todellakaan ole pois keneltäkään!

Score: 0
Pysyvä linkki

Wikipedia ja kirjastot: Väliaikatietoja

Ajattelin kertoa väliaikatilanteen ja samalla hieman kommentoida käytyä keskustelua.

Ollin harmiksi :) Wikipediaan tiedon tuottamisesta taitaa tulla totta. Ilmoittautuneita on jo nyt kymmenkunta ja ilmoittautumisaikaa on vielä useita päiviä. Luvussa eivät ole mukana ne ihmiset, joiden kanssa asiaa on mietitty ja valmisteltu. Sitä toivoisin, että ympäri Suomea ilmaantuisi kiinnostuneita, jotta saataisiin kaikki kirjailijat kattavasti mukaan.

Asia kannattaisi nähdä pikemminkin työnkuvan laajentumisena kuin isona työtaakkana, sillä siitä ei todellakaan ole kyse, ainakaan sen jälkeen kun perustiedot on kertaalleen viety. Lime-nimimerkin taakse kätkeytynyt näyttää tietävän/tuntevan kirjastotodellisuuden, mutta onkohan tilanne kaikissa kirjastoissa sama. Ja pitäisikö meidän aktiivisemmin reagoida aikaan ja muuttaa työnkuviamme. Lainaus ei kasva enää vauhdilla jos ollenkaan, mutta ihmiset ovat entistä enemmän verkossa ja osaavat myös käyttää sen palveluja. Yhteisöllisyys on verkossa kasvanut huimasti ja ne ovat verkon suosituimpia palveluja. Minusta kirjastoissa pitäisi jo aktiivisesti miettiä, mitä kaikkea me voisimme tehdä sillä metatiedolla, mikä meillä on aineistostamme. Kirjastojärjestelmät tekevät siitä mallikkaasti osan, mutta ”luettelokorttitiedoilla” olisimme kova sana yhteisöllisessä verkossa, jos elävöittäisimme ne ja antaisimme ihmisten osallistua niiden ympärille rakennettuihin sovelluksiin. Tämä olisi minusta nykyaikaista kirjaston kivijalan rakentamista eikä meidän missään vaiheessa tarvitsisi unohtaa, että meillä on metatiedon takana oleva kirjastoaineisto milloin tahansa ihmisten käytettävissä.

Wikipediaan palatakseni monet varmaan huomasivat eilisessä Hesarissa jutun Wikimedia-säätiön uudesta puheenjohtajasta, ranskalaisesta Florence Nibart-Devouardista. Jutussa kerrottiin myös viime viikolla Tampereella pidetystä 2-päiväisestä OpenMind-seminaarista, jossa bioteknologian tutkija Florencellakin oli esitys. Olin paikalla parin sadan muun joukossa. Florencen esitys oli hyvä ja hän puhui paljon samoja asioita, mitkä Hesarikin nostaa esiin – kannattaa lukea artikkeli. Itse seminaarissa suurin osa osallistujista oli yritysmaailmasta, samoin esitykset. Merkille pantavaa oli, että kaikki antoivat suuren merkityksen Open Source –ratkaisuille ja muutenkin avoimuutta korostettiin yritystenkin toimintastrategioissa.

Erkki Lounasvuori

Score: 0
Pysyvä linkki

Seurailtuani tätä kirjastot ja Wikipedia -ksekustelua pari asiaa tahtoisin omastakin puolestani todeta

1) ylimalkaan siinä, miten tämä idea sopii kirjastonhoitajan ammattikuvaan ja kirjastoalan kehittämiseen, olisin hiukan enemmän Savosen varauksellisella kuin esim. Poroilan melkolailla myönteisellä kannalla. Minusta meidän pitää olla hiukan varovaisia näiden uusien ideoiden kanssa niin kauan ainakin, kun varsinaiset perusasiat tahtovat unohtua. Ajatus kirjastonhoitajista Wikipediakirjoittajina tietysti olisi jonkinlaista substanssitiedon esiin tuomista ja kehittämistäkin. Mutta toisaalta minusta se kirjastonhoitajan omin substanssitieto on tietoa kirjallisuudesta (laajasti, ei siis vain kaunosta) ja dokumentaatiosta, johon sitten ikäänkuin osana kuuluu se, että ei voi tietää kirjoista, jos ei hiukan tiedä sisällöistäkin. Se on vähän eriasia kuin tuollainen yleinen "tiedon sekatyömies", jonkalaisesta ajatuksesta tämä Wikipedia-innostuskin saattaisi nousta. Huolehtikaamme siis aineistoista, kokoelmista, ja sitten bibliografista eli dokumentaatiota koskevasta tiedosta, tehkäämme sitä kunnolla. Esim. bibliografia ja bibliografinen tieto toki käsittää niin kovasti teknisiä kysymyksiä (ohjelmistot), hieman vähemmän teknisiä kysymyksiä (säännöstöt ja formaatit) kuin myös kovasti sisällöllisiä kysymyksiä. Näistä sitten ehkä avautuisi jotain mahdollisuuksia laajenteluihinkin. Mutta nykyään aina vaan keksitään uusia ideoita semmoista tahtia, ettei kukaan enää muista, mitä kirjastojen varsinaisesti pitäisi olla.

2) Itse Wikipedian idea ja käytäntö myös ansaitsee pienen pohdinnan. Siinä on ongelmansa, koska esim. lähdekritiikki käyttäjällä tällaisessa googlaten löytyvässä aineistossa on aika hankalaa. Toisaalta sillä on myös vahvoja mahdollisuuksia mm. nk. "vaihtoehtotiedon" kanavana, samoin kuin tuollaisena kätevänä pienenä faktatarkistusapuneuvona silloin, kun faktat ovat siellä kohtuullisen oikein. Poroila hiukan moitiskeli sitä, että arvostetaan vain maksullista. Sekin on kuitenkin hiukan kaksipiippuinen asia. Maksulliset ja arvovaltaiset julkaisutuotteet toki usein pitävät sisällään asiantuntemusta ja siltä kannalta myös ihan asiallista kontrollia. Tietysti ne myös heijastelevat vallitsevia ideologisia suuntauksia, ja tässä suhteessa kriittisiä vaihtoehtokanaviakin tarvittaisiin.

Mutta siitä olen edelleen hiukan epäilevä, olisiko se luonteenomaisesti kirjastoalalle kuuluva tehtävä. Työnjaollakin on jokin järki ja merkitys yhteiskunnassa.

Score: 0
Pysyvä linkki

Kommentteja Wikipedia kritiikkiin -sivulla sanotaan seuraavasti: ”Wikipediassa ei kukaan pyri omistamaan luotuja artikkeleita, vaan tarkoituksena on saada aikaan tietopankki ihmiskunnan tietämyksestä.”

Juutuin pohtimaan lausahtamaa ”tarkoituksena on saada aikaan tietopankki ihmiskunnan tietämyksestä”. Ikään kuin Wikipedian tekijät nyhjäisivät tuon ihmiskunnan tietopankin täysin tyhjästä! Wikipediakin perustuu jo aikaisemmin olemassa oleviin tiedonlähteisiin… Mistäköhän tietopankista tai muusta lähteestä esimerkiksi nyhjäisty seuraavat tiedot: ”Woolfin tunnetuimpia teoksia ovat Mrs. Dalloway (1925), Majakka (1927), Orlando (1928), Oma huone (1929) ja Aallot (1931).”? Kyllähän minäkin Woolfista kiinnostuneena lukijana tiedän, että nämä lienevät Woolfin tunnetuimmat teokset… Mutta nyhjäisikö tekijä vuosiluvut kenties omasta päästään ja jos nyhjäisi, niin muistiko hän ne vuosiluvut varmasti oikein? (Itse olen erittäin huono muistamaan vuosilukuja.) Vai kopioiko hän ne joltakin enemmän tai vähemmän anonyymiltä webbisivulta, jossa ne on kenties merkitty väärin ja pisti siten virheen kiertämään? Tai tempaisiko tekijä ne vaikkapa Mark Husseyn kirjoittamasta hakuteoksesta ”Virginia Woolf. A to Z”?

Niin, minäkin päädyn Wikipedian sivulle silloin tällöin, mutta sen jälkeen päädyn yleensä tarkistelemaan Wikipediassa esitettyjä asioita muista lähteistä. En yksinkertaisesti luota Wikipediaan, sillä artikkelin kirjoittajat eivät juurikaan ilmoittele lähteitään, eikä artikkeleissa ole tietoja siitä, minkä pätkän artikkelista kukakin kirjoittaja on mahdollisesti kirjoittanut. En väitä, etteivätkö vuosiluvut voisi olla väärin myös Mark Husseyn Virginia Woolf -hakuteoksessa. Husseylla on kuitenkin pokkaa julkaista teos ihan omalla nimellään ja ottaa siten vastuu mahd. kämmeistään! Sitä paitsi Husseyn mahd. kämmeistä ottaa vastuun myös teoksen toimittanut kustannustoimittaja ja kustantamo. Wikipediassa se vastuu on sitä, että ”kuule korjaa se virhe sinne, jos semmoisen satuit havaitsemaan”.

Meidän kirjastoihmistenhän pitäisi opettaa Suomen nousevalle nuorisolle lähdekritiikkiä, johon Suominen tuossa kannanotossaan jo viittasikin. Ja ihan olennainen kysymys tiedonlähteiden arvioinnissa lienee, kuka tiedonlähteen on laatinut. Itse en kannusta Suomen nousevaa nuorisoa käyttämään ensisijaisena tiedonlähteenä anonyymejä webbisivuja, ja ainakin minun näkökulmastani Wikipedia on (nk. yhteisöllisestä kontrollistaan huolimatta) lähinnä anonyymi webbisivusto.

Minunkaan mielestäni painetusta tavarasta ei siis välttämättä ”kannata ainakaan kirjaston toimesta kopioida tekstiä Wikipediaan” kuten Olli Savolainen asian ilmaisi. Ja ei varsinkaan, jos viitteet kopioituun (tahikka referoituun) tavaraan jäävät kokonaan pois! Tai jos ja kun te siellä Wikipedian kirjastotiimissä kehitystoimiin ryhdytte, niin toivottavasti Wikipediasta kehittyy nykyistä luotettavampi lähde ja jopa meikäläinenkin lakkaa tsekkailemasta Wikipedian antamaa infoa muista lähteistä…

Score: 0
Pysyvä linkki

Jaahas, löytyi näemmä asia, joka jakaa kirjastoväen näkemykset oikein kunnolla. Siitä ilosta jatkan joillakin argumenteilla. En kuitenkaan siitä, kannattaako kirjastoväen voimia käyttää Wikipedian tekemiseen - se taitaa olla liian arvosidonnainen keskustelunaihe.

Wikipedian idea ei kiehdo kaikkia, ehkä ei edes niin paljon että yrittäisi ottaa siitä selvää. Kannattaa ehkä kuitenkin vaivautua lukemaan pari ruudullista näitä Wikipedian tekijöiden vastauksia epäilijöille (linkki Lounasvuoren ensimmäisessä viestissä). Ennakkoluulo ja olettamukset eivät ole kovinkaan hyviä argumentteja.

Kata Ervasti voimakkaasti ja Vesa Suominen hiukan lievemmin nostivat esiin luotettavuuskysymyksen. Hyvä, siitä kannattaa aina keskustella! Mutta onko asia niin mustavalkoinen kuin näyttää? Onko nimi artikkelin alla tai kirjan päällä jokin tae sisällön luotettavauudesta. Minun kokemukseni on, että omalla nimelläkin kirjoitetaan ja julkaistaan mitä uskomattominta potaskaa ja täysin harkittua valehtelua.

"Kyl maar se totta on ku se lehdessä luki" -ajattelulla on pitkät perinteet, mutta itse en anna järin suurta arvoa institutionaaliselle totuudelle. Mitä ihmiskunnan historiankirjoitus on muuta kuin vallanpitäjien tulkintaa omaksi edukseen? Miten nimi alla tekee informaation luotettavammaksi, jos kyseessä on uskonnollinen, poliittinen tai jokin muu kiihkoa herättävä asia?

Perinteisten hakuteosten luotettavuus ei voi perustua niiden taustavoimiin vaan koeteltuun, testattuun asiantuntemukseen. Juuri sama ominaisuus toimii myös Wipipedian puolella luotettavuuden takeena. Toisin kuin vakiintuneissa hakuteoksissa, Wikipediassa virheet ja selvät mokat voidaan kuitenkin korjata nopeasti - ja ilman arvovaltatappioita. Minusta tämä ominaisuus tekee Wikipedian luotettavammaksi kuin kaupallisen hakuteoksen.

Jos tuntee tarvetta tarkistaa Wikipedian tietoja, mistä syntyy usko siihen, että jossain muussa tiedonlähteessä faktat ovat oikein tai oikeammassa? Tietosanakirjat ja muut hakuteokset ovat täynnä pieniä ja vähän isompia virheitä. Sitä ei voi välttää. Wikipediassa virheiden korjautuminen on kuitenkin eri luokkaa. Kirjamuotoisen hakuteoksen virhe voi elää sata vuotta kertautuen uudestaan ja uudestaan painetun sanan pohjalta tehtyihin uusiin hakuteoksiin. Satun hiukan tietämään, miten hyvinkin arvovaltaisia hakuteoksia kasataan. Minussa se ei herätä ylenpalttista luottamusta.

Wikipedian luotettavuusarvo on ratkaisevasti korkeampi kuin perinteisillä hakuteoksilla, koska se on itseään korjaava ja jalostava tiedonlähde, joka voi valjastaa ihmiskunnan parhaat osaamiset yhteiseksi hyväksi. Mikään huomattu moka ei jää roikkumaan ja kiusaamaan sukupolvea toisensa jälkeen.

Keskeneräistä hanketta ei pidä moittia sen keskeneräisyydestä. Rakennusperiaatteista sopii sen sijaan väitellä, ne tuskin ovat yksiselitteisesti oikein vain yhdellä tavalla. Kriittisyyttä tarvitaan myös Wiki-ympäristössä, mutta siellä sen voi valjastaa rakentavaksi toiminnaksi.

Minusta on erittäin hieno idea koota inhimillinen faktatieto yhteen paikkaan. Yksin sillä ei ihminen pärjää, mutta neutraalin perustiedon tarve voi kasvaa läpikaupallisessa yhteiskunnassa ratkaisevan isoksi asiaksi. Minusta kirjastojen paikka on tämän informaation ja tiedon turvaajien joukossa.

Score: 0
Pysyvä linkki

Wikipedia on Internetin parhaimpia tiedonlähteitä. Täytyy muistaa, ettei Internetissä ole liikaa yhtä hyviä tietokokoelmia kuin Wikipedia, vaikka painetussa aineistoissa saattaisi ollakin. Se on hyvä sanakirja vaikka ulkomaan matkoilla sivistyksellisenä reppuna. Matkalle ei voi ottaa mukaan painavia tietosanakirjoja.

Ulkomailla asuville Wikipedia parhaimmillaan voi antaa hyvän kuvan "suomalaisista" ja pidempään siellä viihtyville hyvä muistikirja tai vapaaehtoinen opiskelupaikka Internetissä.

Kaikkeen kaikkiaan Wikipedian käsitteellinen tiedonmuodostus on niin korkealaatuista, että löytäessäni oikeaa tietoa asiasta, joka minua kiinnostaa, en ole niin kiinnostunut siitä, kuka sen on kirjoittanut. Luotettava tietohan on lähellä yleistä totuutta. Wikipediaa ei voi verrata painettuun aineistoon, koska se on Internet-pohjainen lähde. Eikä Internet ole automaattisesti hyvä tai huono. Riippuu siitä, mitä ja millä kriteereillä sieltä etsii.

Kun Wikipedia on pystynyt muodostamaan tietoa näinkin automaattisesti, se on onnistunut. Erittäin hyvä asia on, että Wikipedian tietoa voi muuttaa. Haluaisin tutustua paremmin siihen, kuinka Wikipedia-piireihin pääsisi mukaan.

Jos opinnäytteiden teorianmuodostaminenkin olisi yhtä tehokasta, niitähän tulisi kuin liukuhihnalta alasta riippumatta. Jos opinnäytteiden oikeaoppista lähdeluetteloakin pystyisi tuottamaan yhtä automaattisella menetelmällä, moni opiskelija säästyisi vähäpätöisiltä töiltä. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.

Luotettavuuskysymys on oikea ongelma. Miten Wikipediasta voisi tehdä paremman ja luotettavamman. Vai pitääkö Internettiin tehdä taas alusta alkaen taas joku uusi ja vielä parempi tietojärjestelmä kuin Wikipedia? Voisimmeko kuitenkin vain korjata ja restauroida vanhaa ja lopettaa sillä tavalla alituinen kritisointi? En haluaisi ainakaan olla uuden Googlen, Yahoon tai muun artikkelitietokannan rakentaja, joka kohtaisi taas saman kritiikin päästessään pinnalle. Wikipediaakin on kritisoitu aivan liikaa. Ei hyviä juttuja kannata aloittaa aina ihan alusta.

Score: 0
Pysyvä linkki

Tämänkaltainen ajatus:

”Minusta on erittäin hieno idea koota inhimillinen faktatieto yhteen paikkaan.”

tuntuu aivan mahdottomalta toteuttaa. Lisäksi ’yksi paikka’ edustaa aina jonkinlaista monopolia ja syrjii muita inhimillisen tiedon paikkoja, joista tietoa ei ole koottu tähän universaaliin Wikiin.

Resurssien kannalta tuntuu epärealistiselta suunnata niitä kirjastojen ulkopuolisen tietokannan ylläpitoon kun esimerkiksi Espoossa paikallinen valtuutettu (vihr.) kannustaan puolueen lehdessä ihmisiä käärimään hihat ja ryhtymään talkoilla (ilmaiseksi) pitämään sivukirjastoja auki Espoon resurssipulan (=raha) vuoksi.

Helsingissä 31.10.2006 tietopalvelun maksullisessa tietokannassa makaa sata (100) kappaletta erääntyneitä asiakkaiden tietopalvelukysymyksiä, joihin ei ole voitu vastata luvatussa kahdessa viikossa. Koko tietopalvelun mainostus on ajettu alas vastaajaresurssipulan takia.No, kun kaikki tieto saadaan Wikiin, ei tietopalvelua enää tarvitakaan….

Score: 0
Pysyvä linkki

Tarkasti ottaen KAIKKEA inhimillistä faktatietoa ei tietenkään voida koota edes verkkopohjaiseen järjestelmään, mutta Wikipedian kaltaisessa jutussa ideana onkin koota verkkoa käyttävien ihmisten kannalta mielekäs ja tarpeellinen tieto. Tässäkin auttaa se, ettei W ole keskitetty ja ylhäältä toimitettu; ihmisten hyvinkin erilaiset tarpeet pääsevät kollektiivisen täydennysprosessin kautta vaikuttamaan lopputulosta rikastuttavasti.

"Yksi paikka" tarkoittaa tässä yhtä vähän monopolia kuin se, että kirjasto toimii yhteiskunnassamme tiettyjen palvelujen "yhtenä paikkana". Millä tavalla tai miksi vapaasti täydennettävä verkkotietosanakirja syrjisi jotain näkökulmaa, asiaa tai edes perusteltua näkemystä?

Kyllä minä(kin) tiedän kirjastojen rajalliset ja pahimmillaan koko ajan pienenevät resurssit, niistä lienee turhaa ammattilaisille puhua kuin uutisena. Minä näen asian kuitenkin niin, että jonkinlainen panos tällaiseen yleishyödylliseen hankkeeseen on parempi kuin yleinen resurssivoivottelu. Vaikka resurssipula on todellinen, se jakautuu sen verran epätasaisesti, että jostain anomaliasta todennäköisesti ehditään silloin tällöin viedä Wikipediaan joku fakta tai artikkeli.

Ei pidä yksinkertaistaa Wikipedia-aktiivisuuden muotoja. Joku on siinä mukana koko persoonallaan ja vapaa-aikaansakin käyttäen, joku käyttää siihen kaksi tuntia vuodessa. Määrästä ei ole kysymys vaan siitä, annetaanko jotain panosta vai ei.

Eikä Wikipedia ole sen enempää kirjaston "ulkopuolinen" kuin mikä tahansa verkkopalvelu, jota ei itse tuoteta. Jonkinasteinen osallistuminen tekee siitä vielä vähemmän ulkopuolisen.

Vaikka lause "No, kun kaikki tieto saadaan Wikiin, ei tietopalvelua enää tarvitakaan…." lienee tarkoitettu vahvaksi sarkasmiksi, siinä on tiettyä perää. Mitä tehokkaampia, luotettavampia ja helppokäyttöisempiä verkkopalveluita meillä on käytettävissä, sitä vähemmän tarvitaan kallista henkilökohtaista palvelua. En itse pidä realistisena tai järkevänä pyrkiä kokonaan ihmisettömään tietopalveluun, mutta jos vaihtoehtona on hyvä verkkopalvelu tai ei mitään palvelua, valinta on helppo tehdä.

Wikipedia ja muut samantyyppiset palvelut ovat meille ennen muuta työvälineitä. Jos sellainen väline saadaan omallakin panoksella paremmaksi, miksi murehtia? Omaa työaikaansahan kenenkään ei ole siihen pakko uhrata.

Score: 0
Pysyvä linkki

Minulla olisi itse asiassa aika paljon sanottavaa tästä asiasta, mutta ehdin tällä haavaa kirjoittaa vain lyhyen kommentin. (Palaan asiaan paremmalla ajalla.)

Pohdin yhä edelleenkin, miksi ihmeessä Wikipedian kehittäjät enimmäkseen kopioivat tahikka referoivat muita painettuja ja elektronisia aineistoja, eivätkä lainkaan viittaa aineistoihin, joita kopioivat tahikka referoivat? Kukaan Wikipedian puolustajista ei ole vastannut tähän...

Lueksin Wikipedian kirjastoartikkelia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjasto). Siellä on yksi kirjastomääritelmä, ja kirjastonhan voi varmasti määritelmällä noin miljoonalla eri tavalla. Minäkin tiedän oikein oivallisen kirjaston määritelmän! Se menee näin:

”Kirjasto on neliöjonka keskus on pöytäjoka neliön jokaisella seinällä on neljähyllyä joissa on seitsemän tasoa.Joka tasolla on kuusikymmentä kirjaa.Kussakin kirjassa on 310 sivua.Kullakin sivulla on 40 riviä.Rivit ovat hienoja kuusikymmenine kirjaimineen.”

Jos lisäisin tämän kirjastomääritelmään Wikipediaan, niin en kuitenkaan jättäisi kertomatta, että kyseessä on M. A. Nummisen kirjastomääritelmä. Hän esittää tämän määritelmän v. 1971 tekaisemassaan biisissä ”Kirjasto on neliö”, joka löytyy mm. kokoelmasta Kiusankappaleita1. (Tieto-listalla oli vastikään se kysymys M.A. Nummisesta, ja innoistuin verestämään lapsuusmuistojani tilaamalla itselleni M.A. Nummisen biisejä.)

Minua kiinnostaa ehdottomasti tietää, kuka määritelmän esittää, sillä esimerkiksi määrittelijän kulttuuritaustalla ja yhteiskunnallisella asemalla on taipumusta vaikuuttaa hänen tapaansa katsella ja määritellä maailmaa. Ja jos sitten saan päähäni väittää vastaan esimerkiksi M. A. Nummiselle, niin tiedän ainakin, kenen kanssa väittelen. (Virnistys.)

Score: 0
Pysyvä linkki

En oikein ymmärrä mihin Kata Ervasti perustaa väitteensä, siitä etteivät Wikipediaan kirjoittavat viittaisi alkuperäislähteisiin. Viittaamiskäytännöistä on olemassa varsin hyvät ohjeet ja lähteviitteiden esittäminen on vaatimuksena jotta artikkeli voisi tulla esim. suositeltujen artikkeleiden joukkoon. Toki joukossa on myös artikkeleita vailla mitään viitteitä, jolloin artikkelin käyttäjän on itse ymmärrettävä ettei sisältön luotettavuudesta voi mennä takuuseen. Kuriositeettiesimerkkinä esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaukopartiotoiminta

Score: 0
Pysyvä linkki

No perustan sen vitttaustenpuuttumiskritiikkini niihin artikkeleihin, joita olen käyttänyt... Viimeksi olen käyttänyt artikkeleita "Woolf" ja "kirjasto". Woolf-artikkelissa ei ole viitetietoja. Kirjastoartikkelissa on lopussa lähteenä Encyclopaedia Britannica, mutta itse tekstissä ei ole sen tarkempia viitetietoja.

En ole niin innokas Wikipedian käyttäjä, että seuraisin suosituslistojanne saatikka lukisin ohjeenne siitä, miten kirjoittajien tulisi artikkelinsa kirjoittaa. Päädyn Wikipedian sivuille yleensä satunnaisesti Googlen kautta. Ja joskus harvoin käytän Wikipediaa sen etusivun kautta.

Syy siihen, että en käytä Wikipediaa kovinkaan paljon, on se, että hakemistani aiheista ei ole ollut Wikipediassa kovin kattavia saatikka lähdeviitteet sisältäviä artikkeleita. Ilmeisesti olen kiinnostunut aiheista, joista Wikipedian kehittäjät eivät ole kovin kiinnostuneet...

Kiitoksia vaan varastomies-kirjastonhoitajalle tästä linkistä. Tämän ansiosta ainakin yksi Wikipedian sangen kriittinen & turhautunut käyttäjä oppi, että ainakin jotkut Wikipedian kirjoittajat todellakin käyttävät lähdeviitteitä.

Score: 0
Pysyvä linkki

Wikipedia on Internetissä, niin kuin suurin osa muistakin kirjasto- tai tietojärjestelmissä. Väite Wikipedian viittaamattomuudesta muihin tiedonlähteisiin on ihan tyhjänpäiväinen väite.

Ensinnäkin Wikipedia viittaa aina ajantasaisena aikalaiskuvauksena niihin asioihin, mistä se kirjoittaa. Ja näitä asioita on niin paljon, että mukaan on mahtunut varmasti oikeaa ja luotettavaa tietoa.

Toiseksi Wikipedian idea ei perustu siihen, että sen ensisijainen tarkoitus olisi viitata painettuihin aineistoihin, sillä sen tarkoitus on esitää asiaa Internetissä ja Internet-käyttäjille. Tämä ei ole suoraan kirjastolähtöinen näkökulma, sillä Wikipediaa ei ole suunniteltu ensisijaisesti ajatellen kirjastoja, vaan se on tiedonhaun väline. Jos kirjastohenkilökunta ei todellakaan luota Wikipediaan, se on heidän oma arvokriteerinsä, mutta ei ole käyttäjälähtöinen näkökulma, jos joku on siitä kiinnostunut.

Kolmanneksi Wikipedia linkittää käsitehierarkiana tietonsa muihin tietoihin enemmän kuin moni painettu aineistokokoelma. Suoraan jotakin sanalinkkiä seuraamalla voi päätyä sivulle, jossa kerrotaan kyseisestä sanasta valtavan paljon lisätietoa ja taas sen yhteyksistä muualle.

Wikipedia viittaa hyvin erityisesti korkealaatuisille Internet-sivustoille, joissa kerrotaan lisätietoa kyseisestä aiheesta. En anna mitään aihe-esimerkkiä. Kokenut käyttäjä voi todeta tämän itsekin.

Wikipedia on joutunut kritiikin kohteeksi siitä syystä, että se sijaitsee Internetissä. Jostain kumman syystä Internettiin liitetään aina oletuksia ja pelkojakin. Se on ihan aiheellista, sillä suurin osa Internet-sivuista on avoimessa webissä, jossa ei ole laatukontrollia. Wikipedia on hyvä yritys kontrolloida Internetin laatua.

Tämä opiksi kirjastoillekin. Minun täytyy varmaan ilmoittautua Lounasvuoren Wikipedia-ryhmään, koska olen aiheesta kiinnostunut.

Score: 0
Pysyvä linkki

Minusta tässä on edelleen ne kaksi asiaa, jotka otin esiin jo ensimmäisessä kirjoituksessani. Eli

1) edelleen olisi hyvä miettiä, miten Wikipedian tuottaminen soveltuisi osaksi kirjaston tehtäväkenttää, ottaen toki huomioon resurssien käyttö, mutta ehkä myös hiukan yleisemmässä mielessä. Käsittääkseni kirjaston varsinainen vahvuus olisi siinä, että se tallentaisi kirjallisuutta tai dokumentaatiota, sitten tarjoaa sitä toki myös käyttöön, ja näiden lomassa tuottaa dokumentaatiota koskevaa tietoa ja on ikäänkuin asiantuntija sillä tasolla (tarkoittaa siis bibliografiaa). Ja näihin pitäisi erityisesti satsata, ei "tietoon" missä tahansa mielessä tai missä tahansa muodossa. Perusteluni tähän on tavallaan resurssiperustelu, ei kuitenkaan yksinomaan Suomen yleisten kirjastojen tämän kertaisiin resursseihin viitaten, vaan yleisemmässä, työnjakomielessä. Se, joka yrittää kaikkea, ei onnistu missään, ja siksi olisi suutarin hyvä pysyä lestissään. Saataisiin edes kunnollisia kenkiä.

2) Sitten on tämä Wikipedian luotettavuus yms. -problematiikka. Luotettavuuden suhteen tässä on tullut esiin melko kategorisia arvioita siitä, että mikä on luotettavampaa ja mikä taas vähemmän luotettavaa (esim. Poroila esitti, että Wikipedia on painettuja lähteitä luotettavampi). Tätä keskustlua olisi ehkä syytä eriyttää niin, että meillä ei olisi vain yksi ulottuvuus epäluotettava - luotettava, vaan että mietittäisiin luotettavuuksiakin eri mielessä, erilaisia sisältöjä ajatellen jne.

Mutta kaikkiaan, ehdottomasti Wikipedia on sinänsä mielenkiintoinen dokumentaatioilmiö, se kuuluu nykyiseen dokumentaation yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen todellisuuteen, ja sellaisena jonkinlainen ymmärrys siitä toki kuuluu kirjastonkin asiantuntemukseen, vaikkei ehkä juuri sen tuottaminen.

Sitten tähän liittyy vielä mielenkiintoinen tematikka

3) nimittäin yleensä kysymys siitä, miten ja missä määrin kirjastoalan tehtävä on ottaa kantaa toden ja epätoden kysymyksiin. Jos kirjastoa ajatellaan olemassa olevan dokumentaation säilyttäjänä, ja tätä dokumentaatiota ajatellaan kulttuurisen ja yhteiskunnallisena, myös historiallisena todellisuutena, eikö silloin kirjaston tehtävä ole säilyttää myös ne ”epätotuudet”, jotka kuuluvat tähän todellisuuteen. Pitää siis välittää totuus myös valheesta, jos hiukan dramatisoidaan. En tästä vetäisi sellaista radikaalia johtopäätöstä, että kirjasto olisin täysin välinpitämätön siitä, onko sen aineisto totta vai jotain muuta. Mutta hirvittävän jyrkkää linjaa siinä ei voi toiseen suuntaakaan vetää, jo siksikin, että meillä yhteiskunnassa kuitenkin (virallisesti vaikkei aina käytännössä) ajatellaan, että asioista on erilaisia käsityksiä. Tältäkin kannalta sellaiset käsitteet kuin ”tiedon muodostus” voivat käydä kirjastoa ajatellen rajoittaviksi.

Tämän tematiikan yhdysvaltalaista perinnettä valottaa jännittävästi Harrisin, Hannahin ja Harrisin kirja ”Into the future” (Ablex Publishing 1998). Siinä kuvataan yhdysvaltalaisen kirjastoajattelun historia tässä suhteessa kolme-tai nelivaiheisena. Deweystä lähtien 1800-luvun loppupuolelta vallitsi hyvin kansanvalistuksellinen lähtökohta. Kirjaston piti tarjota hyvää kirjallisuutta. Sitten toisen maailman sodan tienoille sijoittuu käänne, johon liittyy myös ALA Library Bill or Rights, jonka ensimmäisen version kirja sijoittaa vuoteen 1939 (itselläni on toistaiseksi ollut tiedossa myöhäisempi vuosiluku). Siinä moniarvoisuuden hengessä kirjastoammattikunta ikään kuin vetäytyi. Kolmas vaihe liittyy ”seinättömiin kirjastoihin”, ideaan tai illuusioon kirjastonhoitajien muuttumisesta itsenäisiksi informaatiokonsulteiksi, jotka ratkovat asiakkaidensa informaatio-ongelmia, pyrkien siis taas tietämään, mitä asiakas tarvitsee. Mahdollinen neljäs vaihe olisi sitten se, johon Harrisin ja kumppanien kirjakin kuuluisi, eli tuon digitaali-informaatiokonsultti-kirjastonhoitajan idean tai illuusion kritiikki (johon asti meillä Suomessa ei oikein ole päästykään). Tässä ikään kuin kaivataan paluuta Library Bill of Rights –asiakirjan linjoille.

Omasta puolestani ajattelisin kyllä, että tietynlainen kasvatuskellinen ulottuvuus kirjastotyöhön pitäisi sisällyttää, mutta ehkä enemminkin niin, että ”oppisisältönä” olisi tieto kirjallisuudesta ja muusta dokumentaatiosta. Sen sisällöllisemmälle tasolle, esim. ”totuuksien opettamiseen” menevääkään pedagogisuutta ei välttämättä täysin voi välttää, mutta siinä pitäisi sitten olla melko varovainen.

Score: 0
Pysyvä linkki

Olen samaa mieltä Suomisen kanssa, että perustelujen yhteydessä on hyvä käyttää tutkimustietoa.

Olen samaa mieltä Suomisen kanssa myös siinä, että kirjastossa on muutenkin niin sanottu pelkkää fiktiivistä aineistoa. Käyttäjä määrittelee, kuinka paljon mikäkin kirjallisuuden tyylilaji kiinnostaa.

Yritän olla varovaisempi, mutta kyllä teidän kirjastosetien mielipiteetkin ovat joskus olleet kohtalaisen jyrkkiä.

Score: 0
Pysyvä linkki

Hei vaan, en enää iltavuoron päätteeksi jaksa jollottaa tästä asiasta pitkään. Selvennän kuitenkin näkemystäni erityisesti Heikki Poroilalle, joka ei oikein tuntunut ensimmäistä kirjoitustani ymmärtävän.

Poroila kysäisi seuraavasti: ”Miten nimi alla tekee informaation luotettavammaksi, jos kyseessä on uskonnollinen, poliittinen tai jokin muu kiihkoa herättävä asia?”

Haluaisin Wikipedian artikkelien kirjoittajien ja muokkaajien nimet näkyviin lähinnä sen takia, että EN kuulu niihin ihmisiin, jotka uskovat minkään sortin määrittelyjen, nk. tieteellisten kirjoitelmien yms. neutraalisuuteen tahikka objektiivisuuteen. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin mm. kirjoittajan koulutuksella, yhteiskunnallisella asemalla ja kulttuuritaustalla on taipumusta vaikuttaa hänen tapaansa tarkastella maailmaa. Tiedot kirjoittajista ovat minulle keino ymmärtää hieman paremmin, miksi joku oikeastaan esittää jonkin asian sillä tavalla kuin hän sen nyt sitten esittää.

Ja Wikipediaan kirjattuun faktatietoon – esimerkiksi Orlandon ilmestymisvuosi – luottaisin luultavasti enemmän, jos Wikipedian kirjoittajat todellakin merkitsisivät lähteensä tarkemmin. Tosin tästähän jo keskustelinkin Varastomies-kirjastomiehen kanssa, joten en nyt jahnaa tämän enempää.

Oletteko muuten huomanneet, että keskustelu Wikipediasta käy kiivaana myös Hesarin webbisivuilla? http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=821049

Score: 0
Pysyvä linkki

Kata Ervasti perustelee ettei usko tieteellisten kirjoitelmien neutraalisuuteen tai objektiivisuuteen tieteentekijöiden koulutuksen, yhteiskunnallisen aseman ja kulttuuritaustan takia, sillä henkilökohtaiset asiat vaikuttavat tieteessä enemmän.

Se on kyllä sellainen väite, joka ollessaan totta kaataisi monet tukipilarit. Eikö esimerkiksi lääketiede ole päässyt pitkälle tieteellisenä, vaan pelkästään henkilöiden kulttuuritaustan takia?

Tämä väite on kyllä riippumatta siitä, minkä takia se kirjoitetaan, täydellisen rasistinen kaikkea sitä olemassaolevaa sivistyksellistä maailmaa kohtaan, jossa elämme. Tiedemiehillä olisi kyllä syytä loukkaantua. Jonkinlaista kunnioitusta voisi tuntea niin suomalaisia kuin ulkomaisia tiedemiehiä kohtaan, sellaisiakin, joita emme tunne nimiensä perusteella.

Tieteellisyys perustuu yleensä tutkimusongelmiin ja testiasetelmiin, joihin yritetään löytää ratkaisu. Tutkimusaiheiden valikointi nousee ongelmista, joita maailmassa tai ihmisillä on. Ne ovat joko pakollisia työtehtäviä ammatin tai tieteen mukaan, tai parhaimmillaan, jos ongelmia ei ole, ne nousevat tutkijoiden omista kiinnostuksen kohteista, jotka tutkimuksen aikana asetetaan kyseenalaiseksi tutkimuksen rajauksen perusteella.

Kata hyvä, uskaltaisiko kukaan sanoa sinulle nimeään, jos se olisi ainoa kriteeri ihmisen arvioinnille? Itse ainakin arvostan omaa kulttuuritaustaani ja koulutustani niin paljon, että tuntemattoman Kata Ervastin käsitykset siitä eivät voisi koskaan olla lähelläkään totuutta. Maailmassa on paljon tiedemiehiä, eikä heitä kaikkia voi tuntea oppia tuntemaan nimen perusteella tai lukumäärältään saati sitten yksityiselämän osalta.

Tuntuu oudolta kirjoittaa tällaista!

Score: 0
Pysyvä linkki

Hiukan kärjistäen: tietosanakirjan tyyppisessä artikkelissa esitetään joko "faktoja" tai "näkemyksiä". Fakta on informaatiota, jonka paikkansapitävyys (ei luotettavuus) on periaatteessa mahdollista todentaa. Näkemys on informaatiota, jonka yhteydessä paikkansapitävyyden kriteeriä ei tule edes vaatia.

Kun kirjoitan, että säveltäjä Jean Sibelius eli silloin ja silloin, sävelsi 7 julkaistua sinfoniaa ja kuului vapaamuurareihin, esitän kolme faktatyyppistä viestiä. Tällaisen viestin yhteydessä lähteen ilmaiseminen ei ole tärkeätä, koska informaatiosisältö ei ole subjektiivista. Jos esitän väitteen, että Sibelius sävelsi itse asiassa 8 sinfoniaa, minun on syytä perustella - mielellään selkein viittein - mihin väitteeni perustuu.

Jos sen sijaan kirjoitan samaan viestiin väitteen "Sibelius oli 1900-luvun merkittävin eurooppalainen sinfonikko", esitän subjektiivisen näkemyksen, jota voi toki perustella mutta jota ei sinänsä tarvitse perustella, koska viesti ei ole faktatietoa vaan näkemys.

Voin ymmärtää kirjoittajan nimen vaatimuksen siitä näkökulmasta, että allekirjoitetulla tekstillä on henkilökohtainen vastuunkantaja. En kuitenkaan ymmärrä, miten allekirjoittaminen lisäisi tekstin luotettavuutta. Luotettavuushan ei ole yleisesti sidottavissa kirjoittajan henkilöön. Puhuisin itse mieluummin tarkistettavuudesta. Jos esitetään väite asiasta, jota on kenenkään hankala tai mahdoton tarkistaa ("Sibelius haaveili myös yhdeksännen sinfonian säveltämisestä"), voidaan perusteluja ja allekirjoitusta perätä hyvällä syyllä.

Väitän että tarkistettavissa olevat faktat edustavat ns. objektiivista todellisuutta, vaikka esitystavoissa voi olla heilahtelua. Uusi asiakirja-aineisto saattaa muuttaa aiemmin faktana pidettyä säveltäjän syntymävuotta, mutta koko meidän elämämme perustuu tällä hetkellä faktoina pidettyihin viesteihin. Kaiken epäily johtaa umpikujaan.

Siinä olen Kata Ervastin kanssa ehdottomasti samaa mieltä, että myös Wikipediaan kirjoittavan "koulutuksella, yhteiskunnallisella asemalla ja kulttuuritaustalla on taipumusta vaikuttaa hänen tapaansa tarkastella maailmaa". Näillä ei kuitenkaan voi olla erityistä vaikutusta siihen, miten Jean Sibeliuksen elinvuodet ilmaisee. Näkemystyyppiseen informaatioon sitäkin enemmän.

Vesa Suomisen ihmettelyyn siitä, miten voin pitää Wikipediaa luotettavampana kuin painettuja lähteitä voin vain todeta, että perustelin näkemykseni viittaamalla Wikipedian itseään korjaavaan ja jalostavaan rakenteeseen, jollaista ei painetuissa tietosanakirjoissa esiinny (20-30 vuoden uuden laitoksen odotus ei ole ihan sama asia). Ja tässä yhteydessä tarkoitin vain ns. faktatietoa, en näkemyksiä.

Objektiivisia luotettavuuden mittareita tai kriteereitähän on vaikea esittää, kun luotettavuuksiakin on montaa sorttia, kuten Vesa aivan oikein huomautti. Jos filosofisen artikkelin alla lukee "Ilkka Niiniluoto", kyseisen henkilön taustan tietävälle se on luotettavuutta lisäävä elementti. Jos siinä lukeekin "John Smith", en ainakaan itse koen luetettavuusmittarissa minkäänlaista hypähdystä.

Aiheissa, jotka itse tunnemme jokseenkin hyvin, luotettavuuden kriteerit ovat paljon tiukemmat kuin aiheissa, joita emme entuudestaan tunne. Kuka tahansa voi esittää minulle faktana väitteen tietyn hevibändin musiikin tyylilajista, mutta folk-artistien kohdalla vaadin nopeasti perusteluja oudoille väittämille.

Viime kädessä millään faktana esitetyllä väittämällä ei ole muuta luotettavuusmittaria kuin elävä elämä ja käytännön sovellukset. Kaikkea faktatietoa ei valitettavasti voi testata edes käytännössä, silloin faktatiedon korjaamista ehdottavalla täytyy olla perusteluja - ja mielellään lähdeviitteitä - tukenaan. Väitteen esittäjän nimellä, tittelillä tms ei mielestäni tällaista merkitystä.

Score: 0
Pysyvä linkki

Hei nimimerkki "Ei Wikipedian tarkoitus ole herättää rasismia!". En nyt ala käymään kanssasi iänikuista keskustelua siitä, kuinka objektiivista ja neutraalia tiede loppujen lopuksi voi olla. Näitä asioita jahnataan nykyisin aika paljon myös tiedeyhteisössä. Jos et siis ole jo perehtynyt esimerkiksi feministiseen tieteenkrittiikkiin, niin suosittelen sitä sinulle lämpöisesti.

Score: 0
Pysyvä linkki

Kirjastot ja Wikipedia synnytti aktiivisen keskustelun listallemme. Aika tasaisesti oltiin puolesta ja vastaan niin kuin oli odotettavissakin. Wikipedia herättää tunteita, eivätkä jotkut millään voi hyväksyä tällaista tiedontuottamistapaa, jossa lopputulos voi olla useamman ihmisen yhteinen aikaansaannos. Negatiiviset asiat nostetaan esiin ja niille annetaan suurempi paino kuin niille kuuluisi. Kukaan ei kiellä Wikipedia-häiriköiden olemassaoloa, mutta prosentuaalisesti heidän osuus ei ole suuri. Häiriköinti keskittyy tiettyihin asioihin, mutta en usko kirjailijatietojen olevan tällä listalla korkealla.

Kiinnostuneita oli 20 + KiFi:n verkkotoimitus organisoinnin lisäksi ainakin jollakin panoksella. Maantieteellistäkin jakaumaa oli, mutta suurin osa kiinnostuneista oli kuitenkin pääkaupunkiseudulta. Mukaan voi tulla myöhemminkin, jos siltä tuntuu. On aika jännä juttu, että netissä on paljon ns. aktiivisia tarkkailijoita, jotka seuraavat keskustelulistoja, yhteisöllisesti rakentuvia verkkopaikkoja ym. ja heille riittää tämä rooli. Luulen, että kirjastolaistenkin joukossa näiden henkilöiden lukumäärä on aika suuri. Ei se mikään hävettävä rooli ole ja saa näinkin tiedonnälkäänsä, uteliaisuuttaan yms. tyydytettyä.

Mennee jonkin aikaa ennen kuin panoksemme alkaa näkyä Wikipediassa. Ensin meidän pitää luoda kirjaston Wiki-ryhmä ja perustaa oma keskustelupalsta joko wiki-pohjalta tai sitten Kirjastot.fi:n alle. Seuraavaksi meidän on tutustuttava kunnolla, miten Wikipedia toimii. Olen siihen jo jonkin verran perehtynyt ja hämmästynyt, kuinka hyvin se on organisoitu. Kirjallisuutta varten on jo valmiina oma kirjallisuusprojekti, jonka sisällä asiat keskustellaan, sovitaan ja päätetään. Lisäksi on kaikille yhteinen kahvihuone, jossa voi keskustella asioista yleisemmin.

Kirjoitin viime viikolla Wiki-toimitukseen ja kerroin, että olemme perustamassa kirjaston omaa Wiki-ryhmää painopistealueena kotimainen kaunokirjallisuus. Vastauksessa meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi. Erityisesti toivottiin, ettemme piiloutuisi nimimerkkien taakse, vaan että meidät voitaisiin tarvittaessa tunnistaa. Jokaisella meistä tulee kuitenkin olla oma henkilökohtainen tunnus. Hieman arvostelinkin olemassa olevaa kirjallisuusluokitusta, johon sain napakan vastauksen: ”Ota asia esille kirjallisuusprojektin keskusteluryhmässä”. Oppia ikä kaikki.

Voin ilmoittaa tällä listalla, kun olemme päässeet kunnolla alkuun.

Erkki Lounasvuori

Score: 0
Pysyvä linkki

Kiitokset Erkki Lounasvuorelle kirjastot ja Wikipedia- aiheen esille nostamisesta. Se kirvoittu keskustelua tämän palstan lisäksi monissa kirjastojen kokouksissa ja kahvipöydissä. On tärkeää, että ihmiset kirjastoista ovat mukana kehittämässä tätä yhä useamman suomalaisen käyttämää tiedonhakukanavaa.

Score: 0
Pysyvä linkki

Nyt kun wikikeskustelusta on julistettu lopputulos kiitoksineen ilmeisesti keskustelun lopettamisen merkiksi, voisi todeta, että keskustelun aikana kyseisen palvelun tiimoilta on tehty ainakin yksi rikosilmoitus. Lisäksi uutisoitiin wikipedian käytöstä virusten levittämisessä. Tämän joustavan ja hienon palvelun periaatteellinen haittapuoli on, että se ei ole demokraattinen palvelu vaikka onkin yhteisöllinen sellainen. Wikipedia on mitä mainioin paikka kansalaiselle taltioida kompakti tietopaketti jostain erityisosaamisalueeltaan kaikkien käytettäväksi. Kirjastoilla on kuitenkin itsellään omat kaikkien käytössä olevat tietokannat ja maalaisjärjellä ajatellen niiden luulisi olevan oikea paikka kirjastoammattikunnan ylläpitämän tiedon tallentamiseen ja jakamiseen.

Score: 0
Pysyvä linkki

"Kirjastoilla on kuitenkin itsellään omat kaikkien käytössä olevat tietokannat ja maalaisjärjellä ajatellen niiden luulisi olevan oikea paikka kirjastoammattikunnan ylläpitämän tiedon tallentamiseen ja jakamiseen."

Tuli mieleeni, että vaikkei kirjastoissa olisikaan aikaa kovin laajojen kirjailijaesitteyden kirjoittamiseen Wikipediaan, kirjastojen tuottamien kirjailijatietokantojen ja muiden (kovalla rahalla ostettujen) tietokantojen mainostamiseen ja esilletuontiin Wikipedia on suosionsa vuosi varsin mainio paikka. Käsittääkseni kirjastojen hankkimat ja itse tuottamat elektroiset aineistot ovat vajaakäytössä kun asiakkaat eivät niistä tiedä eivätkä löydä. Käytön luulisi lisääntyvät lisäämällä Wikipediaan kirjailijan perustiedot ja siitä lisätietolinkin kirjaston tuottamaan tietokantaan. Ehkäpä näin nyt alkavassa hankkeessa onkin tarkoitus tehdä.

Score: 0
Pysyvä linkki

Mitenkä sitten eroaa ns. maksullinen tietokanta esim. Facta tietopalvelu Wikipedian palvelusta? Kokeilemalla esim. hakusanaa (Windows) Vista saan jonkinmoisen kuvan kumpaa palvelua "kannattaa" käyttää.?

Score: 0
Pysyvä linkki

Sitäkin jäin tässä Wikipedia-keskustelussa pohtimaan, miksi wikiajattelusta kiinnostuneet kirjastoihmiset haluavat liittyä juuri Wikipediaan, eivätkä saman tien perusta ihkaomaa kirjailijawikiä?

Erilaisia wikejähän on kuin sieniä sateella, ja tässä olisi vaan muutama pikantti esimerkki asiasta kiinnostuneille:

Wikibookshttp://en.wikibooks.org/wiki/Main_Page

Cookbookwiki.comhttp://www.cookbookwiki.com/Main_Page

The Psychology Wikihttp://psychology.wikia.com/wiki/Main_Page

Ireadhttp://iread.pbwiki.com/

Autowikihttp://www.autowiki.fi/index.php/Main_Page

Suomalaisten radioamatöörien Ham.fihttp://wiki.ham.fi/ja heitin perustelu sille, miksi heillä pitää olla oma wiki …http://wiki.ham.fi/HamFi:Kysymyksi%C3%A4_ja_vastauksia_HamFista

Gigawikihttp://www.giga.fi/wiki/

Score: 0
Pysyvä linkki

Kata Ervasti kysyi, "miksi wikiajattelusta kiinnostuneet kirjastoihmiset haluavat liittyä juuri Wikipediaan, eivätkä saman tien perusta ihkaomaa kirjailijawikiä?"

Muiden puolesta en osaa sanoa. Itselleni tässä on isoimpana ideana yhteinen informaation keräämis-, jalostamis- ja jakamisfoorumi. En tunne hirveätä hinkua wikitellä milloin minkin asian puitteissa, mutta yhteinen verkkoensyklopedia minua kiehtoo sekä kansalaisena että kirjastoammattilaisena.

Wikipediassa ei myöskään tarvitse ruveta kiistelemään siitä, ovatko kirjailijat säveltäjiä tärkeämpiä - molemmille on tilaa ja tarvetta.

Olli Savosen esittämä ajatus siitä, että kirjaston oma tietokanta olisi "oikea paikka kirjastoammattikunnan ylläpitämän tiedon tallentamiseen ja jakamiseen" voin vain todeta, että bibliografinen tietokanta ei ole ensyklopedia. Itse olen ammattidokumentoijana pyrkinyt venyttämään työtämme ensyklopediseen suuntaan, mutten näe niitä kuitenkaan samana asiana. Erkki Lounasvuoren esittämä ideahan on, että sen lisäksi että dokumentoimme kirjailijan A tuotannon mahdollisimman hyvin, voisimme antaa panoksen myös kirjailijasta A saatavilla olevaan muuhun tietoon.

Fiksussa bibliografisessa tietokannassa voidaan esimerkiksi Wikipediaan tehty hyvä kirjailijahakusana linkittää kirjailijan jokaisen teoksen yhteyteen. Se ei ole iso vaiva sen jälkeen kun tällainen hakusana on vapaasti saatavilla ja käytettävissä.

Score: 0
Pysyvä linkki

Heikki Poroila kirjoitti: ”Itselleni tässä on isoimpana ideana yhteinen informaation keräämis-, jalostamis- ja jakamisfoorumi. En tunne hirveätä hinkua wikitellä milloin minkin asian puitteissa, mutta yhteinen verkkoensyklopedia minua kiehtoo sekä kansalaisena että kirjastoammattilaisena.”

Mutta mutta… Wikipediasta saattaa kuitenkin loppupeleissä jäädä kehittymättä se muita hienompi ”yhteinen informaation keräämis-, jalostamis- ja jakamisfoorumi”, jos iso osa netin käyttäjistä kuitenkin tuntee ”hinkua wikitellä milloin minkin asian puitteissa”. Itse en vaan osaa suhtautua Wikipediaa niin idealistisesti, että näkisin sen tulevaisuudessa kepittävän suurin piirtein kaikki muut ”informaation keräämis-, jalostamis- ja jakamisfoorumi” (mukaan lukien muut wikiperiaatteella syntyvät, aiheiltaan erikoistuneemmat verkkoensyklopediat) ja kenties jopa koko tietopalvelunkin (niin kuin Olli Savonen tässä taannoin hieman sarkastisesti huomautti).

Sen takia saattaisi kuitenkin olla olennaisempaa pohtia, miksi ”kirjastojen hankkimat ja itse tuottamat elektroniset aineistot ovat vajaakäytössä” (niin kuin Varastomies-kirjastonhoitaja toteaa) ja miten kirjastojen itse tuottamia kirjailija-aineistoja (ja muita aineistoja, myös näyttöluetteloita) voitaisiin kehittää netin käyttäjiä houkuttelevampaan ja keskustelullisempaan suuntaan. Juu, Kirjasto 2.0 -ajattelu on kyllä kiintoisaa…

Score: 0
Pysyvä linkki

Olen sen verran taipuvainen toiveajatteluun, että osaan kuvitella lähitulevaisuuden, jossa erilaiset verkossa olevat tiedonlähteet taipuvat osaavan käsissä hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. Itselleni Wikipedia on siis maksuton ja itse itseään korjaava yleisensyklopedia, jota täydentävät (linkein tai muuten) lukemattomat erikoistuneet tiedonlähteet (eivät välttämättä ensyklopedistisesti laaditut), kirjastojen bibliografiset tietokannat ja niin edelleen.

Ei Wikipedian tarvitse olla ensi sijassa "muita hienompi", riittää että se toimii niissäkin olosuhteissa, joissa muut yleisensyklopediat ovat maksujen takana. Tekijöiden resursseista voi tietysti tulla kilpailua ja pulaa, mutta senhän sitten näkee että tuleeko.

Mitä kirjastojen hankkimien tietokantojen vajaakäyttöön tulee, lienee asiaa syytä tutkia ja koko kysymystä tarkentaa. Mikä on tällaisen tietokannan "vajaakäyttöä"? Mihin nykyistä käyttöä verrataan? Kallista se toki voi olla, jos käyttöä on hintaan nähden silminnähden vähän.

Itse arvelen, että minkä tahansa tietokannan/elektronisen palvelun käyttömäärä on sidoksissa siitä saatavaan konkreettiseen hyötyyn. Olematta mikään kirjastojen hankkimien tietokantojen asiantuntija arvelen niiden olevan tyypillisesti ei-kaupallisia, silloin tällöin käytettäviä juttuja, joille ei voi kohtuudella odottaa mitään hittikysyntää.

Verkkojakelussa kun valitettavasti on tilanne sellainen, että tekijänoikeussyistä meille on tarjolla edes jotenkin kohtuulliseen hintaan lähinnä sellaista aineistoa, jonka käyttöoikeudesta kansalaiset eivät ole valmiita tappelemaan. Se ei vähennä tällaisten palveluiden sivistyksellistä arvoa, mutta heijastuu käyttölukuihin.

Score: 0
Pysyvä linkki

Poroila kirjoittaa: ”Verkkojakelussa kun valitettavasti on tilanne sellainen, että tekijänoikeussyistä meille on tarjolla edes jotenkin kohtuulliseen hintaan lähinnä sellaista aineistoa, jonka käyttöoikeudesta kansalaiset eivät ole valmiita tappelemaan.”

No tässä olisi yksi idea valtakunnallisesta kirjastoihmisten tuottamasta palvelusta, josta käyttäjät voisivat EHKÄ tapella… Tosin käyttäjille pitäisi antaa oikeudet osallistua myös sisällöntuotantoon ja kommentointiin. Nykyisen webbimaailman trendihän on se, että jos käyttäjät eivät saa itsekin tehdä jotain, niin sivuja ei välttämättä lueta säännöllisesti.

Ryhdytään kaikki yhdessä blogittamaan kirjavinkkejä (tai miksei musavinkkejäkin yms.), sillä nehän ovat osoittautuneet suosituiksi ainakin koulumaailmassa. Käytännössä homma voisi pelittää vaikkapa suunnilleen seuraavasti:1.Joku teknisesti näppärä ihminen pystyttää meille ryhmäblogin, ja sitten hankitaan joku hehkeä domain-nimi, esim. www.vinkkarit.net Muodostetaan valtakunnallinen työryhmä, joka suunnittelee palvelun periaatteet, säännöt yms. sälän.2. Ja sitten kirjastoihmiset voivat joutohetkiään – mikäli niitä on! – suoltaa nettiin napakoita vinkkejä. Se ei ehkä olisi kovin vaivalloista, sillä iso osa meistä vinkkailee koululuokille (yms. kohdeyleisöille) jo muutenkin työnsä puo-lesta. Yhdestä kirjastahan voi puhua monen monella eri tavalla, joten samasta kirjasta voisi sitten olla montakin erilaista näkökulmaa lueksittavana – ja mikä parasta! – kommentoivana. Palveluun rekisteröityneet kirjastoihmiset esiintyvät omalla nimellään & oman kirjastonsa edustajina, niin kenellekään ei jäisi epäselväksi, että tässä nyt kirjastoihminen esittelee sitä kuuluisaa substanssiosaamistaan. Myös palveluun rekisteröityneet käyttäjät voisivat kirjoitella vinkkejä ja kommentoida kirjastonhoitajien kirjoittamia vinkkejä, mutta heille annettaisiin lupa (heh) esiintyä myös nimimerkillä.3. Päävastuu palvelun valvomisesta nakitetaan muutamalle ihmiselle, mutta muuten se pyörisi sitten aika lailla omaan tahtiinsa.

Palvelun pitäisi olla NIMENOMAAN valtakunnallinen, sillä muuten emme ehkä saisi aikaiseksi palvelua, joka todellakin pyörisi omaan tahtiinsa ja tuottaisi jatkuvasti uutta sisältöä sekä kirjastoihmisten että käyttäjien toimesta. Ja ajatelkaa, miten valtaisa sisältötietokanta siitä voisi syntyä! Vinkit pitäisi tietty asiasanoittaa, ja lisäksi pitäisi olla hienostunut hakumahdollisuus, niin voisimme käyttää palvelun tuloksena syntyvää tietokantaa myös tietynlaisen kirjallisuuden hakemiseen yms. asiakaspalvelussa toimiessamme

JOS – siis jos! – palvelusta tulisi suosittu, niin sehän olisi myös hyvää mainosta koululuokissa yms. tapahtuvalle vinkkaustoiminnalle.

Jos joku ei nyt yhtään tiedä, minkätyyppistä kimppablogia tarkoitan, niin tsekatkaa vaikkapa http://www.afrotanssi.net/ Tuo blogi toimii lähinnä Suomessa toimivien afrotanssiopettajien ilmoitustauluna, mutta samaa kaavaa voisi soveltaa luovasti vinkkiblogiinkin. Afroblogin teknisestä toteuteuksesta ja valvonnasta vastaa (käsittääkseni) yksi ihminen.

Ja en nyt lainkaan tiedä, onko tämä loppujen lopuksi hyvä idea ja toimisiko se käytännössä jne. (Osa mun ideoista on kieltämättä tosi huonoja ja epärealistisia.) Jotta saa tyrmätä ihan vapaasti ja silleen. Mulla on kieltämättä taipumusta korkealentoisuuteen ja idealismiin, vaikka en ole Wikipedia-idealisti niin kuin eräät tällä palstalla esiintyvät henkilöt. (Virnistys.)

Score: 0
Pysyvä linkki

Pistänpä tähän nyt hävyttömän mainostuslinkin Pirkkalasta. Kunnassa on 15 000 asukasta ja kirjastossa 12 ihmistä töissä.

Kirjastoblogini:

http://antitati.blogspot.com/

Arvosteluja aikuisille: (tekijä: Merja Rostila)

http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/aikaj.htm

Nuorille ja nuorille aikuisille: (Tekijä Reetta Saine)

http://www.pirkkala.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto/nuorten_kirjaesi…

Score: 0
Pysyvä linkki

Kiitos Reetta. Omiin juttuihinsa voi aina luottaa!

Wikipediakin avoimen Internetin kaaoksen keskellä joskus lohduttaa.

Suurimman osan luotettavasta tiedosta olen löytänyt sieltä, eikä ole tarvinnut kirjastoon lähteä tarkistuttamaan. Tiedon voi tarkistaa myös jostakin muualta Internetistä, jos todella on tullut jo todistetuksi, että Wikipedia on epäluotettava?

Itse olen käyttänyt Wikipediaa paljon, ja löytänyt sieltä aina tietoa jota tarvitsen. Olen käyttänyt Internetissä wikipediaa huomattavan paljon enemmän kuin muita avoimen Internetin sivustoja varsinaisessa ADSL-nopeuden tiedonhakuharrastuksessa. Enempää ei luulisi olevan tarpeen selittää kirjastonhoitajillekaan! Heidän tulee kuitenkin tarjota asiakkaille tietoa missä tahansa muodossa asiakkaat sitä haluavat.

Kata Ervastin mielipide on tullut ainakin minulle jo selväksi. Varsinaisiin perusteluihin tarvittaisiin ehkä hiukan lisäymmärrystä koko Internetistä ja nettietiketistä...

Score: 0
Pysyvä linkki

Hei Kata!

Ihan tosi hyvä idea tuo valtakunnallinen kirjavinkkiblogi. Siinä ei tarvittaisi paljoakaan rahaa tai resursseja ja varmasti tulisi hyviä vinkkejä paljon ja kattavasti kirjallisuuden eri alueilta. Reetta tuossa jo mainostikin meidän kirjavinkkisivuja. Niitä on jo kertynyt vuodesta 1999 ja ne voisi kaikki (ainakin minun) siirtää tuohon blogiin. Kukahan tätä asiaa lähtisi viemään eteenpäin?

terv. Merja Rostila/Pirkkalan kirjasto

Score: 0
Pysyvä linkki

Turun kaupunginkirjasto ja Kirjastot.fi ovat hakeneet Opetusministeriöltä kehittämisrahaa kirjastojen yhteisen kaunokirjallisuusportaalin suunnittelua varten. Jos rahoitus järjestyy, tarkoitus on mm. kartoittaa kirjastojen nettiin tuottamia sähköisiä palveluita ja sitä, kuinka ne saataisiin paremmin esille portaalin avulla. Portaalin palveluiden rakentamisessa on tarkoitus soveltaa web 2.0 -ajattelua.

Päätös rahoituksesta tulee keväällä 2007, ja jos se on myönteinen, kirjastoihin tullaan ottamaan yhteyttä ja kysymään niiden verkkoon tuottamista palveluista ja valmiuksista osallistua portaalin kehittämiseen ja sisällöntuottamiseen. Voisi ajatella, että esim. edellisissä viesteissä esille tulleet vinkkaukset olisivat portaalin sisältöä

Score: 0
Pysyvä linkki

Hei Kaisa Hypén, kannattaisiko (nyt tai joskus tulevaisuudessa) pystyttää oma keskustelufoorumi myös yhteisen kaunokirjallisuusportaalin suunnittelua varten? Mä luulen, että ainakin minä ja Reetta Saine ja Merja Rostila oltaisiin kiinnostuneita keskustelemaan asiasta. Jos siitä kaunokirjallisuusportaalista on tarkoitus tehdä yhteinen, niin valtakunnallinen keskustelu, johon kaikki kiinnostuneet & kynnelle kykenevät voivat osallistua, olisi vallan tärkeää jo suunnittelutasolla. Idethan kehittyvät parhaiten, jos ihmiset vaan tekevät yhteistyötä ja keskustelevat avoimesti. Välillä on tuntunut, että kirjastoalalla ihmiset ei jaksa keskustella kovinkaan paljon ja että ainoa innokas valtakunnallisen tason keskustelija on Vesa Suominen. Miksiköhän niin? En tajua. Onko se nyt sitten niin hirveää, jos esittää jonkun idean ja muut ovat eri mieltä, eikä se sitten mene läpi? Tietty ne keskustelut voivat hyvinkin olla sellaisia, että ihmiset paukuttavat väkivaltaisesti toisiaan omilla mielipiteillään päähän, eivät kuuntele toista osapuolta lainkaan ja vuorovaikutus ei sen takia toimi yhtään. Mut kas, sellaiselta sattuu, jos yrittää keskustella. (Ja Suominenhan on mun entinen opettaja, ja minä kyllä pidin hänestä niin kuin niistä muistakin Oulun infolaitoksen opettajista.)

En sitten tiijä, kannattaako se yhteinen portaali rajata ainoastaan kaunokirjoihin… Mitä siihen vinkkaushommaan tulee, niin kyllä ihan kaikenlaisia aineistoja voisi ryhmäblogittaa.

Score: 0
Pysyvä linkki

Lisäisin hieman taustatietoa tähän kokonaisuuteen Kirjastot.fi:n näkökulmasta. Tavoitteena on ensi vuonna irrottaa Kirjastot.fi:n Kirjallisuus- ja Lapsille-kanavat ”omiksi saiteikseen”. Kirjallisuuden osalta pyritään rakentamaan Kaisa Hypenin kuvaama kirjastojen yhteinen kaunokirjallisuuportaali.Nuorille ja lapsille on parhaillaan suunnitteilla kirjastojen yhteiset, kirjallisuuspainotteiset verkkopalvelut. Molemmat hankkeet toteutetaan kirjasto- ja käyttäjäyhteisölliseltä pohjalta, jolloin myös niiden suunnitteluvaihe on avoin ja kaikkien kommentoitavissa. Kirjallisuusportaalin osalta suunnitteluvaihe alkaa keväällä, nuorten ja lasten –hankkeen etenemistä voi seurata ja kommentoida osoitteessa http://www.filib2.net/

Kirjastot.fi tarjoaa jo nyt mahdollisuuden esim. blogien muodossa tuottaa kirjavinkkausta, jos näin halutaan. Jonkin verran lukukokemuksia on postitettu foorumille http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/lukukokemukset/

Terveisin,Matti SarmelaKirjastot.fi-toimitus

Score: 0
Pysyvä linkki

Jos portaalihanke lähtee liikkeelle, on ilman muuta tarkoitus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarjota kirjastolaisille foorumi, jossa portaalia voidaan ideoida, kehitellä ja kommentoida, samaan tapaan kuin nyt lasten- ja nuortenportaalin kehitystyötä, ks. http://www.filib2.net/

Tavoitehan on, että mahdollisesta portaalista tulisi niin ammattilaisten kuin kirjallisuudenharrastajien ahkerassa käytössä oleva työväline ja innoituksen lähde. Se ei synny itsestään, vaan tarvitaan paljon yhteistä ideointia. Toivottavasti palataan asiaan portaalin merkeissä keväällä!

Score: 0
Pysyvä linkki

Tarkoittavatko nämä kirjastolähtöiset portaalinäkökulmat sitä, että ne korvaavat täysin Wikipedian ja Wikipedia-hankkeet ja Wikipedian, jossa on paljon muutakin aineistoa kuin tietoa kirjoista?

Kirjastolähtöisten portaalien perustavoitehan on antaa tietoa kirjoista, mutta Wikipedia ei ole kirjalähtöinen?

Score: 0
Pysyvä linkki

Joteski mä olen viime aikoina hieman hihitellyt tälle keskustelulle. Jotta yhdet haluaa ryhmäwikittää, toiset ryhmäblogittaa ja ne loput ties mitä. No niin. Mut Matti Sarmelalle kommentoin vielä, että olin kyllä ajatellut erillistä, kokonaan blogimuotoista ryhmävinkkaussivustoa… Sinne pitäisi nääs saada muitakin käyttäjiä kuin kirjastolaisia, ja sen pitäisi olla graafisen ulkoasunsa puolesta kutsuvainen ja kohtuullisen räväkkä. En nyt kuitenkaan ala tässä jaarittamaan asiasta tämän enempää vaan jään tällä erää odottamaan kaunokirjallisuusportaalihankkeen mahd. käynnistymistä ja asiaan liittyvää keskustelufoorumia. Törmäisin muuten netissä surffaillessani mielenkiintoisiin ehdotuksiin siitä, millaisilla uusilla ja entistä ehommilla titteleillä ”librarian” voitaisiin korvata. Joteski mä tykkään titteleistä ”Information Goddess” ja “Imperious Knight of the High Knowledge”. (Virnistys.) Lisää titteliehdotelmia löytyy osoitteesta http://davidrothman.net/2006/11/16/librarians-should-be-sexier/ Tausta: Joku ukkeli on Briteissä ehdottanut vallan tosissaan, että ” “[t]he concept of the librarian has to change and perhaps a start would be to abolish the title itself, with its connotations of middle-aged conservatism” ja että pienen titteliuudistuksen lisäksi pitäisi palkata enemmän HYVÄNNÄKÖISTÄ henkilökuntaa mm. tiedotus- ja markkinointitehtäviin. Jaahas.

Score: 0
Pysyvä linkki

Nimimerkille Wikipedia on hyvä lähde Internetissä: suunniteltu kaunoportaali ei tule korvaamaan sen enempää Wikipediaa kuin muitakaan kirjallisuuteen liittyviä verkkolähteitä. Mahdollisen portaalin tavoitteena on mm. auttaa käyttäjiä löytämään monipuolisesti kirjallisuutta ja tarjota foorumi kirjallisuudesta käytävälle keskustelulle.

Näihin tavoitteisiin päästään yhdistämällä perinteistä ammattitaitoa ja uutta teknologiaa. Lähtökohtina ovat kirjastojen kokoelmat, kirjastolaisten niihin liittyvä asiantuntemus ja osaaminen, joita voidaan verkossa hyödyntää uudella tavalla. Nämä ovat vahvuuksia, joiden varaan portaalista on mahdollista rakentaa ainutlaatuinen kirjallisuuden verkkopalvelu.

Score: 0
Pysyvä linkki

Kysymys kirjastolaisten oman kirjaesittely/arviointiblogin suunnittelijoille: mikä olisi sen suhde Lukukeskuksen ylläpitämään Kiiltomatoon / Lysmaskeniin? Sillä on jo valmis lukijakunta ja hyvä maine. Kävijoitä on enimmillään lähemmäs 10000 päivässä, tavallisen päivän määrä on 4000-6000.

Sivulla www.kiiltomato.net kerrotaan: "Kiiltomato.net on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Kiiltomato.net etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota. Ota yhteyttä toimitukseen, jos .... olet kiinnostunut osallistumaan Kiiltomatoon kriitikkona. Kiiltomadossa julkaistavista kritiikeistä sovitaan etukäteen toimituksen kanssa. Ehdotukset ovat tervetulleita."Lysmaskenista samma på svenska.Onko joku syy miksi kirjastolaiset eivät ryhtyisi kartuttamaan tätä varantoa? Katselin pirkkalalaisten kirjallisuusblogia, ja hyvin samantyyppisiä arviointeja ja esittelyjä ovat kuin Kiiltomadossa.

Minusta voimien yhdistäminen jo olemassaolevien hankkeiden kanssa on tämäntyyppisissä asioissa muutenkin järkevää ja toimivin strategia. Myös Wikipedia-keskustelussa olen päätynyt kannattamaan osallistumista sen tekemiseen. Tämän sanon myös uudesta asemastani kirjastotoimenjohtajana, joskin tässä vaiheessa omana mielipiteenäni. Ennen tämänsuuntaisten lauseiden sisällyttämistä toimintasuunnitelmiin ja strategioihin asiaa pitää resuneerata laajemmalla tamperelaiskollegojen joukolla. Jos nyt joku kysyy että mitäs maksaja eli kaupunki siihen sanoo, vastaan että esim. tiedon tuottaminen verkkoon oman alueen kirjallisuudesta toteuttaa maakuntakirjastoille asetuksessa annettua tehtävää: "kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua" (asetus 1998/1078, 2§).

Perusteluni ovat kahdensuuntaisia:1. Nähdäkseni kirjastot ovat (aikoja sitten) menettäneet pelin olla verkossa näkyvä ensimmäisen asteen tiedontuottaja. Kaikki (?) merkkituotteemme kytkeytyvät pikemminkin toisen asteen tietoon eli ovat tietoa tiedosta: verkkoluettelot (jotka ovat edelleen kova juttu), Kysy kirjastonhoitajalta - tyyppiset palvelut, Makupalat, Tieteen linkkitalo, alueelliset Nellit, toistaiseksi läpilyöntiä odottava Tiedonhaun portti...

Kirjastojen tuottama ensimmäisen asteen tieto, ennen kaikkea se kirjallisuus- ja kirjailijatieto ovat alikäytössä, eikä meillä ole toimivaa markkinointikoneistoa sen rummuttamiseksi. Minusta Wikipedia on Erkki Lounasvuoren esittämässä muodossa hyvä väylä tehdä tunnetuksi kirjastojen työtä. Wikipedia on kansainvälisesti saavuttanut ja on Suomessakin saavuttamassa kriittisen massan laatusisältöä ollakseen tarpeeksi uskottava väline.

2. Wikipedian kuin myös Kiiltomadon, Linkkikirjaston jne. mainio puoli on se, että niihin voi kirjoittaa kun ehtii ja kirjoituttaa, mutta pakko ei ole. Kirjastoissa työskentelee kaikenlaista väkeä, myös turhautuneita ammattilaisia joille jokapäiväinen työ ei keskimäärin tuota tarpeeksi tyydytystä. Jos kirjastossa legalisoidaan työajan käyttö myös tiedon tuottamiseen yhteisiin tietovarantoihin (Linkkikirjasto, Wikit, Kiiltomato etc.), on kyseessä kauppa jossa voittavat suunnilleen kaikki. Yksittäisissä työyhteisöissä voidaan tietysti joutua sovittelemaan työtehtäviä ja arvioimaan tällaiseen käytettyä aikaa, mutta ne ovat periaatteessa työnjohdollisia kysymyksiä.

Edellisten lisäksi totean, että Lounasvuoren esittelemässä muodossa toiminnan sivutuotteena tulisivat myös kirjastolaisten työn tulokset paremmin tunnetuiksi laajemmalla foorumilla, mikä on vain hyvästä.

Jos Wikiä katsoo periaatteelliselta kannalta, se toimii samalla yhteisen hyvän idealla kuin koko kirjastolaitos, vaikkakin tyystin erilaisessa toimintaympäristössä. Eipä paha tämäkään.

Score: 0
Pysyvä linkki

Tuula Haavisto kysyi: ”Kysymys kirjastolaisten oman kirjaesittely/arviointiblogin suunnittelijoille: mikä olisi sen suhde Lukukeskuksen ylläpitämään Kiiltomatoon / Lysmaskeniin?”

Vastaan kysymykseen ainoastaan omasta puolestani… En usko, että ainakaan meikäläisen kirjoitelmia otettaisiin Kiiltomatoon. En ole mikään kirjallisuuskriitikko vaan kirjavinkkari, eikä mua kiinnosta ryhtyä kirjallisuuskriitikoksi vaan ajattelin pysyä ihan vaan kirjavinkkarina. Kriitikko voi teilata, mutta mä olen kirjan puolella, sillä vinkin tarkoituksena on saada kuulija lainaamaan kirja. En siis pyrikään punnitsemaan mahd. kirjan heikkouksia ja vahvuuksia mitenkään syväanalyyttisesti niin kuin kelpo kriitikko vaan yleensä tarraan omasta mielestäni mielenkiintoiseen henkilöön, teemaan, höperöhköön detaljiin jne. Sitä paitsi en ole välttämättä kiinnostunut uutuuskirjoista, joita Kiiltomadossa ennen muuta käsitellään, vaan koen tehtäväkseni ennen kaikkea unohdukseen vaipumassa olevien teosten puolustamisen.

Kirjoitan vinkkini aina ensisijaisesti suullista esitystä varten. Mua ei kiinnosta vinkata pelkästään verkossa, koska kuitenkin pidän kovasti asiakastyöskentelystä in real life. Viimeksi vinkkasin afrikkalaista kaunokirjallisuutta eläkeläisten lukupiirissä, ja ne eläkeläiset olivat tosi lukeneita, kiinnostuneita ja puheliaita, tähän mennessä interaktiivisin (virnistys) yleisö. Vaikka vinkkini on aina tarkoitettu esitettäviksi, niin periaatteessa kuitenkin kirjoitan vinkkini. En tietenkään lue niitä esitystilanteessa suoraan paprusta, vaan kirjoittaminen on mulle tapa selkiyttää mun ajatuksia. Mä olen tällä alalla vielä aikamoinen keltanokka, eikä mulla toistaiseksi ole kuin yksi vinkkisetti (afrikkalainen kaunokirjallisuus). Tällä hetkellä on tekeillä toinen, ja mä en ajatellut keskeyttää vinkkien kirjoittelua tuli siitä verkkovinkkausproggiksesta mitään tahikka ei.

Tulin vaan tässä yksi päivä ajatelleeksi, että kirjoitetut kirjavinkit voisivat olla hyödyllisiä myös tilanteissa, joissa kirjastoihminen hakee asiakkaalle tietynlaista kaunokirjallisuutta (tahikka asiakas hakee sitä itse). Nehän on kuitenkin sisältötietoja, ja kaunokirjallisten teosten sisältötietoja on hakutilanteissa tarjolla usein liian vähän. Sen takia mä aloin meuhkata siitä ryhmäblogista, jossa ne vinkit olisi myös asiasanoitettu ja olisi hakumahdollisuudet ja keskustelumahdollisuudet ja tiesmitä. Toisaalta Savonen kirjoitti: ”Itse laittaisin koko Suomen nimeketiedot yhteen ja samaan tietokantaan. Samoin niihin liittyvät oheistiedot tai linkit sellaisiin (kiiltomadot, wikit, blogit ym).” Joo, olisi todellakin hienoa, jos hommat toimisivat tuohon tapaan, mutta sitä varten tarvittaisiin todellakin Savosen ja Poroilan peräämää, aikaisempaa tehokkaampaa yhteistyötä valtakunnallisella tasolla.

Alla on vielä esimerkiksi yksi mun kirjoittama vinkki niin ehkä te tajuatte hieman paremmin mitä mä horisen:

----Amos Tutuola: Palmuviinijuoppo ja hänen kuollut palmuviinilaskijansa kuolleiden kylässä

Tämä kirja on eka nigerialainen romaani, ja se alkaa näin (s. 5) (LUKUNÄYTE): ”Minä olin palmuviinijuoppo kymmenen vuoden ikäisestä pojasta lähtien. Minulla ei ollut elämässä muuta tekemistä kuin juoda palmuviiniä. Niinä aikoina emme tunteneet muuta rahaa kuin rahakotilot, joten kaikki oli hyvin halpaa, ja isäni oli kaupungin rikkain mies. Isälläni oli kahdeksan lasta ja minä olin vanhin heistä, muut kaikki olivat kovia työntekijöitä, mutta itse olin kokenut palmuviinijuoppo. Join palmuviiniä aamusta iltaan ja illasta aamuun. Tuohon aikaan en voinut juoda tavallista vettä lainkaan, vain palmuviiniä. Mutta kun isäni huomasi, etten pystynyt tekemään mitään muuta kuin juomaan, hän palkkasi kokeneen palmuviininlaskijan minua varten; hänellä ei ollut mitään muuta työtä kuin juoksuttaa palmuviiniä joka päivä.”

No sitten käy niin, että tämä palmuviininlaskija putoaa puusta ja kuolee. Putoaa puusta? Sitä voi olla vähän vaikea ymmärtää, jos ei tiedä, miten palmuviiniä tehdään. Palmuviininlaskija kiipeää palmuun. Yleensä kiipeämisprosessissa on apuvälineenä vyö. Puuhun tehdään siellä latvan kieppeillä reikä, ja sitten siihen kiinnitetään astia, johon alkaa valua nestettä. Siihen astiaan on laitettu aineksia, jotka saavat nesteen käymään. Sitten se pullo jätetään siihen täyttymään ja tullaan hakemaan myöhemmin, viikon tahikka kuukaudenkin päästä. On puukohtaista, kuinka nopeasti se täyttyy. Fiksu palmuviininlaskija tuntee puunsa.

Joo. Kirjan palmuviininlaskija siis kuolee, ja palmuviininlaskijan elämä käy hyvin onnettomaksi. Kukaan toinen palmuviininlaskija ei osaa laskea yhtä hyvää viiniä! Niinpä palmuviinijuoppo lähtee hakemaan sitä palmuviininlaskijaansa takaisin kuolleiden kylästä. Kuis retkellä käy? Tämä kirja kertoo sen.

Tästä kirjasta on sanottu, että tämä perustuu pitkälti jorubankielisiin kansantarinoihin. Kun tämä kirja ilmestyi 50-luvulla, niin kirjailijaa syytettiin jopa kansantarinoiden plagioinnista. Tämä kirja todellakin nojaa monia muita afrikkalaisia kaunokirjoja enemmän afrikkalaisten suulliseen perinteeseen, eikä noudata kovin paljon meille länsimaisille lukijoille tuttuja kirjallisia konventioita.

Score: 0
Pysyvä linkki

Minulla on pitkälti samanlaiset perustelut kuin Katalla siihen, miksi en kirjoita Kiiltomatoon. En koe olevani kriitikko vaan kirjavinkkari ja kirjojen suosittelija. En juuri koskaan kirjoita kirjasta, mitä en joltain kannalta voisi suositella jollekin ihmisryhmälle (yleensä itselleni). Käytän esittelyjäni myös työssäni muistin virkistyksenä ja hakiessani jotain saman tyylistä luettavaa tai lisää aiheesta. Homma toimisi paremmin, jos olisi hyvät hakemistot, linkitykset, asiasanoitukset yms. mutta koska se on minun itseni tuottamaa materiaalia, yleensä löydän etsimäni.

Tuollaisessa yhteisessä ryhmäblogissa tulisi se sosiaalinen puoli, hakutoimintoja ja linkitystä voisi kehittää yms. Tällöin voisi myös käytännössä hieman hahmottua se, mikä olisi kirjastolaisten näkökulma tai erityinen suhde näihin kirjoihin verrattuna esim. kaupallisiin toimijoihin tai ammattikriitikoihin.

Ihanne olisi tietenkin sellainen yhteinen bibliografinen tietokanta, johon voisi liittää lukijoiden kommentteja monella eri tasolla ja tavalla vähän samaan tapaan kuin Lounasvuoren mainitsemassa Librarythingissä (kts. keskustelu Strategia haussa?) tai Amazonissa.

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.