Ympäristösivut lupaavia,mutta...

Sain uutisen uusista ympäristösivuista kirjastot.fi:ssä ja kävin katsomassa. Hienoa, ajattelin heti. Että kirjastot tarttuvat asiaan. Siis ekologiseen kriisiin. Että kirjastot eivät tyydy katselemaan sivusta vaan välittävät ja myös kertovat että välittävät. Ja yrittävät tehdä jotain asialle. Ptkäjänteisesti.

Katsoin Minna "Climate Warrior" Halosen englanninkielisen videoesittelyn Iin kunnan  kirjastojen ympöristötyöstä Pohjoismaisten kirjastojen taannoisesta konferenssista, jonka teemana oli "kestävä kehitys" (“Nordic Libraries Annual: Towards Sustainable Futures” on 5th to 6th of November 2020). Cool! 

Mutta. Saanko sanoa? Vaikka olen jo sanonut sen aikaisemmin. 

Minna Halonen mainitsee videoesittelyssään (noin 9 min. 40 sek. videossa) nuorille ihmisille (?) tarkoitetun tietovisan, jonka ensimmäinen kysymys kuuluu, englanniksi käännetynä: Which is the biggest threat to the Baltic Sea fish? a) overfishing, b) climate change (which heats the sea boiling hot), c) virus-diseases that kill ghe fish (the whole species. 

Kysymykset ovat helppoja, Minna Halonen lisäsi. Hän lupasi kuitenkin kertoa oikean vastauksen esittelyn lopussa.

Nyt aion sanoa sen. Toisin sanoen aion olla ilonpilaaja. Kysymys ei olekaan niin helppo. Vastaus voikin olla aika vaikea. Voi olla vaikea myöntää, että Itämeren kaloja uhkaa kenties myös atomikuolema.

YLE lähetti 8.8.2020 ohjelman, josta se www-sivuillaan tiedottaa näin:

"Pentagonin papereiden" mies Ylelle USA:n ydinsotasuunnitelmista: "Me pidimme suomalaisia erityisen urheina ja suunnittelimme heidän tuhoamistaan"

Yhdysvaltain ydinisku Neuvostoliittoon olisi aiheuttanut voimakkaan ydinlaskeuman Suomeen, sanoo kylmän sodan kuulu tietovuotaja Daniel Ellsberg. 

YLE:n artikkelissa kerrotaan Ellsbergin myös sanoneen "– Me pidimme suomalaisia erityisen urheina, kansallismielisinä, tunnollisina ja kunniallisina ja suunnittelimme tahattomasti mutta väistämättömästi heidän tuhoamistaan".

Se suomalaisista. Mutta entäs Itämären kalat. Mikä olisi heidän kohtalonsa sen jälkeen kun NATO olisi nukettanut Neuvostoliitto-Venäjän Itämerilaivoston ydinsukellusveneineen?

Vaikea kysymys.

Mutta eikö kaikki tuo ole jo mennyttä, eikö ole niin  ettei ydinuhka enää uhkaa meitä eikä varmasti myöskään Itämeren kaloja?

Asia ei ole aivan selvä.  Lisäksi ilmaan on jäänyt kysymys: voiko kestävä kehitys todella olla kestävä jos ydinasevarustelun ja muunkin sotavarustelun annetaan jatkua niin kuin nyt annetaan?– Aikaisemmassa kirjoituksessani The Library as Publisher in the Whole Wide World päädyin vastaukseen ettei kehitys voi olla kestävä. Ei ainakaan ilman ydinasekieltoa ja ydinaseriisuntaa.  Joten olen sitä mieltä, että Suomen kirjastoseuran ja Suomen kirjastonhoitajien tulisi ympäristötyössään tukea aikaisempaa ehdotustani että IFLA liittyisi ICAN:in kumppaneihin.

 

 

 

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.