Oodi - mille?

Olen varmasti aika kauhea ihminen, kun aloitan uuden vuoden narisemalla nimestä, jonka arvovaltainen raati on ihan juuri äsken päättänyt antaa vuonna 2018 avattavalle Helsingin keskustakirjastolle. Olin kuitenkin sen verran pettynyt, että olen valmis ottamaan vastaan haukut ilon pilaamisesta.

Minusta "Oodi" ei ole onnistunut nimi kirjastolle, ei edes monitoimitalolle. Vaikka se on muodollisesti suomea, ei se kuulu - varsinkaan yksinään - luontevaan suomen kieleen. Emme kirjoittele oodeja, tuskin julkaisemmekaan. Jos sellaiseen joku suomalainen intoutuu, hän mitä todennäköisimmin kirjoittaa oodin jollekin (HelMet-haku "oodi" toi 143 osumaa, jotka näyttävät kaikki olevan oodeja jollekin).

"Oodi" menee helposti sekaisin jumalnimi Odinin kanssa (Soldiers of Odin voi tästä iloita, tuskin kukaan muu), varsinkin sanaa taivutettaessa. Lausuttaessa keskustakirjaston nimi genetiivissä kuulostaa se täsmälleen samalta kuin kuin Odin. Ehkä se on helppo muistaa, mutta sen toimivuutta eri kielillä rohkenen epäillä: muut eivät kirjoita sanaa kahdella oolla.

Minä en tiedä, mikä on termin oletettu "yhtymäkohta kirjallisuuteen ja sitä kautta kirjastoon". Kuinka moni suomalainen ajattelee ensimmäiseksi "”haltioituneen sävyistä lyyristä runoa”, tai mikä se yhtymäkohta sitten onkin? Nerudan Oodi kissalle tulee monelle varmaan mieleen, samoin Schillerin oodi "An die Freude", dresdeniläiselle vapaamuurariloosille " Zu den drei Schwertern" kirjoitettu teksti, joka kiitos Beethovenin ja EU:n tunnetaan laajemminkin. Mutta eivät ne oodit suomalaiseen kulttuuriin koskaan ole suurempaa jälkeä tehneet.

Minusta paikallisen keskustakirjaston nimen kansainvälisellä käytettävyydellä ei ole mitään erityistä arvoa. Kyllä se "Oodi" joudutaan joka tapauksessa kääntämään, kun niitä turistivirtoja pyritään talolle ohjaamaan matkailunedistämiskeskuksessa. Oodi ei ole sen kansainvälisempi kuin olisi ollut Lastu, tuo aikanaan rakennukselle Hesarin nimikilpailussa annettu varsin onnistunut nimi.

Niin, miksi ei voitu pysyä kauniissa ja taatusti kotimaisessa nimessä? Minusta "Lastu" lyö "Oodin" 10-0, tarkasteli sitä miltä kantilta hyvänsä. Totta tosin, että on melkein yhtä outoa sanoa olevansa menossa "Lastuun" kuin "Oodiin", mutta Lastu nyt sentään assosioituu puumateriaaliin, kun Oodi on täysin abstrakti. Mennä "Oodiin" tai olla "Oodissa" kuulostavat oudoilta molemmat.

No, raati on uutisten mukaan ollut yksimielinen, joten "Oodin" kanssa täytyy oppia elämään, kuten täytyi aikoinaan oppia sietämään Itella, Destia ja Merita. Olisi silti mielenkiintoista nähdä, minkälaisia ehdotuksia voittaja kukisti 1600 erilaisen ehdotuksen joukossa. Minusta "Aleksis Kiven kirjasto" olisi ollut aika osuva sekin - tai sitten juuri ei-sopiva, jos ja kun talosta tulee enemmän monitoimi- kuin kirjastotalo. Toivottavasti joku jossain joskus julkaisee kaikki ehdotukset.

Heikki Poroila

PS. Olen muuten edelleen sitä mieltä, että keskustakirjasto olisi pitänyt rakentaa upeaan Postitaloon, jonka hienot tilat nyt ryvettyvät kauppapuoteina.

Score: 1

Olen Heikin kanssa samaa mieltä. En jostain syystä osallistunut nimikilpailuun. Aikoinaan annoimme Punkaharjun kirjastoautolle nimen Opus. Olisi tosiaan mukava tietää muut ehdotukset. Kun tuota Oodia on pureskeltu jonkin aikaa, kyl myö siihen totutaan. Erinomaista loppuvuotta!

Score: 1

Helsingin Sanomien verkkokeskustelussa on kommentoitu tätä nimivalintaa lähinnä happamasti tai muuten vain torjuvasti, innostuneita on yksi tai kaksi noin 25 kommentoijasta. Iso osa haukkuu myös yleisellä tasolla vimmaa nimetä laitoksia ja rakennuksia. Myös huonosta kansallisesta itsetunnosta on puhuttu.

MInusta järkevin ratkaisu on, että me kansalaiset kutsumme taloa sen valmistuttuakin nimellä LASTU kuten tähänkin asti ajatuksissamme.

Heikki Poroila

Score: 1

Oodista väitellään, eli nimi herättää tunteita. Tämä on kenties oodi tunteille.

Oodi ei myöskään sovi muilla kielillä, tämä on selvästi yksikielisen Suomen nimivalinta, niin väitetään.

Kiasma toimii monilla kielillä. Kenties Kivi olisi myös - henkilön (kirjailijan) nimenä soinut ja sopinut. Ja puiselle rakennukselle Kivi olisi ollut kivasti "ristiriitainen".

Mutta oodi! Tuli mieleen Beethovenin sävellys, mutta myös Odin https://fi.wikipedia.org/wiki/Odin - ja sitä rataa myös Soldiers of Odin. Onnistunut nimivalinta kun herättää monimielisiä assosiaatioita.

Verkosta löysin mm. WebOodin https://oodi.aalto.fi/a/ (sekä Oodi Design) - eli ei tämä mikään kummallinen harvinaisuus ole.

Eli nyt vaan van tii to oo tii tilaamaan.

Score: 0

Päijät-Hämeen verkkokirjaston ja kirjastokimpan nimi on ollut Lastu jo pidemmän aikaa. Ehkä siksi samaa nimeä, joka täällä kehäkolmosen ulkopuolisessa kirjastomaailmassa assosioituu Päijät-Hämeen kirjastokimppaan, ei kannattanut valita Helsingin keskustakirjaston nimeksi?

Score: 1

Kun eilen kirjoitin (otsikolla "Oodi..."), tein sen lennossa, laitoin "paperille" alustavat "tuntemukset" asiasta. Myönnän etten lukenut muita kommentteja kunnolla. Eli "ammuin ensin, kysyin vasta sitten". Ilokseni huomasin kuitenkin jälkeenpäin, että en ole ollut yksin, assosioimassa esim. Odiniin/Soldiers of Odiniin ja sitä rataa. Tällainen ajatustenjuoksu ei näytä olevan kovin kaukaa haettu, sittenkään (ainahan voi epäillä, että omassa pääkopassa lentelee outoja otuksia).

Nyt sanotaan virallisesti ääneen, että Oodi saanee myös ruotsinkielisen version, kenties kaupan päälle ilmaantuu englanninkielisen jne. Ihmettelen pikkusen sitä, että tällainen alkukuohunta kieliversioista niin nopsasti "tuottaa tulosta" (?). Ainakin minusta tuntuu, että ko. asia on aika hätiköiden valmisteltu ja koemaisteltu. Koska tällaisia reaktioita oli odotettavissa (missä "ummikossa" nimikomitea on viettänyt koko elämänsä!). Ja hyvillä valmisteluilla perusteltu päätös kestänee ihmisten ensireaktioita, niiden keskellä ei anneta periksi noin vain, mikäli osaa selittää ja uskoo omiin selityksiin (se onko sitten "oikeassa vai väärässä" on ihan toinen juttu).

Score: 0

Kiistely keskustakirjaston nimestä on kiihtynyt, kun ruotsinkieliset ovat äkänneet, ettei heille ole luvassa omankielistä nimiversiota. Kirjaston johtajaksi tuleva Anna-Maria Soininvaara perustelee ratkaisua Hesarissa sillä, että "Oodi" onkin erisnimi. Ritva Viljanen puolestaan muistuttaa, ettei Tampereen pääkirjastokaan ole "Metso - Tjäder" eikä sellaisia nimiä kuin HAM, Kiasma tai Ateneum ole ruotsinnettu.

Minusta sekä Soininvaaran että Viljasen perustelut ovat köykäisiä. Kieliasiantuntijat näyttävät olevan samaa mieltä. Ei yleisnimi muutu erisnimeksi noin vain, kyllä asia olisi ollut syytä myös jotenkin perustella. Tampere ei ole kaksikielinen kaupunki, HAM on lyhenne, Kiasma ja Ateneum eivät ole kumpikaan edes suomea.

Jostain syystä minulla on sellainen tunne, että kiistellyn rakennuksen nimeäminenkin on muuttunut arvovaltakysymykseksi. Ratkaisun tehneet eivät voi millään myöntää, että esitetyssä kritiikissä on perää, koska he ovat mitä ilmeisimmin ylivertaisia tällaisia asioita arvioimaan. Viljasen lievä pehmeys ruotsinkielisten suuntaan johtunee siitä, että Helsingissä SFP on kuitenkin jonkinkokoinen poliittinen voima.

Jos raati olisi halunnut toimia oikein fiksusti, se olisi poiminut 1600 eri ehdotuksen joukosta 3-5 mieleistään ja antanut sen jälkeen helsinkiläisten itsensä valita niistä se paras. Näin toimien raati olisi saanut käyttää sitä ihanaa valtaa, mutta lopullinen vastuu olisi siirtynyt kansalaisille.

No, arvatenkin tällainen kansanäänestys olisi ollut poliittisesti sietämättömän epäkorrektia, kansallahan tuppaa nykyään olemaan kovasti väärät mielipiteet asiasta kuin asiasta.

Heikki Poroila

Score: 0

Totta kyllä, että meillä on kirjastokimppa Lastu, joka avasi palvelunsa joulukuussa 2013. Helsingin Sanomien nimikilpailu keskustakirjastorakennuksesta järjestettiin kuitenkin jo kesällä samana vuonna, joten siinä mielessä Lastu tuli varatuksi - jos asian haluaa sillä lailla nähdä - ensin Helsingissä.

En usko, että käytännössä olisi mitään haittaa, jos meillä olisi Päijät-Hämeen Lastu ja sitten vielä Töölönlahden rannalla samanniminen puinen rakennus.

Heikki Poroila

Score: 0

Niin, voisihan ajatella että vaikka keskustakirjasto on Helsingissä, niin Helsinki ei ole kaiken keskusta - vaan että Päijät-Hämeellä on kaukaisin haarakonttori Helsingin rautatieaseman vaiheilla.

Koska kirjastosta saa tiedon murusia, on lastu osuva nimi. Ja lisäksi (koska) on oleskelu- ja hengailupaikka jossa voi syödä kaikenlaisia lastuja ja käyttää vempeleitä joiden sisällä lastut (chipsit) hyrräävät.

Kun tuleva keskustakirjasto on lisäksi arkkitehtuurin uudempia maamerkkejä ja Lastu sattuu olemaan Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulun nimi http://www.lastu.fi - niin miksei.

Score: 0

Selailessa erinäisiä sivuja tuntuu siltä, että Oodi on tullut jäädäkseen, ja ainoana kieliversiona. (Joten Suomen keskustakirjaston tuleva henkilökunta voi valmistautua olemaan Librarians of Oodi -joukkovoima.)

Tämän päivän Hufvudstadsbladetin mielipidesivulla viitatan tällaisiin sanoihin:

  • ode (lat) = inhota
  • odious (eng) = kauhea, inhottava, vastenmielinen, vihattava, odiöösi
  • odiös (sve) = vastenmielinen, vihattava, kauhea, inhottava

Mutta nämä nyt ovat vain sanoja, eikä sananhelinä tule vaikuttamaan, kun kohta päätetään että se on Oodi. Eli kuten Ilkka-Christian Björklund kirjoittaa HBL:ssä, englanniksi lausuttuna sillai kun "oh dear".

Score: 0

En ole seurannut keskustelua Keskustakirjaston tulevasta nimestä Oodista muualla kuin tällä palstalla, Svenska Ylen sivuilla (ainoastaan yhden jutun yhteydessä) ja Hufvudstadsbladetin paperisivuilla.

Eilen luin myös Helsingin Sanomista Mari Koppisen jutun, "Nettikeskustelut vaikuttavat Keskustakirjaston nimivalintaan" (6.1.), jonka ingressi on: "'Oodi on selvästi voitolla', sanoo palstoja koluava kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto."

Itse artikkelissa todetaan myös:

"Kaikki jotka käyvät läpi nettikeskusteluja, tietävät, että se voi olla ajoittain aika raskastakin. Samaa valittelee Haavistokin.

Hän kertoo nähneensä roppakaupalla kommentteja, jotka ovat vain yksinkertaisesti ilkeämielisiä. 'Ne eivät vie asiaa yhtään eteenpäin.'

Haavisto sanoo olevansa myös hämmästynyt siitä, mihin kaikkeen keskusteluissa tartutaan.

'Tässä on kyllä hyttysiä kuurnittu jo siihen malliin, että minä suhteellisuudentajuisena ihmisenä olen vähän häkeltynyt', Haavisto nauraa.

Samalla Haavistoa on silti ilahduttanut se, että ihmiset tuntevat asian näin omakseen ja ottavat kantaa."

Rupesin miettimään, olenko itse ollut ilkeämielinen. Kenties olenkin, voi olla ettei pitäisi toistaa mitä ode, odious, odiös tarkoittaa latinaksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Toisaalta, kuvittelen että Keskustakirjastosta tulee menestys ja sana leviää monissa kieliympäristöissä; silloin voi olla paikallaan miettiä ja testata miten sana makaa ja maistuu eri kielillä. (Pikku esimerkki. - Kun blogissa kirjoittaa Putinista, voi kirjoitukseen osua paljon klikkauksia ranskankielisten suunnilta, koska heille sana putin merkitsee - myös - jotain muuta kuin Venäjän presidentti.)

Toisaalta, rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten toisin päin; rakkaan lapsen nimiehdotuksesta/nimestä voi olla monta mieltä. Nimi on sana ja sanat herättävät eri ihmisissä kaikenlaisia "viboja". Sellainen on yleensä peräti taka-ajatus ja harras toive.

Emme toimi umpiossa, historia ja nykyhetki vaikuttavat taustalla. Oodista minulle tulee lähinnä mieleen Odin/Soldiers of Odin, koska nämä ovat olleet esillä otsikoissa, toisin kuin oodi. Oodi on vanhahtava sana ja harvemmin käytössä - toki se "käyttöaste" voi olla plussaa; ei ole loppuun pureskeltu. 

Samalla tavalla esim. SS-lyhenne tai Adolf-etunimi eivät herätä yksimielisesti positiivisia ajatuksia. Jokainen joka on mukana valitsemassa nimiä pitää valmistautua ihmisten ajatusten juoksuun. Jos toimii kaksi-/monikielississä maassa tulee ainakin etukäteen huomioida hyttysten ininää kieliversioiden puutteesta.

Siitä tuleekin mieleen, että Svenska Ylen kommenteissa välähteli mainio "käännös", eli Ådi. Ainakin turkulaiselle tällainen sopisi. Kaupungissa on aina silloin tällöin hyötykäytetty Åbon å:ta (esim. ravintola Tårget). Kun Åbo-Turku sattui olemaan Suomen ensimmäinen - ja tähän asti pitkäkestoisin - pääkaupunki, ja täältä pakkosiirrettiin monta toimintaa ja laitosta Helsinkiin, olisi tällainen menettely hauska kumarrus ja historiallisen vääryyden (siis toisen valtion tekosia) nimellinen oikaisu. (Vielä jos lausutaan T:llä, niin peukkuja vain :)

Mutta joo:

"Tuula Haaviston oma veikkaus on, että Oodi lähtee lentoon siinä missä Keskustakirjastokin.

'Koska Oodi on lyhyt ja helppo käyttää.'"

Muutkin ovat sen huomanneet, jo. Ym. Helsingin Sanomien jutussa puhutaan muiden toimijoiden Oodeista. Helsingin yliopisto on rekisteröinyt Oodin itselleen. Haavisto on sitä mieltä, että tietojärjestelmä ja kirjasto edustavat niin eri toimialaa. (Siitä huolimatta, että molemmat askartelevat tiedon parissa.)

(Itse sain nuorempana kokea, että patentti- ja rekisterihallitus ei myöntänyt minulle lupaa käyttää Band slam -nimeä musiikkiyhtyeiden managerointiin ja keikkamyyntiin, koska muuan Juicen Grand Slam -poppoo oli toiminut maassamme vuosina 1977-1981. Kun itse hain lupaa, elettiin jo 1990-luvun alkua. Mutta veikkaan että tänä päivänä ei olla turhan tarkkoja ja hyvä niin.)

 


 

Score: 0

Jokainen meistä voi tietenkin lukea vain haluamiaan verkkokommentteja ja luoda niistä mielikuvan "yleisestä mielipiteestä". Tässä tapauksessa on kuitenkin aika ilmeistä, että nimivalinta "Oodi" ei ole herättänyt pääasiassa myönteisiä vaan pääasiassa kielteisiä kommentteja. Helsingin Sanomien verkkokeskustelussa 25:stä ensimmäisestä kommentista 2-3 oli tulkittavissa kehuiksi, neutraaleja oli muutama, loput tavalla tai toisella pettyneitä (kylläkin monista eri syistä).

Puheet siitä, että lopullinen päätös syntyisi nettikeskusteluita tulkitsemalla, ovat mielestäni aika katteettomia. Nyt korkeintaan punnitaan sitä, kuinka vaarallista on Helsingin yleisen kunnallispolitiikan näkökulmasta suututtaa pieni suomenruotsalaisten porukka. Oodiin torjuvasti suhtautuvista suomenkielisistä helsinkiläisistä ei taatusti kukaan päättäjistä piittaa, mehän olemme yksinkertaisesti "väärässä", koska raati oli yksimielinen ja siksi oikeassa.

Heikki Poroila

Score: 0

Hesarissa oli eilen (8.1.) tällainen pääkirjoitus: "Ruotsista on vähitellen tullut yksityinen kieli":

"Ruotsista on tullut yksityinen kieli, jota käytetään kyllä kotona, kouluissa ja päiväkodeissa, mutta julkisilla paikoilla toinen kotimainen on usein väistynyt...
...Verovaroilla ylläpidettävän kirjaston nimessä tämä muutos tuli näkyväksi, ja se ärsytti."

Oodi on oodi suomeksi joo - mutta mitä se on monilla muilla kielillä?

  • ode (englanniksi)
  • oda (espanjaksi)
  • ode (italiaksi)
  • ode (portugaliksi)
  • ode (ranskaksi)
  • ode (saksaksi)
  • oda (venäjäksi, meidän kirjaimilla)

Eli ei huomioida "yksityistä kieltä" (jolla se sattumoisin on myös ode), vaan mennään suoraan näihin kieliin jotka suomalaiset mieluummin opiskelevat, ja siitä kansainvälisemmästä listasta otetaan yleisimmän vaihtoehdon.

Tämä keskustakirjasto tulee olemaan esillä ja vetämään kävijöitä ulkomailta. Joten Ode, heti kansainvälisille arenoille valmis ratkaisu :)

Score: 0

...siihen että ne ei aina ole kiiven hakattuja, vaan lastuihin kirjoitettuja...

(Press stop:) "Keskustakirjaston nimi käännetään sittenkin ruotsiksi – muilla kielillä nimi ei muutu" (HS 10.1.)

Mutta: "Muilla kielillä kirjaston nimi ei muutu. Oodi on oodi suomeksi, ranskaksi, englanniksi ja venäjäksi. Vain ruotsi on poikkeus, jonka kohdalla käännetään kaikki sanat."

Kuten totesin eilen, Ode toimisi kuitenkin monilla "eurooppalaisilla kielillä"; Oodi voisi olla se toinen nimi ja Ode ensisijainen :) (- Kuten Suomi on monesti Finland ulkomailla -.)

Score: 0
Pysyvä linkki

Lastu on erinomainen suomalainen nimi suomalaiselle kirjastolle!

Ei ole Suomi "kaksikielinen", ei sitä ole Helsinkikään, eihän muutama ruotsalainen kielipuoli tee maasta miehittäjän haluamaa!

Ei ole Ruotsi eikä Ahvenanmaan maakuntakantakaan "kaksikielinen".

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.