Korona-kaapelointi

Kuten Ruotsissa aikaisemmin, tultiin tänään to 12.3. klo 14.05 siihen tulokseen että:

"Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo, että suosituksia yleisötilaisuuksiin on tulossa. Kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka." (Yle)

Nämä rajavedot ovat aina yhtä mielenkiintoisia. Miksi juuri yli 500 hengen? Tarttuuko huonommin jos esim. 480, 380 tai 48? Voidaan melkein kuvitella, että 30 henkilöä seisoo tiheämmin pienessä tilassa kuin 500 paljon isommassa salissa (lienee mahdollista).

Ja mikä se yleisötilaisuus on. Tarttuuko helpommin jos tuo yli 500 hengen yleisötilaisuus on rock- tai oopperatapahtuma, urheilu- tai kirkkotapahtuma.

Jos yli 500 on samaan aikaan samassa rakennuksessa - kauppa, kirjasto, koulu - tarttuuko silloin huonommin koska ei ole luokiteltu yleisötilaisuudeksi.

Score: 0

Aprillipäivänä AVI tiedotti ettei kirjakasseja pitäisi antaa ulos kirjastoista. Nyt ollaan sulussa ainakin muutama viikko vielä. Ja kansa janoaa lisää lukemista - eikä e-kirjatarjonta oikein riitä. Näistä asioista keskustellaan, verkossa, puhelimissa, lehtien palstoilla, radiossa ja telkkarissa. (Tänään Hesarissa tämä mielipide: "Nyt tarvitaan valtakunnallinen e-kirjasto" - ja toivottavasti joku yleisten kirjastojen edustaja on jo kirjoittanut/-massa...)

Korona- ja muut kriisit ovat kuin varjonestettä, valaisevat sitä mitä emme normaalisti näe tai mihin emme (juuri) kiinnitä huomiota. Kuten monet ovat todenneet: korona voi tuntua "demokraattiselta", voi iskeä missä maassa tahansa, sinuun ja minuun. Toisaalta on riskiryhmiä, on köyhiä, on pudokkaita, on ihmisiä jotka eivät ole digiloikkakunnossa, vaan ovat pudonneet rotkoon. 

Olemme kauan olleet tyytyväisiä siihen, että kirjastoissa on imuvoimaa, että tullaan meidän tykö, että meidän tiloissa viihdytään (että olemme kansakunnan - ainakin joillekin - sanotaanko "kakkoskoti" ---) ja meillä tehdään asioita, yhdessä tai erikseen.

Sulun aikana olemme kehittäneet uusia tapoja toimia, ja hyvä niin! Ei siinä mitään. Mutta  kyllä me kaikki odotamme, että saisimme avata ovet, suorittaa tehtävämme ei pelkästään "vaihtoehdoilla, lisukkeilla ja korvikkeilla", vaan sillä laajalla arkipäiväisellä palvelutarjonnalla, joka oli jo melkein muuttunut itsestäänselvyydeksi (koska, jos saan vetää överiksi, ei "pussikeitto" ravitse ikuisesti). 

Eniten suren niiden puolesta, joilla ei ole juuri muuta mukavaa oleskelupaikkaa kuin kirjasto, joilla ei ole "koneita ja pelejä", joilla ei ole mahdollisuuksia toimia digi-yhteiskunnassa (esim. etsiä viranomaistietoja, täyttää lomakkeita netissä ja tulostaa missään muualla kuin kirjastossa).

- Omasta mielestäni näiden asioiden järjestäminen on vielä tärkeämpi asia kuin lupa lainata ulos kirjoja. (Koska koronakriisi iskee vielä kovemmin niihin, jotka seisovat kuilun partaalla tai ovat jo sen pohjalla. (- Itse näen silloin tällöin näitä kirjastonkäyttäjiä vaeltamassa kasuilla; voivat jopa tulla kysymään milloin me avataan taas; pinnan alla sekoitus epäily ja epätoivo.))

Score: 1

Olen täsmälleen samaa mieltä kuin Gunnar. Tällainen poikkeustila - ensimmäinen nyt elossa oleville - näyttää myös kirjaston merkityksen terävämmin kuin normaali arki. Minusta on selvää, että kirjasto on meille vielä tärkeämpi, kuin yleensä ajattelemme.

Itse en kärsi tekemisen, lukemisen tai kuuntelemisen lähdevajeesta. Mutta jo kuukauden pysähdys uutuuksien tulvassa on hätkähdyttävän masentava. Kun ei voi ostaa eikä kaiken mielenkiintoisen ostaminen olisi järkevääkään, ajattelee kuolleena seisovaa kirjastojärjestelmää järkyttyneenä.

Edustan itse näkemystä, että totaalisulkeminen oli harkitsematon teko - ilmaisun molemmissa merkityksissä. En nimittäin usko, että asiaa pohdittiin kunnolla ja rationaalisesti. Jos olisi pohdittu, olisi ymmärretty, ettei julkisen kirjaston palvelu hyvin suunniteltuna ole ainakaan suurempi riski kuin päivittäiskaupassa asioiminen.

On helppo arvata, että kirjastojen totaalisulkeminen on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen paljon enemmän kärsimystä ja vahinkoa kuin hallittu palveluiden jatkaminen edes teoriassa olisi voinut aiheuttaa.

En tiedä, kuka ottaa viime kädessä vastuun kirjastojen totaalisulkemisesta. En pidä syyllisten etsimistä tärkeänä, mutta tulevaisuutta ajatellen olisi minusta hyvä, että kirjastojen päättäjät katsoisivat peiliin sekä yhdessä että sosiaalisen etäisyyden päästä. Oliko tässä pakko käydä näin? Mielestäni ei ollut pakko.

Heikki Poroila

Score: 0

Olen täsmälleen samaa mieltä, täältä kirjaston uumenista!

Valtaisalla pelolla odotamme sitä ennennäkemätöntä asiakkaiden ja tuhansien ja tuhansien kirjojen vyöryä joka meidät kohtaa, kun vihdoin ovet saadaan kertarysäyksellä avata. Tämän olisi voinut hoitaa NIIN paljon paremminkin, itse ainakin koetin sanoa moneen kertaan Avinkin suuntaan että sellainen hallittu aukiolo, tai edes palautukset ja varausten nouto olisi ollut kaikille osapuolille parasta. Tieteellisethän ovat soveltaneet asiassa, harmi etteivät yleiset ole.

Mutta ei. Nyt tästä kärsivät kaikki,

ja erityisesti painotan sitä ettei korona ole kuitenkaan ohi kun avataan, ja siitä huolimatta silloin on ihan fine että ihmismassat vellovat tiloissa??

Score: 0
Pysyvä linkki

Kun rajoituksia lähdetään hölläämään, pitäisi mielestäni avata omatoimikirjastot. Vaikka sitten lyhyemmällä aukiololla, niin että tilassa ehditään hyllyttää ja järjestää ilman asiakkaita. Toivon ettei työntekijöitä aleta hallitsemattomasti altistaa massoille, tai pienemmillekään väkimäärille. Korona ei tosiaan ole ohi 13.5.

Henkilökohtaisesti olen ollut tyytyväinen, ettei nyt ole tarvinnut ahtautua asiakkaiden kanssa kirjastoauton pieniin tiloihin.

Score: 0
Pysyvä linkki

Lukuisissa kunnissa on lomautettu ja tullaan lomauttamaan henkilöstöä huolimatta siitä, että on kehitelty uusia tapoja palvella asiakkaita etänä. Näissä ratkaisuissa mielestäni näkyy jälleen kirjastotyön arvostus tai lähinnä sen puute.

En tiedä, onko totaalisulun jatkaminen viisasta 13.5. jälkeen. Miksi kirjastoja ei voisi rajoitetusti aukaista, jos epidemiatilanne sen sallii? 

Score: 0

Sitä minä en ymmärrä, vaikka kuinka yrittäisin, vääntäisin valtioneuvoston määräyksiä - että jotkut kirjastot ovat avanneet tilojaan jo nyt, eikä vasta 1.6.2020. Tarkoitus oli kai, kuten minä (no, vain rivikirjastolainen) sen käsitin, että nyt ("välittömästi", kuten valtioneuvosto totesi viikolla) voidaan vain lainata (ulos, take away -tyyliin) ja palauttaa.

Eli ennen kesäkuuta ei päästetä asiakkaita tiloihin, penkomaan hyllyjä (joka on kyllä sitä oleskelua - vaikka ei tuntikaupalla (?) - tiloissa = tilat OVAT auki). 

Luulin, että nyt saisi ainoastaan tilattua tavaraa, ja henkilökunta toisi asiakkaiden luo; heitä ei päästettäisi "tarttumaan hyllyihin kirjoineen". Toisin sanoen: rajattaisi asiakkaiden pääsyä tiloihin minimiin, luotaisi turvavälejä "kaikin puolin". 

Nyt olisikin mielenkiintoista kuulla, missä päin päästetään populaa vaeltamaan hyllyjen väliin - ja missä ei. 

Vai olenko minä tajunnut jutut ja artikkelit päin honkia? Valistakaa minua, kiitti!

Score: 0

No tuskin tässä kovin monta vastausta ole tiedossa. 

Mutta:

Itse ajattelen (tai ajattelin) että kirjastoista voi saada luotettavaa tietoa, ja kirjastoilta voi odottaa luotettavia tekoja.

Koska valtioneuvosto antoi melko yksiselitteisen tiekartan yleisten kirjastojen lähiviikoille, on hieman eriskummallista että toiset menettelevät toisin kun toiset.

Ehkä ne alueet joilla kirjastot ovat enemmän auki kuin muualla, ovat vain kohdanneet vähemmän vahvistettuja koronatapauksia (näin täytyy olla, miten muuten voisi järkevästi selittää vaihtelevaa käytäntöä).

Score: 0
Pysyvä linkki

Siis, ulkona sateessako te luette patterikäyttöisellä viivakoodinlukijalla asiakkaan kirjastokortin läppärille joka on oven pielessä, menette sen jälkeen sisälle noutamaan varauksen, ja annatte sen käteen? Kuulostaa aika hankalalta ollakseen ison kaupungin käytäntö, siellä teidän pääkirjaston aulassahan olisi loistavat tilat järjestää varaushyllyt tilavaan paikkaan jossa turvavälit onnistuvat helposti.

Ihan maalaisjärkinen ratkaisu on, että asiakkaat ohjataan 10 kerrallaan sisään, sisätiloissa tilat on rajattu ja ohjeistettu mistä kuljetaan varaushyllylle, jossa on virkailija pleksin takana ohjeistamassa ja tarvittaessa myös hakemassa varaukset hyllystä. Sit asiakkaita sisään sitä mukaa kun tulee uloskin.

Meillä on omassa keskisuuressa, paljon Turkua pienemmässä kirjastossa, nyt vajaat 4200 varausta noudettavana. Ei mitään mahdollisuutta alkaa lainaamaan ovenraosta.

Sen hallituksen viestin varmaan useimmat ymmärsivät, että normaali tilojen käyttö avataan 1.6., ja siihen asti avataan vain välttämättömin mikä tarvitaan varausten noudon pyörittämiseen. Hyvin toimii.

Ravintolatkin myyvät koko ajan ulos niin että päästävät asiakkaat ravintolatilaan tilaamaan ja maksamaan, ja tuotteet sitten annetaan doggybageissä ulos mukaan vietäviksi. En näe mitään syytä miksi kirjastot eivät tekisi samoin.

Score: 0

Hei, meillä on rajattu tila, kuten vaikka tässä https://akepike.fi/ei-meilla-pleksit-ihan-pienest-huurru-eli-noutopalvelua-pika-asiointia-ja-take-awayta-pike-kirjastoissa/?fbclid=IwAR0sSA2euLAdEGm6IJ-32qllDiJICGgkZWOpr83dsbzOntxLNQpWf_W4TxQ

Aulaan pääsee, asiakas voi palauttaa automaattiin, saa varauksensa henkilökunnalta ja lainaa automaatissa.

Muut tilat eivät auki (ei edessa vessat), ja hyllyjen väliin ei voi sukeltaa. Tästä on kysymys, tämä on valtioneuvoston hengessä tehty toimenpide. 

Mutta kaikissa kirjastossa ei näköjään tehty tällaisia rajauksia, vaan on avattu tiloja jo ennen 1.6. ja annettu asiakkaiden poimia itse hyllyistä.

Score: 0
Pysyvä linkki

Kiitos selvennyksestä! Kuulostaa hyvältä järjestelyltä. Sama juttu meillä, eli aulaan on tehty varaushyllyköt isoin välein, vessat eivät ole auki, tulostaa ja kopioida ei voi, hyllystä ei haeta ex tempore mitään erikoispyyntöjä jne. Vain varatut annetaan.

Suomessa nyt tietysti on 310 kuntaa, eli 310 mahdollista eri tulkintaa. Kun tiedetään että jo ihan muutaman kunnan kirjastokimpoissa on kimpan sisällä isoja erimielisyyksiä siitä miten asioiden tulisi olla, voin hyvin kuvitella että 310 kunnan otannassa on vaikka mitä toteutusta...

Score: 0
Pysyvä linkki

Viime viikolla Helsingissä ja laajemminkin Helmetissä pohdittiin, miten poikkeusolojen rajoitettu lainauspalvelu järjestetään toukokuussa mahdollisimman ripeästi hallituksen linjauksia ja AVIn ohjeita noudattaen.

Helsingissä olemme ohjetta noudattaen avanneet vain lainaukselle välttämättömät tilat, joita tulkintamme mukaan ovat lainaus- ja palautuspisteet sekä kirjahyllyalue varausten ja muun aineiston omatoimista ja ripeää noutamista varten. Oleskelua tai muuta toimintaa tiloissa emme salli. Tilat ja kalusteet on järjestetty siten, että esim. istuskelu ei ole mahdollista. Kirjastokohtaisesti ratkaisut poikkeavat toisistaan käytettävissä olevan neliömetrimäärän ja henkilöstöjärjestelyjen vuoksi. Esim. palvelun aukioloaika vaihtelee kirjastoittain.

Kaikissa kirjastoissa turvallisuus- ja hygieniaohjeet ovat selkeästi näkyvissä, ja myös kuulutuksilla muistutamme niistä asiakkaita tarvittaessa.

Kahden (Oodissa kolmen) päivän kokemuksella asiointi on sujunut väljästi ja  turvallisesti. Esim. Oodissa koko päivän käyntimäärä on ollut 650-760, ja tilassa yhtäaikaisten henkilöiden määrä 20-50 henkilön välillä. Suhteutettuna 1500 m2 tilaan väljyyttä on ollut kymmeniä neliömetrejä per asiakas, ja turvavälit pvat pysyneet isoina. Oodissa asiakas-WC:t eivät ole ollenkaan käytössä. Joissain pienemmissä kirjastoissa taas WC on auki ja toimii käsienpesupaikkana.

Aineiston noutopalvelu kattaa tulkintamme mukaan sekä varausten omatoimisen noudon että myös muun aineiston omatoimisen noudon ripeästi avohyllyistä. Jos palvelu olisi rajattu vain varausten noutoon, se olisi aiheuttanut ruuhkautumisriskiä pienemmälle alueelle kirjastotilassa sekä jättänyt monet asiakasryhmät palvelun ulkopuolelle. Esim. lasten aineisto ei juurikaan liiku varausten kautta, ja monille kirjaston asiakkaille varaaminen ei ole tuttu kirjastoasioinnin tapa tai ei ole mahdollista digitaitojen puutteen vuoksi.

Kirjastojen poikkeustilaohjeistuksessa tärkeintä on palvelujen järjestäminen turvallisesti. Seuraamme järjestelyjen toimivuutta koko ajan, ja jos kirjastotilat alkavat ruuhkautua, rajoitamme sisään tulevien asiakkaiden määrää. Toistaiseksi tähän ei ole ollut tarvetta.

Tästä on hyvä jatkaa kohti 1.6. alkavaa vaiheittaista palvelujen ja tilojen avautumista yhdessä muiden kulttuurin ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa. Viranomaisohjeita odotamme tulevaksi lisää niihin liittyen, ja varaudumme siihen, että monet rajoitukset jäävät vielä silloinkin voimaan.

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.