Kapitalismia vai sosialismia kirjastossa? (PIKI-verkkokirjasto)

Score: 0
Pysyvä linkki

(Tämä kirjoitus kommentoi edellisessä viestissä viitattua Keijun blogia. Yritin kommentoida itse blogipalstalle, koska olisihan se ollut asianmukaisempaa. Oli vain minulle liian hankala se systeemi ymmärtää, tai sitten minulta puuttui jotain omaisuutta, jotain tiliä tai käyttäjätunnusta, joka sitten esti kommentoinnin, niin sosialistishenkinen kuin tuo blogi itsessään olikin. Mutta saattaisihan olla, että arvoisa Keiju täältäkin huomaa kommenttini). Keijun haave ”omista ohjelmoijista” ei ehkä ole niin utopistinen kuin hän ehkä itsekin ajattelee. Kansalliskirjaston asettaman kirjastojärjestelmiä pohtivan työryhmän toimeksiannossa yksi vaihtoehto on, että kirjastoala itse tuottaisi kirjastojärjestelmänsä. Se ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen juttu, koska kirjastojärjestelmä saattaa olla yllättävän mutkikas järjestelmä, mm. siihen sisältyvien bibliografisen järjestelmän piirteiden vuoksi. Mutta tätä nyt noinkin korkealla ja virallisella taholla esillä olevaa mahdollisuutta pitää todella tutkija ja koettaa edistää sen toteutumista.

Keiju pohtii myös musiikki- ja kirjakirjastojen kohtaloa, mm. elektronisiin jakelumuotoihin liittyen. Sehän voi hyvin olla ongelma kummallakin puolella, vaikka musiikin osalta ongelma ikään kuin kiivaammassa tahdissa rynnii päälle. Asiasta on keskustelu kirjastoalan omilla palstoilla, ja itsekin viimeisimmin kirjoitin siitä Kirjastolehden keskustelupalstalla (ks. http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/keskustelu?modeyksi=yksi&… ), kommenttina Paavo Arhinmäen Kirjastolehden haastattelun eräisiin kohtiin.

Tämä jälkimmäinen asia varsinkin on tietysti melkoisen ison luokan poliittinen asia, vaikkei sitä ehkä heti tule ajatelleeksi. Kuitenkin, jos ei enää olisikaan niin, että kirjallisuus on yhteisesti ja yhteiseksi säilytettynä jossain yhteiskunnallisessa instituutiossa vaan eläisi elämäänsä puhtaasti kauppatavarana ja kaupallisen hyödyntämisen määräämänä, se olisi melkoinen kulttuurinen ja poliittinen muutos siihen, mihin nyt muutama sata vuotta on totuttu.

Score: 0
Pysyvä linkki

Anna-Liisa Snicker:

"Musiikin uutuuslainauksen väheneminen, mikäli todella se on vähentynyt, en ole seurannut asiaa, johtuu aivan varmasti verkosta saatavista sisällöistä. "

Tämä on varmasti totta.

Voisin kuitenkin tarkentaa, että Sosiokeiju tarkoitti bloggissaan (näin ainakin itse tekstin luin) , että uutuuslevyihin ei tehdä enää yhtä paljon varauksia kuin ennen verkkokirjaston vaihtoa. Ja Sosiokeijun huomio koski nähtävästi vain Tampereen kirjastoja. Ja tämä on totta, ainakin Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla ei ole varauksia noudettavissa enää edes kymmenesosaa siitä, mitä niitä oli vuosi sitten. Muutos tapahtui heti samalla hetkellä kun kirjastojärjestelmä vaihtui.

Tämä asia johtuu eniten siitä, että Piki verkkokirjastossa ei ole uutuushakua, aineistoa ei löydy kun Haku/Tarkkka haku ei toimi, hankinnassa olevaa aineistoa ei pysty aina varaamaan (tilanne vaihtelee), asiakkaiden tunnukset eivät toimi jne..

Myös kirjapuolella varausten määrä romahti kun verkkokirjasto vaihtui.

Score: 0
Pysyvä linkki

Tervehdys kirjastolaisille ja kiitos sekä sivuni linkittämisestä että keskustelusta. En siis ole sen kummemmin aloittanut tätä keskustelua kuin kirjoittanut tähän aiemmin, se nyt ensimmäisenä tarkennuksena.

Anna-Liisa Snickerille olisi vähän huomautettavaa. Olen ensiksikin 37-vuotias, eli olen elänyt lähes puolet nykyisestä elämästäni sitä aikaa kuin Neuvostoliitto on ollut olemassa. Mikä tärkeämpää, toiseksi minulla ei ole N-liittoa kohtaan minkäänlaista romantisoitua suhdetta enkä yhdistä sosialismin ideaa mielessäni siihen millään tavalla. Se sosialismi, jota kannatan ja jota yhteiskunnallinen kirjastojärjestelmä edustaa, on humaani ja ihmiskasvoinen vaihtoehto sille kasvottomalle talouskoneistolle, jota kutsumme kapitalismiksi ja hyvin kasvatettuina opetuslapsina erehdymme pitämään hyvänä.

Jos A.-L. Snicker olisi lukenut tekstini tarkemmin, hän olisi myös huomioinut, että perustelin juuri miksei pelkkä musiikkiin kohdistuvan kiinnostuksen liukuminen kohti nettitarjontaa selitä musiikin uutuusvarausten ja -lainojen yhtäkkistä romahdusta juuri samaan aikaan kuin Piki-verkkokirjastojärjestelmä uusittiin.

Mitä tulee Bloggerin käyttöön, jokaisella bloggarilla on mahdollisuus valita sellainen vaihtoehto, ettei anonyymi kommentointi ole mahdollista. Netti on täynnä blogeja, joihin nimettömät käyvät heittelemässä ala-arvoista pilkkaa ns. puskista. Itse olen perustanut blogini ennen kaikkea omien kirjoitusteni kokoelmaksi, jossa eräänlaisena bonuksena voidaan käydä myös asiallista keskustelua. Tähän on kaksi tietä: yhtäältä sellainen, jossa kommentit eivät ilmesty näkösälle reaaliajassa vaan bloggarin on hyväksyttävä ne, toisaalta sellainen kuin minun blogissani eli vain kirjautuneiden kommenttien hyväksyminen. Ensin mainitussa vaihtoehdoista joutuisin joka tapauksessa vastaanottamaan ja läpikäymään mahdolliset pilkkaviestit siitä riippumatta, julkaisenko niitä. Inhimillisen haavoittuvana ja herkkänä mieluiten säästän itseni anonyymien pilkanteolta eikä mahdollinen sensuroijan rooli innosta yhtään enempää.

Score: 0
Pysyvä linkki

Kiitoksia!

Pari täsmentävää sanaa tuosta "poliittisuudesta": ensiksikin politiikka-käsitteen varsinainen merkitys on yhteisten asioiden hoito. Toiseksi sosialismi on, paitsi poliittinen ideologia, myös yhteiskunnallinen järjestelmä, jonka olennainen piirre on että yhteiskunta järjestää omat palvelunsa ja omistaa niihin tarvittavat välineet. Muistutan, että kirjastojärjestelmä on periaatteeltaan sosialistinen (samoin kuin esim. kunnalliset terveys- ja sosiaalipalvelut), nimenomaan siksi että pyrin puhdistamaan hyvästä käsitteestä siihen tarttuneen konnotatiivisen kuonan. (Tätä kuonaa käytetään myös yleisesti hyväksi: ihmisen, jonka suhde sosialismin käsitteeseen on kielteinen, on helppo samastua sosialisminvastaiseen retoriikkaan – joka kätkee taakseen pyrkimyksen ajaa alas tasa-arvoiset julkiset palvelut.)

Se ideologiasta ja politiikasta. Olisiko Vesa Suomisen esittämistä realiteeteista ja näkökulmista hyvä jatkaa?

Score: 0
Pysyvä linkki

Tampereen järjestelmävaihdon aiheuttama romahdus varausmäärissä johtuu sekä teknisistä ongelmista (liian hankalaa) että kansalaisten protestista (liian hankalaa). Sama voi olla edessä kaikissa muissakin kirjastoissa, jotka valitsevat saman kurimuksen tien (jos pääkaupunkiseudulla luovutaan hyvin toimivasta HelMet-järjestelmästä ja siirrytään kokonaan Encoren käyttöön, sama on täälläkin edessä).

Jos yleinen kirjasto ei olisi pohjimmiltaan yhdistelmä "sosialismia" ja "kansanvalistuskapitalismia", se olisi meilläkin ehkä samalla tasolla kuin Välimeren maissa. Sitähän on turha kiistää, että ajatus yhteisin varoin hankitun omaisuuden kierrättämisestä on ideologisesti täysin "sosialismia", juuri sitä propagandakielellä "kollektivisoinniksi" haukuttua toimintaa, jota suomalaiset pienviljelijät on opetettu vihaamaan, vaikka se usein on ainoa järkevä tapa hankkia esim. kalliitta, harvoin käytettyjä koneita.

Tämä "kirjastososialismi" on ollut meillä mahdollista, koska vasemmisto on ollut riittävän voimakas poliittinen voima ja koska myös oikeisto on nähnyt periaatteessa sietämättömässä mallissa (että jotain annetaan ilmaiseksi) omat hyvät puolensa eli työväestön sivistämisen entistä tehokkaammin voittoja tahkoavaksi osaajajoukoksi.

Avoin tietoverkko on eräässä mielessä suorastaan "übersosialistinen", koska siellä kierrätystä voi harrastaa kuka tahansa melkein millä tahansa. Juuri sen takia mm. tekijänoikeuslainsäädäntöä on rukattu niin, ettei kirjastoilla ole verkossa enää mitään niistä oikeuksista, joiden varassa kierrätys perinteisesti hoidettiin. Eräässä mielessä kapitalistit lopettivat kirjastojen "sosialismin" vuoden 1996 WIPO-sopimuksella.

Paradoksaalisesti lienee kuitenkin niin, ettei julkinen kirjasto oikein voi olla muuta kuin "sosialistinen": heti kun ruvetaan liikuttelemaan rahaa, siitä tulee normaali kapitalistinen kauppapaikka, jossa palvelun laatu kytkeytyy varallisuuteen. Meillä se on vielä pysynyt marginaalisena (kaukolainaus, varausmaksut), mutta onhan tätä kaupallistamista yritelty pitkin 2000-lukua.

Yleisten kirjastojen näivettäminen liian "sosialistisena" palveluna niveltyy täysin siihen "hyvinvointivaltion" alasajon politiikkaan, jota meillä on jo pari vuosikymmentä tehty määrätietoisesti. Ei se luokkataisteluasetelma minnekään ole kadonnut, vaikka muodot ovat muuttuneet ja taistelutanner on siirtynyt pitkälle verkkoon.

Heikki Poroila

PS klo 9.40 Minäkin olisin kokenut tuon Keijun blogin kommentoimisen hankalaksi, jollen olisi gmail-tilini kautta helposti päässyt kommentoimaan. Ei siinä sen kummammasta ole kyse, gmail-osoitekin riittää.

Score: 0
Pysyvä linkki

Kun sosialismikammoiset päättäjät tuskin lukevat tätä keskustelua, rohkenen jatkaa parin ajatuksen verran.

Termejä keskeisempää on minusta ymmärtää, että kysymys on pohjimmiltaan erilaisista yhteiskunnallisista ideologioista. Yksinkertaistaen oikeistolaisen näkemyksen mukaan jokainen kustantakoon palvelunsa itse, vasemmistolaisen näkemyksen mukaan ihmisten perusturvan takaavat palvelut täytyy kustantaa yhteisin verovaroin.

Vaikka varakkaiden verotusta on kevennetty varmaan jo pari vuosikymmentä, oikeistolaisen ideologian mukaan jokainen varakkaan maksama veroeuro menee jonkun köyhemmän hyväksi ja on siten epäoikeudenmukaista. Siksi ns, julkisia palveluita vastaan käydään alituista kampanjaa ja vaaditaan kaiken yksityistämistä (senkin alalta löytyy aika paljon esimerkkejä totaalisesti epäonnistuneista kokeiluista).

Vastakkain ovat henkilökohtainen itsekkyys ("minulla on varaa ostaa palveluni enkä halua kustantaa muiden perusturvaa") ja sosiaalisen yhteisvastuullisuuden tunne ("ketään ei saa jättää oman onnensa varaan").

A-L Snicker: On tarpeetonta nostattaa kirjastoa vastustamaan ne tahot, jotka kavahtavat sosialismia, mutta pitävät välttämättömänä pohjoismaista sosiaalista vastuuntuntoa.
Nähdäkseni nämä tahot suhtautuvat yleiseen kirjastolaitokseen nuivasti joka tapauksessa. Minusta kirjastopalvelun otsikoiminen vain sosiaalipalveluksi on myös asiallisesti ottaen väärin, koska nuivuudestaan huolimatta myös varakkaat ihmiset aina silloin tällöin tarvitsevat kirjastoa joko nuukuuttaan tai siksi, että ihan kaikkea ei edes rahalla saa (tai ei saa riittävän vähällä vaivalla).

Itse pidän yhteiskuntapolitiikan jatkuvaa oikeistolaistumista todellisena uhkana yleisten kirjastojen palveluille (tieteelliset kirjastot ovat tässä suhteessa hieman eri asemassa, koska niillä on suoraan yritystoimintaa ja rikastumista edistävää merkitystä). Verkkopalveluiden saaminen pois kirjastojen erivapauksien piiristä oli ideologinen voitto yritysmaailmalle, enkä pidä uskottavana, että tätä voittoa ei realisoitaisi vuosien mittaan myös taloudellisesti.

On tietenkin olemassa myös valveutuneita oikeistolaisesti ajattelevia, jotka ymmärtävät julkisen kirjastolaitoksen sivistysedut perinteisessä mielessä. Mutta riittääkö se kvartaalikapitalistisessa maailmassa, on kokonaan toinen asia. Siksi uskon, että näitä palveluita joudutaan puolustamaan ihan tosissaan, käytettiin perusteluissa mitä termejä tahansa. Pyyteetön altruismi ei ole kaikkien vallanpitäjien ensimmäinen luonteenpiirre.

Heikki Poroila

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?