Kommentoi vastausta

Espoo aloitti kellutuksen vuosia sitten, parin vuoden kokeilun jälkeen kellutus laajeni Espoon ja Vantaan yhteiseksi (Vantaa aloitti oman sisäisen kellutuksensa ennen Espoota).

Ennen kellutusta jo tiedettiin, että joihinkin kirjastoihin tuli enemmän palautuksia kuin toisiin. Isoista kirjastoista lainattiin ja pieniin palautettiin (näin minäkin tekisin, kävisin lainaamassa kirjastossa, jossa on iso kokoelma, palauttaisin iltakävelyn yhteydessä lähikirjastoon).

Omatoiminta kärjistää tätä: asiakkaat hakevat varauksensa pikkukirjastosta ja palauttavat sinne.

Pienet kirjastot siis tulvivat, isot tyhjenevät. Kirjastot tasapainottavat kokoelmiaan. Tulvivat kirjastot poistavat aineistoa tai lähettävät sitä sinne, missä sitä ei ole. Ison kirjaston (Omppu) työntekijänä minulla ei ole huolta: hyllyt tyhjenevät. Jos jotain aineistoa kertyy, se lähtee lainaan tai hakulistojen mukana varaajille. Jos se ei lähde, herää kysymys, pitääkö se poistaa.

Samaan aiheeseen liittyviä kirjoja voi kertyä valtava määrä. Vaikkapa koululuokka tekee esitelmän Helsingin historiasta. Sitten he palauttavat koko läjän lähimpään kirjastoon, joka onkin siitä lähtien erikoistunut Helsingin historiaan. Hetken ajaksi. Samoin jonkun kaunokirjan lähes kaikki kappaleet voivat ilmestyä samaan kirjastoon, koululuokan tai lukupiirin jäljiltä.

Logistiikasta vastaavat kertovat, että vähentyneet kuormat antavat heille aikaa työskennellä kasvaneiden varausmäärien kanssa. Esimerkiksi Isossa Omenassa uusien varausten hyllyttäminen varaushyllyyn saattaa viedä viideltä ihmiseltä tunnin.

Pysyvä ilo kellutuksesta on se, että kokoelmaan kotiutuu koko ajan uusia kirjoja (oikeammin vanhoja kirjoja, jotka eivät olleet kokoelmassa edustettuina ennestään).

Uutuudet sijoitetaan korostetusti niihin kirjastoihin, jotka vuotavat tyhjiksi. Kun nämä kuitenkin lähtevät varausjonon mukana, voi tietysti kysyä, missä hyöty? Siinä, että kun varausjono on päättynyt, nämä teokset, jos palautuvat Helsinkiin tai Kauniaisiin, siis kellutuksen ulkopuolella, palautuvat sietä alkuperäisiin kotikirjastoihinsa.

Mikko Airaksinen

 

Score: 0

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.