Mitenkäs se kellutus?

Pääkaupungin isot kirjastot ovat nyt kaikki kelluttaneet kokoelmiaan parisen vuotta, joten olisi enemmän kuin kiinnostavaa kuulla arvioita ratkaisun tuloksista. En ole ainakaan missään tällaista tietoa nähnyt, joten kysyn ääneen. Uskon, että kiinnostaa muitakin.

Eniten kiinnostaisi kuulla, miten hyvin se taustalle suunniteltu algoritmi on onnistunut palautuksia ohjaamaan. Onko kirjastoissa havaittu, että kokoelmaan olisi jäänyt aineistoa, joka on mennyt hyvin lainaan? Onko joihinkin pisteisiin kertynyt kohtuuttoman paljon - siis tiloihin nähden - palautuksia ja jos on, mistä tämän arvellaan johtuvan.

Myös se kiinnosti ammattilaista etukäteen, johtaako kellutus muutoksiin ns. isojen ja pienten kirjastojen osalta. Sitähän ei kukaan osannut etukäteen sanoa, kertyvätkö kaikki uutuudet isoihin (mitä pienet pelkäsivät) vai pieniin (mitä isot pelkäsivät) vai oliko loppujen lopuksi plus-miinus-nolla eli että mitään merkittäviä muutoksia ei tapahtunut (sekin olisi tulos).

Lopulta kiinnostaisi tietysti kovasti tietää, onko kellutuksen havaittu tai osoitettu synnyttäneen säästöjä eli vähentäneen kuljetuksia kirjastosta toiseen. Tätähän paljon arvuuteltiin, kun ei tiedetty, miten se algoritmin asiaan rupeaa vaikuttamaan.

Jos kysymyksiini on olemassa tutkittua tietoa, linkki olisi hieno juttu. Jos asiasta ei ole koottua tietoa, olisi silti kiva kuulla joltakulta kellutusta suunnitelleen ja sitä seuranneen arvio siitä, oliko kellutus tarkoituksenmukainen eli järkevä hanke.

Heikki Poroila

Score: 0

Espoo aloitti kellutuksen vuosia sitten, parin vuoden kokeilun jälkeen kellutus laajeni Espoon ja Vantaan yhteiseksi (Vantaa aloitti oman sisäisen kellutuksensa ennen Espoota).

Ennen kellutusta jo tiedettiin, että joihinkin kirjastoihin tuli enemmän palautuksia kuin toisiin. Isoista kirjastoista lainattiin ja pieniin palautettiin (näin minäkin tekisin, kävisin lainaamassa kirjastossa, jossa on iso kokoelma, palauttaisin iltakävelyn yhteydessä lähikirjastoon).

Omatoiminta kärjistää tätä: asiakkaat hakevat varauksensa pikkukirjastosta ja palauttavat sinne.

Pienet kirjastot siis tulvivat, isot tyhjenevät. Kirjastot tasapainottavat kokoelmiaan. Tulvivat kirjastot poistavat aineistoa tai lähettävät sitä sinne, missä sitä ei ole. Ison kirjaston (Omppu) työntekijänä minulla ei ole huolta: hyllyt tyhjenevät. Jos jotain aineistoa kertyy, se lähtee lainaan tai hakulistojen mukana varaajille. Jos se ei lähde, herää kysymys, pitääkö se poistaa.

Samaan aiheeseen liittyviä kirjoja voi kertyä valtava määrä. Vaikkapa koululuokka tekee esitelmän Helsingin historiasta. Sitten he palauttavat koko läjän lähimpään kirjastoon, joka onkin siitä lähtien erikoistunut Helsingin historiaan. Hetken ajaksi. Samoin jonkun kaunokirjan lähes kaikki kappaleet voivat ilmestyä samaan kirjastoon, koululuokan tai lukupiirin jäljiltä.

Logistiikasta vastaavat kertovat, että vähentyneet kuormat antavat heille aikaa työskennellä kasvaneiden varausmäärien kanssa. Esimerkiksi Isossa Omenassa uusien varausten hyllyttäminen varaushyllyyn saattaa viedä viideltä ihmiseltä tunnin.

Pysyvä ilo kellutuksesta on se, että kokoelmaan kotiutuu koko ajan uusia kirjoja (oikeammin vanhoja kirjoja, jotka eivät olleet kokoelmassa edustettuina ennestään).

Uutuudet sijoitetaan korostetusti niihin kirjastoihin, jotka vuotavat tyhjiksi. Kun nämä kuitenkin lähtevät varausjonon mukana, voi tietysti kysyä, missä hyöty? Siinä, että kun varausjono on päättynyt, nämä teokset, jos palautuvat Helsinkiin tai Kauniaisiin, siis kellutuksen ulkopuolella, palautuvat sietä alkuperäisiin kotikirjastoihinsa.

Mikko Airaksinen

 

Score: 0

Tätä minulta (olen Espoon tilastohenkilö) kysyttäessä jouduin nostamaan kädet pystyyn, sillä samaan aikaan kun aloitettiin kellutus, otettiin myös laajasti käyttöön omatoimiajat, joten ei pysty sanomaan numeroiden valossa näistä, koska kumpi näistä on vaikuttavampi?

Kellutuksesta on keskusteltu Kirjastolehdessä  2019. 

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.