Miten kirjasto on vaikuttanut suomalaisten elämään? Kysely- ja tutkimushanke

Miten kirjasto on vaikuttanut suomalaisten elämään?
Keräys- ja tutkimushanke 1.11.2021–30.3.2022

Työryhmä Ilkka Mäkinen ja Eija Eskola selvittävät yhteistyössä Suomen kirjastomuseon kanssa kirjastojen vaikutusta suomalaisten elämään. Työryhmä kerää elämäkerroissa, muistelmissa tai muissa kirjoissa, sanoma- ja aikakauslehdissä sekä elektronisissa medioissa ilmestyneitä kirjastomainintoja. Kerättyä aineistoa käytetään tutkimuksessa, jonka tavoitteena on selvittää mitä vaikutuksia kirjastoilla on ollut suomalaisten elämässä. Hankkeeseen on saatu Suomen kirjastosäätiön apuraha.

Moni kirjaston käyttäjä on kertonut muistelmissa, kirjoituksissa tai haastatteluissa kirjastojen antamasta konkreettisesta hyödystä. Esimerkkejä ovat suuret kirjailijamme Toivo Pekkanen, Väinö Linna ja Kalle Päätalo, joiden kirjailijanuran edellytyksenä oli pääseminen kirjaston käyttäjäksi. Heidän tapauksessaan on päivänselvää, että kirjasto muutti heidän elämänsä; ilman kirjastoa heistä ei olisi tullut sitä mitä tuli. Mutta heidän kaltaisensa julkisuuteen nousseet ihmiset ovat vain jäävuoren huippu. Heidän lisäkseen tuhannet ihmiset ovat kokeneet saman. Heistä ei ole kirjaston ansiosta tullut kansallisen julkisuuden tuntemia henkilöitä, mutta he ovat vaikuttaneet paikallisesti tai ovat ylipäänsä kokeneet, että kirjasto ja lukeminen ovat auttaneet heitä elämään hyödyllisinä ja täysipainoisina yhteiskunnan jäseninä – tai sitten murtautumaan ympäristön asettamista kahleista toisenlaiseen elämään.

Kirjastomainintoja on usein elämäkerroissa, muistelmissa ja merkkipäivähaastatteluissa.
Arvokkaimpia kirjaston vaikutusta kuvaavia muistoja ja kertomuksia ovat sellaiset, jotka on kerrottu ilman eri kehotusta. Kyseessä voi myös olla vain sivulause jonkun ihmisen
elämäntarinassa, haastattelussa tai aivan muuta aihetta käsittelevässä kirjoituksessa, mutta silti se voi kertoa ratkaisevasta käänteestä tai pysyvästä vaikutuksesta. Kirjastokokemus voi tietenkin olla kielteinenkin. Meitä kiinnostavat myös kirjastot fiktiossa ja autofiktiossa, sillä sellaisista kertominen voi paljastaa arvokkaita puolia ihmisen kirjastosuhteesta.

Esimerkkejä:
Pian koulun alkamisen jälkeen luokkamme oppilaille annettiin lupa käydä joka lauantai koulun kirjastossa ja lainata sieltä kaksi kirjaa. Aikaisemmin meitä ei ollut katsottu riittävän hyvikslukijoiksi sellaisen suosion saavuttamiseen. Minussa tämä lupaus herätti alusta alkaen kiihkeää uteliaisuutta. Kotonani ei sellaisista asioista ollut koskaan puhuttu sanaakaan, ja koko elämänpiirissäni kirjojen maailma oli täysin vieras. Siitä huolimatta aavistelin kuuluvani sinne ja heti ensimmäisenä lauantaina kiiruhdin ensimmäisten joukossa kirjastohuoneeseen.
Toivo Pekkanen: Lapsuuteni. [3.p. 1959, s. 142. Kirjan ensipainos on vuodelta 1953.]

Pian Mikko alettiin nähdä usein kotikylän kirjastossa, joka toimi koulun yhteydessä. Kotiin hän palasi usein huojuva romaanipino mukanaan. Lukulistalla oli monia sellaisiakin teoksia, joita äiti ei olisi antanut lukea: jumalanpilkasta syytettyä Hannu Salamaa ja seksitabuja kuvannuttaa Timo K. Mukkaa. Nuoruudessa luetut kirjat ovat antaneet Mikolle monenlaisia eväitä tulevaisuuteen.”
Tuomas Marjamäki: Hän hymyilee kuin Mikko. [Mikko Alatalon elämäkerta. Docendo 2020, s. 20.]

Jag har mamma, pappa och tre äldre bröder, jag vet inte var jag vill säga om dem. Vi hade inte
böcker hemma, det fanns bibliotek. Jag vet inte om det här är intressant? svarar Quynh Tran
.” Pia Ingström: Quynh Tran studsar mot klichéer om vietnameser och Österbotten [intervju HBL 26.9.2021, s. 34].

Kirjasto voi olla elämän käänteen yksi mahdollisista katalysaattoreista. Tavoitteena on analysoida tilanteita, joissa kirjasto kohdataan myönteisissä, vaikuttavissa merkeissä. Onko niissä joitain yhteisiä piirteitä? Voiko samantapaisten tilanteiden esiintymistä edesauttaa? Myös kielteisten kirjastokokemusten analysointi on hyödyllistä. Kirjaston toimintaa voi ehkä tämäntapaisen tutkimuksen avulla suunnata ja löytää entistäkin parempi tasapaino massapalvelujen ja yksilöllisen kohtaamisen välillä. Tässä yhdistelmässä on kirjaston ainutlaatuisuus, jota kerättävän aineiston pohjalta tehtävä tutkimus pyrkii tukemaan. Auta tutkimusta, jolla selvitetään kirjastojen vaikutuksia suomalaisten elämään!

Kysely

Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan kolme kirjakaupan lahjakorttia. Jos haluat luovuttaa tutkimukselle laajempia leikeaineistoja tms., voit lähettää ne suoraan
Suomen kirjastomuseoon, Kirjastonkatu 13, 65100 Vaasa.

Lisätietoja hankkeesta:
Sähköposti: ilkkajmakinen@gmail.com
Puh. 040 778 0313

Alkaa
Päättyy
Organisaatio
Ilkka Mäkinen, Eija Eskola ja Suomen kirjastomuseo
Yhteyshenkilö
Ilkka Mäkinen
Puhelin
040 778 0313