Yleisten kirjastojen neuvosto pöytäkirja 2/2014

Kokousaika:                   
Torstai 6.11.2014 klo 9.15 – 17.00
Perjantai 7.11.2014 klo 9.00 - 13.00    
Kokouspaikka:
Turun pääkirjasto, Studio
Yhteystiedot:
Linnankatu 2, 20100 Turku

Kannonkosken kirjastonjohtaja Pekka Termonen otti kokouksen aikana runsaasti valokuvia ja ne ovat katseltavissa täällä (huom! omivat Google+ -tilillä, jota ei enää ole)

Torstai 6.11

YKN-kokous alkoi aamukahveilla + rupattelulla. Kello 10 mennessä suurin osa osallistujista oli saapunut.

1. Kokouksen avaus

n uusi puheenjohtaja Rebekka Pilppula Puheenjohtaja Rebekka Pilppula avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi Turkuun. Samassa yhteydessä Turun kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari kertoi kokouspäiviin liittyvän yleisinfon ja jakoi kaikille langattoman verkon tunnukset.

2. Ilmoitusasiat ja kuulumiset

  • Kirjan vuosi 2015
    Rebekka Pilppula informoi, mitä kaikkea tulee tapahtumaan kirjan vuonna 2015
    - http://www.kirjanvuosi.fi/
  • Hankinnan ja luetteloinnin tulevaisuuspäivä tammikuussa 2015
    Erkki Lounasvuori kertoi tilaisuudesta, joka pidetään Helsingissä 15.1.2015 ja jonne kutsutaan maakuntakirjastojen hankinnoista vastaavia sekä AVI-tarkastajat
  • Iltatilaisuus kirjastossa torstaina
    Inkeri Näätsaari toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi pääkirjastossa järjestettävään iltatilaisuuteen
  • Keskustakirjasto: Joko kuulette maansiirtokoneiden jyrinän…
    Tuula Haavisto kertoi Helsingin Keskustakirjaston suunnitelmien edenneen niin pitkälle, että puuttuva rahoitusosuus on saatu ja että rakentamisesta odotetaan virallista päätöstä vielä tämän vuoden puolella.
    - http://keskustakirjasto.fi/

3. Yleisten kirjastojen neuvoston kokoonpanossa tapahtuneet muutokset ja läsnäolijat

  • Neuvoston kokoonpanossa tapahtuneita muutoksia ei todettu, koska muutokset eivät tapahtu samanaikaisesti ja jakautuvat vielä eri vuosille. Ajantasainen lista neuvoston jäsenistä löytyy YKN-verkkosivuilta:
    - http://www.kirjastot.fi/fi/neuvosto/jasenet/
     
  • Läsnä, Keskuskirjasto, maakuntakirjastot ja suurten kaupunkien edustajat:
    Tuula Haavisto (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Susann Forsberg (Kokkola), Selja Kunttu (Kouvola), Marja Tiittanen-Savolainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Leena Priha (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu),  Asko Hursti (Pori), Asko Rossi (Porvoo), Salla Erho (Rovaniemi), Mervi Heikkilä (Seinäjoki), Pirkko Lindberg (Tampere), Inkeri Näätsaari (Turku), Birgitta Aurén (Vaasa), Jaana Tyrni (Espoo 7.11) ja Mikko Vainio (Vantaa 6.11)
    Poissa: Kajaanin edustaja
  • Läsnä, Maakunta-alueiden edustajat
    Marja Huuhtanen (Imatra), Marita Hakala (Lapua), Ari Koistinen (Suomussalmi), Mikko Paajala (Kannus), Pekka Termonen (Kannonkoski), Aino Satama (Hamina), Kyösti Satokangas (Kolari), Liisa Asiala (Orivesi), Solveig Lund (Pedersöre), Lea Tserni-Puittinen (Lieksa), Liisa Häyrinen (Heinola), Helena Kuivasniemi-Lehti (Luvia), Heidi Enberg (Raasepori 6.11), Tiina Salo (Raisio).
    Poissa: Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon edustajat

  • Läsnä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä)
    Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala (Kirjastot.fi)
    Suunnittelija Tuomas Aitonurmi, Kirjasampo
    Kirjastonhoitaja Leena Pylkkö, Turun kaupunginkirjasto
    Kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin (Opetus- ja kulttuuriministeriö)
    Toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri (Helsingin kaupunginkirjasto)
    Suunnittelija Anu Jäppinen (Helsingin kaupunginkirjasto)
    Palvelupäällikkö Kaisa Hypen (Turun kaupunginkirjasto)
    Suunnittelija Aija Laine (Turun kaupunginkirjasto)
    Lukukerhokoordinaattori Sara Tuisku (Seinäjoen kaupunginkirjasto)
    Kirjastotoimen apulaisjohtaja Saara Ihamäki (Helsingin kaupunginkirjasto)
    Palvelupäällikkö Taina Ratia (Turun kaupunginkirjasto)

  • Läsnä sihteerinä
    Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori (Keskuskirjasto)

  • Läsnä kokousmuistiinpanoja tekemässä
    Suunnittelija Nina Granlund (Kirjastot.fi)

4. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

  • Sääntöjen mukaan neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet edustajista. Paikalla oli 34 edustajaa, poissa 5, joten kokous oli päätösvaltainan.
  • Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Marja Malminen (Lahti) ja Mikko Paajala (Kannus).

5. Esityslistan hyväksyminen

  • Puheenjohtaja kävi läpi esityslistan ja se hyväksyttiin sellaisenaan.

6. Uusien jäsenten valitseminen työvaliokunnan erovuoroisten tilalle vuosiksi 2014 - 2015

  • Taustaa:
    Erovuorossa työvaliokunnasta: Mervi Heikkilä, joka on ollut 2 peräkkäistä 2-vuotiskautta. Ullamaija Hirvonen ei asetu enää ehdokkaaksi. Erovuorossa, mutta on valittavissa uudeksi 2-vuotiskaudeksi: Susann Forsberg ja Merja Sali..

    Valittiin 4 jäsentä työvaliokuntaan kaudelle 2015-2016. Uudet jäsenet Aart de Heer (Turku) ja Jouni Pääkkölä (Oulu). Susann Forsberg (Kokkola) ja Merja Sali (Kouvola) jatkavat toisen kaksivuotiskauden.
     
  • Työvaliokunnan varajäsen Pekka Termonen ei asetu enää ehdokkaaksi.

    Valittiin varajäseneksi työvaliokuntaan kaudelle 2015-2016 Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä)

Strategiakeskustelun lämmittelyä

7. Kirjastot ja julkisuus - mikä meissä puhuttaa

  • Päivi Litmanen-Peitsala, viestinnän suunnittelija, Kirjastot.fi
    Päivi alusti strategiakeskustelua esityksellä kirjaston julkisuuskuvasta mediassa. Esityksen alkukimmokkeena oli alun perin ollut Suomen Kuvalehden juttu kirjastojen tulevaisuudesta kävelysauvojen lainaajina ja e-aineistokauppaajina. Päivi kertoi median toimivan niin, että juttuja kirjoitetaan siitä, mikä säväyttää, on erilaista ja uutta, ei siitä, mikä on tavanomaista tai tasaista virtaa. Kirjaston toiminta enimmäkseen on tasaista virtaa ja sen julkisuuskuvakin on sellainen. Kirjastot haluaisivat toki, että heidän palveluistaan ja toiminnoistaan kirjoitettaisiin, mutta mielenkiintoa herättämään tarvitaan tunnetta. Kirjaston viestinnässä on myös sellainen puute, että useimmiten tiedotetaan tapahtumista. Silloin varsinainen kirjastotoiminta, jota haluamme tehdä tunnetuksi, jää sivuun. Kirjastot voisivatkin suunnitella yhteistä viestintästrategiaa, nostaa esiin yhteisiä aiheita, joista he haluavat tiedottaa yhtenäisenä kirjastona. Yhteinen viestintästrategiakokous pidetään 16.1.2015. Siellä keskustellaan kirjastoista, kirjastojen julkisuuskuvasta ja siitä, miten ja mitä uutisia kirjastojen pitäisi yrittää syöttää medialle. Kokousta voi seurata livenä etäyhteyden kautta.
  • Päivin esitys verkossa

8. Lyon declaration


- http://www.lyondeclaration.org/

  • Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, Helsingin kaupunginkirjasto
    Tuula kertoi Lyonin julistuksesta tiedon saatavuudesta. Lyonissa päätettiin tähdätä siihen, että julistus tiedon saatavuudesta lisättäisiin YK:n vuosituhattavoitteiden uuden kauden 2016-2030 ohjelmaan. Tavoitteisiin lisääminen saisi aikaan aktiivisia toimia asian eteen valtioissa. Syrjäytymisen ja köyhyyden estämisessä tiedon saatavuudella on merkittävä rooli. Monissa valtioissa on olemassa ohjelmia esim. verkkopalveluiden käytön opastuksessa heikoimmassa asemassa oleville (Iso-Britannia). Lyonin julistus on käännetty juuri suomeksi ja sen sisältö on varsin merkittävä. Ykn päätti allekirjoittaa Lyonin julistuksen. YKN:n puheenjohtaja ja sihteeri hoitavat asian käytännössä.
  • Tuulan esitys verkossa

9. Kirjastoalan tulevaisuuteen liittyvä keskustelutilaisuus 15.9 Tampereella

  • Pirkko Lindberg, kirjastopalvelujohtaja, Tampereen kaupunginkirjasto
    Pirkko kertoi kirjastojen tulevaisuudesta Tampereella järjestetystä keskustelutilaisuudesta 15.9.2014. Paikalle oli kokoontunut noin 30 henkilöä yleisistä kirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista, yliopistokirjastoista sekä informaatiotutkimuksen laitoksilta. Tilaisuudessa käytiin läpi Tampereella tehtyä kirjastotyön osaamiskartoitusta, pohdittiin johtamiskoulutusta ja sen osittaista puuttumista, mietittiin viestinnän osuutta kirjastotyössä sekä punnittiin käytännön ja teorian suhdetta alan opiskelussa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. esillä oli myös, millaista yhteistyötä eri oppilaitokset sekä oppilaitokset ja kirjastot tekevät. Inkeri Näätsaari ehdotti, että perspektiiviä alan osaamiseen, koulutukseen ja kelpoisuusvaatimuksiin voisi hakea myös oman alan ulkopuolelta. Johtamiskoulutuksen järjestämistä mietittiin. Johtajuuden todettiin edellyttävän työkokemusta, mutta vaativan myös teoriapohjaa. Tulevaisuuspäivässä sovittiin, että vastaavanlainen tapaaminen järjestetään seuraavanakin vuonna ja yhteistyötä jatketaan myös muilla kanavilla.
  • Pirkon esitys verkossa

YKN-strategia

10. Yleisten kirjastojen neuvoston strategia 2015 – 2019

  • Puheenjohtajan vetämänä käytiin yhdessä läpi YKN-strategiaa. Strategian on tarkoitus valmistua kevään 2015 YKN-kokoukseen mennessä. Uusi strategia pohjautuu edelliseen 2011-2016 strategiaan, mutta ei ole sen pelkkä päivitetty versio. Joihinkin sanamuotoihin ehdotettiin muutoksia, jotka sihteeri kirjasi ylös strategiaan. Neuvosto keskusteli erityisesti peruslukutaidon rapautumisesta aiheutuvista ongelmista ja siitä, miten nämä pitäisi huomioida YKN:n strategiassa. Toivottiin myös, että ikääntyvät mainittaisiin selkeämmin, samoin kirjastoverkon kattavuus, kirjastopalveluiden maksuttomuus sekä yhteinen kirjastokortti. Seurannasta puheenjohtaja kertoi, että mittarit muuttuvat uudessa strategiassa laadullisiksi. Käytiin läpi myös valtakunnallisten hankkeiden listaa. Lisäksi todettiin, että kuvitus puuttuu vielä ja että esimerkiksi arvoille valitaan temaattiset kuvat. Kaiken kaikkiaan keskusteltiin yhteisen kuvapankin tarpeellisuudesta. Sen toteutusta suunnitellaan Kirjastot.fi:ssä.
  • YKN-startegiasta 2015-2019 ei ole vielä sellaista versiota, jonka voisi laittaa verkkoon näkyville. Neuvosto jäsenet voivat lähettää saamansa työversiopaperin pohjalta kommentteja YKN:n sihteriille: erkki.lounasvuori@hel.fi

11. Hanke-esittely 1

  • Perhevalmentajat kirjastossa / kirjastotoimenjohtaja Tiina Salo, Raision kaupunginkirjasto
    Tiina kertoi Raision sosiaalitoimen perhevalmentajien ja Raision kunnankirjaston yhteistyöstä. Perhevalmentajat ovat tulleet kirjastoon kertomaan työstään ja tarjoamaan palveluitaan mahdollisille tarvitsijoille. Aloite kirjastossa näyttäytymiseen tuli perhevalmentajilta; he kokivat kirjaston matalan kynnyksen paikaksi, jossa ihmisiä on helppo lähestyä vaikeissakin asioissa. Perhevalmentajat olivat kirjastossa läsnä pitämässä vastaanottoa, he olivat laittaneet näkyvälle paikalle käyntikorttejaan sekä qr-koodin, josta heidän palvelunsa ja yhteystietonsa löytyivät. Tiina kertoi, että kokeilu oli varsin onnistunut. Ajatusta pidettiin hyvänä. Oulusta kerrottiin, että myös sinne on suunnitteilla vastaavanlaista toimintaa. Tampereella on ollut myös neuvontaa, terveydenhoidon alalta.
  • Tiinan esitys verkossa

Uusia sovelluksia

12. Visualisointi

  • Hankerekisteri / Erkki Lounasvuori, johtava suunnittelija, Keskuskirjasto
    Erkki kertoi aluksi, että syksyn hakukierros toi Hankerekisteriin hieman yli 300 hankeavustushakemusta ja että nyt Hankerekisterissä on 1272 hanketta tai hyviä käytänteitä. Alkusyksystä valmistui Hankerekisterin visualisointisovellus, joka tehtiin kolmikieliseksi ja joka on avoimesti kaikkien käytettävissä. Visualisoinnissa jokaisella hankkeella on oma pallo, joka on sitä suurempi kooltaan, mitä enemmän hankkeelle on myönnetty avustusta. Hankepalloja voi järjestellä usealla eri tavalla, lähtökohtana teemat.
    - http://visualisointi.kirjastot.fi/hankkeet/vis-fi.html
  • Tilastotietokanta / Erkki Lounasvuori, johtava suunnittelija, Keskuskirjasto
    Erkki kertoi, missä vaiheessa tilastotietokannan visualisoinnissa mennään ja näytti testiympäristöstä, millainen siitä on tulossa. Tarkoitus on, että tilastotietokannan visualisoinnin ensimmäinen vaihe julkaistaan marraskuussa 2014. Samanaikaisesti valmistaudutaan tilastotietokannan alustan uudistamiseen. Tavoitetteena on toteuttaa uudistus siten, että visualisointi ei ole enää erillinen sovellus, vaan tallennettujen tilastotietojen käyttöliittymä, joka tulevaisuudessa osaa rajapintojen kautta keskustella muidenkin tilastodatasovellusten kanssa. uusi alusta valmistunee vuosien 2015-2016 aikana.
    - http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/  (julkaistu 18.11.2014)

13. Suosittelijapalvelut

  • Kirjasuosittelija Suomen kirjastoihin / Mikko Vainio, kirjastotoimenjohtaja, Vantaan kaupunginkirjasto
    Mikko esitteli Helmet-tietokannan tietoihin perustuvaa Suosittelija.fi-palvelua. Suosittelija pystyy suosittelemaan lukijalle kirjallisuutta tekijän ja teoksen nimellä. Suosittelu on täsmällisempi, jos käyttäjä syöttää kirjastokorttinsa numeron suosittelijalle. Jos lukijalla on kirjastokortti ja lainaushistoriaa 6 lainan verran Helmet-kirjastossa, niin Suosittelija pystyy suosittelemaan kirjallisuutta vertailemalla niitä asiakkaan omiin lainoihin. Suosittelijan suositukset perustuvat siihen, mitä muuta teoksen lainanneet muut lainaajat ovat halunneet lukea, eivät aineiston sisällönkuvailuun. Lukija on myös istutettavissa lainausautomaatteihin. Suunnitteilla on Suosittelijan kehittäminen valtakunnalliseksi, siihen on haettu Vantaan kaupunginkirjastosta OKM:n avustusta.
    - http://suosittelija.fi
    - Mikon esitys verkossa
     
  • Kirjasampo suosittelee / Tuomas Aitonurmi, suunnittelija, Kirjasampo
    Tuomas esitteli Kirjasammon kirjasuosituksia. Niitä on kolme erilaista Katso myös, Lukijoiden kirjahyllyt, Kirjastonhoitaja suosittelee. Katso myös perustuu Kirjasammon asiasanoituksen pohjalla olevaan ontologiaan, se etsii samalla tavalla kuvailtuja teoksia aineistosta sekä tarjoaa ontologiatermejä. Katso myös suosittelee myös saman tekijän muita kirjoja. Lukijoiden kirjahyllyistä voi selata, mitä muut lukijat ovat lukeneet, lukijat siis suosittelevat lukemista toisilleen. Kirjastonhoitaja suosittelee on kuvailuja tehneiden kirjaston työntekijöiden suositus muusta samankaltaisesta lukemisesta ja se on täysin käsityötä. Katso myös –osiossa on suositeltu myös täysin erilaista kirjallisuutta ikään kuin heräteostoksiksi, mutta nämä ovat saaneet kritiikkiä osakseen, ja niitä ollaan ehkä poistamassa. Yhteyksiä mm. Suosittelijaan mietitään.
    - http://www.kirjasampo.fi/

    - Tuomaksen esitys verkossa
     
  • eKirjasto suosittelee / Erkki Lounasvuori, johtava suunnittelija, Keskuskirjasto
    Erkki näytti, miten eKirjaston suosittelijapalvelu toimii käyttäen hyväkseen e-kirjojen kuvailutietoja. Lyhyesti kerrottuna jokaisen e-kirjan täysissä kuvailutiedoissa on sijaintitietojen alla otsikko: Kinnostaisiko myös... ja sitä klikkaamalla saa listauksen muista sisällöltään samankaltaisista e-kirjoista.
    - http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat

14. Hanke-esittely 2

  • "Bokselfies" med skolklasser: foton och lerfigurer / Leena Pylkkö, Åbo stadsbibliotek
    Leena Pylkkö från Åbo Stadsbibliotek berättade om två lyckade läsprojekt. Målet av fadderverksamheten med Flätan arbetscentrum var att sänka tröskeln för arbetscentrets folk med lindriga utvecklingsstörningar för att komma till biblioteket och att öka deras självständighet. Biblioteket bjöd olika sorters aktiviteter för Flätans kunder: biblioteksvandring med prat om biblioteket, bildkonstverken på väggarna, låneautomatet, informationssökning, bokprat och Facebook-bilder. Fadderverksamheten var en aktiverande upplevelse: gruppen kommer nu för tiden regelbundet varje vecka till biblioteket.
  • Fadderverksamhet med Flätan arbetscentrum / Leena Pylkkö, Åbo stadsbibliotek
    Det andra projektet Leena berättade om var Läsvana-projektet med lågstadie-elever. Man frågade de unga något som kanske väckte deras intresse mera än recensionen som de skulle skriva till skolan i samband med projektet, man frågade dem vad de brukar äta samtidigt då de läser och hur de sitter när de läser. Till det sistnämnda hörde även att ta foto om sig själv och sin ställning. Bilderna fästes på ett läseträd som fanns i bibban. Det här gjorde läsningen av boken som man måste recensera mycket roligare.
  • Leenas presentationer på nätet

15. Kirjastojen yhteinen viestintä ja markkinointi

  • Päivi Litmanen-Peitsalan vetämänä työpajatyöskentelyä otsikon aiheista
    Päivi jakoi työryhmille aiheita kirjastojen uudesta strategiasta (saavutettavuus, tasavertaisuus, vastuullisuus, yhteisöllisyys, rohkeus) ja pyysi tekemään niistä kaksi positiivista uutista sekä kaksi negatiivista uutista. Perusajatuksena oli viestiä henkilöille asioista, jotka ovat kirjastoille yhteisiä ja perustuvat kirjastojen peruslupaukseen (kirjastolain 2. pykälä).
    Ryhmätöissä keskusteltiin luovasti iloisen tunnelman vallitessa kirjastosta, sen tehtävistä ja muutoksesta. Joitain yhteisiä havaintoja tuli useamman ryhmän esityksissä esiin: yhteisöllisyyden ja yhteisen tilan korostaminen, lukutaidon ja kansalaisvalmiuksien tukeminen. Todettiin myös se, että kirjastolla olisi hyvä olla yhteinen imago ja yhteinen logo, jotta nämä kansalaisten yhteiset tilat ja palvelut tunnistettaisiin.
  • Päivin esitys verkossa ja myöhemmin Päivi vielä kokoaa työryhmien työpajoissa tekemät uutiset ja nekin julkaistaan editoituina verkossa.

Turun pääkirjaston esittely
- kaikille halukkaille neuvoston jäsenille esiteltiin Turun pääkirjastoa 

Iltatilaisuus pääkirjastossa
- iltatilaisuus järjestettiin henkilökunnan taukotiloissa ja siihen osallistuivat neuvoston jäsenet, Turun kaupunginkirjaston johtoryhmä  sekä Turun kaupunginkirjaston tuleva uusi johtaja Aart de Heer. Tilaisuudessa neuvoston nykyinen ja entinen puheenjohtaja kiittivät Inkeri Näätsaarta ansiokkaasta työstä YKN:ssä ja ojensivat hänelle kukkia ja lahjakirjan.

Perjantai 7.11

16. OKM puheenvuoro

  • Hannu Sulin, kulttuuriasiainneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö
    Hannu kertoi Opetus- ja kulttuuriministeriön kuulumisia. Hän kertoi, että OKM on keskittänyt ja keskittää tukeaan OKM:n kirjastopolitiikka 2015 –ohjelman tavoitteiden toteutumiseen kansallisella tasolla. Sähköisten sisältöjen ja digitaalisten palvelujen merkitys kasvaa. Toimintamallit kehittyvät, rakenteet ja kumppanuudet muuttuvat, kolmannen sektorin osallistuminen kasvaa. Kirjastojen perusasioiden, aineistotarjonnan, järjestelmien ja palveluiden hoito korostuu. Hannu kertoi lyhyesti OKM:n tukemien hankkeiden tilanteesta: pitkäaikaissäilytyksessä on vielä ongelmia, ontologioiden tilanne alkaa olla selkeä, Finelibin sopimusmalleja tarkastetaan mm. e-aineistojen suhteen, Koha-projekti on edennyt hyvin ja UKJ on taukovaiheessa. Yleisten kirjastojen konsortio sekä Yleisten kirjastojen neuvosto saivat kiitosta.
  • Hannun esitys 1 verkossa
    Hannun esitys 2 verkossa

”Missä mennään”

17. Kansalliset hankkeet yleisten kirjastojen näkökulmasta

Tämä otsikon alla käytiin alustusten pohjalta vilkasta keskustelua, millainen on yleisten kirjastojen tahtotila olla mukana kansallisissa yhteisissä hankkeissa. Monen hankkeen kohdalla on ollut vaikeuksia niin aikataulujen kuin rajapintojen kanssa, mistä erityisesti yleiset kirjastot ovat joutuneet kärsimään. Yleiset kirjastot näkevät kuitenkin kansalliset hankkeet tärkeinä ja niihin halutaan mukaan, mutta meidän on saatava oma äänemme ja tavoitteet kuuluville. Neuvosto kannatti, että sen nimissä voidaan tarvittaessa laatia kannanottoja kansallisiin hankkeisiin.

  • Koha kirjastojärjestelmä / Rebekka Pilppula, kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja, Joensuun seutukirjasto
    Rebekka kertoi kokousväelle, kuinka viime kesäkuussa alkanut yhteiselo Koha-kirjastojärjestelmän kanssa on sujunut. Suuremmilta vaikeuksilta on vältytty ja kehitystyö jatkuu. Joensuun seutukirjaston innoittamana on syntynyt uusi Koha-konsortio ja sen nimissä on haettu "Kohti Kohaa" -hankkeelle oKM-rahoitusta. Konsortiossa on mukana: Mikkeli, Oulu, Kymenlaakso, Lappi sekä nyttemmin myös Turku. Samojen kirjastojen väestä koulutetaan osaajaverkosto, josta saadaan Kohan pääkäyttäjät, jotka osaavat opastaa muita kirjastoja Kohan käyttöönotossa.
    "Kohti Kohaa" -avustushakemus
     
  • UKJ 2012 - 2014
    UKJ-hankkeeseen tulee tauko. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulut joutuvat vaihtamaan nykyisen kirjastojärjestelmänsä lähivuosina, joten täysin levossa UKJ ei jouda olemaan. Todettiin, että UKJ-hankkeessa tehtiin perustavanlaatuiset vaatimusmäärittelyt, josta on suuri hyöty kirjastoille jatkossa, kun kilpailuttavat kirjastojärjestelmiään.
     
  • Yleiset kirjastot ja kirja-alan kokonaisprosessi kuvailutietojen näkökulmasta / toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri ja suunnittelija Anu Jäppinen
    Luettelointiprosessi on murroksessa. Yhteisen luettelon ansiosta luetteloinnin keskittäminen on tarpeellista ja mahdollista. BTJ:n kanssa solmittu sopimus luettelointitietueista umpeutuu kolmen vuoden kuluttua ja luetteloinnin prosessi on aiheellista analysoida tässä vaiheessa muutenkin yksityiskohtaisesti. Helsingin kaupunginkirjastoon on palkattu informaatikko Anu Jäppinen tekemään tätä luettelointiprosessin analyysia. Anu esitteli prosessikaaviota, jonka oli tehtävänsä alkuun muodostanut kirja-alan kuvailutietojen tämän hetkisestä tilanteesta ja siitä, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Kaaviossa oli lueteltu kirja-alan toimijat, luetteloinnin tehtäviä ja kansalliset luettelot. Anu oli laatinut ehdotuksen siitä, mihin suuntaan prosessi voisi muuttua.

    Neuvosto keskusteli prosessista ja Anun esittämästä prosessikaaviosta. Siinä herättivät keskustelua muun muassa luettelointitietojen kopioiminen ja täydentäminen. Kirjastot edelleen käyttävät 200-300 henkilötyövuotta luettelointiin. Keskittämällä perusluettelointi yhteen paikkaan toisi huomattavia säästöjä, Virva Nousiainen-Hiiri ehdotti täksi kirjastoksi Helsingin kaupunginkirjastoa. Jaana Tyrni oli sitä mieltä, että jos näitä asioita ja kaavioita mietitään uudelleen, voitaisiin unohtaa vanhat tavat edetä ja katsella uusin silmin sitä, miten luettelointi voitaisiin keskitetysti järjestää toimivasti. Hän ehdotti, että tarkastelisimme muiden maiden tapoja ja ottaisimme hyvistä malleista uusia ideoita.

    Kaiken kaikkiaan todettiin, että luettelointiprosessi muuttuu ja kaipaa Anun työpanosta sen järkiperäisyyden miettimisessä sekä neuvotteluissa muiden kansallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi painotettiin, että 15.1.2015 järjestettävä hankinnan ja luetteloinnin kehittämispäivä on varsin merkittävä ja siellä käsitellään suuria asioita. Olisikin varsin hyvä, jos kirjastoista kutsutut pääsisivät paikalle ja että tilaisuuteen osallistuisi myös kirjastonjohtajia.
    - Virvan esitys verkossa
    - Anun esitys verkossa

  • RDA kuvailusäännöstö / Kaisa Hypen, palvelupäällikkö, Turun kaupunginkirjasto
    Kaisa Hypén kertoi RDA (Resource description and access) –kuvailusäännöstöstä. Toimintaympäristön muutokset vaativat muutoksia myös kuvailussa, mm. verkkomateriaalin kuvailulla on omat vaatimuksensa ja datan linkittäminen luo muutoksia kuvailuun. Uuden tyyppiseen kuvailuun soveltuva RDA-malli on käytössä jo esimerkiksi kongressin kirjastossa ja se on tulossa käyttöön myös Suomessa. Kansalliskirjastossa RDA aiotaan ottaa käyttöön vuonna 2016, koulutukset alkavat vuonna 2015. RDA on yhteensopiva Marc21:n kanssa. Lisenssikustannuksia tulee ainakin luetteloiville kirjastoille. Lisäksi uusi RDA:n käsitemalliin (FRBR) pohjautuva, MARC21:n korvaava kansainvälinen tallennusformaatti tulossa viiden vuoden sisällä. RDA:sta saataneen lisää ja tarkempaa tietoa piakkoin.

    Kokouksesssa esitettyihin kysymyksiin Kaisa tarkisti vastaukset Kansalliskirjastosta.
    (1) Kuvailla ei pitäisi ilman kuvailusääntöjä, ei edes silloin kun muutokset ovat pieniä. Kun RDA-kuvailusääntö on luettavissa vain RDA toolkit -palvelussa, on palvelun lisensiointi ainut keino päästä sääntötekstiin käsiksi. Lisenssisopimus tehdään organisaatiokohtaisesti tai konsortiokohtaisesti. Useamman kirjaston kimppa voi oletettavasti muodostaa konsortion. Tästä kannattaa kuitenkin kysyä tarkemmin RDA toolkit -palvelusta: rdatoolkit@ala.org 
    (2) Lisenssin hinta määräytyy sen mukaan monta yhtäaikaista käyttöoikeutta ostetaan. Hinnoista tarkemmin: http://www.rdatoolkit.org/pricing 
    (3) Koska Finmarc-formaatin tukea ei enää tarjota Kansalliskirjastosta, vaikea sanoa, miten järjestelmissä, jossa tätä formaattia käytetään, RDA-käyttöönotto tapahtuu. Tästä kannattaa varmaankin keskustella järjestelmän tarjoajan kanssa. MARC21-formaattiin on määritelty RDAn elementtejä vastaavat kentät.
    - Kaisan esitys verkossa
     
  • Melinda / Pirkko Lindberg, Kirjastopalvelujohtaja, tampereen kaupunginkirjasto
    Pirkko esitteli Melinda-pilotoinnin edistymistä. Yleisten kirjastojen aineistotietokannoista ollaan ensimmäisinä siirtämässä Tampereen kaupunginkirjaston ja Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoja. Melindan tuotantokantaan siirryttäneen testaamisen jälkeen helmikuussa 2015. Pilotoinnin jälkeinen jatko on vielä avoin, se tarkentuu asian edetessä. Se jo tiedetään, että siirron jälkeen, uudet aineistot luetteloidaan Melindaan ja ne replikoidaan sieltä Piki-tietokantaan. Pirkko kertoi käytännön ongelmista, joita seuraa muun muassa minitietueista. Haasteita aiheuttavat myös, se että Kansalliskirjaston ohjeet eivät kaikilta osin sovellu yleisen kirjaston käytäntöihin, henkilöstön epävarmuus siitä, miten heidän tehtävänsä muuttuvat, epätietoisuus, kuka määrittelee sen, missä luetteloidaan ja missä ei sekä RDA:n käyttöönotto. Neuvostossa todettiin, että Melinda on merkittävä kansallinen asia ja on erittäin tärkeää, että yleiset kirjastot pilottien avulla löytävät sopivat toimintamallit sen suhteen.
    - Pirkon esitys verkossa
     
  • Finna / Inkeri Näätsaari, Kirjastotoimenjohtaja, Turun kaupunginkirjasto
    Inkeri kertoi Finnan tilanteesta Vaski-kirjastojen näkökulmasta. Vaski-kirjasto on Finnan yleisten kirjastojen pilotti. Rajapintojen takia pilotti on viivästynyt. Rajapinnat alkavat nyt olla kunnossa ja Vaskilla on oma pilottinäkymä Finnassa, jota on voitu testailla. Finnasta puuttuu yleisten kirjastojen tarvitsema julkaisujärjestelmä, jolla toteutetaan kirjaston omat verkkosivut. Julkaisujärjestelmän ja Finnan täytyy pystyä keskustelemaan keskenään. Vaski-kirjastojen rajapinta Aurora-järjestelmän ja Finnan välillä on ollut vaikea rakentaa. Tällä hetkellä Turussa mietitään muita vaihtoehtoja ja siitä syystä on lähdetty mukaan Kohan pilotointiin.

    Inkeri esitteli kuvana sitä, mitä uudessa Vaski-kirjaston kotisivussa voisi olla keskeisinä elementteinä. Hänen näkemyksensä mukaan mm. yleisten kirjastojen yhteiset palvelut, Kirjastot.fi-palvelut, voisivat olla näkyvästi esillä. Tällaiseen malliin suhtaudutaan myös Kirjastot.fi:stä positiivisesti. Ajatus siitä, että Kirjastot.fi voisi tuottaa yhteiseen käyttöön sopivia upokkeita, syötteitä ja logoja, on toimiva ja käytännöllinen, koska kerran toimivia yhteisiä palveluita on olemassa.

    Finna-yhteistyön jatkokehittämisen kannalta Inkeri oli sitä mieltä, että yhteinen ohjausryhmä tarvittaisiin, yksittäisen kirjaston on vaikea saada toiveitaan toteutettua. Vaatimustasoja oli alun perin Turun Finna-projektissa rakennettu kolme, mutta ensimmäisenkään tason karsituista vaatimuksista ei ole saatu kaikkia toteutettua vieläkään.
    - Inkerin esitys verkossa

  • Yleisten kirjastojen konsortio / Virva Nousiainen-Hiiri, toimistopäällikkö, Helsingin kaupunginkirjasto

    Virva Nousiainen-Hiiri esitteli yleisten kirjastojen konsortion tilaa. Konsortioon on liittynyt yli 150 kuntaa ja luku lisääntyy jatkuvasti. Aino Ketonen on siirtynyt toimivapaalle vuoden 2015 ajaksi, hänen tilallaan toimii Maria Hjelt. Uusi ohjausryhmä aloittaa vuonna 2015, Virva esitteli ehdokkaat ja pyysi mielipiteitä sähköpostitse. Yleisten kirjastojen konsortion viime aikaisista tapahtumista Virva mainitsi Zinion hankintapäätöksen. Zinio on hinnakas, mutta toistaiseksi paras vaihtoehto. Sillä on kirjastoissa käyttäjäkuntaa.

    Virva esitteli Hubletin, joka on tablettisuoja, jota saadaan kokeiluun kirjastoon. Hublet on lukittu tablettisuoja, jossa on mukana android-tabletteja. Se aukeaa kirjastokortilla ja sieltä saatavia tabletteja voi käyttää kirjastossa. Jos tabletin vie ulos kirjastosta, se lukkiutuu eikä sitä pysty enää käyttämään. Hublet herätti suurta kiinnostusta kokousväessä. Virva lupasikin siitä sekä yhdelle kiinnostuneelle kokeilun suhteellisen edullisesti että kaikille enemmän tietoa, kun kokeilu edistyy.
    -Virvan esitys verkossa, ks.loppuosa

  • eKirjasto / Päivi Litmanen-Peitsala, Viestinnän suunnittelija, Kirjastot.fi
    eKirjasto on julkistettu alkusyksystä. Päivi kertoi lyhyesti, että eKirjastolle on luotu oma logo ja osa kirjastoista on nostanut sen näkyviin sivuilleen. Logo, esitemateriaalit ja ohjeet ovat Kirjastot.fi:n materiaalipankissa. eKirjaston kautta on luettavissa vapaata materiaalia, mm. Gutenberg-aineistoja, jotka on saatettu siistimpään, luettavampaan muotoon. Tämä materiaali on keskeisellä sijalla markkinoinnissa. Lähiaikoina on tulossa sisäinen tiedote kirjastoille sekä ulkoinen tiedote STT:n kautta.
    - http://ekirjasto.kirjastot.fi/
     
  • Digi.fi ja yleisten kirjastojen digiselvitys / Aija Laine, suunnittelija, Turun kaupunginkirjasto
    Aija kertoi Sähköisten sisällöt yleisiin kirjastoihin –hankkeesta ja siitä poikineista digitointiprojekteista. Kirjastot.fi on virittänyt julkaisualustan digitoiduille aineistoille. Digitoitu aineisto näkyy kirjastojen omien sivujen lisäksi Digi -käyttöliittymässä, joka on julkistettu tänä vuonna. Digi.kirjastot.fi:n sisällöt on tuotu myös osaksi eKirjastoa. Aineistojen digitoinnin kartoitusta jatketaan ja lisäksi digitointiprojektissa keskustellaan äidinkielen opettajien kanssa siitä, millaisia sisältöjä toivotaan digitoitaviksi koulujen äidinkielen opetuksen hyödyksi.
    - http://digi.kirjastot.fi/
    - Aijan esitys verkossa

18. Hanke-esittely 4

  • Lukukerhot / Sara Tuisku, Lukukerhokoordinaattori, Seinäjoen kaupunginkirjasto
    Sara esitteli lukukerhotoimintaa Seinäjoella. Lukukerhoja on pidetty Seinäjoella lapsille. Pyrkimyksenä oli edistää erityisesti 2.-3.-luokkalaisten heikkojen lukijoiden lukuharrastusta. Innostusta lisättiin leikellä, lautapeleillä, läheisyydellä sekä ääneen lukemisella. Heikosti lukevat lapset saatiin mukaan toimintaan siten, että opettajat lähettivät erityisesti tällaiseen toimintaan soveltuvien lasten kotiin viestin, jossa esittelivät lukukerhotoimintaa ja kutsuivat lapset mukaan. Sara kertoi, että toiminnasta on ollut hyötyä ja iloa sekä lapsille että vetäjille. Erityisesti ovat lapset mielellään kuunnelleet ääneen lukemista. Toiminta on innostanut mukaan myös poikia. Lukukerhoissa on luettu erityyppisiä tekstejä: kaunokirjallisuutta, kuvakirjoja, tietokirjoja. Usein on valittu teema ja luettu erilaista materiaalia teemasta.
  • Saran esitys verkossa

19. Lausunto

20. Vapaaehtoistyön kartoitus

  • Saara Ihamäki, kirjastotoimen apulaisjohtaja, Helsingin kaupunginkirjasto
    Saara Ihamäki kertoi Helsingin kaupunginkirjaston tekemästä vapaaehtoistyön kartoituksesta. Kartoitus aloitettiin sillä, että kyseltiin työntekijöiden asenteita vapaaehtoistyön hyötyihin ja uhkiin. Työntekijöiden vastauksissa näkyi kahtalaisuutta, osittain koettiin, että vapaaehtoistyö uhkaa kirjastoalan työpaikkoja ja työn arvostusta, mutta toisaalta taas nähtiin, että vapaaehtoistyö monelta osin on hyvin tarpeellista, vertaisopastus on koettu hyvänä ja vapaaehtoistyö lisää kaupunginosan yhteisöllisyyttä sekä vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Vapaaehtoistyö koettiin hyödylliseksi, mutta sen nähtiin kaipaavan selkeitä raameja. Helsingin kaupunginkirjastossa näitä raameja ryhdyttiin miettimään työryhmässä. Työryhmä suosittelee mm. sitä, että vapaaehtoistyöntekijöille otetaan ryhmävakuutus, lisäksi sitä, että vapaaehtoistyöntekijöillä on jonkinlainen yhteinen tunniste, josta heidät tunnistaa ja josta erottaa, että he eivät ole talon varsinaista työväkeä. Myöskin nähtiin, että on tärkeää kartoittaa vapaaehtoistyöntekijät ja heidän tekemänsä työt. Neuvostossa ehdotettiin vapaaehtoistyön tilastointia, mutta suurin osa kokousväestä oli sitä mieltä, että liiallinen tilastointi ja kartoitus saattaisi lamaannuttaa toiminnan. Toisaalta todettiin, että esimerkiksi ryhmävakuutuksen ottaminen aiheuttaa sen, että vapaaehtoistyöntekijöiden nimien on oltava tiedossa kirjaston henkilöstöosastolla. Saaran työryhmän suosituksen lopussa on lista, josta löytyy 12 työmuotoa malleineen.
  • Raportti on luettavissa verkossa: Vapaaehtoistyö Helsingin kaupunginkirjastossa / Helsingin kaupunginkirjasto 2014
  • Saaran esitys verkossa

Suomi 100 vuotta

21. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi

  • Taina Ratia, Palvelupäällikkö, Turun kaupunginkirjasto

    Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa juhlitaan vuonna 2017. Myös kirjastot aikovat olla näkyvästi mukana juhlimassa. Kirjastot ovat valinneet yhteiseksi teemakseen identiteetin, joka on helposti yhdistettävissä muihinkin teemoihin. Kirjastoseura ja Ykn tekevät yhteistyötä vuoden tapahtumien ja teemojen suunnittelussa. Taina esitteli ehdotuksia teemoiksi Turussa: kulttuurien kohtaaminen, uskonnot turkulaisessa maisemassa, musiikin ja kirjallisuuden yhdistäminen, muiden tekijöiden teemojen hyödyntäminen esim. museoiden 101 esinettä kääntyy kirjastoissa 101 kirjaksi. Konkreettisia tapahtumapäiviä olisivat luontevasti Lainan päivä 8.2., Lukuviikko, Taiteiden yö, Kirjamessut sekä Kaamospäivä.

    Neuvosto oli sitä mieltä, että identiteetti on teemana mainio, koska se on muunneltavissa ja yhdistettävissä erilaisiin näkökulmiin. Hyvä idea on myös järjestää tapahtumia niinä päivinä, jolloin muulloinkin järjestettäisiin tapahtumia kirjastossa. Neuvostossa huomautettiin myös, että Helsingin kaupunginkirjaston keskustakirjaston valmistuminen vuonna 2017 on yksi juhlavuoden merkittävimmistä kirjastotapahtumista.

  • Tainan esitys 1 verkossa
    Tainan esitys 2 verkossa

22. Seuraava kokous

  • YKN kokoontuu seuraavan kerran 16.-17.4.2015 Jyväskylässä

23. Kokouksen päättäminen

  • Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.05