Aika: Keskiviikko 22.9.2010 klo 14.00 - 18.15
Paikka: Porin kaupunginkirjasto, Auditorio
Huom! Kokouksen kaikki esitelmät löytyvät verkosta osoitteesta: https://projektit.kirjastot.fi/documents/546 (vaatii salasanan, kysy tarvittaessa toimitus@kirjastot.fi asiakirjakohtaisesti)
1. Kokouksen avaus
Porin kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti toivotti neuvoston edustajat tervetulleiksi.
Neuvoston puheenjohtaja Tuula Haavisto avasi kokouksen klo 14.15.
2. Neuvoston kokoonpanossa tapahtuneiden muutosten kirjaaminen ja läsnäolijoiden toteaminen
Edellisen kokouksen jälkeen neuvoston kokoonpanossa ei ole tapahtunut muutoksia.
Todettiin Keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen ja alueiden edustajat. Läsnä olivat seuraavat edustajat:
Keskuskirjasto ja maakuntakirjastot
Läsnä: Maija Berndtson (Keskuskirjasto, Helsinki), Jaana Tyrni (Espoo, Uusimaa), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna, Kanta-Häme), Ari Mäkiranta (Joensuu, Pohjois-Karjala), Johanna Vesterinen (Jyväskylä, Keski-Suomi), Susann Forsberg (Kokkola, Keski-Pohjanmaa), Merja Sali (Kouvola, Kymenlaakso), Marja Malminen (Lahti, Päijät-Häme), Virpi Launonen (Mikkeli, Etelä-Savo), Pirkko Lindberg (Oulu, Pohjois-Pohjanmaa), Asko Hursti (Pori, Satakunta), Terttu Lehtola (Porvoo, Itä-Uusimaa), Mervi Heikkilä (Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaa), Tuula Haavisto (Tampere, Pirkanmaa), Inkeri Näätsaari (Turku, Varsinais-Suomi), Birgitta Aurén (Vaasa, Pohjanmaa).
Poissa: Etelä-Karjalan, Kainuun, Lapin ja Pohjois-Savon maakuntakirjastojen edustajat
Maakuntakirjastojen alue-edustajat
Läsnä: Marita Hakala (Etelä-Pohjanmaa, Lapua), Jaana Sopanen (Etelä-Savo, Joroinen), Raija Penttinen (Itä-Uusimaa, Askola), Tarja Toivonen (Kanta-Häme, Loppi), Eeva-Liisa Kullberg (Keski-Pohjanmaa, Kannus), Tuire Vesterinen (Keski-Suomi, Pihtipudas), Airi Halonen (Kymenlaakso, Pyhtää), Tiina Heinänen (Lappi, Sodankylä/Pelkosenniemi), Eija Saramäki (Pirkanmaa, Pirkkala), Kristiina Perttu (Pohjanmaa, Vähäkyrö), Sinikka Panttila (Pohjois-Karjala, Kitee), Raija Seppänen (Pohjois-Pohjanmaa, Haukipudas), Liisa Häyrinen (Päijät-Häme, Heinola), Karri Hara (Satakunta, Rauma), Antti Karhos (Uusimaa, Karkkila), Kari Pohjola (Varsinais-Suomi, Salo).
Poissa: Etelä-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Savon maakunta-alueiden edustajat
Läsnä luennoitsijoina: kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki (Opetus- ja kulttuuriministeriö), sivistystoimentarkastaja Marjariitta Viiri (Pohjanmaan Ely-keskus), IT-suunnittelija Sami Varjo (Vaasan kaupunginkirjasto), kirjastonhoitaja Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander.
Läsnä kuuntelijana: Pirjo Pieski (Kauhajoki)
Kokouksen sihteerinä oli läsnä neuvoston sihteeri, johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta.
3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Puheenjohtaja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi, kun läsnä oli 39 edustajasta yli puolet. Paikalla oli 32 edustajaa, poissa 7 edustajaa.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Inkeri Näätsaari (Turku) ja Liisa Häyrinen (Heinola). Päätettiin, että pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.
4. Esityslistan hyväksyminen
Alkuperäinen kokousedustajille etukäteen jaettu esityslista hyväksyttiin sisällöltään sellaisenaan, esityslistan asioitten numerointi vaati korjauksen.
5. Uusien jäsenten valitseminen työvaliokunnan erovuoroisten tilalle vuosiksi 2011 - 2012
Neuvoston työvaliokunnan varsinaisesta jäsenyydestä olivat erovuorossa kirjastotoimenjohtaja Rebekka Pilppula Joensuun seutukirjastosta ja kirjastotoimenjohtaja Leif Storbjörk Pietarsaaresta. Heidän tilalleen valittiin kaudeksi 2011-2012 kirjastotoimenjohtaja Kari Pohjola Salosta ja kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä Seinäjoelta.
Kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti Porista ja kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro Rovaniemeltä valittiin uudelle 2-vuotiskaudelle 2011-2012.
Kirjastotoimenjohtaja Karri Hara Raumalta valittiin varajäseneksi uudelle 2-vuotiskaudelle 2011-2012.
Työvaliokunnan jäseninä jatkavat kauden 2010-2011 kirjastotoimenjohtajat Tuula Haavisto (pj), Inkeri Jurvanen ja Pirkko Lindberg sekä varajäsenenä Virpi Launonen.
6. Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset
Kulttuuriasianneuvos Kirsti Kekki kertoi OKM:n terveisinä ajankohtaisista asioista liittyen yleisten kirjastojen toimintaan.
Hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi on yleisten kirjastojen kannalta kohtuullisen hyvä. Tämän vuoden tasoon tulee 1,6 prosentin indeksikorotus, kehittämisavustuksiin lisäystä 3,2% ja rakentamishankkeisiinkin ollaan saamassa rahoitusta.
Kirjastolain uudistus on siirretty tulevalle hallituskaudelle. Kirsti korosti, että tärkeätä on saada säilymään kirjastolaki yleisten kirjastojen toiminnan lähtökohtana.
Työryhmä, joka laati ”Ehdotuksen yleisten kirjastojen laatusuositukseksi” on jo nyt saanut paljon huomiota ja Kirsti piti kentältä saatuja lausuntokommentteja hyvinä ja käyttökelpoisina.
Kirjastoasetusta ollaan päivittämässä (teknisesti) ja muutoksia on tulossa ainakin verkkopalvelujen korostuneempaan asemaan ja kelpoisuusvaatimuksiin. Kelpoisuusvaatimuksiin kentällä suhtaudutaan yleisesti siten, että kirjastoalan koulutustasovaatimuksia ei haluta vähentää virkojen ja toimien täytössä. Suurissa kaupungeissa tilanne on hieman toinen.
Kirjastoalan teemaseminaari Suomen ja Venäjän välillä järjestetään 7.10.2010 (Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinnassa)
http://www.kultforum.org/hameenlinna2010/teemat.html
OKM:n kirjastopäivät pidetään 3.-4.11.2010:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/?lang=fi
Kirstin esitys saatavissa toimitus@kirjastot.fi
7. Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuositukseksi
Pohjanmaan Ely-keskuksesta sivistystoimentarkastaja Marjariitta Viiri kertoi vastavalmistuneesta raportista: Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuositukseksi. Raportti on jo ollut lausuntokierroksella ja lausuntoja saatiin yhteensä 20. Lausunnoissa suhtauduttiin raporttiin pääsääntöisesti positiivisesti. Puutteena koettiin, että raportissa jäi liian vähälle huomiolle tulevaisuussuuntautuneisuus, verkkotoiminta ja monikulttuurisuus. Hieman moitittiin myös raportin kielen vanhanaikaisuutta, johon Marjariitta totesikin, että työryhmästä puuttui nuoremman kirjastopolven edustaja.
Tilaisuudessa raportti synnytti paljon keskustelua, etenkin laadukkaan kirjastotoiminnan tavoitteiden lähtötaso. Yleisesti kokousväki kannatti, että lähtötasona pitää olla erinomainen tai vähintään hyvä.
Keskustelussa esiin nousi myös, että irrallisuuden välttämiseksi laatusuosituksia tulee laatia läheisessä yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Niiden tulee liittyä kunnan muihin prosesseihin. Raportti nähtiin myös työkaluna seudulliseen yhteistyöhön ja uskoipa joku sen mahdollisuuksiin kunnan palvelujen tuottaja-tilaajamalleissa. Kärjekkäimmässä puheenvuorossa epäiltiin kirjaston kautta tulevien laatusuositusten perille menoon kunnassa.
Marjariitan esitys saatavissa toimitus@kirjastot.fi
Raportti verkossa:
Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuositukseksi
8. Yhteisluettelo yleisten kirjastojen näkökulmasta
Neuvoston syyskokous Joensuussa 2009 päätti perustaa työryhmän miettimään yhteisluetteloon liittyviä asioita ja ongelmakohtia. Vaasan kaupunginkirjaston IT-suunnittelija Sami Varjo kertoi yhteisluettelotyöryhmän kuulumiset, missä mennään tällä hetkellä.
Varsinaisesti työryhmä aloitti toimintansa tammikuussa 2010. Sen jälkeen työryhmä on kokoontunut 4 kertaa ja kokouksissa on ollut kutsuttuna asiantuntijoita. Työryhmä tähtää siihen, että loppuraportti on valmis vuoden 2010 loppuun mennessä. Sami vastaa raportin kirjoittamisesta.
Työryhmä järjesti keväällä kyselyn, joka lähetettiin kaikkiin yleisiin kirjastoihin ja jonka avulla pyrittiin kartoittamaan kirjastojen luettelointikäytäntöjä ja -kustannuksia. Kyselyyn vastasi 129 kirjastoa, mukana kaikki maakuntakirjastot. Tulosten tulkinnassa on pidettävä mielessä, ovatko kaikki ymmärtäneet samalla tavalla, mikä tarkalleen ottaen on luettelointia ja kuinka paljon siihen käytetään aikaa yksittäisessä kirjastossa.
Primaariluetteloinnin osuus näyttäisi olevan aineistosta riippuen 10-20%. Ongelmallisinta ja työläimpiä ovat musiikki- ja AV-aineistot. Maakuntakirjastot ostavat vuosittain luettelointipalveluja noin 10 henkilötyövuoden verran yhteensä ja maakuntakirjastoissa oman työn osuus luetteloinnissa on noin 84 henkilötyövuotta.
Kokouksessa herätti keskustelua Btj:n rooli tulevaisuudessa – onko sillä yhtä määräävä osuus vai pitäisikö ottaa mukaan muita kaupallisia tahoja? Työryhmän mielestä yhteisluettelo mahdollistaa useamman kaupallisen tahon mukanaolon. Tärkeintä on, että luettelointitiedot saadaan nopeasti ja että pystytään käyttämään kustantajien ennakkotietoja.
Samoin ihmeteltiin, että muuttuuko yhteisluettelon myötä mikään radikaalisti, jos sieltä vain kopioidaan tiedot omaan kirjastojärjestelmään? Tässä vaiheessa on vielä vaikea tietää lopullisia toteuttamismalleja. Tärkeintä on, että kirjastot tiedostavat yhteisluettelon olemassa olon ja että sinne viety tieto hyödyttää kaikkia. Kirjastot voivat kopioida tietyillä kriteereillä luettelointitietoja omiin järjestelmiinsä ja käyttää niitä paikallisesti. Kirjastojen tiedonhaku tulevaisuudessa keskittynee yhteisluetteloon KDK:n asiakasliittymän kautta. Onnistuessaan yhteisluettelo mahdollistaa myös sen, että kirjastojärjestelmiä voidaan paikallisesti keventää keskittymällä lainauksenvalvontaan.
Samin esitys satavissa toimitus@kirjastot.fi
9. Marc 21 formaattiin siirtyminen
Kirjastonhoitaja Anna Viitanen Turusta esitteli perussuunnitelman, mitä kirjastojen pitäisi huomioida siirtyessään Marc21 –formaattiin. Anna palkattiin tämän vuoden alusta Okm:n myöntämän avustuksen turvin puolipäivätoimisesti laatimaan selvitystä, jossa käydään läpi yksityiskohtaisesti siirtymiseen liittyvät toimenpiteet ja ongelmakohdat. Annan apuna on ollut työryhmä ja Kansalliskirjastosta formaattiasiantuntija Ulla Ikäheimo. Selvitys valmistui syyskuussa 2010 ja se on luettavissa täällä.
Neuvoston kokouksessa Anna kertoi Pallas- ja Origo-kirjastoille lähetetystä kyselystä, joka toteutettiin keväällä 2010. Sen mukaan tahallista FINMARC-formaatista poikkeamista on yllättävän vähän. Virheitä tietokannoissa tietysti on johtuen osittain historiallisista syistä.
Marc21 –formaattiin siirtymisessä on tärkeätä, että tietokanta on mahdollisimman hyvässä kunnossa ja että siirrettävät kentät on tarkasti määriteltyjä. Eli ennen siirtymistä, kannattaa oma tietokanta ”siivota”. Osan siivouksesta voi tehdä koneellisesti, mutta käsityötäkin tulee jäämään eikä kaikkia varsinkaan satunnaisia virheitä saada poistetuksi.
Annan esitys saatavissa toimitus@kirjastot.fi
10. Kirjastot ja tekijänoikeus
Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander kertoi tekijänoikeudesta kirjastonäkökulmalla. Samalla tämä oli Jukan ensi esiintyminen YKN:ssä. Jukka kertoi olevansa juuriltaan neljäsosa porilainen merimiesten tuomaa satamakaupungin ”tummaa verta” suonissaan. Puheenjohtajakaudellaan Jukka on kokenut kirjastomaailman sekä haastavaksi että yhteiskunnallisesti tärkeäksi.
Ilman Powerpointtia ja papereita, kädessään Sony 600-reader Jukka pohjusti esitystään historiallisella katsauksella kauas kirjallisuuden ja lukutaidon menneisyyteen. Sieltä kaukaa on luotu kirjallinen pohja suomalaiselle identiteetille, mikä näkyy kirjastoissa voimakkaana vielä tänäänkin; ne ovat kansainvälisesti vertaillen hyvin resurssoituja. Toisin on esimerkiksi Norjassa, jonka historia määräytyy ja selittyy viikinkiajoilta. Kansallisessa identiteetissä korostuu museotoiminta, mitä myös rahoitetaan hyvin. Esimerkkinä on Norjan kirjastoseura, joka saa olennaisesti pienemmän valtionavustuksen kuin museoseura.
Nykyaikaan tullessaan Jukka heitti ilmaan useita kysymyksiä. Tuleeko kirjalle käymään samoin kuin musiikille eli kaikki jaetaan ilmaiseksi verkon kautta? Mikä sitten tulee olemaan kirjastojen rooli? Pitäisikö kirjastojen keskittyä tarjonnassaan johonkin muuhun kuin kirjaan? Suomen pienen kielialueen aiheuttamat ongelmat?
Vaikeita kysymyksiä, eikä Jukallakaan valmiita vastauksia ollut. Hänen näkemyksensä mukaan kirjastojen tulee hakea uudenlaista konkretisointia roolilleen perustuslain §16:n sivistyksellisten oikeuksien toteuttajana jo ennen kirjan roolin murroskohtaa. Miten nämä perusoikeudet taataan digitaalisessa maailmassa? Kirjasto on ollut kulttuuritraditiomme tärkeä inhimillinen käyttöliittymä. Se voisi jatkossa olla informaatioyhteiskunnan inhimillinen käyttöliittymä. Sillä on rooli myös kohtaamispaikkana ja tiedonhaun auttajana.
Lopuksi Jukka toi esille 4-kenttämallin, jossa eri toimijat jakautuvat kahteen ryhmään jakelun vapauden suhteen. Kustantajat ja tekijät haluavat järjestelmän, jota voi kontrolloida ja rahastaa. Vapaampaa jakelua ajavat laitevalmistajat, jotka haluavat sisällön kylkiäiseksi omiin tuotteisiinsa, sekä erityisesti piraattihenkiset kuluttajat. Maltillisimmat näistä ovat esittäneet tekijänoikeuksien rajaamista esim. kymmeneen vuoteen (nykyisellään 70 vuotta viimeisen tekijän kuolemasta). Varmaa on vain se, että tekijänoikeudet tullaan lähivuosikymmeninä järjestelemään digitaalisuuden takia uudelleen. Edellinen, 90-luvulla aloitettu kansainvälinen lakien uusimiskierros ei tuottanut digitaalisessa maailmassa toimivaa ratkaisua.
Keskustelussa tuotiin esiin, että kirjastot ovat näissä kansainvälisissä debateissa olleet yksi kuuluvimpia ja järjestäytyneimpiä käyttäjien edustajia. Relanderin nelikenttämallisa voi nähdä, että kirjastoilla voi olla myös tekijänoikeuskysymyksissä uusia, vaikkakin epäpyhiä liittolaisia (teknologiavetoiset laitevalmistajat).
Digitaalisen maailman tekijänoikeuksia ja kirjaston mahdollista roolia digitaalisten sisältöjen jakelussa käsittelee osin myös Heikki Poroilan kirjoitus ’Unohtakaa e-kirja, keskitytään sisältöön – ja sen hintaan’ Kirjasto-kaapelissa 27.9.2010.
11. YKN:n toimintasuunnitelma 2009-2010
Toimintasuunnitelmaa käydään läpi neuvoston kokouksissa. Neuvosto voi tehdä sinne lisäyksiä ja poistaa kohtia, jotka eivät enää ole ajankohtaisia. YKN:n sihteerin tehtävänä on kirjata neuvoston kokouksien välillä ajankohtaisia asioita toimintasuunnitelmaan käsittelyä varten.
Tällä kertaa toimintasuunnitelmaa ei ehditty käsitellä yksityiskohtaisesti, vaan keskityttiin muutamaan tärkeään ajankohtaiseen asiaan:
YKN-rahoitus
Puheenjohtaja kertoi, että YKN tarvitsee omaa rahoitusta, jotta voidaan mallikkaasti hoitaa vuosittain esiin nousevia asioita, kuten esitteiden graafista suunnittelua, painatustöitä, käännöksiä ym. Parhaiten asia hoituu, jos tämä kustannuserä saadaan osaksi Keskuskirjaston vuotuista rahoitusta. Keskuskirjasto huomioi tämän jo vuoden 2011 rahoitusanomuksessa.
IFLA 2010 Göteborgissa ja 2012 Suomessa Helsingissä.
Kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson aloitti kertomalla lyhyesti Göteborgin kokouksen merkityksestä 2012-kokoukseen valmistautumisessa. Göteborgissa oli lähes 200 suomalaista kirjastolaista hakemassa oppia, miten näin iso kokous pitää organisoida. Ennen Suomen kokousta IFLA kokoontuu Puerto Ricoon ja siellä Suomen tulee mainostaa omaa kokoustaan näkyvästi.
Suomessa kokous tullaan pitämään Messukeskuksessa. Ifla päättää kilpailutuksen kautta kokouksen pääjärjestelijästä, mutta kyllä Suomellekin jää paljon tekemistä. Parhaillaan haetaan ideoita kirjastoretkistä ja pääluennoitsijoista. Kirjastoretkien pitää mahtua yhden vuorokauden sisään ja pääluennoitsijoita tarvitaan useammalle päivälle. Vapaaehtoisia tullaan tarvitsemaan runsaasti ja mukaan toivotaan sankoin joukoin kirjastolaisia.
Pasilan kirjasto on aivan Messukeskuksen kupeessa ja tämä läheisyys tullaan hyödyntämään kokousjärjestelyissä.
Parhaiten järjestelyjen etenemistä voi seurata Suomen IFLA2012-sivuilta osoitteessa:
http://conference.ifla.org/past-wlic/2012/ifla78.htm
KDK:n ajakohtaiskatsaus
Kansallisen digitaalisen kirjaston KDK:n ajankohtaiskatsauksen piti Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta. Kristiina aloitti kertomalla asiakasliittymän hankintaprosessista, kilpailullisesta neuvottelumenetelmästä sekä kriteereistä, joilla päädyttiin valitsemaan asiakasliittymäksi ExLibriksen Primo.
Kristiina kertoi myös KDK-asiakasliittymän rahoituksesta. OKM:n rahoitus kattaa:
- Palvelinympäristön kustannukset
- Ohjelmistolisenssin
- Vuotuiset ylläpitokustannukset
- Keskitetty henkilöresursointi Kansalliskirjastossa, n. 10 htv
- Rahoitusta rajapintojen rakentamiseen ja konsultointiin
- Markkinointi-, koulutus-, tila- ym. kustannukset
Kokouksessa syntyi vilkasta keskustelua: mitä yleiset kirjastot saavat KDK:n kautta ja mitä tämä kaikki tulee maksamaan? Kristiina vastasi, että Primo-käyttöliittymä ja palvelinympäristön kustannukset ovat yleisille kirjastoille ilmaisia, koska ne maksetaan keskitetysti, samoin ohjelmistolisenssit sekä vuotuiset ylläpitokustannukset. Jos KDK saa haluamansa henkilöstöresurssin, niin myös tämä resurssi on yleisten kirjastojen käytettävissä maksutta. Keskitetysti hoidetaan myös tarvittavat rajapinnat kirjastojärjestelmiin sekä markkinointi-, koulutus-, tila- ym. kustannukset. Yleisten kirjastojen tulee lähinnä varautua siihen, että paikallisella tasolla tulee olla osaavaa henkilöstöä riittävä määrä.
Erinäisistä syistä johtuen osa yleisistä kirjastoista on päätynyt omaan ratkaisuun kirjastojärjestelmän käyttöliittymän valinnassa. Kristiina näki ne tietyssä mielessä Primon kilpailijoina, mutta tärkeintä on, että saadaan toimivat rajapinnat KDK:n ja kirjastojärjestelmien välille.
KDK:n sivut verkossa:
Kristiinan esitys saatavissa toimitus@kirjastot.fi
YKN-strategia
Kokouksessa puheenjohtaja valitteli YKN-strategian kirjastoversion viivästymistä. Se on ollut jo pitkään tietosisällöltään valmis, mutta vaatii vielä graafikon työn. Sihteeriä kehotettiin kiirehtimään asiaa.
YKN-strategia verkossa:
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/YKN-strategia
Kestävä kehitys kirjastossa
Erikoiskirjastovirkailija Leila Sonkkanen Helsingin kaupunginkirjastosta ehdotti, että neuvosto suhtautuisi myönteisesti hankkeeseen: ”Kestävä Kehitys Kirjastossa”. Hanke pyrkii vastaamaan ja edistämään kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen kestävyyden haasteita toteuttamalla kansallisen kirjastoalan ympäristöprojektin.
TAVOITTEET
1. tutkia yleisten kirjastojen kestävän kehityksen tason nykytilaa
2. tutkia ja yhtenäistää kestävän kehityksen linjauksia
3. esittää kestävän kehityksen toiminnan kehittämissuunnitelmia
4. tehostaa kestävän kehityksen tiedotusta kirjastoalalla sekä asiakassegmenteille
PAINOTUKSET
- kirjastojen ympäristökäytäntöjen selvittäminen mm. kierrätys, lajittelu, energiatehokkuus, ekotukijärjestelmä
- kirjastojen ympäristösuunnitelmien ja – ohjelmien kartoittaminen
- ympäristöviestinnän kehittäminen
KUMPPANIT
Helsingin kaupunginkirjasto ja 5 kirjastoa eri puolilta Suomea.
Neuvosto suhtautui hankkeeseen myönteisesti ja se otettiin omaksi seurattavien asioiden otsikoksi toimintasuunnitelmaan.
Hankerekisteri, Hyvät ja huonot käytännöt, ”Näin sen teimme”
Tämän otsikon alla käsiteltiin lyhyesti kolmea suunnitteilla olevaa, toisiinsa liittyvää hanketta. Hankerekisteriä tarvitsevat ennen kaikkea kirjastotoimentarkastajat, mutta se voitaisiin suunnitella sellaiseksi, että se sopisi moneen tarkoitukseen, esim. vapaamuotoisempiin kirjastossa meneillään olevien ”Hyvät ja huonot käytännöt” / ”Näin sen teimme” -hankkeiden kuvailuihin. Kirjastot.fi:ssä on mietitty julkaisualustaa (Drupal, blogialusta, wiki). Kansalliskirjastossa on suunnitteilla intrapohjainen julkaisualusta, jota voisi myös hyödyntää ainakin hankkeiden sisäisissä keskusteluissa. Lopputuloksen kannalta on tärkeätä, että tunnistetaan kaikkien käyttäjätahojen tarpeet, käyttäjät ja käyttötavat.
Otettiin omaksi seurattavien asioiden otsikoksi neuvoston toimintasuunnitelmaan.
Kirjastotietokanta
Kirjastot.fi:n kirjastoihin liittyvä osio on uudistumassa. Uudistuksen myötä tarjotaan kaikille kirjastosektoreille yhteinen alusta, johon voi viedä kirjastokohtaista tietoa. Uudistuksesta on jo tehty vaatimusmäärittely ja kirjasektorit ovat voineet osallistua sen arvioimiseen. Varsinaisesti hanke käynnistyy ensi vuoden puolella, jolloin sitä voidaan esitellä myös neuvoston kevätkokouksessa 2011.
12. Muut asiat
Muita asioita ei ollut.
13. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.15
Tuula Haavisto
puheenjohtaja
Erkki Lounasvuori
sihteeri
Pöytäkirja tarkastettu:
Inkeri Näätsaari
Liisa Häyrinen