Musiikkia aiheesta –tietokantaa voi lähestyä neljällä tavalla: aiheet, haku, sävellykset ja säveltäjät.
Aiheet
Aakkosittain kaikki käsitteet, joilla sävellyksiä on kuvailtu ja jotka toimivat hakusanoina. Aihesanaa klikkaamalla saa näytölle listan niistä sävellyksistä, joiden tietoihin aihe on liitetty. Aihe voi liittyä koko teokseen tai vain johonkin teoksen osaan. Sävellyksen nimeä klikkaamalla saa näytölle teoksen kuvauksen, josta selviää, miten aihe liittyy teokseen.
Aiheitten välillä ei ole viittauksia, mutta suunnilleen samaa tarkoittavilla käsitteillä löytyvät samat viitteet (esim. yliluonnolliset olennot, taruolennot, satuolennot). Käsitteiden välillä on hierarkiaa, vaikka se ei ole näkyvissä. Esim. laajalla käsitteellä ’vesi’ löytyvät kaikki veteen liittyvät sävellykset, mutta tarkemmalla tulosjoukko pienenee (esim. vesistöt, meret, sade).
Palvelu ei suosittele musiikkia aiheeseen liittyvään käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi aiheella ’häät’ tai ’hautajaiset’ löytyy viitteitä sävellyksistä, joiden aiheena on häät tai hautajaiset, mutta jotka eivät välttämättä sovellu hää- tai hautajaismusiikiksi. Samoin aiheella ’lapset’ tai ’lapsuus’ löytyvät teokset eivät sinänsä ole erityisesti lapsille tarkoitettuja.
Aiheiden joukossa ovat myös käsitteet ’paikka’, ’henkilöt’, ’innoittajat’ ja joukko erisnimiä. ’Paikka’ tarkoittaa tässä tietokannassa maantieteellistä paikkaa, joka jollakin tavalla liittyy teoksiin. ’Henkilöt’ viittaa henkilöihin, jotka ovat teosten aiheina tai jotka mainitaan teosten nimissä. ’Innoittajat’ viittaa henkilöihin, joiden teos (esim. maalaus, runo, romaani, näytelmä tai sävellys) on innoittanut säveltäjää. Nämä käsitteet on otettu mukaan eräänlaisena ylimääräisenä palveluna. Tiettyihin paikkoihin tai henkilöihin liittyviä teoksia ei ole tarkoituksellisesti kerätty, eikä niitä ole aikomus jatkossakaan kerätä, koska niitä voi hakea kirjastojen luetteloista muutenkin suhteellisen helposti. Käsitteillä ’kirjallisuus’, ’kuvataide’ ja ’musiikki’ voi etsiä teoksia, joiden aiheena tai innoittajana on esim. jokin runo, näytelmä, romaani, maalaus tai sävellys.
Haku
Hakuruutuun voi kirjoittaa jonkin hakutermin tai sen alun, esim. ensimmäisen kirjaimen. Sen jälkeen ohjelma näyttää, mitä samalla tavalla alkavia termejä on mahdollista valita hakutermeiksi. Ohjelma etsii vain yhtä hakutermiä kerrallaan. Hakutermissä voi olla useampi kuin yksi sana (esim. ’yliluonnolliset olennot’ tai ’Andersen H. C.’). Hakusanan voi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella, mutta erisnimeä täytyy hakea käännetyssä järjestyksessä (andersen H C, ei h c andersen). Pisteitä tai pilkkuja ei tarvitse kirjoittaa. Jos naputelluilla kirjaimilla alkavaa hakusanaa ei löydy, täytyy yrittää jollain muulla tavalla.
Sävellykset
Teoshakemisto, josta löytyvät kaikki tietokantaan luetteloidut sävellykset aakkosittain teoksen nimen mukaan. Teoksen nimi on teoshakemistossa vain siinä muodossa, joka on valittu teoksen varsinaiseksi nimeksi. Muista nimityksistä ei ole viittauksia. Teosten osien nimiä ei ole hakemistossa. Teoksen nimen alussa olevaa artikkelia ei ole ohitettu, vaan se luetaan hakemistossa teoksen nimeen kuuluvaksi. Jos teoksen nimi alkaa erikoiskirjaimella (esim. Šeherazada), se on jouduttu korvaamaan tavallisella kirjaimella (esim. Seherazada), jotta teoksen nimi on saatu mukaan hakemistoon. Sävellyshakemistoa selaamalla pääsee samoihin tarkkoihin tietoihin kuin varsinaisilla hakusanoillakin.
Säveltäjät
Aakkosittain kaikkien niiden säveltäjien nimet, joiden teoksia on luetteloitu tietokantaan. Säveltäjien nimistä ei ole viittauksia eri nimimuotojen välillä. Säveltäjien nimet ovat samassa muodossa kuin suomalaisten yleisten kirjastojen luetteloissa. Jos säveltäjän nimi alkaa erikoiskirjaimella (esim. Šostakovitš), se on jouduttu korvaamaan tavallisella kirjaimella (esim. Sostakovitš), jotta säveltäjän nimi on saatu mukaan hakemistoon. Hankalat musiikkinimet –ohjeluettelosta voi etsiä vaihtoehtoisia nimimuotoja. Esim. venäläisten säveltäjien nimet kirjoitetaan eri kielissä monin eri tavoin.