Raimo Eurasto

Raimo Eurasto
Colossus-lehteä, komearaamista progressiivisen rockin äänenkannattajaa, julkaisee Colossus ry. Yhdistyksen toiminnasta ja etenkin lehdestä kertoilee hallituksen jäsen Raimo Eurasto. Haastattelu on julkaistu myös Intervalli-lehden numerossa 4/2002, kysymykset Pentti Ronkanen.

 Ensimmäiseksi Colossus-lehdessä huomio kiinnittyy komeaan ulkoasuun. Koreankiiltävien paksujen kansien sisältä löytyy kuitenkin myös tanakasti tekstiä. Tuoreimman numeron (no 19) sisällöstä osa on varmasti tuttua niillekin, jotka ovat suosiolla jättäneet progen hämyille, juttujen aiheina ovat esimerkiksi Pink Floyd, Rick Wakeman ja Rush. Mutta mitä ihmettä ovat Silent Voices, Tajuvana, Malombra tai Izz?

Colossus-lehden avulla voi tutustua brittiprogen lähes valtavirtaan uineiden suuruuksien lisäksi myös muiden maiden, esimerkiksi Italian tai Saksan klassiseen progeen. Vankkaa tietoa löytyy myös uudesta musiikista eli hieman marginaalissa poreilevasta nykyprogesta, jota tehdään innolla eri puolilla maailmaa.

Aluksi janoamme lyhyttä vastausta ydinkysymykseen mitä onkaan proge?

Tästä asiasta on tapeltu useaan otteeseen eri foorumeilla ja progen määritelmiä löytyy lähes yhtä monta kuin on progen harrastajaa. Omasta mielestäni musiikin luokitteleminen ei ole kovinkaan järkevää eikä usein edes mahdollista. Itse en koe edes kuuntelevani mitään "progea", kuuntelen ja harrastan vain omasta mielestäni hyvää rock-musiikkia, josta vain suurin osa tahtoo menne juuri tuonne "progen" leiman alle. Proge oli progea 60/70-luvun käänteessä, jolloin useat rock-bändit alkoivat tehdä hieman laajamuotoisempaa musiikkia kuin mihin oli aiemmin totuttu. Hyvänä progen lähtökohtana voisi pitää vaikka King Crimsonin levyä "In Court of the Crimson King". Tuohon aikaan kaikki oli uutta ja musiikki oli todella "progressiivista" aikaisempaan musiikkiin verrattuna. Pikkuhiljaa bändit kuitenkin alkoivat toistaa itseään ja apinoimaan muita ja alkuperäisestä "progesta" katosi progressiivisuus lähes kokonaan. Tästä huolimatta hyviä levyjä on tehty ja tehdään jatkuvasti, mutta on aivan turha tapella siitä, mikä on progea ja mikä ei, kunhan vain musiikki on hyvää.
Pidänkin itse progea vain yleisnimikkeenä tietyntyyppiselle musiikille, johon ei tarvitse liittyä mitään "progressiivista". Progressiivinen musiikki on aivan eri asia, bändi voi soittaa vaikka progressiivista humppaa, eikä sillä ole mitään tekemistä progen kanssa. Samoin useat nykyisin suositut progemetallibändit ovat juuri nimensä mukaisesti vain metallibändejä, jotka ovat kehittäneet musiikkiaan pohjautuen vanhoihin hevibändeihin, eikä taaskaan ole kyse progesta. Kaikenlaisista nimityksistä huolimatta kullakin musiikin sektorilla voidaan tehdä hyvää musiikkia ja luokitteleminen progeksi tai joksikin muuksi on melko turhaa.

Mitkä ovat Colossus ryn tavoitteet?

Colossuksen tavoitteet voi lukea Colossuksen perustamisen aikaisista kirjoitelmista "Yhdistyksen tavoitteina on mm. koota yhteen yhtäläisesti progressiivisesta rockista ajattelevat ihmiset, nostaa progen profiilia Suomessa ja edistää suomalaista progea ulkomailla". Tällä hetkellä Colossus on käytännössä joidenkin alan harrastajien ylläpitämä yhdistys, joka haluaa levittää tämän tyyppisen musiikin tietoutta ihmisille, jotka eivät tätä tietoutta muista kanavista välttämättä saa. Colossus-lehteä aktiivisesti tekeville hommasta on tavallaan muodostunut jo elämäntapa, joka on antanut paljon suuresta työpanoksesta huolimatta.

Miten kaikki alkoi?

Yhdistys perustettiin vuonna 1995 ja lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1996. Lehti on yhdistyksen jäsenlehti, johon kuka tahansa voi kirjoittaa progeen liittyviä juttuja ja levyarvosteluja. Koko lehti tehdään täysin harrastelijavoimin talkootyönä.

Kenen/keiden aloitteesta yhdistys sai alkunsa?

Idea yhdistyksen perustamiseen syntyi pienessä kaveripiirissä, joka harrasti progressiivista rockia. Mukana oli sekä musiikintekijöitä että myös alan harrastajia. Vuonna 1995 havaittiin ajan olevan kypsän progeen erikoistuneen yhdistyksen perustamiseksi, sillä progen harrastus oli kasvanut 90-luvulla jatkuvasti ympäri maailmaa ja uusia bändejä syntyi koko ajan.

Oliko lehden tekeminen heti alusta lähtien selviö?

Lehti oli mukana kuvioissa alusta alkaen. Lehden ensimmäinen numero oli tosin nykyisiin lehtiin verrattuna melko vaatimaton, mutta jostainhan sitä pitää aloittaa. Tuossa vaiheessa ei varmaankaan ollut minkäänlaista aavistusta siitä, minkälaiseksi lehti myöhemmin muodostuisi.

Colossus on alusta lähtien järjestänyt myös alan konsertteja. Kumpi on 
tärkeämpää yhdistyksen toiminnassa lehti vai konsertit?

Colossuksen tärkein väline on ilman muuta lehti. Konserteilla pyritään tekemään progea tunnetuksi musiikkityyppiä tuntemattomille ja saamaan toimintaan mukaan uusia jäseniä, mutta mikään konserttijärjestäjä Colossus ei missään mielessä ole. Colossus on ollut myös mukana kehittelemässä ja järjestämässä Otaniemessä useita kertoja ulkotilaisuutena pidettyä AlwariRockia, johon on saatu esiintymään bändejä aina Unkarista ja Japanista asti. Yleisömäärä progekonserteissa on niin vähäinen, että ainoa tapa saada ihmisiä paikalle on järjestää jonkun tunnetun bändin tribuuttikeikka tai järjestää ilmaiskonsertteja, kuten AlwariRockissa. Tribuuttikeikat ovat antaneet myös
oivan mahdollisuuden suomalaisille bändeille esiintyä lämmittelybändinä hieman isommalle yleisölle.

Mikä on lehden levikki nyt, ja miten levikki on kehittynyt alusta tähän 
päivään?

Lehden levikki riippuu siitä, kuinka paljon kulloinkin jäseniä on mukana. Jäsenmaksun voi maksaa aina vuodeksi kerrallaan ja osa porukasta jättää uusien kausien maksut maksamatta, mutta vastaavasti tilalle tulee uutta porukkaa. Jäsenmäärä on kasvanut alkuajoista tasaisesti, mutta silti puhutaan vain joistakin sadoista jäsenistä. Yleensä lehteä painetaan nykyisin noin 600 kappaletta ja lehti on loppuunmyyty jo ilmestyessään.

Miten lehteä markkinoidaan ja mitä jakelukanavia Colossus hyödyntää?

Colossus-lehti on yhdistyksen jäsenlehti, jota tehdään talkoovoimin eikä sitä ole tarkoitettu kaupalliseksi julkaisuksi. Colossus ei harrasta muuta markkinointia, kuin konserttien yhteydessä tapahtuvaa tiedotusta. Pieni määrä kutakin lehteä lähetetään valikoidulle porukalle sekä koti- että ulkomaille mainoksien hankkimista varten. Myös Colossuksen kotisivulta ( http://www.colossus.fi ) voi saada tietoa toiminnasta. Colossus on yhteydessä progea julkaiseviin levyfirmoihin, progea soittaviin bändeihin ja alan lehdistöön ympäri maailmaa ja levittää tätä kautta tietoa toiminnastaan myös ulkomaille.

Miten lehteä voi tilata/ostaa irtonumeroina?

Lehden saa tilattua maksamalla Colossuksen jäsenmaksun ja yhdellä jäsenmaksulla saa kolme lehteä. Lehden irtonumeromyynti on aivan minimaalista, sillä jokainen myyty numero tuottaa yhdistykselle pelkkää tappiota. Pieni määrä lehteä on myynnissä Akateemisessa Kirjakaupassa. Colossuksen toivomus onkin, että lehdestä kiinnostuneet liittyisivät jäseneksi, sillä mitä enemmän jäseniä (ja nimenomaan aktiivisia jäseniä) on mukana, sitä monipuolisemmaksi ja laajemmaksi toimintaa on mahdollista kehittää.

Onko lehti löytänyt tiensä kirjastojen lukusaleihin?

Lehteä on hankittu joihinkin kirjastoihin, lähinnä pääkaupunkiseudulla.

Mikä on mielestäsi lehden olemassaolon peruste, miten se poikkeaa muista 
musiikkilehdistä?

Lehti on perusajatukseltaan erilainen moniin muihin musiikkilehtiin nähden, sillä lehteä tehdään vain ja ainoastaan rakkaudesta tiettyä musiikkityyppiä eli progressiivista rockia kohtaan. Kaikki lehteä tekemässä olevat henkilöt toimivat täysin ilman korvauksia ja useimmiten he jopa joutuvat maksamaan osan kuluistaan itse. Lehteä julkaistaan niin kauan, kun mukana olevat ihmiset ovat kiinnostuneita tekemään tällaista ilmaistyötä.

Oletteko onnistuneet tavoitteissanne, onko lehti jo teidän näköisenne vai onko muutossuunnitelmia tai haaveita kasvaa isommaksi?

Tällä hetkellä lehti on juuri sitä, mikä on ollut tarkoituksena. Progressiiviseen rockiin on aina liittynyt tietty näyttävyys, esimerkiksi levyjen kannet ovat olleet usein kuin pieniä taideteoksia ja tätä halutaan kuvastaa myös lehden visuaalisessa puolessa. Mielestäni lehden tämänhetkinen ulkoasu ja sisältö antaa lukijalle jo ensi silmäyksellä hyvän kuvan siitä, mitä lehdellä ajetaan takaa. Lehteä tekee tällä hetkellä aktiivisesti niin pieni porukka, ettei lehdellä ole mitään mahdollisuuksia kasvaa suuremmaksi, eikä tähän ole edes mielenkiintoa.

Progen kulta-aikojen suuruudet, 60- ja 70-luvuilla maineensa luoneet yhtyeet ovat olleet hyvin esillä Colossus-lehdessä. Konserteissanne esiintyvät usein progen suuryhtyeiden musiikille omistautuneet tribuuttibändit. Onko proge siis menneen ajan musiikkia?

Proge ei ole missään nimessä menneen ajan musiikkia, sillä koko ajan tehdään ympäri maailmaa hyvää uutta musiikkia. Musiikki on vain muuttanut muotoaan ja joissakin tapauksissa jopa parempaan suuntaan.

Kuinka elinvoimaista uusi progepohjainen musiikki on taiteellisesti ja kaupallisesti? Mikä on progeskenen tilanne Suomessa juuri nyt? Entä muualla maailmassa?

Uusi progepohjainen musiikki on erittäin elinvoimaista taiteellisesti, mutta jo peruslähtökohtana useilla bändeillä on tehdä vain omaa musiikkiaan ilman kaupallisia tavoitteita, joten progea soittamalla tuskin rikkaaksi kovinkaan helpolla pääsee. Itse asiassa maailmalla on vain harvoja muusikoita, jotka pärjäävät vain pelkällä progen soittamisella. Suomessa on tällä hetkellä joitakin hyviä progea soittavia bändejä ja Colossus on pyrkinyt avustamaan bändejä järjestämällä näille keikkoja ja Colossus on mm. saanut aikaan useille suomalaisille bändeille levytyssopimuksen italialaisen Mellow Recordsin kanssa, joka on mielellään julkaissut suomalaisten bändien levyjä. Progea tehdään nykyisin lähes jokaisessa maailman kolkassa ja elinvoimaisinta se on tällä hetkellä lähinnä Italiassa ja Etelä-Amerikassa.

Tuoreimmassa numerossa kerrotaan Colossus ryn levysuunnitelmista. Kerrotko Kalevalaan pohjautuvan levyprojektin synnystä, sisällöstä ja aikatauluista?

Kalevalaan liittyvä projekti ole ensimmäinen äänitejulkaisu, jossa Colossus onollut mukana. Jokin aika sitten italialainen Mellow Records julkaisi Colossuksen aloitteesta kehitellyn tuplaCDn, jolla kuullaan nykyisten bändien soittamina vanhoja suomalaisen progen klassikkobiisejä 70-luvulta. Kalevalaan liittyvä projekti on myös ideoitu Colossuksen piirissä ja Kalevala sopiikin todella mainiosti inspiraation lähteeksi progeen liittyvälle musiikille. Kalevalan runot on jaettu noin kolmeenkymmeneen osaan ja ympäri maailmaa kotoisin olevat bändit tai artistit ovat tehneet täysin originaalia musiikkia perustuen kyseiseen osaan. Koko julkaisu tulee sisältämään kolme CD-levyä ja noin 50-sivuisen lehdykän ja sen julkaisee ranskalainen progeen keskittynyt levyfirma Musea Records. Levyn kappaleet ovat tätä kirjoitettaessa jo lähes kaikki valmiita ja levyn oletettu julkaisuaika on keväällä 2003. Ensi kuulemalta voin vain todeta, että julkaisusta tulee ehdottomasti yksi lähiaikojen parhaista progejulkaisuista.

Kirjastot ovat tietysti kiinnostuneita saamaan asiantuntijan neuvoja levyvalintoihin. Mitä "suuria" progebändejä pitäisi ainakin löytyä kirjastojen kokoelmista? Entä mitä tuoretta, laadukasta progea olisi saatavilla?

Kirjastoissa löytyykin jo melko hyvin vanhojen suurien progebändien (esimerkiksi King Crimson, Yes, ELP, Pink Floyd, Jethro Tull) äänitteitä ja joitakin hieman harvinaisempiakin äänitteitä on eksynyt joidenkin kirjastojen hyllyyn. Itse olen havainnut kuitenkin, että lähes kaikki kirjastojen progelevyt ovat englantilaisten bändien äänitteitä, vaikka suuri osa hyvästä progesta on tehty muualla kuin Englannissa. Mukaan kirjastojen kokoelmiin olisi hyvä saada esimerkiksi 70-luvun italialaista progea (Premiata Forneria Marconi, Banco, Le Orme, New Trolls jne.), jota yleisesti pidetään nykyisin harrastajapiireissä klassikkotavarana. Samoin saksalaisten bändien (esimerkiksi Grobschnitt, Triumvirat, Eloy, Amon Duul jne) äänitteitä olisi hyvä olla tarjolla. Uusienbändien levyistä kirjastojen hyllystä on löytynyt enemmän progemetallin puolelle meneviä äänitteitä, mutta mukana on ollut myös sellaisten uusien bändien kuin Spock's Beard, Flower Kings tai Transatlantic levyjä. Tuoretta laadukasta progea on saatavilla niin paljon, ettei edes bändien nimien listaaminen ole kovinkaan tarkoituksenmukaista. Kannattaa lukea Colossus-lehden levyarvosteluja, sillä niistä löytyy suuri osa nykyisestä progepuolen levytarjonnasta.

Lisää tietoa: http://www.colossus.fi/qso/