Laitoskirjastojen historiaa

Pioneeriaika

Else Branders (1901-1997) on suomalaisen laitoskirjastotyön pioneeri.

Hän hoiti vapaaehtoisena nykyisessä Töölön sairaalassa (entinen Punaisen Ristin sairaala) laitoskirjastotoimintaa vuodesta 1937 aina 1970-luvun loppuun saakka. Koulutukseltaan hän oli sairaanhoitaja, mutta omistautui täysin laitoskirjastotoiminnalle.

Sairaalaklirjastot 1939

 

Else Branders  käytti laajaa kirjallisuudentuntemustaan ja kielitaitoaan suositellessaan sopivaa luettavaa potilaille. Hän toimi myös kansainvälisessä The International Guild of Hospital Librarians järjestössä. Else Branders korosti laitoskirjastotyön terapeuttista ja parantavaa vaikutusta, unohtamatta kansanvalistuksellisia näkökohtia.

Sairaalakirjastot

 

Sota-aika

 sota-aika

 

Sota-aika täytti sairaalat haavoittuneilla sotilailla. Heidän luku- ja opiskeluhalujaan varten kaupunginkirjaston virkailijat ja sairaanhoitajat vapaaehtoistyönä järjestivät sairaaloissa kirjastotoimintaa.

Sairaalakirjastot sota-aikana

 

Ensimmäiset kunnalliset laitoskirjastot perustettiin Helsinkiin ja Vaasaan vuonna 1945.

 

Sairaalakirjastot sota-aikana
 

 

Vuoden 1961 Kirjastolaki

Vuoden 1961 kirjastolaki astui voimaan 1.4.1962 ja korvasi todella vanhentuneen lain vuodelta 1928. Uusi laki oli laitoskirjastoille suosiollinen, sillä valtionapu kattoi 90% menoista. Laitoskirjastojen määrä lisääntyi huimasti. Enimmillään niitä oli 213 kappaletta vuonna 1978 .

Miksi kirjastolaki oli näin myötämielinen laitoskirjastoille? Luultavasti siksi, että lakiuudistus oli ollut käsittelyssä vuodesta 1945 lähtien. Laki ei ottanut huomioon sairaala- ja terveyssektorissa tapahtuneita muutoksia sitten sota-ajan.

Uusi kirjastolaki (1998) vei laitoskirjastojen erityisavun. Samaan aikaan alkanut talouslama heijastui kaikkialle julkisiin palveluihin. Laitoskirjastot ovat tiensä päässä vai tien haarassa?

 

Moision laitoskirjaston historia

Moision laitoskirjasto sai alkunsa v. 1927, jolloin Tatu Viljakainen lahjoitti sadan kirjan kokoelman sairaalan käyttöön. Vuonna 1992 kokoelma käsitti jo 11 000 nidettä, ja kirjasto eli parasta aikaansa. Tästä kertoivat lainausluvut: v.1995 Moisiossa ja Tuukkalassa päästiin 30635 lainaan. Myös lasten- ja nuorten aineisto kiersi huippuaikoina erittäin hyvin: v. 1997 5048 lainaa eli yli kolmannes kaikista kirjalainoista. Huippukautta kesti kolme vuotta, kunnes lainaluvut kääntyivät nopeaan laskuun: v. 1999 enää 19629 lainaa, ja vuosituhannen vaihteeseen mennessä luvut olivat tippuneet 13467 lainaan.

Lasku kiihtyi seuraavina vuosina: v. 2003 lainamäärä oli 10402, ja vuosikymmenen loppua kohti mentäessä se oli romahtanut 5355 lainaan. Viime vuonna luku oli vain 2737 lainaa.

Asiakkaina olivat potilaat - osa vanhuksia ja mielenterveyspotilaita - henkilökunta sekä henkilökunnan lapset, joten kokoelma käsitti kattavasti myös lasten aineiston. Kun laitoskirjastot alkoivat saada merkittävää valtionapua, potilaskirjasto luovutettiin aluksi Mikkelin maalaiskunnan, ja v.1985 osaliitoksesta johtuen Mikkelin kaupungin hoidettavaksi.

Mikkelin alueella toimi tietojeni mukaan neljä laitoskirjastoa. Mikkelin keskussairaalan laitoskirjasto, joka lakkautettiin 90-luvun alkuvuosina, Suonsaaren laitoskirjasto, jonka korvasi siirtokokoelma, Moision laitoskirjasto sekä Tuukkalan laitoskirjasto, joka lakkasi Tuukkalan sairaalan sulkemisen myötä 2000-luvun alkuvuosina.

Moision laitoskirjastoa hoiti ensin kirjastonhoitaja Huida(=sukunimi) puolipäiväisesti, sitten v.1980 alkaen kirjastonhoitaja Marjatta Luukkonen, hänen jälkeensä vuosituhannen vaiheessa väliaikainen työntekijä, ja v. 2002 alkaen n. viiden vuoden ajan allekirjoittanut.

Hyvin pitkään Moision laitoskirjastoon kuului myös Tuukkalan laitoskirjasto. Sen toiminta oli varsin vilkasta. Osastoille tehtiin kiertoja. Kirjasto oli tilava, ja siellä oli suosittu musiikkihuone, jossa saattoi kuunnella musiikkia ja katsella videoita. Kirjasto oli potilaille mieluisa paikka. Myös henkilökunta käytti kirjastoa paljon.

Aloittaessani työt Tuukkalan kirjasto oli vielä olemassa, mutta toiminta oli jo muuttunut henkilökunnan osalta itsepalveluksi. Osastoilla kuitenkin käytiin. Potilasaines oli ikääntynyttä ja heikkokuntoista, yleensä osastoilla oli vain yksi tai ei yhtään lukemiskykyistä henkilöä. Valtaosa kirjoista jätettiin yhteisiin tiloihin. Loppuaikoina oli kuvaavaa se, että kirjat olivat aivan samassa järjestyksessä kuin tuotaessa. Henkilökunnalla ei ollut aikaa lukea niitä potilaille.
       
Myös Moision sairaalan osastoilla käytiin päivittäin. Joillain osastoilla luettiin ahkerasti, ja parempikuntoiset potilaat, varsinkin iäkkäät miehet, lainasivat innokkaasti sotakirjoja.

Tuolloin oli kuitenkin nähtävissä, että Moision laitoskirjaston kulta-aika oli vääjäämättömästi ohi. Peruskokoelma oli edelleen laaja, mutta jo valtaosin vanhentunut. Määrärahat olivat kutistuneet olemattomiksi v. 1993 jälkeen tehdyn valtionosuusuudistuksen johdosta. Aineiston hankinta väheni dramaattisesti. Henkilökunnan lapsetkin olivat jo aikuistuneet, ja kun uutta henkilökuntaa ei palkattu, jäi lasten aineisto vaille käyttöä, ja se siirrettiin pääkirjaston lastenosastolle soveltuvin osin. Lisäksi Moision sairaala luopui henkilökunnan asunnoista, joten lapsia ei käytännössä alueella enää ollut.  

Tällä hetkellä määrärahat ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuosikausia. Kirjojen kallistuttua uuden aineiston hankinta vähenee pikku hiljaa. Aikuisten aineistoa hankitaan edelleenkin, mutta varsinaista kokoelman hoitoa ei nykyisillä määrärahoilla ole voitu tehdä enää yli kymmeneen vuoteen.

2000-luvun loppupuoliskolla kirjasto siirtyi pienempiin, mutta kunnostettuihin tiloihin Moision sairaalan päärakennukseen. Siirron aikana kokoelmaa vähennettiin rajusti. Sen koko on tällä hetkellä 5685 nidettä. Samaan aikaan toiminta oli jo siinä määrin vähentynyt, että allekirjoittanutkin siirtyi Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjastoon, johon Moision laitoskirjasto kuuluu.

Nyt laitoskirja elää säästöliekillä; käyttö ja aukioloajat vähenevät pikku hiljaa. Kirjastoammatillista henkilökuntaakaan ei enää ole, vaan työn hoitaa oman toimensa ohessa sairaalan henkilökuntaan kuuluva työntekijä. Toiminta jatkuu sinänsä viihtyisissä tiloissa vuosi kerrallaan, mutta asiakasmäärät ja lainaukset ovat romahtaneet sairaalan toimintojen uudelleen järjestelyjen takia.

Olen hoitanut kirjojen hankinnan etätyönä pääkirjastosta käsin, ja pääpaino on ollut suosituimmassa kaunokirjallisessa tuotannossa. Tietokirjallisuudesta olen poiminut vain sellaista aineistoa, jonka ajattelen kiinnostavan ja tuovan lohtua asiakkaille. Ylipäänsä olen joutunut pohtimaan samoja kirjastoeettisiä kysymyksiä kuin edeltäjäni. Millaista kirjallisuutta olisi syytä suosia, kun asiakaspiirissä on huomattava määrä mielenterveyspotilaita.  

Vaikka Moision laitoskirjasto kulkee kohti auringonlaskua, sen työ pysyy arvokkaana. Se on väylä toiseen maailmaan mielenterveyspotilaille, jotka haluavat hetkeksi poistua siitä todellisuudesta, jonka vangiksi he ovat syystä tai syyttä joutuneet.

 

Sensuuria laitoskirjastoissa

Psykiatrisesti sairaille on ollut haitallista:
abortti, absurdisuus, ahdistavuus, alastomuus, alkoholi, avio-ongelmat, epilepsia, epäluulo hoitoa kohtaan, epämuodostumat, erotiikka, hoito, huumeet, itsehoito, itsemurha, itsetutkistelu, julmuus, jännittävyys, karmeus, kauhu, kidutus, kosto, kummitukset, kuolema, lait, lapsiin kohdistuva seksuaalisuus ja väkivalta, lääketiede, masentavuus, mielisairaudet, murhapoltot, murhat, musta magia, myrkyt, onneton lapsuus, onneton loppu, parapsykologi, patologiset kirjat, pelottavuus, poliittinen agitaatio, psykiatria, psykologia, raaka-aineiden loppuminen, raakuus, rappio, rikokset, saasteet, sairaudet, seksuaalimurhat, seksuaalisuus, toivottomuus, uskonto, vaikeaselkoisuus, valheellinen romantiikka, viihde, väkivalta ja yhteiskunnalliset epäkohdat.


Vangeille on ollut haitallista:
aistillisuus, alamaailma, anatomia, aseet, epäsiveellisyys, hitsaus, homoseksualismi, huumeet, itsepuolustus, jännittävyys, kapina, kartat, lait, laitoksen sääntöjen vastaisuus, lääketiede, lääkkeet, mustanpörssinkauppa, myrskyt, paheet, pakeneminen, poistumisreitit laitoksesta, pornografia, psykologia, rangaistukset, rikokset, räjähteet, sadistisuus, salapoliisikertomukset, seksuaalisuus, sensaatiolehdet, sota, uskonnonvastaisuus, viihde, yhteiskunnanvastaisuus

Lähde: Ekholm, Kai:  Kirjastot ovat palaessaankin kauniita. BTJ kustannus 2010