Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai sopivatko myös muut kielet. Poimin vastaukseeni joitakin uusimpia tietokirjoja sekä kaunokirjallisuutta ja elämäkerrallisia kirjoja Helmet-tietokannasta. Ehkä pääset näillä alkuun. Uusimpia tietokirjoja Helmet-tietokannastaArvio, Maria : Kehitysvammainen potilaana. Duodesim, 2022Kehitysvammaisuus. Toimittanut Markus Kaski. Sanoma pro, 2012Seppälä, Heikki : Erilaiset eväät – kirja kehitysvammaisuudesta. Opike, 2017Vammaiset ihmiset kansalaisina. Vastapaino, 2021Vehmas, Simo : Vaikeasti kehitysvammaisten arki ja ihmisyys. Gaudeamus, 2022Ajantasaista tietoa löydät Kehitysvammaliitosta. Liiton kotisivulle on koottu lista Kehitysvammaliiton tekemistä tutkimuksista ja...
Kyseessä lienee Jukka Linkolan säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama laulu heidän Peter Pan -musikaalistaan. Valitettavasti suomalaisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt laulun nuottia. Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta löytyisi näytelmämoniste kyseisestä musikaalista (monisteen sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa):https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.99805174206249?sid=4702995140
Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti Dimensio on julkaissut Hannu Korhosen artikkelin Esivanhempien matematiikkaa, joka selvittää kyseistä ongelmaa. Suoraviivainen potenssilasku antaa tuloksen, jossa esivanhempien määrä ajassa taaksepäin mentäessä kasvaa rajattomasti. Vajaassa tuhannessa vuodessa esivanhempien laskennallinen määrä ylittäisi jo koko maapallon silloisen väestömäärän. Tämä on tietenkin mahdotonta.Korhosen mukaan virhe tapahtuu siinä, että todellisuudessa esivanhemmat ovat esivanhempia monia eri sukulaisuuslinjoja pitkin. Samat henkilöt esiintyvät siis moneen kertaan sukupuussa, jolloin tuloksensa pitkällä aikavälillä on enemmän verkkoa kuin puuta muistuttava rakenne.Artikkeli on luettavissa internetissä: https://...
Kyllä, pystyt varata kirjan mistä tahansa Vaski-kirjastosta ja valita noutopaikaksi haluamasi Vaski-kirjaston, kuten Perniön kirjaston. Kuljetus on maksutonta. Mene sivulle https://vaski.finna.fi, kirjaudu sisään, ja valitse haluamasi kirja. Saatavuustietojen yläpuolella oikealla on "Varaa teos" nappi, ja sitä painaessasi pystyt valita noutokirjaston.
Arvioidaan, että maapallon historia on pitänyt sisällään noin 4 miljardia eliölajia, ja että näistä lajeista jopa 99% on kuollut sukupuuttoon. Tarkkoja lukuja on vaikeaa saada, mutta näiden arvioiden perusteella sukupuuttoon kuolleita lajeja olisi noin 3,96 miljardia. Lyhyen tietopaketin sukupuutoista historian aikana sekä nykypäivänä voi lukea paleoekologi Maija Heikkilän kirjoituksesta "Sukupuuttoaaltoja on ollut aina, mikä nyt on toisin?".https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/sukupuuttoaaltoja-ollut-a…
Hei,Kyllä löytyy. Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy kirja Still wie Licht in windloser Gegend : Lyrik aus Finnland. Eine Anthologie in Finnisch/Schwedisch und Deutsch (Loeper, 1985) josta runon käännös "Danach" löytyy sivulta 187.
Anna Janssonin Angelica Lagermark -sarjaa on suomennettu kaksi kirjaa, mainitsemasi Amorin kiehkurat (suomennettu 2014) sekä Anopit ilman rajoja (suomennettu 2018).Sarjassa on ilmestynyt kaikkiaan neljä kirjaa ruotsiksi. Kolmatta osaa, Kärleksdans i obalans (2017), sekä neljättä osaa, En otippad kärlekshistoria (2018), ei ole suomennettu.Janssonin kirjojen kustantajalta Gummerukselta voi tiedustella asiasta lisää lähettämällä heille sähköpostia: info@gummerus.fiLähde: Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, (toim. Ulla Mononen, 2023, Avain)
Kyseessä on varmaankin Jane Johnsonin Neidonryöstö (WS Bookwell, 2009).Kustantajan esittelyteksti kuuluu näin: "Julialla on ollut vuosia kestänyt suhde naimisissa olevan Michaelin kanssa. Nyt on tullut eron aika, ja Michael antaa Julialle jäähyväislahjan, joka muuttaa hänen elämänsä. Se on kirjontaopas 1600-luvulta, ja sen on omistanut aikoinaan nuori neito nimeltä Catherine Ann Tregenna eli Cat. Cat kirjoitti kirjan marginaaleihin merkintöjä elämästään, ja Julialle paljastuu pikkuhiljaa huikea tarina Catista, jonka marokkolaiset merirosvot kaappasivat kokonaisen eteläenglantilaisen seurakunnan mukana. Julia kiinnostuu Catin tarinasta niin paljon, että matkustaa Rabatiin lomamatkalle, ja hänelle käy kuten Catille 400 vuotta aiemmin: hän...
Hei!Opettajattaren laulu löytyy teoksesta: Suuri Toivelaulukirja 19. Kirjaa löytyy Riihimäen kirjastosta sekä musiikkiosastolta että kirjaston varastosta.
Nyt kyllä laitoitte vaikean.Antamanne kuvauksen ja kuvamateriaalin perusteella en valitettavasti osaa sanoa mikä olisi voinut saada aikaan kyseisen reikäkuvion.Ehkäpä voisitte tiedustella asiasta Tiede-lehdeltä tai Suomen luonto -lehdeltä.Tiede-lehden yhteystiedot: tiede@sanoma.comSuomen luonto-lehden yhteystiedot: https://suomenluonto.fi/yhteystiedot/toimitus/
Etsitty kirja on Tapio Aaltosen Prinsessa Kiharaisen seikkailut Suoramaassa (Karas-Sana, 1985)."Tämän kirjan seikkailuissa kohtaavat toisensa jäykät suoramaalaiset ja kujeilevat kippuralaiset. Viimeiseen saakka he ovat vältelleet toisiaan, mutta mitä tapahtuu, kun Kippuramaan prinsessa joutuu vahingossa Suoramaahan?"
Hei,Kirjastolla ei ole nuotinnusohjelmia käytettävissä, mutta cd-levyllä olevan musiikin nuotintamiseen voisi kokeilla esimerkiksi MelodyScanner-ohjelmaa: Melody Scanner - Automatic Music Transcription App!. Ohjelmaa voi kokeilla ilmaiseksi, mutta käyttörajoitus tulee aika nopeasti vastaan, joten käytännössä tämä on maksullinen sovellus.Kannattaa tutustua myös ilmaiseen avoimen lähdekoodin ohjelmaan MuseScore: Ilmainen sävellys- ja nuotinnosohjelmisto | MuseScore. Siihen tosin syötetään musiikki midi-koskettimistolla.
Suomi.fi -sivustolle on kerätty kansalaisille runsaasti tietoa eri aiheista moniin elämäntilanteisiin. Myös eläkeasioista on kansalaiselle runsaasti tietoa ja siellä on kerrottu, mitä kaikkea pitää tehdä, että asiat tulevat hoidetuiksi.Etusivu - Suomi.fi -> Tiedot ja palvelut -> Kansalaiselle -> Sosiaalinen turva -> Eläkkeelle (suora linkki: Eläkkeelle - Suomi.fi )
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Kalajuttu. Se löytyy kirjaston kokoelmista ainakin teoksesta: Aukusti Salo: Lapsuuden kotiseutu: Otavan III lukemisto, vuodelta 1962.
Wikipediassa sanotaan näin: Vanhoillislestadiolaisten nimitys juontuu siitä, että liikkeessä pyrittiin pitäytymään vanhoissa, perinteisissä opetuksissa. Aluksi uusheräyksen ja narvalaisuuden erkaannuttua 1897–1898, muita lestadiolaisia alettiin kutsua "vanhalestadiolaisiksi", mutta uusheränneitä ja narvalaisia "uuslestadiolaisiksi". Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia. Eli tuo viimeinen lause kertoo merkityksen eron: Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia.
Esimerkiksi Wikipediasta löytyy tällainen tieto:George on miehen etunimi, joka juontuu kreikkalaisesta Georgios-nimestä. Muodossa George nimi esiintyy varsinkin englanninkielissä maissa. Muissa kielissä sen kirjoitusasuja ovat esimerkiksi ranskalainen Georges ja ruotsalainen Georg. Sen suomalaisia vastineita ovat muun muassa Yrjö ja Jyrki.
Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille.
Koskenkylässä on tosiaan Israelinmetsä-niminen asuinalue. Ryhmä poliitikoita ovat tehneet valtuustoaloitteen nimen muuttamisesta. Poliitikot kokevat, että nimellä on tällä hetkellä niin kielteinen kaiku Lähi-idän tilanteen takia, että se pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa uusien asukkaiden houkuttelemista alueelle.
Ennen asemakaavaa alue oli asumatonta metsäaluetta. Asemakaavan selityksessä sanotaan, että asuntoalueen nimi otettiin suoraan peruskartasta ja että Pernajan kunta oli koko metsäalueen omistaja.
Israelinmetsä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1984 peruskartassa.
Kuulopuheisiin perustuen Askolinin suku olisi aikoinaan omistanut metsäalueen ja suvun edustaja olisi uskonnollisen vakaumuksen takia antanut alueelle nimen...
Romaaneja sydämensiirroista löytyi muutama:
Pirkko Jurvelin: Sydän, sydän! (2020) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Laura Summers: Sydämenlyönnin päässä (2012) https://www.finna.fi/Record/keski.2689721?sid=4686063704
Sandra Brown: Naamioleikki (1995) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12653
Henry Denker: Lahjomaton sydän (1991) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12364?language=fi
Lisäksi englanniksi löytyy nämä kolme alla olevaa:
Clare Mackintosh: The Donor (2020) https://www.finna.fi/Record/piki.4905230?sid=4685916791
Dani Atkins: A Sky Full of Stars (2021) https://www.finna.fi/Record/keski.3131313?sid=4685916791
Emma Heatherington: The legacy of Lucy Harte...
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi...
