TUOMELAN LÄHIKIRJASTO
ALUEEN ASUKKAIDEN OMA TIETOKESKUS JA OLOHUONE
Liisa Nikkilä
kirjastonjohtaja
Tuomelan kirjasto
Hämeenlinna
Marraskuu 2005
Aluksi
Tuomelan lähikirjasto Hämeenlinnassa on perustettu 1950-luvun lopussa tuolloin rakennetun suuren kansakoulun alakertaan kaupungin itäosaan Hätilän-Sairion alueelle. 1990-luvun alkuun asti sen oli kaupungin ainoa lähikirjasto. Lähes viidenkymmenen vuoden ajan Tuomelan kirjasto on siis palvellut alueen asukkaita. Noin puolet asiakkaista on aina ollut lapsia ja nuoria juuri koulujen läheisyyden vuoksi – naapurissa sijaitsee suuri yläkoulu ja lukio (Hämeenlinnan Yhteiskoulua). Noin 200 neliön tiloja ei ole remontoitu 1980-luvun alkupuolen jälkeen; lattiaan kiinnitetyt peltihyllyt lienevät alkuperäiset. Vuosilainaus on aina ollut noin 100 000.
1990-luvun aikana lainaus lähti kuitenkin selvään laskuun. Se oli ymmärrettävää: ahtaat ja remontoimattomat tilat eivät enää vastanneet asiakkaiden tarpeita. Tietokoneet tulivat markkinoille ja ihastuttivat, mutta kirjastomme ahtaisiin tiloihin niitä oli vaikeaa saada mahtumaan. Niinpä asiakkaat alkoivat kaikota. Kaksi tietokonetta saatiin lopulta mahdutettua kirjastoon.
Kun suurin tietokonehuuma on laantunut, on kirjastomaailmassa alkanut nousta esiin kysymys yleisten kirjastojen yhteisöllisestä merkityksestä. Eipä ihminen elä pelkistä tietokoneyhteyksistä ja itsepalvelusta – tarvitaan toisten ihmisten läheisyyttä ja tunnetta jonnekin kuulumisesta. Toisaalta keskityt palvelut asettavat kirjastojen henkilökunnan uusien haasteiden eteen: jos monet perinteisesti lähikirjoissa tehtävistä töistä hoidetaankin muualla, mikä työ kuuluu lähikirjastoihin; mikä on niiden merkitys? Mihin lähikirjastoja ylipäänsä tarvitaan?
Näitä pohtien Tuomelan kirjaston henkilökunta alkoi miettiä toiminnan perusteita uusiksi. Kun uusia tiloja ei ole saatu monista yrityksistä huolimatta ja kun remontitkin näyttivät mahdottomilta, oli pakko yrittää niillä mahdollisuuksilla, joita oli tarjolla – todella vähällä siis. Lähtökohtana oli henkilökunnan voimakas näkemys siitä, että lähikirjastoa tarvitaan alueellaan paitsi lainaamiseen ja lehdenlukuun myös yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Mutta halusimme selvittää, olimmeko ajatuksinemme oikeilla jäljillä.
Teimme asiakaskyselyn, joka postitettiin ilmaisjakelun mukana alueen jokaiseen talouteen syksyllä 2004. Etsimme myös mahdollisia uusia yhteistyötahoja. Seuraavassa kuvataan kehittämishanketta, sen seurauksia ja siitä saatua palautetta tarkemmin.
TUOMELAN VUOSI SYKSYSTÄ 2004 SYKSYYN 2005
Ajan myötä tulleiden muutosten myötä kirjastomme on siis joutunut uusien haasteiden eteen. Niinpä olemme pyrkineet kuluneen vuoden aikana sekä selkiyttämään lähikirjaston roolia että tiedottamaan sen palveluista. Oleellistahan on, että asukkaat tietävät sen olemassaolosta ja että kirjasto pystyy pääosin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, joista sen tulisi olla selvillä. Yhtenä lähtökohtana on, että alueen asukkaat tarvitsevat kokoontumispaikan – sellaistahan ei kaupungin itäpuolella ole. Alueen ajanmukaisten kirjastopalvelujen tarve korostuu tulevaisuudessa, kun Sairionrannan uusi asuntoalue valmistuu ja kun asuntomessualue (2007) aikanaan saa asukkaansa.
A. ASIAKASKYSELY
Sivun mittainen asiakaskysely jaettiin ilmaisjakelun mukana alueen jokaiseen noin 2000 talouteen loka-marraskuussa 2004, sillä kyselyn haluttiin samalla myös tiedottavan kirjaston olemassaolosta niille, jotka eivät ole sitä käyttäneet. Kysely oli saatavana myös paperimuodossa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kaikissa toimipaikoissa sekä verkossa kirjaston kotisivuilla. Vastauksia saatiin 269 kpl. Tekstin lomassa on vihreällä kursiivilla merkitty kyselyn ”vapaan sanan osion” palautetta.
Vastanneista 82 % oli naisia. Suurin osa vastanneista oli noin 30-50 –vuotiaita.
Valtaosa vastanneista (55 %) ilmoitti käyvänsä Tuomelan kirjastossa kerran pari kuukaudessa. Viikoittain kävijoitä oli vastanneista lähes neljännes (25 %).
Kysely postitettiin siis myös niille, jotka eivät käytä lähikirjastoaan. Osittain syynä kyselyn kohdistamiseen heille oli kirjaston palveluista tiedottaminen ja markkinointi, osittain sen selvittäminen, miksi asukkaat eivät ole käyttäneet kirjastoa. Vastauksia ei tähän kysymykseen saatu kovin monta (24 kpl). Niissä suurimmaksi syyksi (38 %) nousi se, ettei vastaaja ole tiennyt kirjaston olemassaolosta. Tämä on tietenkin haaste kirjastolle. Toinen pääsyy oli hankalissa kulkuyhteyksissä (33 %). ”Vapaan sanan” osiossa todettiin, että opastukset kirjastoon olivat heikonlaiset: ”Opastus Aulangontieltä.” ja”Tuomelan kirjasto oli aluksi vaikea löytää! (Kadun suunnasta opasteet puuttuu)”.Kirjasto tarttui asiaan ja pitkän odottamisen ja byrokratian jälkeen saatiinkin kaupungilta yksi opaskyltti syyskuussa 2005.
Tiedotuksen kohentaminen
Asiakaskyselyyn vastanneet kaipasivat parempaa tiedottamista:”Kannattaisi mainostaa/tiedottaa enemmän!” ja ”Kirjat voisi laittaa selvemmin, muuten todella hyvä.”Niinpä siihen on panostettu sekä kirjaston sisällä että varsinkin kaupungilla. Tapahtumista on tiedotettu ahkerasti paikallisradioille ja -lehdille. Asematunnelista vuokrattu kaappi on nyt Tuomelan kirjaston vakituinen tiedotuskanava.
Mitä lähikirjastolta odotetaan?
Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaisia asioita asiakkaat toivovat voivansa tehdä lähikirjastossaan. Jokainen sai luonnollisesti rastittaa useammankin vaihtoehdon. Aineiston lainaaminen ja palauttaminen osoittautuivat itsestään selviksi ykkösiksi (97 % vastaajista). Toiseksi tärkeimpänä (84 %) pidettiin mahdollisuutta lehtien lukemiseen. Tietopalvelu (55 %) ja internetin käyttö (58 %) olivat keskenään lähes samanarvoisessa asemassa. Seuraavaksi tärkeintä oli lasten ohjelma (satutunnit, elokuvat ym), sitten toiveet henkilökunnan opastuksesta internetin käytössä (33 %). Hieman yllättäen sitä kaivattiin yhtä paljon kuin kirjallisuus- ja kulttuuri-iltoja (32 %). Toive musiikin kuuntelumahdollisuudesta kirjastossa ei ole poistunut (25 %), vaikka nykyään onkin kohtuuhinnalla saatavana monenlaisia soittimia.
Tuomelan kirjastossa on tällä hetkellä asiakkaiden käytössä kaksi tietokonetta: toinen kaikenikäisten varattavissa ja toinen aikuisille pistäytymiskoneeksi. Tarvetta olisi useammalle koneelle, kuten asiakaskyselyssäkin kävi ilmi: ”Nettipiste tosi hyvä! Käytön lisääntyessä suosittelisin jossain vaiheessa (2005-2006) toisen samanlaisen pisteen hankkimista” ja ”Lisää tietokoneita ja enemmän aikaa internetissä oleskeluun”.Tilaongelma on kuitenkin niin paha, ettei uuden koneen hankinta ole tällä hetkellä kysynnästä huolimatta mahdollista.
Tietokone on ahkerassa käytössä
Katse seiniin…
50-luvulla rakennetun talon tiloja ei ole juuri remontoitu – ne ovat vanhanaikaiset ja hyllyt ovat huonot ja hankalakäyttöiset. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneista 44 % piti kirjaston tiloja puutteellisina, joskin toimivina. Monet toivoivat asiakaskyselyssä rauhallisia lukutiloja mm. lehdenlukijoille sekä musiikin kuuntelun mahdollisuutta. Lapset tarvitsisivat oman rauhallisen tilan pelaamiseen ja läksyjenlukuun. Vaatimattomiakaan muutoksia on hyvin vaikeaa toteuttaa vanhanaikaisen kiinteän kalustuksen ja todella niukkojen neliöiden vuoksi. Moni piti tila- ja viihtyvyyskysymystä niin tärkeänä, että kommentoi sitä vielä erikseen vapaan sanan osiossa:
● Pitäis olla enemmän tietokoneita. - Paremmat tilat!
● Enemmän tilaa ja nykyaikaisempaa.
● Lisää valaistusta!
● Lisätilat olisivat tarpeen.
● Sisustus kalsea.
● Sairionrannan rakentaminen alkaa - uusi kirjastokeskus koulujen yhteyteen. Tarve on yhtä suuri kuin Aulankokeskuksen - koulukeskus on luonnollinen sijoituspaikka uudelle kirjastolle.
● Tilat aika ahtaat, mutta paikka hyvä, ehdottomasti oltava kirjasto kaupungin itäpuolella.
● Tilojen uudelleen järjestely.
● Lisää lehtienlukupaikkoja.
● Vähän tilavampi lehdenlukupaikka.
● Enempi tilaa (neliöitä) - on ahtaan tuntuista.
● Pieni lukunurkkaus voisi olla hyvä. Isommaksi.
● Lisätilaa kannattaisi järjestää edes muutama kymmenen neliömetriä. Pian.
● Rauhallisempi ja tilavampi lukusali (mahdotonta ilmeisesti tilan puutteen takia.)
● Tilojen laajennus.
● Tilakysymys: internet ja lukunurkkaukset.
● Tilat lehden tms. kirjallisuuden lukemiselle on ahtaat.
● Tietokoneiden sijoitus rauhallisempaan ja "yksityisempään" paikkaan.
● Lukutila turhan pieni.
● Mitenkähän saisi tiloja lisää (mm. musiikin kuuntelu)?
Vilkunan tilaisuudessa ahtaus korostui – onneksi tunnelma oli korkealla
… ja aineistoon
Kyselyssä haluttiin tietenkin kartoittaa myös asiakkaiden käsityksiä kokoelmasta. Aineiston kuntoa ja ajanmukaisuutta 15 % kyselyyn vastanneista piti erittäin hyvänä, 61 % hyvänä ja 23 % kohtuullisena. Jotkut olivat kirjanneet myös toiveitaan:
● Enemmän uusia kirjoja.
● Myönteistä on erityisesti monipuolisuus ja uutuusmateriaalin saanti melko nopeasti.
● Uutuuksia runsaammin – pitkät jonotusajat!
● Hieman lisää tilaa, että saisi valikoiman suuremmaksi
● Tilat ja valikoimat voisivat olla suuremmat.
● Enemmän uusia kirjoja, (hyvästä palvelusta kiitoksia=)).
● Hyvä valikoima lehtiä, kirjoja, levyjä. Myös uutuuskirjat hyvin lainattavissa.
● Toivoisin myös uutta kaunokirjallisuutta.
Aineiston sijoittelusta ja löytyvyydestä kysyttäessä 9 % piti sitä erittäin selkeänä ja johdonmukaisena, 84 % hyvänä ja 7 % epäselvänä. Uuden aineiston hankkiminen on riippuvaista paitsi aineistomäärärahoista myös tiloista. Toisaalta olemassa oleva uusi aineisto löytyy paremmin, kun poistaa turhan vanhan aineiston hyllyistä. Kuluneen vuoden aikana Tuomelan kirjastosta onkin poistettu liki 40 hyllyllistä lainassa kiertämätöntä aineistoa hyllyineen. Näin on saatu vähän väljyyttä ja ilmavuutta. Asiakkaille on järjestetty vapautuneisiin koloihin lukunurkkauksia, ja seinille on hankittu viihtyisyyttä lisääviä sisustuskankaita ja kuvia. Samoin verhot on osittain uusittu. Valaistusta on parannettu poistamalla pimentäviä hyllyjä ja hankkimalla kohdevaloja pimeimpiin nurkkiin. Eteinen uusittiin maalaamalla seinät ja tuomalla henkilökunnan vinteistä muutama mukava huonekalu.
Tavoitteena on saada vähitellen vaihdettua täysin loppuun palvelleet ikivanhat peltihyllyt ajanmukaisiin ja muutettua samalla hyllyjärjestystä paremmin asiakkaita palvelevaksi. Hyllyjen muunneltavuus on ensiarvoisen tärkeää pienissä ja ahtaissa tiloissa.
Vanhat peltihyllyt ovat toivottoman epäkäytännölliset
Tauluja olohuoneemme seinälle
”Löytyisikö seinätilaa pienimuotoiselle taidenäyttelylle esim. kuukausittain?”kysyttiin asiakaspalautteessa. Näyttelyille raivattiin tilaa supistamalla käsikirjastoa. Näyttelytila on pieni, mutta nyt saadaan sentään kirjaston omia aineistonäyttelyitä ja asiakkaidenkin töitä näytteille. Kysyntää ja käyttöä onkin jo ollut. Kaupungin itäpuolellahan ei juuri ole muita tiloja asukkaiden tai asukasryhmien näyttelyihin.
Avoinna ollaan, lähes levällään
Jotkut asiakkaat toivoivat laajempia aukioloaikoja. Se on hyvin vaikeaa, sillä henkilökuntaa on vähän eikä lisäresursseja ole tiedossa - ja kirjasto on jo nyt käytössä aamusta iltaan. Aamuisin käyttö ei näy ns. suurelle yleisölle, kun asiakkaina ovat päiväkodit ja koululuokat. Heitä olisi kirjastoon usein tulossa enemmän kuin mitä voidaan ottaa. Kirjaston käyttötunnit ovat lisääntyneet myös aukioloajan ulkopuolella pidettyjen aikuisille suunnattujen oheistoimintojen myötä.
Pienen kirjaston etuihin kuuluu molemminpuolinen tuttuus ja epävirallisuus. Palvelusta ei kyselty erikseen, mutta yllättävän monet vastaajat halusivat kommentoida sitä omasta aloitteestaan. Ilahduttavaa tietenkin oli, että palaute oli poikkeuksetta myönteistä ja kiittävää: ”Pienet tilat mutta hyvä palvelu! Kiitos asiantuntevasta ja iloisesta asiakaspalvelusta!” ja ”Erityinen kiitos osaavalle, ystävälliselle ja ilahduttavan avuliaalle henkilökunnalle! Kaiken ikäisiä asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti.”
Kyselyn lopussa vastaajia pyydettiin antamaan kouluarvosana kirjastolleen. Valtaosa (51%) antoi arvosanaksi 8. Keskiarvoksi saatiin 8,3.
Asiakaskyselyn tulokset näyttävät olevan samansuuntaisia kuin Marjo Laitisen ja Tuulikki Vähäpullon Lahden kaupunginkirjastossa tekemän opinnäytetyön ”Hengenravinnon lähikaupat : tutkimus Lahden lähikirjastoista”. Rinnastus lähikauppoihin on osuva: molemmat tarjoavat jotain päivittäin tarvittavaa tutuilta ihmisiltä mutkattomasti ja helposti. Kirjastoissa asiaan liittyvät tietenkin oleellisesti maksuttomuuden ja tasavertaisen tiedonsaannin periaatteet.
B. OVET AUKI YMPÄRISTÖÖN
Avoimuutta ympäristöön tehostettiin yhteistyöllä alueen järjestöjen kanssa. Hätilän-Sairion asukasyhdistys on jo kaksi kertaa pitänyt syyskokouksensa kirjastossa. Iltoihin kirjasto on hankkinut vierailijan; tilaisuudet ovat olleet kaikille avoimia. Syksyllä 2004 vieraana oli filosofi Eero Ojanen ja tänä syksynä historiantutkija Anna-Maria Vilkuna aiheenaan Hätilän alueen vaiheet keskiajalta 1950-luvulle. Kuulijoita oli jälkimmäisessä tilaisuudessa liki 60 henkeä.
Helmikuussa järjestettiin yhdessä Kanta-Hämeen Lausujien kanssa Ystävän ilta, joka sai erinomaisen vastaanoton: Laulu- ja runoesitys Riepumatto ilahdutti yleisöä, joka innostui jopa tanssahtelemaan haitarimusiikin tahdissa. Tuomelan kirjaston ensimmäinen yhteislauluilta järjestettiin elokuun lopussa Pentti ”Pikku-Pena” Nyholmin juontamana. Paikalla olleet muistanevat illan äkillisen myrskyn kaadettua useita puita aivan laulupaikan vierestä. Lokakuussa valmistettiin Tuomelan Marttojen johdolla kransseja luonnonmateriaaleista. Tulijoita oli kirjaston täydeltä.
Palautustiskistä on moneen käyttöön. Kranssi-ilta 6.10.2005
Koulut ja päiväkodit tiiviisti kuvioissa
Yhteistyötä päiväkotien ja perhepäivähoitajien kanssa vahvistettiin alkamalla näyttää lastenelokuvia kirjastossa aamulla. Ne saivat suuren suosion; ennalta sovittujen aikojen lisäksi on ylimääräisiä esityksiä. Kouluyhteistyö on jatkunut vanhaan tapaan joustavana ja mutkattomana. Alakoulujen luokkakortit lisäsivät kirjaston käyttöä edelleen. Kirjastolla oli lukuvuoden 2004-2005 aikana ns. kummiluokka, jonka oppilaat kisasivat keskenään luettujen kirjojen määrästä.
Asiakaskyselyssä tuli esiin myös kirjaston merkitys nuorison kokoontumispaikkana: ”Tuomelan kirjasto on tärkeä kohtaamis-/oleskelupaikka nuorille ja varsinkin kouluikäisille lapsille hyvän valvonnan alla.” Ja nuoren näkökulmasta: ”Helppo käydä koulun jälkeen”.
C. MILTÄ NYT NÄYTTÄÄ?
Henkilökunnalle kehittämishankkeella oli suuri merkitys. Kolmen hengen työyhteisö on tiivistynyt, kun yhteinen ideointi on kantanut hedelmää. Toimenkuvat muuttuivat kuin itsestään. Kirjastotyö on saanut uusia ulottuvuuksia ja me itse olemme paljon rohkeampia tarttumaan uuteen kuin ennen. Enää ei tunnu ollenkaan kummalliselta, että meillä on vakituisina työvälineinä niittipyssy ja vasara. (Vanhojen kellaritilojen lähes ainoa hyvä puoli on, että ei tarvitse hiukkaakaan huolehtia arkkitehdin mielipiteistä.) Olemme mielestäni myös oppineet ajattelemaan kokoelmasta toisaalta luovemmin, toisaalta markkinointihenkisemmin kuin aikaisemmin. Mikä hylly ”myy”? Missä aineisto on vain piilossa?
Ovikranssi-iltaamme osallistunut nainen tuli pari viikkoa tilaisuuden jälkeen erikseen kiittelemään: ”Oli tosi mukavaa tehdä yhdessä, porukalla!” Siinä on nähdäkseni yksi lähikirjaston tehtävä tässä tuulisessa maailmassa: koota alueen ihmisiä saman katon alle mielekkään teeman ympärille. Kuten joku asiakaskyselyyn vastanneista totesi: ”Kirjastot ylipäänsä pidettävä hengissä, varsinkin taajamat ja kirjastot. Tärkeä yhteisöllinen tehtävä.”
Tuomelan kirjaston lainaus on huomattavasti kasvanut vuoden aikana. Tammikuun 2005 alusta syyskuun loppuun oli kasvu peräti 8 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Samaan aikaan lainaus oli muualla laskusuunnassa. Asiakkaiksi on ilmestynyt paljon uusia ihmisiä. Kaikki raivattu tila on tullut todelliseen tarpeeseen. Myönteisen kehityksen kääntöpuoli on tilojen korostunut ahtaus. Henkilökunnalla on halua ja taitoa tarjota monipuolisia ja jopa epätavallisia kirjastopalveluita, ja asiakkaat osallistuvat innokkaasti. Mutta pienten, ahtaiden ja joustamattomien tilojen vuoksi on jo ollut pakko luopua joistakin ideoista.
Tuomelan lähikirjasto näyttää sekä asiakaskyselyn että jatkuvan arkikokemuksen perusteella olevan alueen asukkaille - niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin - tärkeä mutta auttamattoman pieni ja ajastaan jälkeen jäänyt kohtaamispaikka. Niinpä voidaankin aiheellisesti kysyä erään asiakkaan palautetta siteeraten:
"Milloin on kaupungin itäisten kirjastopalvelujen kehittämisen aika?"