Suomen kirjasto -selvitys julkaistiin 8.11.2002 Kirjastot.fi-sivuilla. Tästä lähtien selvitys on ollut kaikkien vapaasti kommentoitavissa. Palautetta selvityksestä on voinut lähettää erityisellä www-lomakkeella, ja selvitykselle avattiin keskustelupalsta Kirjasto-kaapeli-foorumissa. Selvityksestä pyydettiin myös lausunnot keskeisiltä kirjasto-organisaatioilta ja sidosryhmiltä. Lausuntopyynnössä sanottiin, että sen voi antaa myös palautelomakkeella. Tässä yhteenvedossa käydään aluksi läpi saapuneet "perinteiset" lausunnot ja sitten esitellään www-lomakkeella saatua palautetta. Yhteenvedon lopussa on listaus niistä tahoista, joilta lausunto pyydettiin.

Selvityksestä annetut lausunnot

Erillisen lausunnon selvityksestä toimittivat Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto, Eduskunnan kirjasto, Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto, Suomen kirjastoseura sekä Suomen kuntaliitto. Saapuneet lausunnot ovat vapaamuotoisia. Lausunnoissa kommentoidaan selvitystä ja hanketta eri näkökulmista.

Lausunnon antajat suhtautuvat yleisesti myönteisesti hankkeeseen. Suomen kirjastoseura ja Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjaston pitävät Suomen kirjasto -hanketta erittäin kannatettavana. Kirjastoseura arvioi selvityksen ajankohtaisuuden ja kannattavuuden erinomaiseksi sekä asiantuntevuuden, laaja-alaisuuden ja laadun hyväksi. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston mukaan selvitys on kattava ja antaa hyvät lähtökohdat hankkeen edelleen suunnittelulle. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto suhtautuu myönteisesti ko. verkkopalvelun kehittämishankkeeseen. Eduskunnan kirjasto on puolestaan pannut suurella mielihyvällä merkille hankkeen ripeän edistymisen konkreettisiksi ehdotuksiksi. Poikkeuksen yleiseen linjaan tekee Suomen kuntaliitto, joka kyllä sanoo hankkeen tavoitteen sinänsä olevan kannatettavan, mutta sen mielestä hankekokonaisuuden sisältö jää selvityksen perusteella vielä epäselväksi.

Kansalliskirjaston rooli hankkeessa

Suomen kirjasto -selvityksessä ehdotettiin, että mikäli Kansalliskirjaston toimialaa laajennetaan, vastaisi Kansalliskirjasto Suomen kirjasto -kokonaisuuden tuottamisesta. Tämän kokonaisuuden osat ovat kansallinen tiedonhakuportaali, uusi tiedonhaun porttipalvelu Tiedonhaun portti ja Kirjastot.fi-portaali. Suunnittelutyöryhmä ehdotti myös, että Kirjastot.fi-palvelut sekä niitä kehittävä Yleisten kirjastojen verkkopalvelut -yksikkö siirretään Kansalliskirjastoon.

Kansalliskirjasto ei lausunnossaan kuitenkaan pidä aiheellisena, että Tiedonhaun portti -hankkeen rahoitus ja hallinnointi yhdistetään suoraan Kansalliskirjaston laajenemiseen. Tästä huolimatta Kansalliskirjasto toivoo, että yleisten kirjastojen keskuskirjasto valmistelee yleisten kirjastojen portaalihanketta edelleen Kansalliskirjaston kanssa. Kansalliskirjaston mukaan tänä vuonna aloittava kansallinen tiedonhakuportaali tuo uutta kokemusta verkkopalveluista, ja samalla pystytään tarkentamaan näkemyksiä, kuinka kansalaisen tiedon kansalaisen tietohuoltoa parantavaa verkkopalvelua kehitetään parhaiten sisällöllisesti, taloudellisesti ja teknisesti.

Muissa lausunnoissa samoin kuin www-palautteessa suunnitteluryhmän ehdotuksia tuettiin yleisesti. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto kannattaa sitä, että Kansalliskirjasto vastaisi palvelukokonaisuuden tuottamisesta. Tampereen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston mukaan yhteinen kirjastojen tiedonhaun portaali sopisi hyvin valtakunnallisen Kansalliskirjaston toimenkuvaan, ja Kirjastot.fi-palvelut olisi luontevaa yhdistää Kansalliskirjaston palveluihin. Suomen kirjastoseura toteaa puolestaan, että Kirjastot.fi-yksikön siirtyminen Kansalliskirjastoon lisäisi yhteistyötä yleisten ja tieteellisten kirjastojen välillä. Myös Eduskunnan kirjasto kannattaa ehdotusta Kansalliskirjaston toimialan laajennuksesta ja Suomen kirjasto -hankkeen siirtämistä Kansalliskirjastolle. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston mukaan yksittäiselle kirjastolle hankkeen toteutus voisi olla ylivoimaista, siksi kirjaston mielestä Kansalliskirjaston roolin vahvistaminen lienee järkevintä.

Suomen kuntaliitto suhtautuu neutraalisti ehdotukseen kansalliskirjaston roolista, mutta toteaa, että

"Onkin syytä kiinnittää vakavaa huomiota siihen, miten varmistetaan nimenomaan eri kokoisten ja maan eri alueiden yleisten kirjastojen vaikutusmahdollisuudet sekä taataan niiden käyttäjien tarpeisiin vastaaminen. Yksinomaan jäsenyys suunnitellussa ohjausryhmässä ei vaikuta riittävältä, vaan tarvitaan esimerkiksi maakuntakirjastoverkoston pohjalle luotava säännöllinen vaikutuskanava ja palautejärjestelmä."

Selvityksen puutteet

Suomen kirjasto -selvityksen puutteisiin ottivat tarkimmin kantaa lausunnoissaan Suomen kirjastoseura ja Suomen kuntaliitto. Seuran mukaan yleiset kirjastot jäävät selvityksessä melko vähälle huomiolle.

"Se, mitä yleisistä kirjastoista mainitaan, rajoittuu paljolti maakuntakirjastoihin ja Helsinkiin Yleisten kirjastojen valtakunnallisena keskuskirjastona. Kuntien kirjastojen roolia on syytä tuoda enemmän esiin."

Kuntaliiton lausunnossa sanotaan sama asia hieman toisin. Kirjastoseuran mielestä selvitys painottuu tekniikkaan jättäen yhteiskunnalliset ja kulttuuriset näkökulmat vähemmälle huomiolle. Sen mukaan on myös tärkeä selvittää, mitä Tiedonhaun portti edellyttää kirjastojärjestelmiltä. Kansalliskirjasto ja Suomen yliopistokirjastojen neuvosto huomauttivat, että osa selvitykseen liitetyistä tiedoista on vanhentunut tai virheellistä. Vanhentuminen toki vaivaa nopeasti kehittyvän aihepiirin selvityksiä yleisemminkin; mm. vasta selvitystä tehtäessä syntyi Kansalliskirjastossa käsite "kansallinen tiedonhakuportaali". Kuntaliitton mielestä keskeisimmät rahoitukseen ja organisaatioon liittyvät kysymykset ovat kokonaan ratkaisematta.

Paikallinen ja alueellinen näkökulma tärkeitä

Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Suomen kirjastoseura ja Suomen kuntaliitto toteavat lausunnoissaan, että alueelliset ja paikalliset kirjastopalvelut pitäisi huomioida Suomen kirjasto -palvelujen toteuttamisessa. Jotta pienissä kunnissa sitouduttaisiin hankkeeseen, on hankkeesta oltava hyötyä myös paikallisesti. Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjaston mukaan

"valtakunnallinen kirjastojen yhteinen hakuportaali säästäisi kustannuksia hakuportaalin pystytyksessä ja ylläpidossa sekä etätietopalvelun järjestämisessä. Kussakin erityyppisessä tai jopa yksittäisessä kirjastossa ei tarvitsisi tehdä samoja kalliita portaalin perustamistöitä ja silti paikallinen näkökulma olisi mahdollista säilyttää. Yhteisestä kirjastojen tiedonhaun portista hyötyisivät erityisesti kaikkein pienimmät kirjastot, mikä on demokraattinen tavoite hankkeelle."

Suomen kirjastoseuran mielestä Suomen kirjasto -palvelujen toteutuksessa tulee ottaa huomioon paikallisetkin kirjastopalvelut. Näyteikkunana Suomen kirjasto -palveluihin olisi seuran mielestä hyvä olla asiakkaan oma kirjasto, eli Suomen kirjasto -palveluiden täytyisi tukea myös paikallisten kirjastojen osaamista. Seuran mukaan parhaimmillaan etätietopalvelu ja paikallinen tietopalvelu täydentävät toisiaan. Kuntaliiton mielestä myös suunniteltujen palveluiden olisi tuettava paikallisia palveluita.

"Suomen kirjasto -palveluiden tuleekin tukea paikallisten kirjastojen osaamista ja tuoda niille työvälineitä. Sitä tulee myös markkinoida osana paikallisten kirjastojen palveluja. Suuressa osassa Suomea kirjastonkäyttäjä mieltää itsensä ensisijaisesti kuntalaiseksi, joka käyttää kunnan palveluja. Paikallisella kirjastolla on vahva yhteisöllinen merkitys."

Eduskunnan kirjasto painottaa lausunnossaan, että erikoiskirjastojen, varsinkin oman alansa keskuskirjastojen kuten Eduskunnan kirjaston mukaan ottaminen hakuliittymään on välttämätöntä jo varhaisessa vaiheessa.

Kustannukset ja palveluiden maksuttomuus

Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston mukaan Suomen kirjasto -hanke vaatii runsaasti lisäresursseja, ja kustannusten olisi jakauduttava tasaisesti hankkeeseen osallistuvien kirjastojen kesken. Lisäksi kirjaston mukaan tarvitaan myös keskustelua siitä, mitkä palvelut ovat maksuttomia peruspalveluja ja mitkä maksullisia lisäpalveluita. Kirjasto pitää tärkeänä selvityksessäkin esitettyä näkemyksestä siitä, että sähköisten aineiston määrä ja merkityksen lisääntyminen eivät poista tarvetta päästä kirjastojen perinteisiin kokoelmiin ja että perinteisten painettujen aineistojen saatavuus tulee varmistaa.

Suomen kirjastoseuran mielestä sähköisten aineistojen käytön tulee olla käyttäjälle kokonaan tai ainakin lähes maksutonta ja aineiston on joka tapauksessa oltava maksutta käytettävissä kaikissa yleisissä kirjastoissa.

Tampereen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston mielestä laaja eri kirjastosektorien yhteinen rahoitus on syytä saada valtakunnallisia kanavia pitkin, eikä yksittäisten kirjastojen tai kuntien kustannuksella.

Suomen kuntaliitto sanoo, että hankkeen rahoitus tulee järjestää kuntien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella. Liiton mielestä kirjasto- ja tietopalveluja tulee edelleen voida valtion harkinnanvaraisilla avustuksilla kehittää myös kuntien kirjastoissa, keskitettyjä palveluja ei saa kehittää paikallisten palvelujen kehittämisen kustannuksella.

Hankkeen eteneminen ja yhtymäkohdat

Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston mukaan hankkeen toteutus kannattaa jakaa osiin sen suuruuden takia. Kirjaston mukaan seuraavan vaiheen keskeinen tehtävä on aikatauluttaa projekti sekä tehdä selkeät esitykset kustannusten jaosta eri toimijoiden mukaan. Lisäksi hankkeen eri osien priorisointi olisi tehtävä kollektiivisesti. "Jos hankkeen suunnittelu jää vain isojen kirjastoyksiköiden varaan, voi olla vaikea sitouttaa siihen koko kirjastokenttää", Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto toteaa.

Suomen kuntaliiton mielestä hankkeen jatkovalmistelun tärkein kysymys on sen rahoitus eikä hanketta tule viedä eteenpäin ilman että myös rahoitusmahdollisuudet valtion budjetissa selvitetään.

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston mukaan Tiedonhaun porttiin suunnitelluilla palveluilla on paljon yhtymäkohtia toimenpidesuosituksiin, joita on kirjattu yliopistokirjastojen verkoston strategiaan vuosiksi 2003-2007. Näitä ovat mm. aihealoittainen kokoelmien ja palvelujen tietokartta, verkkotietopalvelu ja tiedonhallinnan opetuksen kehittäminen. Neuvostosta on tärkeää, että palveluja suunnitellaan kokonaisuutena. Esimerkiksi aihehakemistojen tarjonta ja verkkotietopalvelu ovat palveluita, joita on hyvä kehittää yhteistyössä ja suunnitella pitäen silmällä kokonaisuutta.

WWW-lomakkeella annettu palaute

Suomen kirjasto -selvityksestä saapui WWW-lomakkeella kommentteja 12.1.2003 mennessä 17 kpl, joista 12 oli erikseen pyydetty. Pyydettyä palautetta/ lausunnon www-lomakkeella antoivat seuraavat kirjastot ja organisaatiot:

Porvoon kaupunginkirjasto-Itä-Uudenmaan maakuntakirjasto
Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjasto
Kajaanin kaupunginkirjasto
Joensuun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Turun kaupunginkirjasto
Helsingin kaupunginkirjasto
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
TIEKE ry
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto
HY:n tieto- ja kirjastopalvelujen kehittäminen
Celia - Näkövammaisten kirjasto
AMKIT-konsortio

Selvityksen yleisarvio

Seuraavassa käsitellään vastauksia erottelematta pyydettyjä spontaanista palautteesta. Palautelomakkeella sai arvioida selvityksen tasoa numeerisesti asteikolla 1-4 (1=huono, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=erinomainen). Selvityksen ajankohtaisuudesta ja kannatettavuudesta kaikki 17 vastaajaa antoivat erinomaisen arvosanan yhtä vastaajaa lukuunottamatta. Muutenkin arviot olivat pitkälti akselilla hyvä-erinomainen, mutta joukossa oli joitakin kriittisempiäkin kantoja. Selvityksen saamat keskimääräiset numeroarviot eri kriteereillä olivat seuraavat:

Ajankohtaisuus 3,9
Kattavuus 3,3
Asiantuntevuus 3,4
Laaja-alaisuus 3,4
Laatu 3,4
Kannatettavuus 3.9
(Maksimi = 4)

Selvityksen ansiot

Seuraavassa on poimintoja annetuista sanallisista arvioista. Jos palautteesta on selvästi voinut nähdä (pyydetyt), että kysymyksessä on kirjaston tai organisaation kanta, tämän nimi on mainittu.

"Selvitys on monipuolinen. Suunnitelmassa lähdetty asiakkaan näkökulmasta liikkeelle, mikä on hyvä. Kansalliskirjasto olisi jatkossa oikea organisaatio toteuttamaan asiaa." (Joensuun kaupunginkirjasto)

"Tarve on ollut olemassa jo jonkin aikaa. Hankkeen toteutuminen hyödyttää meitä kaikkia. Alueelliset palvelut -osio tarjoaisi eväitä maakunnankin kehittämiseen." (Porvoon kaupunginkirjasto)

"Tiedonhaun portti on kirjastojen kehittämisen kannalta erittäin tärkeä hanke. Erityisen hyvänä pidämme kirjastojen verkkopalvelujen kehittämistä yhteistyössä ja osana Kansalliskirjaston toimintaa. Näin se voi saavuttaa tavoitteensa helpottaa nyt hajallaan olevien tiedonhakupalvelujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Raportin kansalais-/käyttäjänäkökulma on erittäin tärkeä, samoin pyrkimys riippumattomuuteen järjestelmätoimittajista." (Turun kaupunginkirjasto)

"Selvitys on kokonaisuudessaan erittäin kattava ja kunnianhimoinen, mutta selkeästi jäsennetty ja esitetty kokonaisuus. Keskeisimmät rajaukset sekä liittymät on pohdittu tarkkaan. Selvitys kartoittaa nykytilan kehitysmahdollisuuksia ja on löytänyt konkreettisia ratkaisuja niihin." (Tieke)

"Positiivista: kirjastojen osaamisen markkinointi, monihaun kehittäminen joustavammaksi, asiakaslähtöinen lähestymistapa kirjastojen tarjoamiin palveluihin, jo olemassaolevien palvelujen kehittäminen ja yhdistäminen saman portaalin alle." (yksityinen vastaaja)

"Hanke on tarpeellinen. Kirjastoverkon kehittämiseksi on välttämätöntä, että erikoiskirjastot ovat mukana selvityksessä. Niitä vain saisi olla enemmän kaikkien tiedonalojen kattamiseksi." (yksityinen vastaaja)

"Selvitys on mielenkiintoinen ja tärkeä aloite yhteisten palvelujen kehittämiseksi. Moninaisten ja rönsyilevien verkkopalvelujen hallinta on mahdotonta yksittäisen kirjaston kannalta. Erinomaista on, jos kansalliskirjaston toimialaa laajennetaan kaikkia kirjastoja koskevaksi. Saadaanko FinElibin puitteissa sopimuksia myös kotimaisen verkkoaineiston kohtuuhintaisesta käytöstä?" (Kajaanin kaupunginkirjasto)

"Hankkeen suuri ongelma on rahoitus. Voisiko asian kuitenkin nähdä ja esittää niin, että keskittäminen lisää tiedonhallintaa ja siten aikaa myöten tuottaa merkittäviä säästöjä. Päättäjien pitäisi myös huomata, ettei pidä aina rahoittaa uusia ja uusia hajahankkeita, jotka pioneerivaiheen jälkeen unohtuvat (kun projektirahoitus loppuu). Tämä hanke voitaisiin nähdä myös tutkimuspoliittisena pro kirjastopoliittinen". (Helsingin yliopiston tieto- ja kirjastopalvelujen kehittäminen)

Selvityksen puutteet

Palautelomakkeella kysyttiin vastaajien mielipidettä Suomen kirjasto -selvityksen puutteista eli mikä/mitkä asiat jäivät selvityksessä huomioimatta.

Kolmessa vastauksessa viitattiin suoraan tai epäsuorasti selvityksen kohtaan (1.7.6.), jossa todetaan, että tutkitaan millä edellytyksillä asiakkaiden omatoiminen kaukopalvelu on kytkettävissä tiedonhaun porttiin. Erään vastaajan mielestä kohta vaatii runsaasti lisäselvittelyä, kenties valtakunnallisesti päätöstä. Toisen vastaajan mukaan sekavalla kaukopalvelumaksu-käytännöllä on vaikutusta aineistojen sujuvaan liikkumiseen. Hänestä maksukäytännön yhtenäistäminen ja järkeistäminen olisi paikallaan.

Vastaajien mukaan yksittäisiä selvityksen puutteita olivat esimerkiksi lastenkirjastoasiat, kirjastojärjestelmien standardointitilanteen selvittäminen, eräiden tilastotietojen epätarkkuus, rahoituskysymysten vähäinen käsittely.

Eräässä vastaajassa oli herännyt kysymys, säilyykö/muuttuuko yleisten kirjastojen näkökulma, kun Kirjastot.fi-palvelu siirtyy Kansalliskirjaston hoidettavaksi. Vastaajan mukaan FinElib-aineistoja valittaessa on vastattava myös erikokoisten yleisten kirjastojen tarpeisiin: "Onko portaalilla mitään merkitystä, kun liian korkealla hinnoittelulla estetään pääsy erilaisiin aineistoihin?"

Yleisten kirjastojen keskuskirjasto piti palautteessaan tarvittavien tuotantoresurssien käsittelyä niukkana, mutta totesi, että ehkä niiden yksityiskohtaisempi selvittäminen onnistuu paremmin hankkeen seuraavassa vaiheessa. Kuitenkin keskuskirjasto yksilöi puutteena sen, että selvityksessä nykyinen Yleisten kirjastojen verkkopalvelut -yksikkö on ainoa uuden porttipalvelun nimetty tuotantoresurssi. Sen paremmin yliopistokirjastojen, ammattikorkeakoulukirjastojen kuin erikoiskirjastojenkaan olemassa olevien resurssien siirrosta yhteiseen käyttöön ei selvityksessä ole esitetty minkäänlaista mainintaa. Keskuskirjaston mielestä hankkeen seuraavassa vaiheessa keskeinen selvitettävä näkökulma on muiden kirjastosektoreiden panostus yhteisen palvelun toteuttamiseen.

Hankkeeseen osallistuminen

Kysymykseen, millä tavoin edustamasi organisaatio voisi ottaa selvityksessä kaavailtuun palvelukokonaisuuteen, vastasi 15 eri kirjasto-organisaation edustajaa kaikkiaan 17:sta vastaajasta. Jokainen vastaajista ilmoitti halukkuutensa osallistua hankkeeseen omalta osaltaan. Näin laaja sitoutumishalu selvityksen tavoitteisiin korostaa Suomen kirjasto -hankkeen merkittävyyttä ja sille olevaa selkeää tilausta.

Lausunto pyydettiin seuraavilta tahoilta:

Kansalliskirjasto
Eduskunnan kirjasto
Yliopistokirjastojen neuvosto
AMKit
Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
Maakuntakirjastot
Celia

Suomen kirjastoseura
FSFB
STKS
STKS:n erikoiskirjastojen työryhmä
Suomen musiikkikirjastoyhdistys

Tieke
Kuntaliitto
Suomi.fi
Sisäasianministeriö, JUHTA-neuvottelukunta

>> Suomen kirjasto -hankkeen projektisivu: www.kirjastot.fi/suomenkirjasto

Tulosta tämä sivu (noin 6 A4-sivua)