http://digi.lib.helsinki.fi

Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Mikkelissä koordinoi kansallista digitointiohjelmaa. Yhteistyökumppaneita ovat kotimaiset kirjastot, arkistot ja museot sekä Pohjoismaat.

Projektipäällikkö
Majlis Bremer-Laamanen

Projektikoordinaattori
Minna Kaukonen

 

Keskiajan käsikirjoituksista 1800-luvun suomalaiseen arkeen
- Kulttuuriperintö kuuluu kaikille
- Keskiajan käsikirjoitukset ainutlaatuisia lähteitä
- Ruotsinvallan aika: suomalaisen kirjakulttuurin synty
- Suomalainen elämä 1800-luvulla
- A. E. Nordenskiöldin kokoelma - maailman kulttuuriperintöä
- Helsingin yliopiston kirjaston digitointihankkeet

 

Kulttuuriperintö kuuluu kaikille

Varhaisen kulttuuriperintömateriaalin saaminen sähköiseen muotoon on suuri kansallinen haaste. Siitä on digitoitu vasta pieni osa. Digitointi on tärkeää monista syistä. Eräs tärkeimpiä on kiinnostavan sisällön saaminen kaikkien ulottuville digitaalisessa muodossa ajasta tai paikasta riippumatta. Se palvelee siten sekä kulttuurihistoriasta kiinnostuneita että etenkin tutkijoita. Tutkimus helpottuu ja sitä kautta laajenee. Vanha kirjallinen aineisto on ainutlaatuisen arvokasta mutta on ollut huonosti saatavilla esimerkiksi luetteloinnin puuttuessa. Digitoinnin avulla materiaali on heti käsillä aikaa vievän paikallistamisen ja fyysisen hankkimisen sijaan. Alkuperäisaineisto saattaa olla myös haurasta tai suorastaan hajoamassa; digitointi säästää sitä. Opetukselle ja oppimateriaalin tekijöillekin digitointi avaa aivan uusia ulottuvuuksia.

Kehittämistyötä tarvitaan

Vanhan aineiston digitoinnissa on vähän valmiita malleja, joten se edellyttää mm.tietokoneohjelmien kehittämistyötä ja seurantaa. On ratkaistava teknisiä ongelmia ja mietittävä luetteloimattoman aineiston hakumenetelmiä, jotka lisäävät aineiston käyttöarvoa. Myös pitkäaikaissäilytyksen vaatimukset on otettava huomioon. Kyse on monitahoisesta ja pitkästä prosessista, mutta lopputulos on vaivan arvoinen. Vuosien 1771-1860 suomalaisten sanomalehtien digitointiprojekti on ollut työmenetelmien pilottihanke. Laajassa kirjastoaineiston digitointiohjelmassa näitä menetelmiä on kehitettävä edelleen erilaisille materiaaleille sopiviksi. Opetusministeriön vuosiksi 1999-2002 asettama kulttuuriperinnön digitointityöryhmä teki mm. tieteellisille ja yleisille kirjastoille kyselyn niiden digitointitarpeista. Sen pohjalta on koottu tämä digitointiohjelma, joka rajoittuu tekijänoikeudesta vapaaseen aineistoon eli noin vuoteen 1900. Ohjelmaa laajennetaan yhteistyöprojekteja tulevaisuudessa ohjaavaksi digitointipolitiikaksi.

Suomessa käytetty keskiajan ja 1500-luvun käsinkirjoitettu kirjallisuus on erittäin arvokasta kansallista kulttuuriomaisuutta, osin haurasta ja turmeltunutta. Se sisältää tuhansia pergamenttilehtiä, joita on tutkittu suhteellisen vähän. Suuri osa sisällöstä on muualla tuntematonta ja siten ainutlaatuista. Fragmentit ovat tekstejä ja sävelmiä, jotka on tehty Turun hiippakunnalle. Ne valottavat keskiajan kirkollista elämää kokonaisuudessaan. Myös juridisia, filosofisia, teologisia ja luonnontieteen käsikirjoitusjäänteitä on merkittävä osa. Vanhin liturginen aineisto on 900-luvulta; pohjoismaisia piirteitä näkyy 1200-luvun aineistossa ja suomalaisia 1300-luvulta lähtien. Luetteloinnin täydentäminen, fragmenttien alkuperäisyyden ja Suomessa toimineiden käsikirjoituspajojen toiminnan selvittäminen ovat digitointiin liittyviä tutkimuskohteita. Fragmenttien taidehistoriallinen tutkimus avaisi näköalaa Suomen kirjahistoriaan. Suurin osa materiaalista on Helsingin yliopiston kirjastossa. Pohjoismainen ja kotimainen yhteistyö antaisi kuitenkin mahdollisuuden yhdistää eri maissa olevia fragmentteja kokonaisuuksiksi Internetissä ja takaisi projektin kattavuuden.

Ruotsin vallan aika: suomalaisen kirjakulttuurin synty

Ruotsin vallan aikainen (1488-1809) kirjallisuus käsittää kaiken Suomessa painetun sekä ulkomailla painetun, suomenkielisen tai Suomea koskevan, suomalaisten tai Suomessa vaikuttaneiden henkilöiden julkaiseman kirjallisuuden. Siihen kuuluu henkilökirjasia, jotka sisältävät mm. huomattavien henkilöiden elämään liittyviä runoja ja puheita, usein barokkikoristein somistettuna. Lisäksi on hartauskirjallisuutta, tieteellistä kirjallisuutta ja Turun akatemiassa tehtyjä väitöskirjoja. Turun palo v. 1827 tuhosi lähes koko Turun akatemian kirjaston kokoelman. Osa teoksista puuttuu Suomesta tai on olemassa vain kopioina; suuri osa on huonokuntoisia. Yhteistyö ruotsalaisten kirjastojen kanssa on välttämätöntä. Kotimaisten kirjastojen ja tutkimusyhteisöjen yhteistyö on myös erityisen merkittävää. Digitoinnin avulla Suomea koskeva aineisto saataisiin meilläkin aktiiviseen käyttöön.

Arkkiveisut - uutisia ja viihdettä Suomenkieliset hengelliset ja maalliset arkkiveisut, arkkisadut sekä Suomessa ilmestynyt ruotsinkielinen arkkikirjallisuus edustavat kuluneiden kirjakkeiden ja halvan paperin kirjallisuutta 1600-luvulta 1930-luvulle. Aineisto on usein hyvin haurasta.Arkkiveisut ja -sadut ilmestyivät lehtisinä, joita kulkukauppiaat myivät. Tavallinen kansa luki järkyttäviä tai romanttisia tarinoita aikansa tapahtumista. Varhainen uutis- ja viihdekirjallisuus sopii kokonsa takia erinomaisesti digitointiin. Käsikirjoitukset - kartanoarkistoja, kirjeitä, päiväkirjoja Ruotsin vallan ajan käsikirjoituskokoelmiin kuuluu kartanoarkistoja (Armfelt-suku, Monrepos'n kartanon arkisto…) ja yhteisöjen (Suomen talousseura) arkistoja. Näitten kulttuurihistoriallisten aarteiden käyttö lisääntyisi digitoimalla. Myös turvallisuus ja säilyvyys ovat tärkeitä syitä. Tieteenharjoittajien ja aikansa vaikuttajien kirjeet, päiväkirjat, saarnat, käsikirjoitukset ja puheet antavat persoonallista kuvaa tuon ajan yhteiskunnasta - sivistyksen, hengellisen elämän ja tieteen kehityksestä: tekijöinä esimerkiksi August Ehrensvärd ja Henrik Gabriel Porthan. Pieniä arkistoja voitaisiin digitoida kokonaan.

Autonomian ajan julkaisut kertovat tarinaa 1800-luvun Suomen elinoloista, kulttuurista ja kehittymisestä ja ovat erittäin kysyttyä lähdeaineistoa. Sisältö on lähellä nykyaikaa ja kirjoitettu kotimaisilla kielillä.

Digitaalinen sanomalehtikirjasto suosittu

Vanhimmat suomalaiset sanomalehdet sisältävästä digitaalisesta sanomalehtikirjastosta (1771-1860 http://digi.lib.helsinki.fi /) on tehty vuodessa satojatuhansia hakuja. Digitoituja sivuja on noin 200 000. Myös 1800-luvun lopun sanomalehdet kiinnostavat. Vuosien 1861-1890 aineisto käsittää noin miljoona sivua ja on parhaillaan digitoitavana. Aikakaus-, harraste- ja tieteelliset aikakauslehdet tarjoavat myös kiinnostavia ajankuvia suomalaisesta yhteiskunnasta.

Pienpainatteet - arjen historian lähteet

Pienpainatteita ovat laitosten, yhdistysten ja erilaisten organisaatioiden toimintaan tai tiedottamiseen liittyvät julkaisut: mm. vuosikertomukset, puhelin- ja jäsenluettelot, kutsut, mainokset sekä poliittiset painatteet. Yhdistykset hoitivat aikanaan monia nykyisin valtiolle ja kunnille kuuluvia tehtäviä, joten pienpainatteet kertovat esimerkiksi köyhäinhoidosta ja kansansivistyksestä. Teollisuuden ja kauppaliikkeiden kuvastot ja hinnastot (Arabia, Billnäs jne.) kiinnostavat asiakkaita erityisesti. Ne kuvaavat teollisuuden kehitystä Suomessa. Julisteet ovat puolestaan viestinnän ja käyttötaiteen historian tutkimuskohteita. Ne ovat osittain hauraita ja kokonsa vuoksi hankalasti käsiteltäviä. Pienpainatteet ovat merkittävä luetteloimaton kokoelma, jonka käyttö on hankalaa ja joka on useiden tutkimusalojen lähdeaineistoa. Kooltaan hyvin digitointiin sopivaa materiaalia on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa yhteensä kolme miljoonaa sivua.

 

 

Tietokirjallisuus: paikallishistorioita, matkakertomuksia, aapisia…

Tietokirjallisuus kattaa laajan aihepiirin: sen avulla voi tutustua kaupan, liikenteen, kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin kehitykseen, teollistumisen vaiheisiin, maaseudun elämään tai vaikkapa Suomen karttakuvan muotoutumiseen. Aineisto kertoo myös valtion- ja kunnallishallinnosta. Tietokirjallisuus on mahdollista digitoida kokonaan; se käsittää kaiken 1800-luvun suomalaisen tiedon. Digitoitavaa materiaalia olisivat aapiset ja oppikirjat, maa- ja metsätalouden sekä luonnontieteiden kehitystä kuvaavat teokset, paikallis- ja pitäjänhistoriat, elämäkerrat, matkakertomukset…

Käsikirjoitukset: 1800-luvun vaikuttajat

Autonomian ajan valtiomiesten, tieteenharjoittajien ja taiteilijoiden käsikirjoitukset ovat ainutlaatuista valtio-, kulttuuri- ja tieteenhistoriallista aineistoa. Se sisältää mm. J. W. Snellmanin, Zacharias Topeliuksen, Aino Acktén sekä Ferdinand ja Magnus von Wrightin tekstejä, valokuvia ja muuta materiaalia. Henkilökohtainen näkökulma aukeaa kansalliseksi.

Tutkija ja löytöretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld kokosi 1800-luvun lopulla historiallisten karttojen, maantieteellisen ja kartografisen kirjallisuuden sekä matkakertomusten harvinaiskirjakokoelman. Sen arvo kartografian historian tutkijoille on mittaamaton. Kokoelma on liitetty vuonna 1997 UNESCOn Memory of the World -rekisteriin. Siihen kuuluu noin 4000 teosta, mm. 140 inkunaabelia eli ennen vuotta 1501 painettua kirjaa.

-toteutuneet digitointihankkeet

Muisti - kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistyöprojekti ( http://www.lib.helsinki.fi/memory ), johon liittyy kirjaston oma kuvatietokanta Helmi ( http://www.lib.helsinki.fi/memory/helmi.html )
Aurora I - Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860 ( http://digi.lib.helsinki.fi )

-käynnissä olevat projektit

Aurora II - Historiallinen sanomalehtikirjasto 1860-1890 ( http://digi.lib.helsinki.fi )
PERI+ - tieteelliset aikakauslehdet mm. Suomi-lehti, Historiallinen aikakauskirja ja Lakimies
MINERVA - digitoinnin suuntaviivoihin liittyvä EU-projekti (http://www.minervaeurope.org/  )

Helsingin yliopiston kirjasto Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Saimaankatu 6 50100 Mikkeli p. 015 - 321 120