Kirjastot.fi - Viestit

Re:Re:Pelaaminen kirjastossa

Tapio Hyppänen | 3.11.2008 10:11:41

Ja kyseessäpä oli sitten uutisankka, eli sivustolle oli ilmaantunut yön aikana update, jonka mukaan belgialaiset vuokraajat eivät ilmeisesti olleet maksaneet peleistä asiaankuuluvaa vuokralisenssiä, thus the hassle. Pelaajat ovat hätäistä sakkia. Onneksi kuitenkin näin.

Re:Pelaaminen kirjastossa

Tapio Hyppänen | 2.11.2008 21:52:50

Kun oli juttua pelien lainaamisesta, peliuutisten mekka Kotaku uutisoi tällä viikolla, että Belgiassa pelien vuokraaminen käy jo nyt hankalaksi. Voi hyvin olla, että lähitulevaisuudessa käytettyjen pelituotteiden kaupan kieltäminen ei ole Belgiassa science fictionia. Asiasta on huhuttu aiemminkin ja jopa EU:n laajuudella.

http://kotaku.com/5071986/belgium-cracks-down-ongame-rentals

Re:Pelaaminen kirjastossa

Tapio Hyppänen | 22.10.2008 18:40:46

Tiedoksi seuraava, jos joltakulta jäi huomaamatta (liittyen tässä threadissa mainittuun peliin, jossa esiintyi mm. huumehia):

"Suomalaisilta palvelimilta levitettävät nettipelit on jatkossa ilmoitettava Valtion elokuvatarkastamolle. Aiemmin ilmoitusvelvollisuus on koskenut tietokone- ja konsolipelejä.

Elokuvatarkastamo ja opetusministeriö haluavat laajentaa ilmoitusvelvollisuutta, koska verkkopelien määrä kasvaa jatkuvasti, ja ne sisältävät usein lapsille haitallista aineistoa. Velvollisuus ei koske jatkossakaan vain mekaanisia toimintoja sisältäviä verkkopelejä, kuten äly- ja opetuspelejä.

Elokuvatarkastamo ja opetusministeriö suosittelevat, että suomalaiset verkkopelien levittäjät ottavat käyttöön yleiseurooppalaiset ikärajamerkinnät, jotka ovat jo laajasti käytössä tietokone- ja konsolipeleissä."

- HS 22.10.2008

Luvassa ilmeisesti siis enenevissä määrin muodollisuuksia, jossa verkkosivu kysyy pelin pelaajan ikää ennen pelisivulle siirtymistä tai sivulle upotetun flash-kikkareen ajamista. Tässähän on se ongelma, että koska kone ei voi kysyä henkkareita tai nähdä pelaajaa, on ikä kysyttävä sillä samalla vanhalla alasvetovalikkomenetelmällä, johon käyttäjä vastaa avautuvasta valikosta helposti omaa ikäänsä korkeamman iän. Menetelmästä on hyötyä lähinnä tilanteessa, jossa lapsi pelaa aikuisen kanssa ja aikuinen kykenee syöttämään pelille lapsen oikeat ikätiedot tai jo ennen tätä saamaan tiedon pelin ikärajasta.

Pelaamisen tekijänoikeudesta

Heikki Poroila | 22.10.2008 1:27:56

Seuraava kommentti kuuluisi tekijänoikeusfoorumille, mutta en malta olla toteamatta sitä täällä pelikeskustelussa.

Teknisten ongelmien lisäksi kirjaston on pakko miettiä myös tekijänoikeuden asettamia rajoja. Valitettavasti tilanne on kaikkea muuta kuin selkeä erityisesti pelien lainaamisen osalta.

Pelaaminen kirjastossa on mielestäni tekijänoikeudellisesti vapaata, koska laista ei löydy varsinaista pelikieltoa tai mainintaa sen luvanvaraisuudesta. Mitä "pelaaminen" on, on tietysti moniselitteistä, mutta itse lähtisin siitä, että se on sallittua kirjaston tiloissa.

Lainaaminen on vaikeampi tapaus. Laki edellyttää tietokoneohjelman lainaamiseen oikeudenhaltijan lupaa. Tekijänoikeusneuvosto on täsmentänyt asiaa tulkitsemalla, että laissa tarkoitetaan tietokoneohjelmistotuotteita, ei esimerkiksi rompun käyttämisessä tarvittavaa apuohjelmaa.

Sen päättäminen, onko tietokoneella pelattava peli lain tarkoittama tietokoneohjelmatuote vai ei, ei ole ainakaan yksiselitteisen helppoa. Jos väitetään, ettei peli ole ohjelmistotuote, olisi määriteltävä, mitä se tekijänoikeudellisesti on. Oikeuden päätöksiä ei asiasta tietääkseni ole.

Koska tilanne on monimutkainen, kirjastojen kannalta ainoat varmasti lailliset lainattavat tietokonepelit ovat sellaisia, joille oikeudenhaltija/välittäjä takaa lainausoikeuden.

Heikki Poroila
tekijänoikeudessa maallikko

Re:Pelaaminen kirjastossa

Anonymous | 20.10.2008 18:18:11

Heikki ottikin jo esille tuon eriarvoisuuden. Olisi loistavaa, jos myös pelikoneita saataisiin lainakäyttöön. Käytännön toteutuksessa on kuitenkin ongelmia.

Verkkopeleistä puhuttaessa voisi mieltää, että kirjaston omat sivut olisi se paikka, joka opastaisi pelaajia eteenpäin. Ellei itse pelejä olisikaan tarjolla voitaisiin kuitenkin ohjata pelaajia eteenpäin genren ja ikäryhmän mukaan. Totetutuisko tämä vain linkkilistoina? Kyllähän niilläkin on paikkansa. Kirjastojen suuret linjat verkon sisällöntuottajina ovat vielä vetämättä, mutta kyllä peli-viihde alkaa olla merkittävä osa kulttuuriamme. Enää ei voida vetää rajaa sukupuolen tai ikäryhmän mukaan, kun kartoitetaan pelaajia. Kaikenikäiset pelaavat ja toki kirjastojen tulee huomioida tämä kehitys.

Jos maailmalla tulee vastaan "Game On" näyttely, niin suosittelen tutustumaan. Näyttely esittelee läpileikkauksen siitä, mitä kaikkea pelikulttuuri pitää sisällään.

Re:pelien oikeudet

Hanna Kotta | 20.10.2008 15:21:39

Uskoisin ja toivoisin, että pelejä voi kuitenkin pelata useampi, kun nyt on tullut konsolipelejä lainausoikeuksin. PC-pelejä ainakin Helmet-kirjastoihin on jo hankittu pitemmän aikaa, ne ovat yleensä pienille lapsille suunnattuja esim Sim Safari. Nyt tarjolla on myös konsolipelejä lainausoikeuksin, suurin osa on PS2-pelejä.

PC-pelit ovat aika vanhoja ja jotkut asiakkaat, joilla on Windows Vista ovat sanoneet, että peli ei toimi. Lainoja näille rompuille on kuitenkin kertynyt todella paljon ja käyttäjiä, joiden koneessa ne toimivat löytyy yhä.

Helmet-kirjastoihin aletaan hankkimaan konsolipelejä koeluontoisesti ja listoilla näyttää olevan pienille lapsille suunnattuja pelejä. Joitain tarjotaan eri konsoleille, toiset pelit ovat vain yhdelle tietylle konsolille.

Re:Re:Pelaaminen kirjastossa

Tapio Hyppänen | 20.10.2008 12:39:31

Pelien hankkimisessa lainamateriaaliksi on mielestäni muutama tekninen... en nyt sano este, mutta ainakin varma hidaste. Nimittäin pelialustoja on tänä päivänä melkoinen määrä, kun ns. kolmannen sukupolven konsolien lisäksi (3kpl) pitäisi ottaa lukuun vielä varsin mittava toisen sukupolvenkin koneisto (ainakin PS2, ehkä myös X-Box), PC-koneiden tehojakaumasta puhumattakaan (esimerkiksi Gigantin 500 euron raaserin ja jonkin valmiiksi kasatun Jimm´s PC-Storen gamer-koneiden välillä eroa on kuin ladalla ja porschella).

Eli esim. hankitaanko peli A, joka on ilmestynyt monelle alustalle (jokaiselle mahdolliselle konsolille ja vielä PC:lle) kaikille näille laitteille vaiko vain yhdelle alustalle. Entä hankitaanko PC-peli B, joka vaatii melkoisesti konetehoja ollen täten vain pienen kansanosan hyödynnettävissä, vai hankitaanko sittenkin PC-peli C, joka ei ole uusinta hottia mutta toimii hyvin vähän vaatimattomammallakin PC-kalustolla (mutta jota kohtaan kiinnostus ei ehkä enää ole kovin kummoista).

Pelijulkaisijoilla on myös ollut viime vuosina mielenkiintoisia intressejä, mm. pelien jälleenmyynnin rajoittaminen kertaostokseksi (siis ollen, käytetyn pelin myyminen olisi kiellettyä). Nämä ovat onneksi toistaiseksi jääneet pelkälle puheen asteelle. Pelien lainaamista hankaloittavat myös erilaiset henkilökohtaiset pelitilit, joita mm. nykyisin ainakin lähes jokaisessa PC-puolen FPS-pelissä vaaditaan luotavaksi. Mikäli pelissä on jonkinlainen käytäntö, että peli tarkistaa ettei usealla käyttäjällä ole samaa rekisteriavainta rekisteröitynä, on pelin lainaamiseen saattaminen laillisin keinoin käytännössä mahdotonta.

Re:Pelaaminen kirjastossa

mace | 19.10.2008 21:51:09

En tiedä huomasitteko, mutta pelikeskustelua virisi myös Antitädin blogin kirjoituksen Miksei koskaan voi saada sitä, mitä haluaa??[0] jatkona. Antitäti ja kommentoijatkin kaipailevat apua pelien hankkimiseen ja pelitoiminnan järjestämiseen kirjastoissa. Lisäksi tietenkin keskustellaan siitä mitä pelejä kirjastoissa ylipäätään voisi ajatella tarjottavan.

Kirjastotädit ja -sedät ovat ennenkin olleet aivan samojen tapainturmellusta välttelevien aineistovalintakysymysten äärellä kaunokirjallisuuden ja musiikin osalta. Niistä on kai jo onneksi päästy ja ufo-tutkimusta, metallimusiikkia, Musta Raamattu, Juhannustanssit, toimintaelokuvia, korttipelioppaita ja M. A. Nummista on saatavilla joka-ikisen suomalaisen yleisen kirjaston kautta. Suomessa toimii ammattimainen säätely- ja valvontaelin pelien ja elokuvien ikärajoille[1] ja lisäksi alalla on itsesäätelyä. Kirjastoista jo löytyvien tuotteiden (kirjat, levyt, nuotit) julkaisua ja levittämistä ei valvota minkään tälläisen elimen toimesta.

Kirjasto tuskin pystyy perustelemaan itselleen minkäänlaista veto-oikeutta sekä VETin että ihmisten oman harkintakyvyn ylitse.

Toivon että kirjastoala jatkaa sikäli liberaalia linjaansa ettei millään yhteisillä kielloilla pelejä jätetä hankkimatta. Pelien tulo kirjaston aineistoon on aivan vääjäämätön, mutta tapahtumistaan vielä odottava tosiasia. Okei myönnän, tietokonepelien lainaaminen on samalla tavoin luvanvaraista toimintaa kuin elokuvienkin ja tilanne on sikäli kiusallinen mutta elokuvienkin kanssa on opittu toimimaan ja hyvä niin, sillä ellei lakeihin ole tiedossa muutoksia (en keksi miksi olisi), lisenssineuvotteluja on tiedossa lisää ja paljon!

Sellaisessa kirjastoverkossa toimiminen, jossa joidenkin kirjastojen kautta on saatavissa pelejä ja toisten kautta ei, asettaa melkoisesti paineita niille kirjastoille jotka eväävät asiakkailtaan oikeuden johonkin kulttuurituotteisiin.

Juuri tälläisissä kysymyksissä koen, että kirjastojen jo vuosikymmeniä toitottama asiakaslähtöisyys mitataan. Uskaltaisikovatko kirjastot tutkia asiakkaidensa haluja ja toimia niiden mukaisesti?

[0] http://antitati.blogspot.com/2008/10/miksei-k...-haluaa.html
[1] http://www.vet.fi

Re:Pelaaminen kirjastossa

Anonymous | 13.10.2008 15:43:28

Olen juuri hiukan tsekkaillut kirjastojen (erityisesti koulukirjastojen) ja koulujen pelaamisen liittyviä käytäntöjä verkosta löytyvien käyttösääntöjen, tiedotteiden ym. pohjalta ja niin löysin tämän sinunkin kysymyksesi. Kerroit tekeväsi opinnäytettä aiheesta "Kirjastohenkilökunnan suhtautuminen verkkopelaamiseen kirjastossa". "Kirjasto" on sen verran lavea käsite, samaten "kirjastohenkilökunta", että suhtautumista löytyy varmasti laidasta laitaan. Verkkopelaaminenkin saa hieman erilaisia merkityksiä puhuttaessa yksinpeleistä tai moninpeleistä.

Kirjastoammattilaisena itseäni ei tällä erää kiinnosta niinkään mielipiteet,
kuin käytäntöjen muovautuminen erilaisissa kirjastotiloissa. Peleistä, puolesta ja vastaan, on puhetta piisannut ja onkin huvittavaa nähdä, miten peliuskossa olevat ja vastakkaista (tai sellaiseksi koettua) näkökantaa edustavat huutavat toistensa ohi ties kuinka monetta vuotta. Aina välillä huudetaan lujempaa, usein silloin kun jokin uusi innovaatio/villitys saa nuoret hakemaan (peli)tilaa itselleen, tilaa (esim. nopein verkkoyhteyksin varustettuja työasemia) on tullut lisää ja muille tilan käyttäjille pelaamisen sivutuotteet (sählinki, metelöiminen, koneille ryntäily ja niiden valloittaminen) tuottaa häiriötä. Se mikä toimii yhdessä kirjastotilassa hyvin (vaikkapa ison kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolla), saa pasmat sekaisin toisessa (kirjasto opiskeluympäristönä). Kyse ei tietenkään ole pelkästään kirjastohenkilökunnan asenteista, vaikka tällaista retoriikkaa valitettavan usein ja yllättävän matalaotsaisesti kuuleekin eri yhteyksissä esitettävän. Erityisesti verkossa moninpelinä pelattavat pelit aiheuttavat oppimisympäristöinä toimivissa kirjastoissa härdelliä peliporukan vallatessa työasemat ja ääniympäristön. Ohipuhumista, ei siis keskustelua, syntyy myös silloin kun pelaaminen yhdistetään väkivaltaiseen käyttäytymiseen joko tutkimuksissa tai arkitulkintoina.

Mielenkiintoinen ja tärkeä aiheesi ei ole todellakaan helppo, jos haluat selvitella muutakin kuin asenteita. Hyötyisitkin varmasti operationaalisten käsitteiden tarkistamisesta ja aiheen selkeästä rajauksesta koskemaan esim. tietynlaisia kirjastotiloja, olipa niitä sitten yhden tai useammantyyppisiä. Siellä se reaaliympäristössä tapahtuvan toiminnan ja verkkoympäristössä tapahtuvan toiminnan kitka syntyy, tilassa. Samassa paikassa syntynevät parhaiten toimivat käytännötkin, tilakohtaisesti. Menestystä työllesi:)

Toinen anonyymi

Re:Pelaaminen kirjastossa

Anonymous1 | 10.10.2008 15:17:05

Minkä takia ette meso armeijasta?
Siellähän opetetaan pelkästään tappajia. Se on sen paikan funktio.

Tapio Hyppäsen puheenvuoro oli oikein mainio, samoin omani jonka kirjoitin aiemmin, johon vastattii jo täällä niin tutuksi tulleella tavalla. Eli irroitetaan asiat kontekstistaan, ei oteta mistään selvää, ja mesotaan asiasta josta ei mitään tiedetä eikä halutakaan tietää.

On vain niin helppoa syyttää pelejä, rap- ja hevimusiikkia, televisiota yms. kaikesta siitä sekopäisyydestä joka tosiasiassa kumpuaa enemmänkin sosiaalisesta ympäristöstä ja yhteiskunnista joissa elämme.

Pelit ylös, kirjasto alas ;)

Re:Re:Re:Pelaaminen kirjastossa

Tapio Hyppänen | 10.10.2008 13:15:34

Innokkaana vanhemman polven yhä pelaavana pelimiehenä (ja kirjastoalalla toimivana) katsoisin, ettei ko. peli, vaikkakin on - kuten edellä todettua - läpikuultavan satiirinen, ole ehkä kouluikäisten pelattava peli - ainakaan kouluaikana. Peli ei ole sarjassaan ainoa, mm. hiljattainen Rockstar Games -studion isolla rahalla valmistunut "Bully" keskittyy osaksi koulukiusaamisen ympärille. Kirjastossa koen asian olevan kuitenkin toisin. Jos yli 16-vuotias varaa aikuistenosaston netin käyttöönsä tunniksi, katson että se on asiakkaan asia mihin hän sen tuntinsa tietokoneella käyttää. Jos se tunti menee nuorukaiselta pelatessa, se on minulle aivan yhtä arvokas tunti kuin vieressä istuvan "mystistä ja klassista tekstinkäsittelyä" harjoittavan asiakkaankin tunti. Olettaen tietysti, että pelaamisesta ei ole muille asiakkaille haittaa, eli siinä koneen ääressä ei elämöidä.

Huomauttaisin kuitenkin, että kun aihe menee tarpeeksi makaaberiksi, siitä tulee osalle ihmisistä hyvää huumoria. Uskoisin, että valtaosa tätä palstaa lukevista pitäisi Jacksonin Bad Tasteakin kauheana ja moraalittomana elokuvana, pienempi osa taas vallan hauskana ja ratkiriemukkaana rainana. Myös esimerkiksi DEFCON-pelin teemana on viskoa vastapelaajien valtioita ydinaseilla ja pisteitä saa sitä mukaa mitä enemmän maata ja kansaa lakoaa. Osan mielestä varmasti moraalitonta ja paheksuttavaa, osalle taas jo aiheensa puolesta niin ylitseampuvaa, että siitä tulee hauskaa. Muistuttaisin kuitenkin, että ne fedorahattuiset virtuaali-indianajonesit osaavat kuitenkin käyttää maalaisjärkeä, ja erottaa oikean ydinsodan leikistä. Toisinaan tuntuu, että niiltä kukkahattuisilta se maalaisjärki ja suhteellisuudentaju tuntuu taas joskus pahasti uupuvan.

Pelin ei kuitenkaan itsessään tarvitse olla väkivaltainen jotta ihmismieli saa siitä väkivaltaisen. Esimerkiksi vuonna 2001 ilmestyi peli Black & White, niin sanottu jumalpeli, jonka kantava idea oli jo legendaksi nousseen Popylousin sukua: Ole jumala keinotekoiselle maailmalle, ja johdata kansaasi kehityksen tiellä. Annetaan sadetta pelloille, ruokitaan nälkäisiä ja näin päin pois. Vaan eipä kuitenkaan. Pian ilmestyi tutkimuksia, että kaikkein suosituinta oli käyttää pelin ominaisuuksia nälkiinnyttämään kansa, tuhoamaan pellot ja usuttamaan keinotekoinen jumalvalta kaikessa hurjuudessaan kansan ylle. Ja mätkiä pelissä mukana olevaa maskottia kaikin kuviteltavissa olevin tavoin.

Myös alempana mainitsemani Tampereen yliopiston tutkimus toi julki, että kun lapset pelasivat ns. opettavaisia pelejä, kyseiset pelit eivät lapsia kiinnostaneet, osa jopa kysyi pettyneenä "eikö tässä ammutakaan mitään". Seuraavassa vielä 11-vuotiaan tytön suora lainaus:

"Kyllä se tietty on jännittävämpää pelata sellasta ampumapeliä kun Sofian maailmaa ku ei siinä Sofian maailmassa ammuta eikä sillain, siinä vaan ratkotaan tehtäviä." (Tyttö 11 v.)

Kun vedän Star Wars -roolipeliä, jokainen pelaaja pelihahmoa luodessa kysyy "Saako olla Imperiumin puolella?". Hyvikset ovat tylsiä ja pahikset kiehtovia. Uskoisin, että tässä on jotakin yleismaailmallisempaa ihmismielelle ominaista kuin pelkkä pelien pelaamisen konteksti. Kun eteen annetaan vapaa ja turvallinen (tarkoittaen: et oikeasti vahingoita ketään) "hiekkalaatikko", on hauskempaa ja terapeuttisempaa pistää linnat tuusan nuuskaksi kuin nyhertää niitä kokoon.

Huomauttaisin kuitenkin, että vaikka Columbinen jälkeen käytiinkin laajaa debattia mm. Marilyn Mansonin ja Counter Strike -pelin osallisuudesta massamurhiin, kyseisten tekijöiden osallisuus tapaukseen kumottiin myöhemmissä tutkimuksissa mielestäni varsin yksiselitteisesti. Myöskin Virginia Techin ampumatapauksen jälkeen poliisi totesi, ettei murhamies Cho ollut tietokonepelaaja.

Tietokonepelit, metallimusiikki ja roolipelit eivät edelleenkään tee lapsesta, nuoresta tai aikuisesta massamurhaajaa, saatananpalvojaa tai huumeidenkäyttäjää. Ne voivat olla (ja ovatkin, aivan kuten kaikki muutkin asiat tässä maailmassa ovat) osa laajempaa asiaan vaikuttavaa syiden vyyhtiä, mutta yksittäiseksi syyksi niitä tuskin kukaan tutkija kutsunee.

Paitsi Jack Thompson *) ja MOT-ohjelman Backman **).

*) "You just watch. There is going to be a Columbine-times-10 incident, and everyone will finally get it. Either that, or some video gamer is going to go Columbine at some video game exec's expense or at E3, and then the industry will begin to realize that there is no place to hide, that it has trained a nation of Manchurian Children."

**) "Ja sitten kun tulivat tämmöset roolipelit, joissa eläydytään hyvin voimakkaasti erilaisten ihmisten rooleihin ja hyvinkin hurjiin, dramaattisiin tunnetiloihin, jopa iäkkääksi sadomasokistiseksi raiskaajaksi, huumekauppiaaksi jne. 13 - vuotiaana, niin eihän tämä voi olla vääristämättä lapsen maailmankuvaa. Ja sitten kun roolipeleihin liittyy hyvin paljon mystiikkaa, magiaa, mustaa magiaa, oppia otetaan Egyptin, Babylonian, Tiibetin kuolleiden kirjoista lähtien."

Re:Re:Pelaaminen kirjastossa

Anonymous | 10.10.2008 10:59:26

Viittaan edelliseen puheenvuoroon, minkä kirjoitin ja haluan lyhyesti kommentoida siihen tullutta vastausta.
Kuka minulle selittää, miten huumakauppaa ja asekauppaa leikisti käsittelevä peli on erittäin kehittävää toimintaa ja kehittää loogista ajattelukykyä ja sosiaalista älykkyyttä? (quote: 'Useissa tutkimuksissa on todettu pelaamisen olevan erittäin kehittävää toimintaa, ihan lähtien sieltä loogisesta ajattelukyvystä ja mennen ihan sinne sosiaaliseen älykkyyteen.')
Tiedän kyllä näistä pelejä koskevista tutkimuksista - mutta kyllä kai sitä nyt mukavammallakin tavalla kuitenkin voi kyseisiä taitoja 'opettaa'...

Re:Pelaaminen kirjastossa

Anonymous | 9.10.2008 15:23:29

Olipa kauhea peli. Aikuisille suunnattua satiiria.
Kyllä kirjastoissa voi ja saa ja pitää saada pelata.
Kouluissa ei välttämätöntä ellei liity opetustyöhön. Ja koulukirjasto on aivan eri asia kuin julkinen-/yleinenkirjasto.

Ja mites tv? Siellä niitä huumeita, mafioita, sotaa ja ties mitä on.
Jos et jotain ymmärrä, niin älä kiellä sitä muilta.

Ja ihan mielenkiintoista olisi nähdä mitä on pelaaminen "hyvien tapojen, moraalin" puitteissa...
Ei juuri naurata tämmöiset jutut. Ärsyttää.

Mikä niissä peleissä on?
Useissa tutkimuksissa on todettu pelaamisen olevan erittäin kehittävää toimintaa, ihan lähtien sieltä loogisesta ajattelukyvystä ja mennen ihan sinne sosiaaliseen älykkyyteen. Voi kauheaa jos joku tuollaista oppii.

Ja ihan vinkkinä, pelit eivät ole todellisuutta. Ja lapset tuntuvat ymmärtävän tämän huomattavasti aikuisia paremmin.
Sitäpaitsi valtaosa peleistä on suunnattu aikuisille, on aina ollut.

Kun puhutaan pelaamisesta kirjastoissa, niin kannattaa muistaa että on paljon aikuisia, ehkä jopa yhtä suuri ryhmä kuin nuorisoa ja lapsia, jotka haluavat myös pelata. Ja on konsoleita, on tietokoneita, on lautapelejä, on vaikka mitä.

Entäpä sitten lautapelit? Suurin osa aikuisille suunnatuista on strategiaa, 'kamalaa' sotimista yms. Ja niin vaikeita etteivät lapset niitä pysty edes pelaamaan, ei kaikki aikuisetkaan. Sama pätee tietokonepeleihinkin. Konsopelit on kautta linjan suunnattu enemmän nuoremmille, jos ajatellaan niiden käyttöliittymiä, mutta turhapa sellaisista on varmaan tässä ketjussa alkaa puhumaan.

Niin, pelit kirjastoihin! Kirjastolaiset pelamaan! Kaikki joukolla viihtymään ja kehittymään!

Re:Pelaaminen kirjastossa

Anonymous | 9.10.2008 12:54:49

Tuo oli aika hyvä kommentti! Faktahan on se, ja uskon että moni allekirjoittaa käsitykseni, että useimmilla kirjastolaisilla ei ole mitään käsitystä peleistä eivätkä koskaan ole mitään pelanneet. Olen yksi niistä, minusta se on aina ollut ajanhaaskuuta.
Uskon myös niin, että harvemmalla vanhemmalla ei myöskään ole mitään käsitystä. Tässä kohtaa on hyvä nostaa esille asia, kenen tehtävä se sitten on valvoa pelaamista? Siis sitä, tapahtuuko se hyvien tapojen, moraalin ja ikärajojen puitteissa?

Muistan erittäin elävästi n. 4-5 vuotta sitten tapauksen entisestä työpaikastani, yksityinen englanninkielinen koulu Tukholmassa. Koulukirjastossa oli kaikenlainen pelaaminen kiellettyä, koneet olivat tiukasti vain koulutyötä varten. Olin jo jonkun aikaa seurannut, että ruudulle ilmestyi aina saman näköinen layout. Ruudulla ei näkynyt mitään liikkuvaa tai muuta visuaalista liikettä, josta olisin voinut päätellä sen olevan peli. Kerran sitten kyselin yhdeltä 6-7 luokkalaiselta mikä sivu se on? Poika sitten alkoi innostuneena kertoa 'se on sellainen sivu, johon voi kirjautua, ja sitten siellä pelataan ja kerättään pisteitä ja ne pisteet on niinku rahaa, jolla sitten voi ostaa aseita tai vaikka huumeita, ja sit vielä voi vastapelaajalle tilata vaikka pahoinpitelyn, ja sen voi valita miten vakava se on eli onks se vaikka vaan lievä tai sitten vakavan vamman tuottava pahoinpitely...'.
Silmät soikeina kuuntelin pojan kuvausta tästä pelistä. Kirjauduin itse sisään katsoakseni mitä se piti sisällään, ja näin oli. Pistesaldojen listat ja kaikki ja huume- ja asekaupoilla kerättyjä pisteitä. Pisteet olivat erittäin tavoiteltuja. Minusta peli ei ollut laisinkaan sovelias, kellekkään, saattikka 12-13 vuotiaalle lapselle. Riensin atk- henkilömme luo ja pyysin häntä blokkaamasta sivun verkkomme sisällä.

Monet ovat erittäin sallivalla kannalla pelien suhteen, mutta asiaa vaikeuttaa mielestäni seuraavat asiat:
1. Lapsilleja teineille on jännitys kaikki kaikessa, heille ei aina järki sano, onko tämä nyt järkevää, ja varsinkaan jos 'kaikki muutkin pelaa sitä'
2. Kyllä minusta jonkun pitäisi niin nuorelle sanoa, että se ei nyt ole sinun juttusi.
3. Kuka sitä pelaamista sitten valvoo? Koti vai koulu vai KIRJASTO?
4. Miten me kirjastolaiset tiedämme mitä kieltää tai mitä ei, jos emme itsekään tiedä mitä kaikkea sieltä löytyy?
5. ei kukaan voi asiakkaan vieressä seisoa ja katsoa mitä siellä netissä touhutaan.

Vastauksessani on otettava huomioon että vastaan koulukirjaston näkökulmasta. Voin ainakin perustella pelaamiskieltoa koulutyön menemisellä huvipelaamisen edelle... Itse olen koulukirjastossa pelaamisen kieltänyt, ellei se ole opetusohjelmajärjestelmän kautta tai muu opettajan suosittelema tai hänen valvonnassa oleva juttu. Olen päätynyt siihen, koska usein myös vapaa-ajanpelaamiseksi luokiteltu pelaaminen vie muiltakin oppilailta sen työrauhan. Ja minusta pelaaminen on vapaa-ajantoimintaa, kouluaikana pitää koittaa keskittyä koulujuttuihin.

Vaikea aihe koko kirjastoissa pelaaminen, asiaan on monta näkökulmaa. Mutta minusta kirjastolaisten ja vanhempienkin olisi aiheellista peleihin tutustua, ihan kuten nyt on järjestetty vanhemmille tilaisuuksia tyyliin 'nuoret ja netti'.

Re:Pelaaminen kirjastossa

Pirjo Sallmen | 7.10.2008 10:05:16

Välikiitokset kaikille, jotka ovat ystävällisesti lähettäneet kommenttejaan pelaamisesta kirjastossa. Olen saanut niistä paljon uusia ideoita, ja ovat myös minulle avuksi työssäni.

Vanhoja Kirjastolehtiä selaillessani sattui silmään tällainen:

http://www.insidehighered.com/news/2007/06/25/games

"Korkeakoulujen kirjastonhoitajat saivat erikoisen neuvon American Library Associationin kokoontumisessa Washingtonissa: ”Pelatkaa videopelejä.”
Paikalla esiintyneiden puhujien mukaan kirjastonhoitajien ja opiskelijoiden välinen kulttuuriero on kasvamassa niin suureksi, että kirjastojen tehokkuus opiskelun apuna on laskussa. Kirjastonhoitajien tulisi siis opetella ”digitaalisiksi alkuasukkaiksi”, jotka osaavat opettaa opiskelijoille sujuvaa tiedonhakua.
Korkeakoulutukseen liittyviä uutisia kokoavan Inside Higher Ed -sivuston mukaan kokoontumisessa suositeltiinkin, että kirjastonhoitajat pelaisivat yleensäkin runsaasti videopelejä ja kokoontuisivat työajan jälkeen tietokoneilleen yhteisiin moninpelitapahtumiin.
Kokouksen puhujien mukaan nykynuoret ovat ”digitaaliajan alkuasukkaita, jotka ovat oppineet tiedon keräys- ja käsittelytapoja videopeleistä. Kirjastonhoitajat ovat sen sijaan digitaalisia siirtolaisia, joiden täytyy opetella uusia tekniikoita luodakseen yhteyden opiskelijoihin.”
Eräs puhujista ynnäsi, että videopelien pelaajat eivät esimerkiksi piittaa lukea pelien ohjeita etukäteen. Niinpä he eivät myöskään juuri viitsi lukea erilaisten työkaluohjelmien ja kirjastoissa käytettävien hakukoneiden ohjeita.
Ja sitten hienouden multihuipentumaa: George M. Needham jopa ehdotti, että kirjastojen työntekijöiden pitäisi järjestää kirjastoissa LAN-pelibileitä."

pirjo

Re:Pelaaminen kirjastossa

Tapio Hyppänen | 7.10.2008 9:25:19

Käytän tässä tilaisuutta hyväkseni ja suosittelen ludologian saralta Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion julkaisua "Pelien voima ja pelaamisen hallinta: Lapset ja nuoret pelikulttuurien toimijoina" silläkin uhalla, että teos ei varsinaisesti käsittele pelaamista kirjastoissa, vaan liittyy pelien osalta mediakasvatukseen yleensä. Julkaisu on saatavilla PDF-tiedostona alla olevan infosivun takaa:

https://tutkii.uta.fi/cris/cris.nsf/($KaikkiT...OpenDocument

En tahdo parjata tarjolla olevaa pelejä koskevaa mediakasvatuskirjallisuutta, mutta sen sävy on yleisesti ottaen ja hienovaraisesti lausuen - rivien välistäkin luettuna - "pelikielteinen". Ermi, Heliö ja Mäyrä ovat saaneet yllä olevassa julkaisussa pelitutkimuksen saralla aikaan jotakin tästä vallalla olevasta mediakasvatuskäsityksestä poikkeavaa, joka oli allekirjoittaneen mielestä (aiheesta erityisesti kiinnostuneena) varsin mielenkiintoista luettavaa.

Nyt pitää tietenkin huomata, että ko. vinkin antaja ei ole ko. asian suhteen puolueeton...

Re:Pelaaminen kirjastossa

mace | 7.10.2008 1:30:16

@Pirjo Sallmen: Rispektiä aiheen valinnan johdosta ja tsemppiä sekä tutkimukseen että opiskeluun.

Meidän keväällä ja kesällä rakentamallamme ja vetämällämme, kirjastolaisille nettitaitoja opettavalla 23 asiaa -kurssilla[0] käytiin läpi pelaamista kahdesta lähtökohdasta: toisaalta tarkasteltiin ns. casual gamingiä[1] ja toisaalta Runescapea[2]. Kurssin sivusto indeksoinut kaikki kurssilaisten blogikirjoitukset, joten 23asiaa.net:in haut "peli"[3], "pelaaminen"[4], "rune"[5] ja "runescape"[6] tuottavat erittäin relevantteja tuloksia.

Kurssia tehtäessä ja ohjatessa olikin aivan mahtavaa huomata, että nettiin alkoi ilmaantua luettaviin monenlaista sellaista keskustelua jota kirjastoissa on käyty, mutta josta ei ollut saatavilla minkäänlaista jälkeä netistä etsimällä. URL or GTFO! Esimerkiksi Google-haku "kirjasto rune OR runescape"[7] ei viime huhtikuussa tuonut esille käytännössä mitään siitä jo vuosia käydystä kirjastoalan omasta keskustelusta miten pelaamiseen pitäisi suhtautua.

Meillä Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä on pelaaminen kielletty. Tunnustan tässä julkisesti, etten ole asiaan puuttunut joka on tietenkin työpaikalla niskurointia; mielestäni esimerkiksi sitä go-peliä netin kautta toisinaan pelaavaa vanhempaa herraa ei todellakaan tarvitse ohjata ulos kirjastosta harrastuksensa vuoksi. Meillä ei noita nuorisokirjastotyön ikähaarukkaan kuuluvia (öö 10-16 tms.) nuoria kyllä paljoakaan liiku, eikä heistä ainakaan haittaa ole ollut.

Kirjasto 10:ssä kokoontuu kyllä Suomen lautapeliseura[8] säännöllisesti ja seura toimii myös muiden kirjastojen tiloissa.

Espoon Pointissahan on (tietokone)pelaamista aktiivisesti tuettu ja aivan varmasti muissakin kirjastoissa Suomessa, erilaisin tavoin.

Aineistossa ei tietokonepelejä täällä HelMet -alueella käytännössä ole ollenkaan, mutta joitain roolipelejä (kynä+paperi -tyyppisiä) löytyy. Joissain toimipisteissä voi pelata paikanpäällä, joko tietokoneella tai ilman. Nykyinen tilanne on kulttuuriaineiston tallentamisen kannalta kiusallinen. Onneksi nykyään suomalaisten saatavilla oleva kulttuuritarjonta ei enää ole kirjastojen säännöstelemää.

Tietokonepelien sorsiminen ns. "oikeisiin" peleihin verrattuna pitäisi pystyä perustelemaan. Miksi vaikkapa tammea saa pelata pöydällä, muttei ruudulla? Entä roolipeliä? Sudokua? Sanaristikkoa? Kirjallisuustietovisaa? Entä lukukilpailua? Jos syynä on ainoastaan se, että tietokoneella pelaajat vähentävät muiden asiakkaiden mahdollisuuksia tehdä jotain myyttistä "muuta hyödyllistä", ollaan helposti erittäin heppoisen arvottamisen äärellä, vai mitä? Myöskin "kirjasto olohuoneena" -ajatus kärsisi melkolailla jos kyseisessä tilassa vallitsisivat sellaiset säännöt, joita kukaan kirjastolainen ei omassa olohuoneessa *ikinä* hyväksyisi.

Huomautan vielä, että kaikkien näistä asioista kiinnostuneiden kannattaa tietää sellaisen kirjan olemassaolosta kuin "Nuortenkirjastotyön käsikirja"[8] (toim. Raisa Alameri-Sajama, BTJ, 2007, ISBN 978-951-692-687-5). Kannattaa myös mietiskellä mitä itse kokee pelaamiseksi ja miksi mikään siitä pitäisi olla erityisesti kiellettyä kirjastossa.

[0] http://23asiaa.net
[1] http://www.23asiaa.net/asiat/ajanvietepelaaminen
[2] http://www.23asiaa.net/asiat/runescape
[3] http://www.23asiaa.net/search/node/peli
[4] http://www.23asiaa.net/search/node/pelaaminen
[5] http://www.23asiaa.net/search/node/rune
[6] http://www.23asiaa.net/search/node/runescape
[7] http://www.google.fi/search?q=kirjasto+runescape+OR+rune
[8] http://www.lautapeliseura.fi/
[9] http://www.librarything.com/work/6070875/book/34947682

Re:Pelaaminen kirjastossa

mace | 7.10.2008 0:30:39

@anonyymi | 23.9.2008 15:03:27: "Kysymykset kannattaa kyllä suunnata kirjastojen johtajille, ei duunareilla ole missään asiassa sananvaltaa. Eli voidaan olla mitä mieltä vaan, mutta ei sillä ole mitään merkitystä minkään asian suhteen."

Eikun kysymykset juuri kannattaa ohjata duunareille sillä heillä on tieto siitä mikä se tilanne siellä oikeasti on. Eihän tässä ole kysymys pelaamisen, sen kieltämisen tai sallimisen muuttamisesta (sanavallasta) vaan tutkimuksesta.

Re:Peelot

Hanna Kotta | 6.10.2008 15:29:20

En tiedä, ketkä lapset ovat kirjoitelleet eBookingista tähän ketjuun, mutta haluaisin huomauttaa, että joissain kirjastoissa käytössä oleva ajanvarausjärjestelmä ei mielestäni liity pelaamiseen. Toki joku voi mennä koneelle jollain crack-koodilla, jos omaa korttia ei ole tai se on poistettu väliaikaisesti käytöstä koneella häiriköinnin takia.
Mutta eipä se riipu siitä, pelaako tietokoneella vai ei.

Re:Pelaaminen kirjastossa

Anonymous | 3.10.2008 15:41:44

"Pelaajat osaa kyllä hakkeroida e-bookingin :)"

Normi pelajaat on 'peeloja' eivätkä osaa hakkeroida eivätkä cräkätä yhtään mitään.
Ja aika tuskasta ois e-bookingin hakkerointi kirjastossa. Onnistumis prosentti 0.00000001 ja tuokin on vielä liikaa.

Re:Re:Re:Re:Pelaaminen kirjastossa

Anonymous | 2.10.2008 14:57:04

moro.

Re:Re:Re:Pelaaminen kirjastossa

Anonymous | 2.10.2008 14:47:29

Eikös asialla ollut nyt IRC-galleristi eikä nettipelaaja?

Re:Re:Pelaaminen kirjastossa

Anonymous | 2.10.2008 12:56:28

Pelaajat osaa kyllä hakkeroida e-bookingin :)

Katsokaapa yhtä kirjaston hakukoneista.. irc galleria auki

Re:Pelaaminen kirjastossa

Hellu | 1.10.2008 14:56:57

Meidän kunnan kirjastoissa ei ole enää muutamaan vuoteen ollut kirjastossa pelattavia pelejä, kun ne menivät vanhoiksi ja huonoiksi eikä uusia hankittu. Nykyään kirjastossa voi pelata netissä olevia pelejä. Meillä on käytössä eBooking-ohjelma, joten olemme saaneet ongelmakäyttäjät melko hyvin kuriin. Ongelma koimme sen, että ennen kyseistä ohjelmaa yhdet ja samat (pojat) istuivat tuntikausia koneilla ja henkilökunnalla meni aikaa ja hermot yrittäessämme valvoa heidän koneen käyttöään (ja aina osa henkilökunnasta ei halua/uskalla mennä sanomaan, joten se jää samojen henkilöiden tehtäväksi). Mutta nyt on siis vähän parempi tilanne. Ja nythän voimme tarvittaessa esim. liiasta, toistuvasta metelöinnistä sulkea kortin vaikka viikoksi tai kuukaudeksi.
Yhdellä koneella on alaikäraja 18-vuotta sen vuoksi, etteivät nämä pojat saa vallattua kaikkia koneita, vaan aikuiset pääsevät esim. sähköpostiin tai verkkopankkiin.
Mielestäni kirjastossa pelaaminen on ihan ok, kunhan otetaan huomioon muut asiakkaat (ja henkilökunta), ei metelöidä, sotketa paikkoja yms.
Vastuu peleistä, mitä lapset pelaavat, on vanhemmilla. Jos kirjastossa on pelejä, joissa on ikäraja/suositus, nämä pelit voisivat olla henkilökunnan hallussa ja kirjastokortista iän tarkistamalla niitä saisi pelata.

Pelatkoon vaan - pienin rajoituksin

Heikki Poroila | 23.9.2008 15:38:20

Itse en lähtisi yleisellä tasolla rajoittamaan pelaamista kirjastossa. Sääntöjä siihen on silti syytä laatia, koska tässäkin asiassa nuoret (jotka oletettavasti kirjastoissa pelaavat) kaipaavat vapauden lisäksi rajoja.

Peleissä on kaikenlaisia ikärajoituksia, mutta en tiedä, onko niillä mitään lainvoimaa kuten elokuvien rajoilla. Jos on, niitä pitäisi tietenkin yrittää noudattaa, vaikka se on varmasti turhauttavaa. Nyrkkisääntöhän on, että kielletyistä ovat kiinnostuneet vain ikärajan alle jäävät.

Minusta tärkein asetettava sääntö on muita häiritsemätön käytös. Se sisältää mielestäni metelöimisen kiellon lisäksi kaikenlaisen kiusaamisen kiellon sekä myös kohtuuttoman koneella roikkumisen kieltämisen. Metelöinti häiritsee lähinnä muita kirjaston käyttäjiä, nämä kaksi muuta ovat porukoiden sisäisiä juttuja, joita kirjaston ei mielestäni tarvitsisi kannustaa.

Mielestäni pelikulttuureja tuntemattomien ei pitäisi yrittää nähdä pelaamisessa sellaista, mitä niissä ei välttämättä ollenkaan ole. Itse olen lähinnä seurannut tyttäreni loputonta Sims- ja Habbo-harrastusta, joka ei ole mielestäni sen parempaa tai huonompaa kuin joidenkin poikien räiskimiset. Pelikielloilla edistetään lähinnä sosiaalista eriarvoisuutta, sillä ei sinne kirjastoon tulla pelaamaan, jos kotona on siedettävät olosuhteet. Kaikilla ei kuitenkaan ole, eikä kaikilla ole varallisuutta edes peliteknologiaan. Se on nuorten keskuudessa aika iso kiusaamisen ja kiusaantumisen lähde (olen antanut kertoa itselleni).

Itse uskon, että kirjaston reilu suhtautuminen nuorten harrastukseen on paras suhtautumistapa. Lieveilmiöihin täytyy puuttua napakasti, muttei itse harrastukseen.

Heikki Poroila

Re:Pelaaminen kirjastossa

anonyymi | 23.9.2008 15:03:27

Itse sallisin mm. verkkopelaamsien ja kirjaston kokoelmassa olevien pelien pelaamisen. Muutamissa kirjastoissa näin on, varsinkin lastenosastoilla saa pelata kirjaston kokoelmissa olevia pelejä... mitkä on lähinnä multimedia pläjäyksiä ala muumit, eikä siis mitään varsinaisia pelejä. Ja niitä pelejä on muitakin kuin FPS:t (first person shooter)...

Kysymykset kannattaa kyllä suunnata kirjastojen johtajille, ei duunareilla ole missään asiassa sananvaltaa. Eli voidaan olla mitä mieltä vaan, mutta ei sillä ole mitään merkitystä minkään asian suhteen.

Ennakkoluulot jyllää tässäkin asiassa aivan varmasti yhtä lujaa kuin nettiyhteyksien sensuroinnissakin...

Pelaaminen kirjastossa

Pirjo Sallmen | 23.9.2008 14:04:50

Olen aloittelemassa gradun tekoa Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitokselle, ja aiheenani on Kirjastohenkilökunnan suhtautuminen verkkopelaamiseen kirjastossa. Taustoja varten kuulisin mielelläni mielipiteitänne siitä miten teidän kirjastoissanne pelaamiseen suhtaudutaan. Onko pelaaminen kielletty vai sallittu? Jos jompaa kumpaa, niin miksi, ja jos pelaaminen on kielletty, niin miten se on toteutettu.
Valvooko henkilökunta, lappu koneella ”pelaaminen kielletty” vai onko estetty jollain tietoteknisellä ratkaisulla?
Kuuluvatko pelit kirjaston tarjontaan? Onko kirjasto sopiva paikka pelaamiseen?
Tunteeko henkilökunta pelejä, lähinnä niiden sisältöjä ja genrejä?
Onko pelaamisesta aiheutunut ongelmia?
Hyviä käytänteitä? Kaikkea mahdollista siis.
Peleillä tarkoitan internetin kautta pelattavia verkkopelejä, mutta Cd-rommit käyvät myös.

Kuten jo mainitsin työ on vasta aluillaan, ja tutkimuksen pääkysymys muotoutuu vasta sitten kun taustaa työlle on kertynyt jonkin verran.
Siitäkin otan mielelläni vastaan ideoita ja ehdotuksia. Eli mikä olisi tutkimuksen fokus?

Se miksi itse olen tämän aiheen valinnut, liittyy ehkä tähän ikuisuuskysymykseen saako pelata vai ei. Kirjastoilla on erilaisia toimintatapoja ja erityisesti lasten- ja nuortenosastoilla käydään jatkuvaa kamppailua kieltämisen ja sallimisen suhteesta.
Jos rohkenisin väittää, että henkilökunnan suhtautuminen pelaamiseen kirjastoissa on pääasiallisesti negatiivista, niin mitkä ovat ne syyt, jotka tällaiseen suhtautumiseen vaikuttavat, ja olisiko mahdollista jollain keinoin vaikuttaa positiivisempaan ja rakentavampaan suhtautumistapaan??? Vai voisiko lopputulos olla niin raju, että pelit ja kaikki pelaaminen pois kirjastosta.

Olisi kiinnostavaa saada mukaan myös pelaajien itsensä ääni, mutta käytännön toteutus ei taida olla ihan helppoa. Kyselyistä tehdään lennokkeja, ja verkkokyselyiden vastauksia en ehkä osaisi tulkita; evvk, lol, v….tu, fuck you…(kylläpä olenkin ennakkoasenteinen).
Tätä täytyy vielä miettiä.

Otan kiitollisuudella vastaan kaikenlaiset kommentit.
Kunhan saan materiaalia taustaa varten, tulee eteen tutkimusmenetelmän valinta, ja sen myötä lähettelen kysymyksiä yksilöidymmin ja saatanpa lähettää jonkinlaisen kyselynkin.

Minulle voi lähettää kommenteja ja ideoita myös sähköpostitse.

Yhteistyöterveisin
Pirjo Sallmén
pirjo.sallmen@lasipalatsi.fi
050 3757686

P.S. Täällä http://simppeliyskonsultti.blogspot.com/ elinikäisen opiskelijan ajatuksia opiskelun ihanuudesta ja vaikeudesta.

Sisäänkirjautuminen