Kaukopalvelun käsikirja

Kaukopalvelun käsikirja on tarkoitettu lyhyeksi johdannoksi kaukopalveluun ja tiiviiksi tietopaketiksi niille, jotka eivät kaukopalvelua entuudestaan tunne. Käsikirjaan on pyritty kirjaamaan kaukopalvelun perusteita, sen työvälineitä ja toimintamalleja. Teknisiä ohjeita, yhteystietoja tai muita ajassa muuttuvia tietoja ei käsikirjassa ole.

Alkuperäinen kotimaisen kaukopalvelun käsikirja ilmestyi painettuna 1995. Nykyisen verkkoversion sisältöjä on päivitetty viimeksi keväällä 2017 ja sen toimittamisesta vastaa Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran Aineiston saatavuus -työryhmä.

Kaukopalvelu on aineistojen yhteiskäyttöä ja osa kokoelmapolitiikkaa

Kustannusten nousu ja aineistomäärärahojen vähentyminen ovat johtaneet siihen, että kirjastojen on entistä vaikeampi hankkia kaikkea asiakkaiden tarvitsemaa aineistoa. Kirjastojen kokoelmien profiloituessa kokoelmayhteistyö ja aineistojen nopeat välitysmenetelmät tulevat entistä tärkeämmäksi. Julkisin varoin hankittu aineisto muodostaa kirjastojen yhteisen tietovarannon, josta kaukopalvelu välittää lainoja ja jäljenteitä tarvitsijoiden käyttöön.

Kaukopalvelu on osa kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden kokoelmapolitiikkaa. Jos julkaisua ei löydy omasta kirjastosta, aineisto tilataan muualta. Tilaajana on yleensä henkilöasiakkaan toimeksiannosta kirjasto.

Kaukopalvelu toimii kaksisuuntaisesti: omille asiakkaille tilataan julkaisuja muista kirjastoista, ja vastavuoroisesti muille kirjastoille lähetetään lainoja ja jäljenteitä omista kokoelmista.

  1. Kaukopalvelun yleisohjeet

  2. Kaukopalvelutoimitus pähkinänkuoressa

  3. Aineiston välittäminen elektronisessa muodossa

  4. Erikoisaineiston kaukolainaus

  5. Kansainvälinen kaukopalvelu

  6. Kaukopalvelua ohjaavat säädökset, ohjeet ja sopimukset

  7. Tilastointi

     

1 Kaukopalvelun yleisohjeet

Suomalaiset kaukopalveluohjeet ja -käytännöt pohjautuvat IFLAn kansainvälisille periaatteille. Niissä määritellään kaukopalvelun tarkoitus, kirjastojen oikeudet ja velvollisuudet sekä keskeiset menettelytavat.

Määrittely

  1. Asiakkaan pyynnöstä tilataan hänen käyttöönsä toisesta kirjastosta sellaista aineistoa, jota ei ole omassa kirjastossa. Yleensä myöskään saman kunnan alueella olevaa aineistoa ei tilata.

Tilaaminen

  1. Tilaajakirjaston velvollisuus on tarkistaa ja täydentää asiakkaan tilauksen bibliografiset tiedot sekä paikantaa julkaisu. Tilaus lähetetään sellaiseen kirjastoon, jossa julkaisu on saatavilla.

  2. Kaukopalvelutilausten käsittelyssä tulee pyrkiä nopeuteen. Siksi minkä tahansa kirjaston tulisi mahdollisimman pian tarkistaa ja paikantaa saamansa epätäydellinen tilaus.

  3. Kaunokirjallisuutta lainataan vapaakappalekirjastoista vain tutkimustarkoituksiin. Koska Kansalliskirjaston vapaakappalekokoelma on kansallinen arkistokokoelma, siitä ei anneta kaukolainoja.

  4. Kaukopalvelutilaus tehdään, jos mahdollista, suoraan tietokannasta. Tilattaessa sähköpostitse tilauksen tulee olla rakenteellisesti selkeä ja siitä tulee yhdellä silmäyksellä nähdä kuka tilaa ja mitä tilataan sekä laskutusosoite, mikäli se on eri kuin toimitusosoite.

Tilauksen toimittaminen

  1. Kirjastot voivat oman päätöksensä mukaan pidättäytyä lainaamasta aineistoja. Mahdolliset käyttörajoitukset tulee kirjata kirjaston verkkosivuille.

  2. Lähettäjäkirjastolla on oikeus määritellä laina-ajan pituus ja muut lainan käyttöehdot. Laina-ajan tulisi olla riittävän pitkä kattamaan myös kahdensuuntaisen postinkulun vaatiman ajan.

  3. Lainan asemesta voidaan toimittaa jäljenteitä, jos julkaisu ei ole lainattavissa tai siitä tarvitaan vain osa, esimerkiksi lyhyehkö artikkeli.

  4. Kaukolainojen käytössä ja jäljennepalvelussa sekä elektronisessa dokumentin välityksessä noudatetaan tekijänoikeuslakia ja säädöksiä.

  5. Ellei kirjastojen kesken ole muuta sovittu, tilaajakirjasto on vastuussa tilaamistaan kaukolainoista. Laina on palautettava ajoissa ja huolellisesti pakattuna. Uusinnat on pyrittävä tekemään ennen eräpäivää.

Käsittelyn nopeus

  1. Kaukopalvelutoimeksiannot tulee käsitellä mahdollisimman nopeasti. Kirjeet lähetetään ensimmäisen luokan postissa. Kaukolainapaketeille etsitään nopeimmat kuljetustavat.

Maksut

  1. Tilaajakirjasto maksaa lainan palautuskulut sekä antajakirjaston laskuttamat kaukolainakulut ja jäljennemaksut. Maksujen perimisessä noudatetaan voimassa olevia säädöksiä sekä kirjastojen käyttösääntöjä ja palveluhinnastoja. Kirjastojen välisen maksuliikenteen kustannusten hillitsemiseksi suositellaan kausilaskutusta tai ennakkomaksujärjestelyjä.

Tilastointi

  1. Kaukopalvelun tilastoinnissa tieteelliset kirjastot noudattavat Kansalliskirjaston ohjeita, yleiset kirjastot opetusministeriön tilastointiohjeita.

Muita ohjeita

  1. Kansainvälisessä kaukopalvelussa noudatetaan IFLAn Document Delivery and Resource Sharing Sectionin ohjeita.
     


2 Kaukopalvelutoimitus pähkinänkuoressa

  1. Asiakas antaa henkilö- ja yhteystietonsa sekä tiedot tarvitsemastaan julkaisusta yleensä täyttämällä kaukopalvelupyyntölomakkeen.

  2. Tilaajakirjaston kaukopalvelu numeroi pyynnön, tarkistaa sen ja tarvittaessa täydentää bibliografiset tiedot. Tilaus paikannetaan eli selvitetään yhteisluetteloiden avulla, missä kirjastoissa julkaisu on.

  3. Kaukopalvelutilaus lähetetään toiseen kirjastoon. Tilaustapa voi vaihdella (sähköposti, kaukopalveluohjelmisto, kirjastojen omat elektroniset lomakkeet)

  4. Lähettäjäkirjaston kaukopalvelussa saapunut tilaus mahdollisesti numeroidaan; julkaisun sijainti ja saatavuus tarkistetaan. Julkaisu etsitään kokoelmista ja lainataan tilaajakirjaston nimiin käyttäen kirjaston omaa lainausjärjestelmää. Lainaus- ja hintamerkinnät tehdään tilauslomakkeeseen ja/tai kaukopalveluohjelmistoon. Laina postitetaan tai lähetetään muuta sovittua kuljetustapaa käyttäen tilaajakirjastolle. Vastaavasti etsitään pyydetty artikkeli ja kopioidaan tai skannataan se. Lähetys- ja hintamerkinnät tehdään kuten lainoista ja jäljenne/tiedosto lähetetään tilaajakirjastolle.

  5. Lähettäjäkirjasto laskuttaa mahdolliset kaukolaina- ja jäljennemaksut tilaajakirjastolta yleensä kausittain jälkikäteen.

  6. Saatuaan kaukolainan tai jäljenteen tilaajakirjaston kaukopalvelu tekee saapumismerkinnät kaukopalveluohjelmistoon tai tilauslomakkeeseen ja ilmoittaa asiakkaalle aineiston saapumisesta.

  7. Kaukolaina annetaan asiakkaalle joko lukusalikäyttöön tai kotilainaksi. Jäljenteen asiakas saa omaksi. Maksu voidaan periä asiakkaalta aineistoa luovutettaessa tai laskuttamalla kirjaston ja sen kehysorganisaation käytännön mukaan.

  8. Asiakas palauttaa kaukolainan tilaajakirjastoon, joka tekee palautusmerkinnän kaukopalveluohjelmistoon ja/tai tilauslomakkeeseen ja lähettää lainan takaisin lähettäjäkirjastolle.

  9. Lähettäjäkirjaston kaukopalvelu kirjaa palautuksen kaukopalveluohjelmistossa tai tekee merkinnän omaan kirjanpitoon ja/tai tilastoon ja palauttaa lainan kirjaston lainausjärjestelmän mukaisesti.

  10. Kaukopalvelutilaus on käsitelty loppuun, kun laina on palautettu lähettäjäkirjastolle tai asiakas on saanut pyytämänsä jäljenteen ja kaikki maksut on maksettu.


Aineiston saanti ja toimitusaika

Kaukopalveluaineiston saantiin ja toimitusaikaan vaikuttavia seikkoja ovat mm. seuraavat:

  • julkaisun tiedot ovat puutteelliset, ja tarkistustyö vaatii enemmän aikaa

  • julkaisua ei löydy tietokannoista, joten paikannustyö vaatii enemmän työtä

  • julkaisu voidaan paikantaa, mutta se ei ole välittömästi saatavissa

  • julkaisua ei saada asiakkaan antamin ehdoin (esimerkiksi kotimaasta tai kotilainaksi)

  • lähettäjäkirjastolla on lainausrajoituksia

  • pyydetyn aineiston käytössä on rajoituksia (esimerkiksi tutkimusraportti on salainen tai aineistoa ei saa kopioida)

  • tilaaja- tai lähettäjäkirjastossa on työruuhkaa tai pulaa henkilöstöstä

  • postituskäytännöt ja postinkulku
     


3  Aineiston välittäminen elektronisessa muodossa

Elektronisella aineistonvälityksellä tarkoitetaan kaukopalvelun yhteydessä joko skannattuna tai alkuperältään elektronisessa muodossa olevan aineiston nopeaa toimittamista kirjastojen välillä elektronisia välineillä.

Pääsääntöisesti aineisto tulee toimittaa kuitenkin tilaavalle asiakkaalle paperimuodossa. Tekijänoikeuslainsäädäntö säätelee elektronista aineistonvälitystä.

Välineitä

Adobe Acrobat

Tiedostoja siirretään tällä hetkellä yleisimmin PDF-muodossa. Adobe Acrobat on saavuttanut standardin aseman elektronisessa aineistonvälityksessä. Elektronisen kopion vastaanottaja tarvitsee Adobe Acrobat Reader -ilmaisohjelman dokumentin tarkasteluun.

Jos aineiston toimittaja käyttää jotain suojausmenetelmää (esim. DRM), tarvitaan lukuohjelmaan usein jokin erillinen lisäosa. Näin toimii esimerkiksi Subito.

Ariel

Ohjelma, jonka avulla skannataan, lähetetään ja vastaanotetaan kopioita. Vastaanottaja ei välttämättä tarvitse Ariel-ohjelmaa, sillä artikkeli voidaan lähettää suoraan kirjaston sähköpostiosoitteeseen. Viime vuosina Arielin käyttö suomalaisissa tieteellisissä kirjastoissa on vähentynyt.
 


4  Erikoisaineiston kaukolainaus

Arkistoaineisto

Kansallisarkiston asiakirjoja lainataan tutkimuskäyttöön maakunta-arkistoihin ja eräisiin muihin arkistoihin, joille on myönnetty lainausoikeus.

Käyttömikrofilmejä lainataan Kansallisarkistosta paitsi arkistoihin ja maakuntakirjastoihin. Kirkonkirjojen ja Suomen Sukututkimusseuran historiakirjajäljennösten mikrokorttikopioita ei lainata.

Maakunta-arkistot eivät yleensä kaukolainaa asiakirja-aineistoa kirjastoille. Mikrofilmejä kaukolainataan julkisiin kirjastoihin arkiston ja kirjaston välisen kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Maakunta-arkistoilla on mikrofilmeinä esimerkiksi oman alueensa seurakuntien väestörekisterit.

Myös monet maakuntakirjastot ovat hankkineet kokoelmiinsa toiminta-alueensa mikrofilmattuja kirkonkirjoja.

Arkistot toimittavat jäljenteitä asiakirjoista tekijänoikeuslainsäädännön edellyttämin rajoituksin.

Audiovisuaalinen aineisto

Audiovisuaalisen aineiston lainaamisessa on kirjastoilla erilaisia käytäntöjä. Yleisissä kirjastoissa av-aineiston lainaaminen on vakiintunutta.

Tekijänoikeuslain perusteella elektroninen kirja on verrattavissa painettuun kirjaan, mutta kustantajien lisenssikäytännöissä on suuria eroja. Joitakin multimediatuotteita voi vapaasti lainata, kun taas toisten käyttö rajataan yhteen koneeseen.

Vapaakappaleina luovutettua audiovisuaalista aineistoa on Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastoissa. Aineistoa annetaan käytettäväksi vain näiden kirjastojen tiloissa.

Kartat

Kartat ovat tyypillistä käsikirjastoaineistoa, jota ei yleensä kaukolainata. Lisäksi ne ovat suurikokoisia tai koostuvat irtolehdistä. Aina ei kopiointikaan ole mahdollista. Varastokirjaston kokoelmista löytyvät kartat ovat kaukolainattavissa.

Konferenssijulkaisut

Konferensseissa pidetyt esitelmät sisältävät tuoreinta ja usein pitkälle erikoistunutta tietoa. Siksi ne ovat tutkimuksen ja kehitystyön tärkeätä lähdeaineistoa. Kaukopalvelun kannalta konferenssijulkaisujen jäljittäminen on joskus ongelmallista.

  • Ulkomaisista ja kansainvälisistä kokouksista käytettyjä nimityksiä ovat colloquium, conference, congress, meeting, seminar, symposium, Tagung, workshop sekä niiden vastineet muissa kielissä.

  • Mikäli kokous on toistuva, sillä on järjestysnumero. Kokousjulkaisun nimi voi alkaa tällä numerolla.

  • Julkaisun nimekkeenä voi myös olla kokouksen senkertainen nimi tai teema, ja alanimekkeestä tai jostain muualta ilmenee, mistä kokouksesta on kyse.

  • Konferenssijulkaisu voi olla monografia, kausijulkaisu tai erikoisnumero järjestävän seuran julkaisusarjassa.

  • Julkaisijana saattaa esiintyä kokouksen järjestävä seura tai järjestö, yliopisto, hallinnollinen elin, rahoittaja tai kaupallinen kustantaja.

  • On mahdollista, että konferenssin esitelmiä ei lainkaan julkaista tai niistä julkaistaan vain tiivistelmät.

  • Konferensseihin liittyviä julkaisuja saattaa ilmestyä ennen kokousta (preprints, abstracts, papers), ja ne yleensä lähetetään vain osanottajille.

  • Konferenssin jälkeen ilmestyvä julkaisu voi olla nimeltään proceedings, Berichte, comptes rendus, trudy ym.
     

Konferenssissa pidetyt esitelmät kootaan ja julkaistaan myöhemmin. Siksi tieto konferenssin päivämäärästä ja paikasta on tärkeä, samoin kuin lähdeviittaus. Tavallista on, että asiakas tarvitsee vain tietyn kokouksessa pidetyn esitelmän, jolloin luonnollisesti tarvitaan esitelmän pitäjän nimi ja esitelmän otsikko.

Konferenssijulkaisut tarkistetaan ja paikannetaan normaaliin tapaan. Nykyään konferenssijulkaisut ovat usein elektronisessa muodossa, jolloin saatavuudelle saattaa muodostua esteitä.

Kurssikirjat

Yleensä kirjastot eivät lähetä kurssikirjoja kaukolainaksi ollenkaan. Jotkut kirjastot lähettävät vain silloin, kun asiakas on oman korkeakoulun opiskelija. Opiskelijan oma oppilaitos ja sen kirjasto on ensisijaisesti vastuussa kurssikirjojen varustamisesta opiskelijoidensa käyttöön.

Käsikirjoitukset

Käsikirjoitusmateriaali on ainutkertaista ja sen kaukolainausta tulisi välttää. Mikäli käsikirjoitus saadaan kaukolainaksi, se on säilytettävä tulenkestävässä varmuuskaapissa ja palautettava vastaavalla tavalla kuin se on lähetettykin - yleensä vakuutettuna. Käsikirjoituksia ei saa kopioida eikä siteerata ilman lupaa.

Nuotit

Nuotteja kaukolainataan ja niistä toimitetaan jäljenteitä sikäli kuin tekijänoikeuslainsäädäntö sen sallii. Vapaakappalelainsäädännön piiriin kuuluvia kotimaisia nuotteja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan kaukolainaksi lukusalikäyttöön Jyväskylän yliopiston kirjastosta.

Opinnäytteet

Opinnäytteiksi katsotaan syventävien opintojen tutkielmat, laudatur- ja pro gradu-työt, diplomityöt ja lisensiaatintyöt sekä ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt. Niiden säilytys- ja lainauskäytännöt vaihtelevat. Joissakin korkeakouluissa opinnäytteet on sijoitettu pääkirjastoon, toisissa yksikkö-, tiedekunta- tai laitoskirjastoihin.

Tavallisesti opinnäytettä on käytettävissä vain yksi kappale, jota annetaan kaukolainaksi lukusalikäyttöön. Jotkut kirjastot tai laitokset eivät lähetä opinnäytteitä kaukolainaksi ollenkaan. Joissakin tapauksissa opinnäytteitä annetaan kotilainaksikin.

Useat oppilaitokset ovat siirtyneet sähköisiin opinnäytteisiin, ja niiden opinnäytteet ovat vapaasti saatavana verkossa. Joissakin tapauksissa yksittäisten opinnäytteiden käyttöoikeus on kuitenkin rajattu, eikä opinnäytteistä voida valmistaa kopiota kaukopalvelua varten.

Opinnäytteiden tietoja voidaan tarkistaa Melindasta, kirjaston omasta luettelosta tai sen ylläpitämästä erillisestä opinnäytetietokannasta. Vanhempien opinnäytteiden tietoja voi löytää yliopistojen ja korkeakoulujen opinnäyteluetteloista.

Patentit ja standardit

Julkisiksi tulleista patenttihakemuksista saa tekniikan aloilta sellaista uusinta tietoa, jota harvoin julkaistaan muissa tiedonlähteissä. Patentti- ja rekisterihallituksen kirjasto toimittaa jäljenteitä sekä kotimaisista että ulkomaisista patenttijulkaisuista ja muista alan dokumenteista.

Standardikokoelmia on eri kirjastoissa, mutta niitä ei yleensä saa kaukolainaksi eikä niitä saa kopioida ilman lupaa. Jäljenteitä voi tilata Suomen standardisoimisliitto SFS:n tietopalvelusta, joka myös välittää kokoelmistaan puuttuvia standardeja. SFS välittää tietoja eri maiden standardeista ja teknisistä määräyksistä sekä EU:n direktiiveistä.

Raportit

Raportilla tarkoitetaan tutkimus- ja kehitystyön tuloksia selostavaa dokumenttia, jossa konferenssiesitelmien tapaan esitellään uutta ja erikoistunutta tietoa. Enimmäkseen raportteja laaditaan teknisillä ja luonnontieteellisillä aloilla sekä yhteiskuntatieteiden piirissä. Ne voivat olla salaisia (classified) tai vapaasti saatavissa (unclassified). Raportteja tuottavat tutkimuslaitokset, liikeyritykset ja valtiovalta.

Raportteja ei yleensä julkaista normaalin kustannustoiminnan puitteissa, ja kopioita otetaan vain rajoitettu määrä. Ne voivat olla saatavissa paperimuotoisena tai elektronisessa muodossa.

Sanomalehdet

Sanomalehtiä ei yleensä lähetetä alkuperäisinä kaukolainaksi, vaan ne ovat käytettävissä kirjaston tiloissa. Sanomalehtien mikrofilmejä lainataan. Tilattaessa on ilmoitettava tarvittava ajanjakso ja filmirullien numerot. Yhdellä kertaa lähetetään enintään tietty määrä filmirullia samasta lehdestä lainaavan kirjaston käytännön mukaisesti. Voidaan myös edellyttää, että samassa tilauksessa on vain peräkkäisiä rullan numeroita.

Tilattaessa jäljenteitä sanomalehtikirjoituksista on päivämäärä ilmoitettava, ja mikäli mahdollista, myös sivunumero ja palsta.

Kansalliskirjasto ei kaukolainaa kotimaisten sanomalehtien mikrofilmejä.


Kotimaiset lehdet

Sanomalehtiä luovutetaan vapaakappaleina kaksi kappaletta, joista toinen sijoitetaan Kansalliskirjastoon ja toinen Turun yliopiston kirjastoon; ruotsinkielisistä lehdistä toinen sijoitetaan Åbo Akademin kirjastoon.

Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1900 ilmestyneet sanomalehdet ja ne ovat käytössä Historiallinen sanomalehtikirjasto -palvelun kautta. Lehtisivuja on noin 1,7 miljoonaa. Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistoa laajennetaan jatkuvasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteen lehdillä.

Varastokirjaston Kontetti-tietokantaan on digitoitu tiettyjen suomalaisten aikakauslehtien sisällysluetteloita, jotka ovat 15 vuotta vanhempia. Kirjastot voivat tehdä kaukopalvelutilauksensa suoraan hakutuloksesta.

Mikrofilmejä on hankittu tieteellisiin ja yleisiin kirjastoihin eri puolille maata. Maakuntakirjastoilla on hyvät mikrofilmikokoelmat oman alueensa lehdistä. Mikrofilmitilauksia voi suunnata myös Eduskunnan kirjastoon, Jyväskylän yliopiston kirjastoon ja Oulun yliopiston kirjastoon.

MELINDA-yhteisluettelotietokannassa sanomalehdet ovat periaatteessa samoin kuin muutkin kausijulkaisut.

Ulkomaiset lehdet

Melindassa on ulkomaisten sanomalehtien sijainti- ja varastotietoja siinä laajuudessa kuin kirjastot ovat ne tallentaneet rekisteriin. Lehtiä tulee yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoihin sekä maakuntakirjastoihin.

Slaavilaisilla kielillä julkaistu aineisto

Kyrillisin kirjaimin painetut julkaisut sisältyvät yhteisluetteloihin samalla tavalla kuin muunkielisetkin. Translitterointistandardi on muistettava ottaa huomioon Melindaa käytettäessä.

Kansalliskirjaston Slaavilaisessa kirjastossa on hyvät kokoelmat vanhaa venäjänkielistä kirjallisuutta, jota muualta voi olla vaikea saada. Keskeinen kokoelma on vapaakappalekirjallisuus vuosilta 1828-1917.

Slaavilaisilla kielillä painettu aineisto, joka kuuluu Kansalliskirjastokokoelmaan, ei ole kaukolainattavissa.

Teknillistä slaavilaista aineistoa on Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun kirjastossa.

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjaston kokoelmissa on Venäjää ja muita entisen Neuvostoliiton maita ja Baltiaa käsittelevää humanistista ja yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta. Kirjaston kokoelmat on luetteloitu syksystä 2005 alkaen VEERA-tietokantaan, aineisto löytyy nykyisin Helmet.fi-tietokannasta. Aiemmin hankitun aineiston tiedot löytyvät kortistoista. Kirjaston kokoelmatiedot ovat mukana korkeakoulukirjastojen yhteistietokannassa Melindassa sekä Frank-monihaussa. Vuodesta 1998 elokuuhun 2005 kirjastoon hankitut kirjat on luetteloitu Kirjat 1998-2005-nimiseen tietokantaan. Aakkosellinen ja systemaattinen kortisto sisältää tiedot kirjaston kaikista ennen vuotta 2005 hankituista aineistoista joita ei ole vielä luetteloitu takautuvasti Veeraan.

Ulkomaisen kirjallisuuden kokoelmat

Helsingin kaupunginkirjasto toimii opetusministeriön päätöksellä ulkomaalaiskirjastona 1.2.1995 alkaen. Sen tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, mm. tiedotus, neuvonta ja harvinaiskielisen aineiston hankinta yhteiskäyttöön.

Ohjeellinen lähtökohta on, että ulkomaalaiskirjaston tukea saa sellaisen meillä harvinaisen kieliryhmän palveluun, johon kuuluvia asuu kirjaston palvelualueella alle 100 henkilöä. Päävastuu ulkomaalaisväestön palveluista on kunnilla.

Pohjoismainen kirjallisuuskeskusjärjestelmä on käynnistetty vuonna 1988. Keskukset ovat seuraavat:

  • Norja: Espoon kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto

  • Islanti: Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto

  • Tanska: Turun kaupunginkirjasto - Varsinais-Suomen maakuntakirjasto

  • Grönlanti: Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto

  • Färsaaret: Pietarsaaren kaupunginkirjasto

Muita ulkomaisen kirjallisuuden keskuksia ovat:

  • Latvia ja Liettua: Virtain kaupunginkirjasto

  • Puola: Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto

  • Romania: Toijalan kaupunginkirjasto

  • Unkari: Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto

  • Viro: Kotkan kaupunginkirjasto ja Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto

Kirjastoissa olevista ulkomaisen kirjallisuuden kokoelmista on tietoja Suomen tieteellisten kirjastojen oppaassa ja Kirjastokalenterissa.

Vanhempi kotimainen aineisto

Kansalliskirjasto digitoi kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokoelmiaan helpottaakseen aineistojen käyttöä sekä säilyttääkseen alkuperäisiä julkaisuja. Kansalliskirjaston aarteet esittelee kohteita Suomen vanhimmista kirjoista ja kartoista, uniikkeja käsikirjoituksia, ulkomaisia teosharvinaisuuksia sekä arvokasta aineistoa Venäjän vallan aikana saaduista vapaakappalekokoelmista. Mukana on niin tieteellistä tutkimusta kuin kaunokirjallisuuttakin, merkkihenkilöiden tunnettuja teoksia kuin löytöjä jo unohduksiin jääneestäkin aineistosta.

Väitöskirjat

Kotimaiset väitöskirjat julkaistaan yleensä yliopistojen tai tieteellisten seurojen sarjoissa, joskus myös kaupallisen kustantajan julkaisutuotteena. Niiden tarkistaminen ja paikantaminen tehdään tavalliseen tapaan.

Ulkomaisia väitöskirjoja on jonkin verran eri yliopistojen kirjastoissa ja Varastokirjastossa. Osa väitöskirjoista luetteloidaan siellä Melindaan ja kirjaston omaan VAARI-tietokantaan:

  • kaikki kotimaiset

  • 1990-luvulla julkaistut ulkomaiset

  • Kansalliskirjastosta lähetetyt

Osa ulkomaisista väitöskirjoista on ollut yhteisluettelossa jo ennen siirtoa Varastokirjastoon. Valtaosa on luetteloimattomia, mutta ne ovat Varastokirjastossa järjestetty, joten niitä voi tilata kaukolainaksi. Niitä luetteloidaan vähitellen käytön mukaan.

Mikäli siis ulkomaisen, ennen vuotta 1990 tehdyn väitöskirjan tietoja ei löydy Melindasta, sitä kannattaa ensimmäiseksi tiedustella Varastokirjastosta.

Väitöskirjatilauksessa tarvitaan tekijän nimen ja väitöskirjan nimen lisäksi tieto siitä, missä yliopistossa se on tehty sekä väittelyvuosi.

Sellaisia maita, joista väitöskirjoja ei ole saatu Suomeen, ovat:

  • Englanti

  • Itävalta

  • entinen Neuvostoliitto (nyk. Venäjä)

  • entinen Saksan demokraattinen tasavalta (nyk. Saksa)

  • Yhdysvallat

Näissä maissa tehdyt väitöskirjat on tilattava ao. maasta.
 


5  Kansainvälinen kaukopalvelu

Kaukopalvelun kansainvälisenä perustana on kaksi Kansainvälisen kirjastoseurojen liiton IFLAn (International Federation of Library Associations and Institutions) 1970-luvulla julkistamaa ohjelmaa, UBC ja UAP.

UBC

UBC-ohjelman (Universal Bibliographical Control, 1974) tavoitteena on, että jokainen julkaisu luetteloidaan julkaisumaassa välittömästi sen ilmestyttyä ja kansainvälistä standardia noudattaen. Bibliografisten tietueiden on oltava saatavilla myös elektronisessa muodossa. Bibliografisen valvonnan lähtökohtana on kansallisbibliografian tuottaminen ja sen tukena toimiva vapaakappalelainsäädäntö.

UAP

UAP (Universal Availabiblity of Publications) syntyi UBC-ohjelman seurauksena ja täydennyksenä. IFLAn julistuksessa 1974 määriteltiin tavoitteeksi, että kenellä tahansa kaikkialla maailmassa olisi mahdollisuus saada käyttöönsä alkuperäisenä tai jäljenteenä mikä tahansa julkaisu riippumatta siitä, missä tai milloin se on julkaistu. Kaksi vuotta myöhemmin täsmennettiin kansallinen velvoite: kaikkien maiden tulee säilyttää kansallinen kirjallisuutensa - tai julkaisut, joita on vain sen maan kirjastoissa - ja saattaa ne käyttöön kaukopalvelun välityksellä, sekä omassa maassa että ulkomailla. Ohjelma päättyi vuonna 2003, mutta sen kaukopalveluperiaatteet ovat edelleen voimassa.

Ohjelman loppuraportti:

Report on the work of the Core Programme for Universal Availability of Publications and the Office for International Lending 1979 - 2002.


Document Delivery and Resource Sharing Section (IFLA)

IFLAn Document Delivery and Resource Sharing Section ent. Document Delivery and Interlending Section on julkaissut uudistetut kaukopalvelun kansainväliset ohjeet.

Guidelines for Best Practice in Interlibrary Loan and Document Delivery, 2009.

International Resource Sharing and Document Delivery: Principles and Guidelines for Procedure, 2009

IFLA Voucher = Kansainvälisessä kaukopalvelussa käytettävä maksuväline. Korvaa käteisen rahan ja maksusiirrot.

Pohjoismaat

Lista NorFri -kirjastoista (Ilmainen vastavuoroinen pohjoismainen kaukopalvelu)

Ruotsi

Libris

Kaukopalvelun aloituspisteenä toimii Ruotsissa Libris-yhteistietokanta. Tietokantaan luetteloi yli 300 ruotsalaista tieteellisistä- ja erikoiskirjastoa sekä 15 yleistä kirjastoa - tietokannasta löytyy tällä hetkellä yli 10 miljoonaa nimekettä. Kaukolainatilaus onnistuu suoraan tietokannasta Libris WebSearchin kautta niin kirjastoille kuin henkilöasiakkaallekin (tarvitaan rekisteröityminen) - yli 30 kirjastoa sallii suoratilaukset Libriksen kautta.

Libris Uppsök sisältää viidentoista norjalaisen ja ruotsalaisen yliopiston opinnäyteitä ja väitöskirjoja kokotekstinä PDF-muodossa - tällä hetkellä tietokannasta löytyy yli 20 000 nimekettä.

Libris Samsök -haun kautta kirjastojen asiakkaat pääsevät käsiksi e-julkaisujen kokotekstiartikkeleihin. Lisenssin piiriin kuuluu 40 tieteellistä kirjastoa. Osa Samsökin kautta löytyvistä artikkeleista on vapaasti saavutettavissa.

Libris ILL -kaukopalveluohjelmisto:

  • ensimmäinen versio jo vuodelta 1988 - uudistettu versio 2008

  • uuden tekniikkana ASP.NET 2.0 ja XML/XSLT, ohjelmointikielenä C#

  • ominaisuuksia mm.: tilausarkisto, varausjono, tilauksen tietojen seuranta (Sent, Received, Shipped, Negative reply)

  • kaikki kirjeenvaihto kirjastojen kesken Libris ILL:n kautta

  • yli 300 000 tilausta Libriksen kautta vuonna 2007

  • asiakastoimiset tilaukset (Patron request) aloitettiin 2005 - kirjastot itse määräävät palvelun piiriin kuuluvat asiakasryhmät (esim. tutkijat, yliopisto-opiskelijat)

Norja

BIBSYS

BIBSYS aloitti vuonna 1972 kahden kirjaston (Det Kongelige Norske Videnskabers Selskabs Bibliotek ja Norges Tekniske Høgskoles Bibliotek) ja NTH:n tietojenkäsittelylaitoksen (Regnesenteret NTH) yhteisprojektina, jossa pyrittiin kehittämään kirjastojärjestelmä kahden Trondheimiläisen kirjaston tarpeisiin. Nykyään BIBSYSistä on tullut koko Norjan kansallisen kirjastojärjestelmän kehittäjä. Se toimii Norjan opetusministeriön alaisuudessa.

BIBSYS tarjoaa palveluita tiedon erilaisten muotojen etsimiseen (painettu materiaali, e-aineisto, kuvat). Lista BIBSYSin palveluihin.

BIBSYS Ask tarjoaa

  • tutkijoille, opiskelijoille ja muille kirjastojen käyttäjille hakumahdollisuuden Norjan kirjastojen kokoelmiin

  • mahdollisuuden kaukopalvelutilausten tekemiseen suoraan tietokannasta, myös suorat asiakastilaukset. Kaukolaina- ja jäljennetilauksia varten tarvitaan lainaajatunnus (låntakernummer) johonkin BIBSYS-kirjastoon.

Tanska

Tanskassa kaukopalvelun aloituspisteenä toimii tavalliselle käyttäjälle bibliotek.dk ja kirjastoammattilaisille Danbib.

Bibliotek.dk

  • palvelu avattiin v. 2000

  • sisältää kansallisbibliografian ja tiedot Tanskassa löytyvistä kirjoista

  • asiakastoimiset tilaukset suoraan tietokannasta

  • pitkälle automatisoitu - asiakas tilaa, järjestelmä ohjaa tilauksen sopivaan kirjastoon määriteltyjen parametrien mukaisesti

  • prosessit käyttäen Z39.50 standardia

Danbib

  • toiminut vuodesta 1984

  • sisältää tietoja mm. Library of Congress, BNB (British National Bibliography), ISSN jne.

  • tilaukset suoraan tietokannasta

  • maksullinen

Få Bøger til døren

Tanskassa on myös kehitetty erilaisia kaukopalvelun erikoispalveluita:

Få Bøger til døren

  • asiakas tilaa kaukolainan, joka toimitetaan asiakkaan ilmoittamaan kotiosoitteeseen

  • kirjat voi palauttaa postitse lähettäjäkirjastoon tai johonkin palvelun piirissä olevaan kirjastoon

  • toimitus 2-3 päivässä

Islanti

Gegnir

Yhteisluettelo Gegnir.is mahdollistaa asiakastoimiset tilaukset.

Eurooppa

Italia

NILDE

Italiassa NILDE (Network for Inter-Library Document Exchange) muodostui aluksi kolmen kirjastokonsortion ympärille (2001).

  • Bibliosan - 60 biolääketieteen tutkimuskeskuksen kirjastoa

  • ESSPER - 120 kirjastoa sosiaali- ja talous- sekä oikeus- ja historiantieteen aloilta

  • BESS (Biblioteca Elettronica di Scienze Sociali ed Economiche, Talous- ja sosiaalitieteen elektroninen kirjasto)

Sen tarkoituksena oli parantaan tieteellisten artikkeleiden löydettävyyttä ja tehostaa kaukopalvelua kirjastojen kesken. Sittemmin NILDEen on liittynyt myös kirjastoja muilta tieteenaloilta.

NILDE on internet-pohjainen järjestelmä, jonka ansiosta sitä käyttävät kirjastot voivat

  • automatisoida kaukopalvelun työnkulkuja

  • lähettää artikkelikopioita suojatun yhteyden kautta serveriltä toiselle

  • tarjota loppukäyttäjille henkilökohtaista palvelua

  • seurata automaattisesti kaukopalvelun tehokkuutta (esim. fill-rate, turnaround-time, tilastot)

Halutessaan liittyä NILDEen kirjasto maksaa liittymismaksun ja sitoutuu saattamaan kausijulkaisujensa holdings-tiedot julkiseksi tietokantaansa. Kirjasto lupautuu myös toimittamaan siltä tilatut artikkelikopiot ilmaiseksi muihin NILDE-konsortion kirjastoihin (jos käyttö kuormittaa kirjastoa liikaa sen on mahdollista anoa ja saada vuoden lopussa kompensaatiota kuluihin). NILDEen liittyessään kirjasto lupautuu myös toimittamaan tilatut artikkelit mahdollisimman nopeasti.

SBN

Servizio Bibliotecario Nazionale (SBN) -online aloitti vuonna 2000. Yhteisluettelo mahdollistaa kaukopalvelutilaukset.

Unkari

NDSS

Yhteistietokannan puuttuessa NDSS (National Document Supply Service) kokoaa yhteen Unkarin Kansalliskirjaston, Debrecenin yliopistokirjaston (National and University Library of Debrecen), 11 erikoiskirjaston, kunnankirjastojen ja muiden yliopistokirjastojen kokoelmatietokannat (yhteensä 56 kirjastoa). Kirjastot voivat tilata kaukolainoja ja artikkelikopioita (sähköisessä muodossa) järjestelmän kautta. Asiakkaalle kaukolaina kotimaasta on ilmainen, artikkelit ovat maksullisia.

Saksa

Saksan kaukopalvelua voidaan monella tapaa pitää edistyksellisenä. Seuraavat kirjastojen yhteenliittymät tarjoavat saksalaisille kirjastonkäyttäjille mahdollisuuden tehdä tilauksia suoraan tietokannan kautta. Palveluun pääsee käsiksi rekisteröitymällä jonkun konsortion kirjaston asiakkaaksi.

GBV

Gemeinsamen Bibliotheksverbund - The Common Library Network GBV. Web-portaali sisältää tieteellisten kirjastojen kokoelmatiedot alueilta Bremen, Hamburg, Mecklenburg-Vorpommern, Niedersachsen, Sachsen-Anhalt, Schleswig-Holstein ja Thüringen. Lisänä Preussin kulttuuriperintösäätiön kirjasto (Stiftung Preußischer Kulturbesitz)

HB

Hochschulbibliothekszentrum des Landes Nordrhein-Westfalen - North Rhine Westphalia University Library Centre (HBZ)

HeBIS

Hessischen Bibliotheks- und Informationssystem - Hesse Library Information System (HeBIS). Hessen ja Reininmaan alueiden kirjastojen yhteisluettelo.

KOBV

Kooperativer Bibliotheksverbund Berlin-Brandenburg - Cooperative library network for the German Länder Berlin and Brandenburg (KOBV) palvelee Berliinin ja Brandenburgin alueen yliopisto- ja korkeakoulujen kirjastojen käyttäjiä.

BSZ

Bibliotheksservice-Zentrum Baden-Württemberg - BSZ

BVB

Bibliotheksverbund Bayern - Bavarian Library Network (BVB). Baijerin alueen tieteellisten kirjastojen tietokantojen web-portaali.

Alueellista yhteistyötä on koordinoinut vuodesta 1983 lähtien kirjastoverkkojen konsortio - Die Arbeitsgemeinschaft der Verbundsysteme - Consortium of Library Networks.

SUBITO = Saksan tieteellisten kirjastojen yhteisliittymä, joka toimittaa kirjastoille maksullisia artikkelikopioita elektronisessa muodossa sekä painettuja kirjoja.


Yhdysvallat ja Kanada

Yhdysvalloissa monet kaukopalveluun kehitellyt ratkaisut ovat syntyneet aluksi yliopistojen kampusalueiden kirjastojen asiakkaiden tarpeita vastaamaan. Asiakas hakee, löytää ja tilaa itse ja aineisto toimitetaan valittuun toimipisteeseen. UWWorldCat University of Washington Libraries. Washingtonin alueen tieteellisten kirjastojen yhteenliittymä.

BLC

Boston Library Consortium. Bostonin alueen tieteelliset kirjastot ovat yhdistäneet voimansa.

PALCI

The Pennsylvania Academic Library Consortium, Inc - PALCI. PALCI-konsortio perustettiin vuonna 1996. Se toimii katto-organisaationa 35:lle yksityiselle ja akateemiselle kirjastolle.

OhioLINK

OhioLINK yhteenliittymässä on 88 Ohion osavaltion college- ja yliopistokirjastoa ja State Library of Ohio. Se palvelee yli 600 000 opiskelijaa ja tutkijaa.

DOCLINE®

Lääketieteellisten kirjastojen asiakkaat USAssa ja Kanadassa käyttävät yleisesti DOCLINE® -palvelua. DOCLINE® on National Library of Medicinen kaukopalvelupyyntöjen automaattinen reititys- ja siirtojärjestelmä.

Latinalainen Amerikka

SciELO

The Scientific Electronic Library Online SciELOn kautta asiakas voi hakea ja ladata open access -kokotekstejä. Sisältää julkaisuja Latinalaisen Amerikan maista, Karibian maista sekä Espanjasta.

Aasia ja Oseania

Etelä-Korea

KISTI

Korean Institute of Science and Technology (KISTI) on vuodesta 1962 ollut Etelä-Korean kansallinen tietokeskus – se kokoaa yhteen Etelä-Korean tieteellisten kirjastojen ja useiden ulkomaisten tietokantojen resurssit tutkijoidensa käyttöön. KISTI NIDS (KISTI Document Delivery Service) tarjoaa kolmenlaista aineistonvälityspalvelua:

  • inNIDS (KISTIn omista kokoelmista toimitettiin viime vuonna lähes 300 000 tilausta)

  • netNIDS (Etelä-Korean kirjastojen konsortio, johon kuuluu yleisiä-, tieteellisiä- ja erikoiskirjastoja - viime vuonna 50 000 toimitettua tilausta)

  • globalNIDS (KISTIllä yhteistyösopimukset mm. British Library, NRC-CISTI, JSP – Japan Science and Technology Agency etc. ulkomaiseen aineistonvälitykseen)

Asiakas tekee tilauksensa itse ja maksaa kohtuullisen kaukopalvelumaksun omalla luottokortillaan.

Australia ja Uusi-Seelanti

Australian ja Uuden-Seelannin yhteistyö kaukopalvelussa tiivistyi vuoden 1999 aikana, kun molemmat hankkivat kaukopalveluohjelmistokseen VDX:n. Lähes yhtäaikainen päätös on hyödyttänyt molempia: ohjelmistoa on päästy kehittämään yhteisesti ja samalla yhteiset käytännöt on saatu sovittua heti alusta lähtien.

LADD

Australian kansalliskirjaston LADD-järjestelmästä löytyy tällä hetkellä 71 yksittäisen kirjaston, konsortion, CISTI:n ja Uuden Seelannin Te Puna-kaukopalvelukonsortion (280 kirjastoa) kirjastojen kokoelmatiedot. LADD-järjestelmään kuuluvissa kirjastoissa on tällä hetkellä 3 eri kaukopalveluohjelmistoa: Relais, Aleph ja VDX. Asiakas voi tilata kaukolainan järjestelmään kuuluvista kirjastoista suoraan riippumatta siitä mikä kaukopalveluohjelmisto omassa kirjastossa pyörii.

CLIC

CAVAL Interlibrary Consortium (CLIC)

Afrikka

Etelä-Afrikka

SABINET

South African Bibliographic and Information Network (SABINET) sisältää mm. Etelä-Afrikan kirjastojen yhteisluettelon, kansallisbibliografian ja kirjastojen kausijulkaisujen tiedot. Vastaa OCLC:tä. Tilaaminen onnistuu suoraan tietokannasta, tosin kaukopalvelumaksuihin on varaa ainoastaan instituutioilla.

Worldcat

Worldcat on ollut olemassa jo 1970-luvulta asti OCLC:n ylläpitämänä aluksi vain amerikkalaisten tieteellisten kirjastojen yhteenliittymänä, mutta nykyään maa- ja kirjastovalikoima on huomattavasti runsaampi. Tämä maailmanlaajuinen kirjastotietokanta on maksutta käytettävissä osoitteessa worldcat.org. Enimmäkseen kirjastot ovat tieteellisiä kirjastoja ja viitteet sekä kausijulkaisuja että monografioita.
 


6  Kaukopalvelua ohjaavat säädökset, oikeudet ja sopimukset

Varastokirjasto

Varastokirjasto perustettiin 1.3.1989 kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteiseksi varastokirjastoksi. Varastokirjaston toiminnan tarkoituksena on vähentää kirjastojen omaa tilantarvetta ottamalla vastaan aineistoa tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista sekä tietopalveluyksiköistä niiden siirtotarpeiden mukainen määrä. Näin hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on voitu toteuttaa kustannustehokkaasti.Erityisesti vanhemman aineiston osalta Varastokirjasto on olennaisen tärkeä kirjastojen aineistoresurssi. Vuonna 2009 jo noin viidesosa yliopisto- ja muihin tieteellisiin kirjastoihin hankitusta painetusta aineistosta oli siirretty pysyväissäilytykseen Varastokirjastoon.

Varastokirjaston maksuttomia suoritteita ovat kaukolainat, kirjaston kokoelmista annettavat jäljenteet, aineistojen välittäminen tietoverkon kautta ja kirjaston luetteloiden käyttö. Varastokirjasto on ollut Suomen suurin kaukopalvelukeskus vuodesta 1996 alkaen.

Varastokirjaston toimintaa sääntelevät laki (1078/1988) ja asetus (94/1992) Varastokirjaston palveluiden maksuttomuus on kirjattu asetukseen 1346/2006.

Yleisten kirjastojen keskuskirjasto

Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona kirjastolain (235/1986, 134/1990,725/1992), kirjastoasetuksen (1311/1992 ja 1078/1998 ) sekä tekijänoikeusasetuksen (1036/2005) säädösten mukaan. Sen tehtävänä on mm

  • toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena

  • edistää yleisten kirjastojen sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa

  • kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä

Maakuntakirjastot

Maakuntakirjastojen merkitys alueidensa kunnankirjastojen kaukopalvelukeskuksena on vähentynyt tilausten paikantamisvälineiden kehittyessä. Maakuntakirjastoista säädetään kirjastolaissa ja -asetuksessa. Uusin asetus on vuodelta 1998 (1078/1998). Maakuntakirjaston tehtävänä on

  • tukea alueensa yleisten kirjastojen tietoja kaukopalvelua

  • kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua

  • perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin

Suomessa on 19 maakuntakirjastoa (+ Ahvenanmaa).

HUOM! Uusi kirjastolaki astui voimaan 1.1.2017. Uuden Kirjastolain ja 1.1.2018 voimaanastuvan uuden Kirjastoasetuksen mukaan maakuntakirjastomalli muuttuu:   maakuntakirjasto-organisaation tilalle tulee alueellinen kehittämistehtävä.   Laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492

Vapaakappalekirjastot

Kansalliskirjasto saa kokoelmiinsa kappaleet kaikista painotuotteista sekä ääntä, kuvaa tai tekstiä sisältävistä tallenteista. Kansalliskirjasto kerää kokoelmiinsa myös edustavan otoksen kotimaisia verkkoaineistoja. (Laki kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007). Laissa säädetään mm. painotuotteen sekä ääni- ja kuvatallenteen valmistajan velvollisuudesta luovuttaa valmistamiaan tuotteita Helsingin yliopiston kirjastolle, nyk. Kansalliskirjasto, maksuttomina vapaakappaleina.)

Kansalliskirjasto välittää painotuotteiden vapaakappaleet myös Suomen muihin vapaakappalekirjastoihin. Kuitenkin sanomalehdet ovat vain Kansalliskirjastossa ja pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi ainoastaan Turun yliopiston kirjastossa.

Verkkoaineistot tulevat asiakaskäyttöön kaikkiin vapaakappalekirjastoihin tarkoitukseen varatuilla tietopäätteillä.

Vapaakappalekirjastoja on kuusi:

Kansalliskirjaston vapaakappalekokoelmaan kuuluvista painotuotteista ei anneta kaukolainoja. Yliopiston kirjasto voi asettaa vapaakappalekokoelman muullekin lainaukselle ja lukusalikäytölle arkistokokoelman säilymisen kannalta välttämättömiä rajoituksia.

Muiden vapaakappalekirjastojen aineistot ovat käytettävissä lähi- ja/tai kaukolainoina.

Näkövammaisten kirjasto

Laki n:o 638/96 näkövammaisten kirjastosta säätää: "Näkövammaisten kirjastotoimintaa varten on asianomaisen ministeriön alainen näkövammaisten kirjasto." "Näkövammaisten kirjasto toimii suomen- ja ruotsinkielisenä."

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus näkövammaisten kirjaston suoritteiden maksullisuudesta (1152/2014). Asetuksessa säädetään näkövammaisten kirjaston maksuttomista suoritteista, maksullisista julkisoikeudellista suoritteista ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavista suoritteista.

Näkövammaisten kirjasto Celia

  • palvelee näkövammaisia ja muita lukemisesteisiä.

  • tuottaa ja lainaa ääni- ja pistekirjoja, e-kirjoja, koskettelukirjoja ja kohokuvia yksityisille, kirjastoille ja muille laitoksille, jotka ovat kirjaston asiakkaita

  • valmistaa saavutettavat oppimateriaalit eri koulutusasteille. Osa oppimateriaaleista on maksullisia.

  • toimii alansa asiantuntijalaitoksena.

 

Muu säädöspohjainen kaukopalveluyhteistyö

Kirjastolaissa määrätään yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistyöstä seuraavasti: kirjaston tulee tarvittaessa käyttää myös tieteellisten kirjastojen tarjoamia palveluksia sekä vastaavasti tarjota näiden käytettäväksi kokoelmiinsa kuuluvaa aineistoa.

Kaukopalvelumaksut

Tieteelliset kirjastot alkoivat periä kaukolainojen lähetyskuluja tilaajakirjastoilta vuonna 1993. Syinä tähän olivat valtion virkapostioikeuden poistuminen sekä valtion maksuperustelaki (laki 150/92). Artikkelikopiot ovat pääsääntöisesti olleet aina maksullisia kaukopalvelusuoritteita.

Maksuperustelaissa säädetään valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuuden ja maksujen perusteista. Lain nojalla ministeriöt päättävät, mitkä suoritteet ovat maksullisia sekä mistä suoritteista maksu määrätään omakustannusarvon perusteella ja mitkä hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Asetuksessa yliopistojen suoritteista perittävistä maksuista (asetus 1082/2009) ja ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (asetus 1230/2009) säädetään tarkemmin omakustannusarvosta sekä julkisoikeudellisten suoritteiden maksujen perinnästä.

Kaukopalvelusta, joka annetaan tai välitetään valtion ja kuntien ylläpitämille kirjastoille sekä muille valtion ja kuntien viranomaisille samoin kuin kirjastoille, jotka saavat toimintaansa valtionavustusta tai valtionosuutta, peritään aineiston lähettämisestä aiheutuvien kustannusten ja suoritteen tuottamisen johdosta muille tahoille suoritettujen maksujen mukainen maksu.

Varastokirjaston suoritteet ovat päätöksen mukaan maksuttomia. Tuorein Opetusministeriön asetus Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista on vuodelta 2006 (asetus 1346/2006).

Kirjastolaki säätää maksuttomiksi ne kaukolainat, jotka yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja maakuntakirjastot antavat yleisille kirjastoille.

Kirjastojen tulisi julkistaa kaukopalveluhinnastonsa kirjaston kotisivulla.

Säädöksillä ei puututa siihen, minkälaisia kaukopalvelumaksuja kirjastot perivät asiakkailtaan. Niistä päätetään organisaation sisäisesti kuten muistakin maksuista, kirjaston taloudellisten voimavarojen ja palveluperiaatteiden mukaan. Tilatusta kaukolainasta tai jäljenteestä perittävä maksu voi olla joko lähettäjäkirjaston hinta tai keskimääräisten kustannusten mukaan laskettu kiinteä hinta.

Arvonlisävero

Kaukopalvelu ei pääsääntöisesti ole liiketoimintaa, jolloin se jää arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Niiltä osin kuin kaukopalvelu on opetusministeriön päätöksen mukaan liiketaloudellisesti hinnoiteltavaa, se täyttää veronalaisuuden tunnusmerkit. Valtion verovelvollisuutta koskevia sitovia tulkintoja antaa Uudenmaan lääninverovirasto.

Laskutuskäytännöt

Kirjastojen ei tulisi pyrkiä kattamaan laskutuksen kustannuksia laskutuslisillä vaan kehittämällä laskutus- ja maksukäytäntöjä. Hinnoiteltujen kaukopalvelutoimitusten lisäksi perittävät laskutuslisät ovat hankalia tilaajakirjastoille, jotka perivät asiakkailtaan vain kaukopalvelusuoritteen hinnan.

Tilaajakirjaston on huolehdittava laskujen maksamisesta ajallaan. Sekaannusten ja muistutuslaskujen välttämiseksi laskua ei tule antaa asiakkaan maksettavaksi, vaikka se sisältäisi ainoastaan hänelle tilattuja lainoja tai jäljenteitä. Tämä ei koske tapauksia, joissa lähettäjäkirjaston kanssa on sovittu tietyn kaukopalvelutoimituksen lähetys- ja laskutusosoitteeksi muu kuin tilaajakirjasto.

Tekijänoikeudet

Vaikka kirjastotoiminnalla ja tekijänoikeudella on yhteiset juuret, kirjastolaitos on tekijänoikeudellisesti poikkeusilmiö. Sen olemassaolo perustuu tekijän yksinoikeuden rajoitukseen, jonka mukaan tekijän oikeudet yksittäiseen teoskappaleeseen raukeavat laissa säädetyllä tavalla. Kirjastotoiminnan laillinen oikeutus perustuu siihen, että kerran myytyjä teoskappaleita saa levittää edelleen. Tästä seuraa, että kirjastotoiminta on oikeudellisesti (suhteellisen) ongelmatonta vain olosuhteissa, joissa levitettävä aineisto on esineellisiä teoskappaleita, joista on vaikea valmistaa käyttökelpoisia kopioita.

Kaukolainan käsite olisi teknisesti käymässä tarpeettomaksi telemaattisessa maailmassa, mutta niinhän ei näytä käyvän. Laki ja sen tulkinta ylläpitävät paperikopioiden laajaa käyttöä kaukolainan sijasta. Direktiivillä vahvistettu tiukka tekijänoikeus pakottaa meidät myös matkustelemaan pitkiäkin matkoja nähdäksemme teoksia, joita voisi helposti lukea kuka tahansa kotoaan. Esim. digitaalisten vapaakappaleiden käyttö on rajoitetumpaa kuin painettujen kirjojen, joita on myös lainattu, jopa kaukolainoiksi. (Keijo Perälä. Esitelmä STKS:n tekijänoikeuspäivänä 30.5.2007)

Tekijänoikeuslaki

Kirjastojen kaukopalvelun toimintaa ohjaa Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 (ajantasaistettu versio) ja siinä erityisesti kohdat 12§ (Valmistaminen yksityiseen käyttöön) ja 16 a-e § (Teosten kappaleiden valmistaminen yleisölle ja teosten välittäminen yleisölle). Myös Tekijänoikeusasetus 21.4.1995/574 sisältää säännöksiä teosten ja muiden suojattujen aineistojen käyttämiseen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa.

Artikkelinvälityksessä lakia tulkitaan eri kirjastoissa eri tavoin. Yhtä mieltä ollaan siitä, että PDF-tiedoston lähettäminen kirjastosta toiseen on sallittua. PDF-tiedoston välittäminen suoraan asiakkaalle on tiukan laintulkinnan mukaan kiellettyä, asiakkaalle on tulkinnan mukaan sallittava vain artikkelin paperinen muoto.

Tekijänoikeuskysymyksistä lisää mm.


7  Tilastointi

Yleiset kirjastot keräävät tiedot saatujen ja lähetettyjen kaukolainojen määristä Yleisten kirjastojen toimintatilastoon. Tilastoidessa saatuja kaukolainoja ovat muilta, eri hallinnon alaisilta kirjastoilta saadut lainat tai niiden sijaan saadut kopiot. Lähetetyt kaukolainat ovat vastaavasti muille, eri hallinnon alaisille kirjastoille annettuja lainoja tai niiden sijaan annettuja kopioita.

Tieteelliset kirjastot tilastoivat kaukolainansa Tieteellisten kirjastojen tilastotietokantaan (KITT). KITT-tietokantaa ylläpitää Kansalliskirjasto ja tilastoinnissa käytetään kansainvälistä ISO 2789 kirjastostandardia. Kaukolainoja on muiden kehysorganisaatioiden kirjastoille välitetyt tai niiltä saadut lainat. Tieteellisten kirjastojen tilastoon ilmoitetaan myös saapuneiden ja lähetettyjen kaukopalvelutilausten määrä. Saapuneisiin tilauksiin lasketaan myös edelleen lähetetyt tilaukset ja ne, joita ei ole voitu toimittaa. Annetut kaukolainat ja jäljenteet jaotellaan kohdemaiden mukaan: kotimaahan, pohjoismaihin ja muihin maihin lähetetyt. Samoin jaotellaan saadut kaukolainat ja jäljenteet sen mukaan, mistä maista ne saapuvat.