Suomen kirjasto -hanke

Tiedonhaun portti - Kansalaisen tietoportaali

Suomen kirjasto -hanke perustettiin Opetusministeriön rahoittamana vuonna 2002. Hankkeen tehtävä ja tarkoitus määriteltiin esiselvityksessä syksyllä 2002, jonka jälkeen alkoi hankkeelle palkatun suunnittelijan koordinoimana varsinainen toteutus, ensin keväällä 2003 kolmen kuukauden ajan ja vuoden 2004 alusta toistaiseksi.

Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on Tiedonhaun portti - kansalaisille suunnattu, kaikkien suomalaisten kirjastotahojen yhteisesti ylläpitämä tiedonhaun käyttöliittymä. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan se on kirjattu nimellä Kansalaisen tietoportaali.

Hallinnollisesti hanke kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston - Yleisten kirjastojen keskuskirjaston alaisuuteen. Hankkeella on ohjausryhmä, jonka jäsenet edustavat kaikkia suomalaisia kirjastotahoja; ammattikorkeakoulukirjastot, erikoiskirjastot, yleiset kirjastot ja yliopistokirjastot. Käytännön työtä hanke tekee Valtakunnallisen verkkopalvelut -yksikön, Kirjastot.fi:n kanssa.

Tiedonhaun portin ja Kirjastot.fi:n verkkosisältö tuotetaan yhteisellä julkaisujärjestelmällä. Kirjastot.fi:n sivut toimivat kirjastoportaalina kirjastoille ja niiden asiakkaille. Tiedonhaun portti puolestaan keskittyy tiedonhakupalveluihin. Ohjelmistojen ja tekniikan kehittämisestä vastaa jatkossakin Kirjastot.fi.

Tiedonhaun portin subjekti on kansalainen, jolle "yhden ikkunan kautta" tarjotaan monipuolinen tiedonhaun käyttöliittymä, missä tarjolla olevat tiedonhakupaikat muodostavat kokonaisuuden, jonka sisällä käyttäjä voi sujuvasti siirtyä tiedonhakupalvelusta toiseen.

Tiedonhaun portti suunnitellaan luottaen käyttäjän omatoimisuuteen, mutta käyttäjällä on kuitenkin aina tarjolla tiedonhaun kaikissa vaiheissa vuorovaikutteinen mahdollisuus kysyä kirjastosta (etätietopalvelu eri asiointikanavineen) sähköpostilla, chat-tekniikalla ja matkapuhelimella.

Tiedonhaun portin käytettävyydessä huomioidaan eri ikäiset ihmiset sekä näkö- ja kuulovammoihin liittyvät käytön esteet. Käyttäjä voi suurentaa tai pienentää tekstin fonttia. Tiedonhaun portti myös tunnistaa, minkälaisella laitteella käyttäjä ottaa yhteyden ja mukauttaa palvelun sen mukaisesti. Palvelu sovitetaan kaiken kokoisille ruuduille: pöytä- ja kannettavat tietokoneet, kämmenmikrot (PDA:t), matkapuhelimet sekä digi-tv.

Tiedonhaun portin sisältö

Tiedonhaun portti muodostuu useista eri verkkopalveluista, jotka kootaan yhteisen käyttöliittymän alle. Kaikkiin mukana oleviin verkkopalveluihin pääsee suoraan ja niitä voi käyttää joko itsenäisesti tai niiden välille rakennetun monihakusovelluksen kautta.

Monihaussa käyttäjä voi kohdistaa haun useampaan verkkopalveluun samanaikaisesti. Tiedonhaun portissa käytetään sekä kaupallisia että avoimeen lähdekoodiin perustuvia monihakusovelluksia.

Tiedonhaun porttiin tehdään myös käyttöopas, joka kertoo, kuinka tietoa haetaan portin palveluista, mutta sen on tarkoitus toimia myös itsenäisenä tiedonhaun verkkokouluna.

Kirjastojen aineistotietokannat

Kirjastojen aineistotietokannat ovat edelleen tärkeitä tiedonhaun lähteitä. Ne ovat pääsääntöisesti viitetietokantoja, joihin kaikkiin on verkkoliittymät ja joista voi vapaasti ja maksutta kuka tahansa hakea viitetietoa. Tiedonhaun portti tarjoaa lisäksi näihin tietokantoihin monihakuun perustuvia samanaikaisia tiedonhakuja.

Monihaussa käytetään kahta eri sovellusta:

• MetaLib/SFX - kaupallinen kansainvälinen ohjelmisto, jonka Kansalliskirjasto on jo valinnut oman tiedonhakuportaalinsa perusohjelmistoksi. Yleiset kirjastot ja ammattikorkeakoulukirjastot hankkivat samaan ohjelmistopaketin vielä tänä vuonna ja erikoiskirjastotkin muodostanevat konsortioita yhteisen MetaLibin hankkimiseksi.

• Frank (=työnimi) - avoimeen lähdekoodiin perustuva, hankkeen toimesta itse kehitetty ohjelmistokokonaisuus, millä pystytään hakemaan samanaikaisesti sekä kirjastojen aineistotietokannoista että myös muista verkkopalveluista. Valmistuttuaan Frank-ohjelmisto laitetaan Linux-henkisesti verkkoon vapaasti kaikkien edelleen kehitettäväksi.

Molemmissa ohjelmistoissa voi tehdä tekijä-, nimi- ja asiasanahakuja ja lopputuloksena saa ensisijaisesti viitetietoja, mitä on ilmestynyt ja mistä kirjastoista aineisto saatavilla.

Ohjelmistot eivät ole toisensa poissulkevia, vaan kummallakin on käyttöliittymässä oma tehtävänsä. Tiedonhaun portin kannalta MetaLib/SFX-ohjelmistossa tärkein on ns. avoin näkymä, jonka kautta kirjastotietokannat ja muut aineistot voidaan tarjota käyttäjille ilman palveluun rekisteröitymistä.

Verkkoaineistot ja kirjastojen aineistotietokannat

Verkkoaineistotarjonnasta kasvava osa on tietokantamuodossa, mikä mahdollistaa monihakuun perustuvan samanaikaisen haun. Tiedonhaun portti kehittää oman, xml-tietokannan kautta toimivan työkalun, joka asiasanastoja ja kirjastoluokitusta hyödyntäen tarjoaa tiedonhakijalle valmiiksi rakennettuja hakuja aineistotietokantojen lisäksi artikkelitietokantoihin sekä lukuisiin muihin tietokantamuodossa oleviin verkkoaineistoihin.

Vastaavia "semanttisia sovelluksia" kehitetään muuallakin, etenkin yliopistojen tietojenkäsittely- ja informaatiotutkimuslaitoksissa. Tiedonhaun portti lähestyy oman työkalun valmistuttua näitä tahoja yhteistyön merkeissä. Erityisen kiinnostava yhteistyötaho on museoiden semantic web -hanke (Kamut).

Aihehakemistot

Tiedonhaun porttiin kehitetään em. tekniikalla ja asiasanastojen pohjalta aihehakemisto, jossa on 25 pääaihetta ja 100 tarkempaa aiheryhmää. Valitessaan jonkin aiheryhmän käyttäjä saa kaikki siihen kuuluvat asiasanat, jotka on hakulinkitetty aineistotietokantoihin ja muihin verkkoaineistoihin. Erityisesti huomioidaan, että hakutuloksissa ovat mukana jo olemassa olevat aihehakemistot; Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto, Hämeenlinnan maakuntakirjaston Makupalat sekä yliopistokirjastojen ylläpitämä Virtuaalikirjasto.

Alueellinen tieto

Alueellisten palvelujen idea on koota yhteen paikkaan alueella tuotettuja verkkopalveluja. Mukana on kirjastojen aineistotietokantoja, paikallislehtien artikkeleita, arkistoja, museoita ym. Kirjastojen ylläpitämät alueelliset palvelut on yleensä rakennettu siten, että niistä voi hakea samanaikaisesti. Seutu- ja maakunnat tarjoavat paikallisen tiedon yleisportaalin kautta keskittyen ensisijaisesti alueen ajankohtaisiin tapahtumiin, matkailuun sekä yritysmaailman tarpeisiin.

Tiedonhaun portista on otsikkolinkki kaikkiin tärkeimpiin alueellisiin verkkopalveluihin Suomessa. Seuraamalla tätä otsikkolinkkiä avautuvat niin kirjastojen kuin seutu- tai maakuntien ylläpitämät alueelliset palvelut.

Alueellinen näkökulma voidaan huomioida myös siten, että käyttäjä kertoo Tiedonhaun porttiin tullessaan asuinkuntansa tai sen kunnan, minkä haluaa tiedonhakujen perustaksi. Tämän jälkeen tiedonhakupalvelut voidaan "alueellistaa" eli esim. aineistotietokantahaut hakevat ensisijaisesti ko. kunnan kirjastosta ja sen lisäksi alueen maakuntakirjastosta.

Julkishallinnon tuottama tieto

Julkishallinnon verkkotuotanto on yksi tärkeimmistä Tiedonhaun portissa. Tietotarjonta julkisella sektorilla on kasvanut niin laajaksi, että se on ensiksi jaoteltava järkevästi. Pohjan luovat olemassa olevat verkkopalvelut, kuten esim. Suomi.fi, Lomake.fi ja Kuntaliitto + monet muut palvelut.

Julkishallinnossakin tärkeimmät verkkopalvelut ovat tietokantapohjaisia, joten niistä voidaan hakea samanaikaisesti. Tiedonhaun portin tulee kuitenkin ennen kaikkea ohjata käyttäjät suoraan näihin palveluihin, jolloin käyttäjä voi hakea haluamaansa tietoa tarkemmin ja monipuolisemmin.

Sähköinen asiointi

Sähköinen asiointi Tiedonhaun portissa ei tarkoita sähköistä asiointia portin palveluihin. Tiedonhaun portin tehtävänä on pikemminkin ohjata ja opastaa, mitä sähköisen asioinnin aineistoja on tarjolla ja kuinka niitä käytetään.

Uudet kirjastojärjestelmät tarjoavat sähköistä asiointia aineiston varaamisessa ja uusimisessa sekä kirjastomaksujen suorittamisessa. Muulla julkishallinnolla on mm. lomakepalveluita, joissa voi hoitaa esimerkiksi asumis- ja eläkeasioita. Kaupallisella puolella sähköinen asiointi kehittyy vauhdilla, esim. pankkipalvelut ovat siirtyneet lähes kokonaan verkkoon.

Etätietopalvelu

Tiedonhaun portissa jatkuu Kirjastot.fi:n kehittämä Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu, joka on toiminut verkossa jo useamman vuoden ajan. Palvelun idea on yksinkertainen: asiakas lähettää kysymyksensä sähköpostilla ja hän saa vastauksen sähköpostiinsa suhteellisen pian, kuitenkin viimeistään muutaman päivän päästä.

Kirjastoja on mukana useita ja ne muodostavat yhteisen vastaajaringin. Tähän asti suurin osa vastaajakirjastoista on ollut yleisiä kirjastoja. Mukana on jo pari erikoiskirjastoa ja lisää on tulossa, kun etätietopalvelun uudistettu versio otetaan käyttöön. Etätietopalvelun tavoitteena on saada mahdollisimman moni suomalainen kirjasto mukaan vastaajarinkiin, näin asiakkaat tulevat saamaan laadukkaita ja asiantuntevia vastauksia.

Chat-tietopalvelu - ks. http://lasipalatsi.fi/suomenkirjasto/chat

Chat-tietopalvelulla tarkoitetaan Tiedonhaun portissa vuorovaikutteista, chat-tekniikalla toteutettua, asiakkaan ja kirjastoihmisen kahdenkeskiseen keskusteluun perustuvaa online-tietopalvelua.

Tiedonhaun porttiin perustetaan yhteinen valtakunnallinen chat-kanava, jonka päivystykseen osallistuvat mukana olevat kirjastot. Yhteisen chat-kanavan lisäksi kirjastot voivat perustaa paikallisia chateja omiin tarkoituksiinsa. Chat-palvelujen tekniikasta ja ylläpidosta vastaa Kirjastot.fi.

Chat-tietopalvelun perustaminen alkoi maaliskuussa 2004, jolloin kaikki kirjastot saivat sähköpostikirjeen, jossa kirjastoja pyydetään mukaan jo perustamisvaiheeseen. Chat-tietopalvelun on tarkoitus olla käytettävissä loppuvuodesta 2004.

Mobiilit tietopalvelut

Mobiileja, matkapuhelimeen toteutettuja tietopalveluja Tiedonhaun portissa kehitetään aluksi tekstiviestien pohjalta eli asiakas voi lähettää kysymyksensä etätietopalveluun tekstiviestinä. Tekstiviesti käsitellään kirjastossa työaseman kuvaruudulla, mutta vastaus kysyjälle muunnetaan takaisin tekstiviestiksi.

Mobiilit, langattomaan tekniikkaan perustuvat palvelut asettavat tulevaisuudessa uusia haasteita kirjastojen tietopalveluille. Wlan langaton lähiverkko, edge/3g:n kautta saatavat nopeat yhteydet ja kämmenmikrot (pda-laitteet) ovat alueita, joiden kehittämiseen yritykset ja tutkimuslaitokset satsaavat tällä hetkellä eniten. Tiedonhaun portti seuraa kehitystä aktiivisesti ja mahdollisuuksien mukaan ottaa niitä mukaan palvelukokonaisuuteen.

Erkki Lounasvuori
Erikoissuunnittelija, Suomen kirjasto -hanke
erkki.lounasvuori@kaapeli.fi

Matti Sarmela
Johtava suunnittelija, Kirjastot.fi
matti.sarmela@kirjastot.fi