Muistio 19.10.2010

 

Kirjastot.fi:n ohjausryhmän kokous 19.10.2010

Pasilan pääkirjasto, kokoushuone 1

Paikalla: Erkki Lounasvuori, Hannu Sulin, Leena Marja Tikkanen, Jarmo Saarikko, Jukka Pennanen (Ari Rouvarin sijaisena Kansalliskirjaston edustajana), Hanna Lahtinen (kohdasta 6 Kirjastokaista lähtien), Annika Lund, Jyrki Valto, Jonas Tana, Matti Sarmela, Nina Granlund, Päivi Litmanen-Peitsala (kohdasta 6 Kirjastokaista lähtien), Antti Pakarinen (kohdan 6 Labs aikana), Timo Tuominen (kohdan 6 Labs loppuun)

Poissa: Petri Tonteri, Kari Tiainen

1 Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.22.

2 Ilmoitusasiat

Ei ilmoitusasioita.

3 Okm:n puheenvuoro

Hannu Sulin opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi lyhyesti rahoitusasioista. Kansalliskirjastolle on myönnetty rahoitus yhteisluettelon lisenssin laajennukseen, niin että se koskee kaikkia yleisiä kirjastoja. Rahoitus on myönnetty myös palkkaan henkilölle, joka koordinoi yleisten kirjastojen mukaan tulon yhteisluetteloon. Ohjausryhmä keskusteli yhteisluettelon hyödyllisyydestä mm. luettelointityön kannalta. Okm rahoittaa myös Kansalliskirjaston KDK-hanketta, jossa ollaan siirtymässä käytännön toteutukseen. Mm. yleisten kirjastojen tarvitsemat rajapinnat aiotaan mahdollistaa okm:n rahoituksella.

Taloustilanne vaikuttaa tietysti okm:n talousarvioon, mutta näyttäisi siltä, että mm. Kirjastot.fi:n perustoimintojen osalta ei ole erityistä syytä huoleen ja käynnissä olevien hankkeiden kehitys ja ylläpito turvataan.

Okm:n kirjastopäivät järjestetään 3.-4.11. Valkoisessa salissa. Ohjelma on nähtävissä okm:n sivulla.

4 Yleisten kirjastojen neuvoston kokous

Erkki Lounasvuori kertoi kuulumisia yleisten kirjastojen neuvoston kokouksesta, joka pidettiin 22.9.2010 Porissa. Kokouksen pöytäkirja on luettavissa neuvoston sivuilla: http://www.kirjastot.fi/neuvosto/poytakirjat/2_2010/ .

Erkki poimi muutaman asian kokouksesta:

Yhteisluettelo:

Yleisten kirjastojen asettama työryhmä on selvittänyt yhteisluetteloasiaa yleisten kirjastojen kannalta. Loppuraportti valmistuu vuoden 2010 lopulla. Monet käytännöt muuttunevat yhteisluettelon ansiosta. Ohjausryhmä keskusteli yhteisluettelon merkityksestä. Todettiin, että kirjastojen metadata on kansallista omaisuutta ja on hyvä, että se kootaan yhteen luetteloon. YKN:n kokouksessa oli käsitelty myös KDK:n asiakasliittymää, ExLibriksen Primoa, sekä keskusteltu KDK:n vaikutuksista yleisiin kirjastoihin.

Marc 21:

Kokouksessa käsiteltiin Marc 21:een siirtymistä Anna Viitasen tekemän raportin pohjalta. Raportti on luettavissa YKN:n sivuilla osoitteessa:

http://www.kirjastot.fi/File/acb9070c-62f6-4a7b-843f-6645e92090ef/Perussuunnitelma.pdf

Kestävä kehitys kirjastoissa:

Keskuskirjasto hakee ensi vuodelle rahoitusta projektille Kestävä kehitys kirjastoissa. Hanke on saanut alkunsa Helsingin kaupunginkirjastossa ja laajenee valtakunnalliseksi. Parhaillaan etsitään osallistujakirjastoja. Hanke on ajankohtainen myös siksi, että IFLA 2012 yhtenä teemana on ympäristö. Vetäjänä on Leila Sonkkanen Helsingin kaupunginkirjastosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman laatutyöryhmän ehdottamia laatusuosituksia käsitellään okm:n kirjastopäivillä. Hannu Sulin Erkin pyynnöstä kertoi niistä hieman. Laatusuositukset on tarkoitettu kirjastojen työvälineeksi. Niissä pyritään korkean laadun saavuttamiseen. Julkaisu painetaan sekä suomeksi että ruotsiksi ja osittain myös englanniksi. Keväällä 2011 järjestetään kansainvälinen laatuseminaari.

5 KDK-kuulumiset

Jukka Pennanen oli saapunut ohjausryhmään Ari Rouvarin sijaisena kertomaan Kansalliskirjaston asioista. KDK:n asiakasliittymä on valittu, se on ExLibriksen Primo. Puoli vuotta kestävä pilotointi aloitettiin elokuussa ja vuoden 2011 syksyllä mukaan otetaan lisää kirjastoja, arkistoja ja museoita. Rajapintoihin liittyvät neuvottelut ovat käynnissä. Okm neuvottelee Axiellin kanssa keskitetysti rajapintaratkaisusta yleisille kirjastoille ja rahoittaa sen.

Leena Marja Tikkanen toi esiin, kuinka yleisten kirjastojen kentällä tilanne on tällä hetkellä hämmentynyt. Yhteisluettelo, KDK ja muut suuret hankkeet herättävät epävarmuutta muiden muassa siinä, mikä on omien, uusien asiakasliittymäratkaisujen tulevaisuus. Ohjausryhmä totesi, että tilanne on siinä mielessä sekava, että monet suuret asiat tapahtuivat kerralla: kirjastojärjestelmätoimittajien fuusio Suomessa, Marc21:n siirtyminen, KDK, yhteisluettelo. Täysin ei ole ymmärretty, että KDK:n käyttöliittymä Primo on käytettävissä oleva vaihtoehto kirjastoille, vaikka räätälöinnistä puhuttiinkin jo alkuvaiheissa. Ohjausryhmä arveli, että asiat kuitenkin selkiytyvät edetessään. Todettiin, että monilla tahoilla on sisältöjä, joita tullaan tarjoamaan KDK:n kautta haettaviksi, mm. erikoiskirjastoilla sekä tietenkin Kirjastot.fi:lla.

6 Kirjastot.fi, tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma -  Kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2011 luonnos (.pdf)

Matti Sarmela esitteli Kirjastot.fi:n henkilökuntatilanteen, perustoiminnan ja hankkeet sekä niille suunnitellun rahoituksen vuodelle 2011. Lisäksi luotiin katsaukset eri palveluiden kehittämiseen. Henkilöresursseja tarvitaan lisää ensi vuonna, erityisesti koodareita. Okariinon ja Sivupiirin toimittaminen yhdistetään, mahdollisesti myös tekniikka. Kirjasampo ja Kirjastokaista jatkavat erillisinä hankkeina.

Matti kertoi viestintäyhteistyön tiivistymisestä. Kirjastolehden ja Kirjastot.fi:n välinen yhteistyö alkoi käytännössä elokuun alussa, kun Päivi Litmanen-Peitsala siirtyi Kirjastot.fi:n toimittamaan uutisia sekä Kirjastolehteen että Kirjastot.fi:n sivustoon. Päivin tehtäviin tulee erityisesti kuulumaan IFLA 2012 viestintä.

Kirjastot.fi-emoportaali on uudistunut ja sen sisällöt ovat vähentyneet. Vuoden 2011 aikana lisää sisältöjä siirtyy erillisiin Kirjastot.fi-palveluihin . Emoportaalissa toimivat erityisesti Kirjastopro- osio ja Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu.

Labs

Labs.kirjastot.fi:sta olivat paikalla Antti Pakarinen ja Timo Tuominen kertomassa kokeiluista ja kokemuksista Labsissa.

Antti ja Timo kertoivat, että ovat kiinnostuneita KDK-yhteistyöstä, johon seuraavana vuonna panostetaan. Lisäksi erityisesti kirjastotilaan liittyvät kokeilut ovat suunnitelmissa ja niitä on osin jo toteutettukin. Yhteistyö muiden pohjoismaisten vastaavien ideapajojen kanssa on aloitettu tänä syksynä ja jo tammikuussa odotetaan vieraita Helsinkiin. Pohjoismainen yhteistyö on varsin sopiva kehys tämän tyyppiselle toiminnalle, koska kirjastojen asema ja toiminta yhteiskunnassa muistuttavat Pohjoismaissa varsin paljon toisiaan. Lisäksi yhteistyötä on hyvä tehdä myös kirjastosektorien välillä. Ohjausryhmä totesi, että Labsin toiminta on hyvin tärkeää kirjastoille. Lisäksi keskusteltiin siitä, että tarkoitus on ideoida uusia tapoja käyttää, esitellä ja luoda kirjastomaailmaa. Käytännön toteutukset suuressa mittakaavassa eivät Labsin kaltaisessa ympäristössä ole mahdollisia, vaan ne tehtäneen liikemaailmassa.

Frank

Uusi Frank on julkaistu. Sen ongelmia kartoitetaan ja korjataan parhaillaan. Tällä hetkellä ongelmia on erityisesti Axiellin Areenan hauissa . Uuden Frankin API-ominaisuus mahdollistaa hakutulosten nostamisen esiin muissa palveluissa. Frankin lähdekoodi ja API julkaistaan lähiaikoina.

Hankerekisteri

Hankerekisteri on ELY-keskusten sivistystoimentarkastajien toivoma palvelu. Lisäksi suunnitteilla ovat Hyvät käytännöt sekä Näin sen teimme –palvelut, jotka molemmat voisivat toimia samalla alustalla kuin hankerekisteri. Suunnitelmat ovat vielä alkuasteella. Syksyn aikana Satu Ihanamäki, Antti Seppänen ja Erkki Lounasvuori alkavat kartoittaa, mitä halutaan ja miten se voitaisiin toteuttaa.

Kirjasampo

Kirjasampoon rakennettava haku- ja selailu rajapinta on valmistumassa. Rajapinnan valmistuttua käyttöliittymää voidaan alkaa rakentaa. Käyttöliittymän visuaalinen suunnittelu on lähes valmis . Sisältöä Kirjasammossa on jo paljon. Annika Lund tiedusteli, onko BTJ:n sopimuksessa uuden materiaalin (luettelointitiedot, kirjan kannet, lyhyet kuvaukset) mukana ruotsinkielinen materiaali. Erkki Lounasvuori totesi, että ei ole. Asiaa selvitetään. Matti Sarmela totesi, että KDK-yhteyksiä aletaan selvittää vuonna 2011. Erkki vastasi Hannu Sulinin tiedusteluun sponsorirahoituksesta, että mm. kustantajien ja kirjakauppojen osalta asiaa ajankohtaistuu siinä vaiheessa, kun toteutus on jo lähes valmis. Annika kertoi, että ruotsinkielinen versio Boksampo on edennyt hyvin. Myös Bellan (kaunokirjallisuuden asiasanasto ruotsin kielellä) ontologisointi on aloitettu.

Kirjastokaista

Kirjastokaista on kehittynyt lyhyessä ajassa Kirjastot.fi-viestinnän keskeiseksi palveluksi. Myös se pyrkii kirjastosektorien yhteiseksi toimijaksi. Palveluun tarvitaan lisää tekijöitä vuonna 2011.

Kirjastokaistan ohjelmasuunnitelmiin voi tutustua mm. KirjastoWikissä. Ohjausryhmä totesi kirjastoalan yhteistyön korostuvan tämän tapaisissa palveluissa ja oli yhtä mieltä yhteistyön laajentamisesta.

Kirjastotietokanta

Kirjastotietokannan konseptimäärittely on valmistunut kesällä. Tavoitteena on luoda modernisti toimiva tietokanta, josta löytyvät Suomen kaikkien sektorien kirjastojen yhteystiedot. Suunnitelmasta on pyydetty lausuntoja eri kirjastosektoreilta, kaikkia ei ole vielä saatu. Lausuntojen jälkeen edetään tekniseen lisämäärittelyyn ja mahdolliseen tarjouskilpailuun.

Ohjausryhmä koki kirjastojen tietojen kokoamisen yhteen paikkaan hyvin tärkeäksi. Erityisesti erikoiskirjastojen edustaja totesi, että erikoiskirjastojen osalta tiedot ovat nykyään vaikeat löytää. Myös kirjastojen markkinoinnin kannalta katsottiin hyvin merkittäväksi, että kaikki kirjastot pystytään tuomaan esiin yhdessä paikassa.

Kysy kirjastonhoitajalta

Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vuosi on kulunut markkinoinnin sekä kehittämisen suunnittelussa. Keväällä tehtiin asiakaskysely, jossa tutkittiin asiakastyytyväisyyttä ja sitä, mitä asiakkaat kaipaisivat palveluun lisää. Tyytyväisyys oli kaiken kaikkiaan hyvä, erityinen kehittämisen kohde oli asiakkaiden mielestä palvelun näkyvyyden parantaminen. Lisäksi palvelussa toimivien erikoiskirjastojen asiantuntemuksen hyväksikäyttö on jäänyt liian vähäiseksi. Näihin asioihin aiotaan kiinnittää huomiota seuraavana vuonna, jolloin nimenomaan palvelun näkyvyyteen panostetaan. Suunnitteilla ovat uusi logo, vastaajakaruselli, Facebook-sivut sekä Osallistu vastaamiseen –foorumi.

Palveluun liitettävää chat-neuvontaa on testattu. Valtakunnalliseen neuvontaan osallistui kevään aikana 14 kirjastoa. Tekniikka vaihdettiin kesällä ja syksyllä avataan uusi chat marraskuun alussa. Pohjois-Pohjanmaan chat on ollut auki keväästä asti ja se jatkaa vuoden loppuun asti näillä näkymin. Vuonna 2011 se mahdollisesti liittyy valtakunnalliseen neuvontaan. Mukana on valtakunnallisen kanavan suunnittelussa tällä hetkellä 12 kirjastoa. Valtakunnallinen chat toimii alkuun kesään 2011 asti, jonka jälkeen arvioidaan, mikä on sen tarve ja onko se tavoittanut tarpeeksi yleisöä. Lisäksi avataan Pietarsaaressa kolmikielinen chat. Chatin markkinointi yhdistetään Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun markkinointiin. Mikäli chat jää pysyväksi palveluksi, sitä pyritään kehittämään voimakkaammin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun kanssa yhdessä esiintyväksi palveluksi. Lisäksi vastaajakirjastoja pyritään hankkimaan lisää.

Linkkihakemisto

Linkkihakemistoprojekti tähtää Kirjastot.fi:n Linkkikirjaston ja Makupalat.fi:n yhdistämiseen. Vuonna 2010 molempien tietokantojen sisältö siirrettiin Saha-annotointialustalle. Siirto onnistui hyvin ja seuraavaksi kartoitetaan ylläpidon työkalujen lisätarpeet. Linkkihakemiston rakentamisessa on tarkoitus käyttää hyväksi Kirjasampo-projektin teknisiä ratkaisuja rajapintojen rakentamisessa ja käyttöliittymässä. Kun Kirjasammon rajapinta on valmis, edetään myös linkkihakemistoprojektissa tässä asiassa. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on työryhmä, joka miettii alkuperäisten suunnitelmien pohjalta käyttöliittymän toteutusta.

Musiikkibasaari

Vuonna 2011 aloitetaan uutena hankkeena Musiikkibasaari, jonka suunnitelmat ohjausryhmä kävi läpi kevään kokouksessa. Musiikkikirjastojen edustaja ohjausryhmässä totesi hankkeen parantavan musiikkikirjastojen näkyvyyttä sekä tuovan musiikin tiedonhakuun asiakasnäkökulman, mikä onkin hyvin tarpeellista. Tarkoituksena on, että sisällön luovat kirjastot.

Okariino

Okariino on tällä hetkellä julkisessa testauksessa. Vuonna 2011 siirrytään varsinaiseen käyttöön ja ylläpitoon. Kehittämistyötä jatketaan, mm. luodaan peliosio, Kysy-palvelu, aloitetaan pienen lasten osion toteutus sekä ryhdytään suunnittelemaan ruotsinkielistä palvelua.

Sivupiiri

Sivupiirin tekniikka kaipaa uudistusta. Todennäköisesti vuonna 2011 pyritään Sivupiiri yhdistämään tekniikan osalta Okariinoon. Samalla ylläpito ja kehittäminen yhdistyvät myös.

Tilastot

Verkkotilastot.kirjastot.fi -palvelun tekniikka pyritään vaihtamaan vuoden 2011 aikana. Lisäksi on suunnitteilla yhteinen näkymä, josta j ollain tavoin päästään näkemään yleisten kirjastojen tilastoja ja yliopistokirjastojen tilastoja rinnakkain.

KirjastoWiki, Kirjastoalan intra

KirjastoWikiä käytetään tällä hetkellä erityisesti kirjastoalan projekteista tiedottamisessa. Ohjausryhmä keskusteli myös kirjastoalan intra –suunnitelmasta, joka on Kansalliskirjaston hanke ja tähtää kirjastoalan sisäiseen sektorien väliseen keskusteluun kehittämisessä ja yhteistyöprojekteissa. Jukka Pennanen kertoi, että kirjastoalan intra aiotaan rakentaa Confluence-pohjalle, joka on käyttökelpoinen ja monipuolisempi työkalu kuin esim. mediawiki. Kirjastoalan intran on tarkoitus olla suljettu sivusto, joka vaatii kirjautumisen. Näin ollen kirjautumisella tulisi olla helppo rajata oma näkymä intrassa. Tällä hetkellä projektissa suunnitellaan jatkoa eikä eteneminen ole vielä täysin selvillä. Kirjastot.fi:n KirjastoWikillä on erilainen profiili tällä hetkellä, mutta sen kehittämisessä ollaan avoimia, mikäli muutoksia tarvitaan.

Klaus Oeschin selvitys

Matti Sarmela totesi, että Klaus Oeschin kirjastoja koskeviin ajatuksiin ja visioihin olisi hyvä tutustua. Hän ja Päivi Litmanen-Peitsala totesivat, että uusimmassa Kirjastolehdessä on Päivin kirjoittama artikkeli aiheesta, joten ohjausryhmää ohjattiin tutustumaan siihen.

Viestintä

Päivi Litmanen-Peitsala esitteli viestinnän suunnitelmia. Päivin vastuualueita ovat markkinointi sekä Kirjastot.fi:ssä että kirjastoissa, kirjastoalan uutisointi sekä IFLA 2012 lähetessä enenevässä määrin IFLA-tiedottaminen. Päivi pohjaa ajatuksensa markkinoinniksi ja kirjastoalan uutisten toimittamisessa erityisesti tasa-arvoon: Kirjastot.fi tarjoaa verkon kautta tasa-arvoa kirjastoille ja asiakkaille. Kirjastoalan ammattilaisille tarjotaan mahdollisuuksia saada ammattitietoa, materiaalipankki sekä uutiskirjeitä, jotka toimivat ammatillisina täydennyskoulutuskirjeinä sekä markkinointiapukirjeinä.

Asiakkaille suunnatussa markkinoinnissa tähdätään näkyvyyteen kirjastojen sivuilla ja muualla. Erityisesti Kirjastot.fi:n etusivun, Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun ja Kirjastokaistan linkkejä ja logoja tarjotaan kirjastojen sivuille. Lisäksi pohditaan, tulisiko palveluiden näkyä kaikkialla siellä, missä potentiaaliset kirjastojen asiakkaat verkossa oleilevat.

Päivin esitys inspiroi ohjausryhmän keskustelemaan, missä ja mitä kirjastot ovat 5 vuoden kuluttua. Maailma muuttuu nopeasti ja mietittiin, mihin ihmiset ajan kuluessa tarvitsevat kirjastoja.

Annika Lund kysyi, miten uutiskirjeet ja muu suunnitelmissa oleva materiaali aiotaan toteuttaa ruotsiksi. Hän tähdensi, että Biblioteken.fi:n ruotsinkielinen suunnittelija on ylityöllistetty, joten näiden palveluiden ruotsinkielinen toimivuus pitää suunnitella ja toteuttaa erikseen. Lisäksi hän painotti, että uutiskirjeiden tulee lähteä samaan aikaan ja samasta osoitteesta molemmilla kielillä. Tästä ohjausryhmä oli samaa mieltä.

Lisäksi ohjausryhmä mietti, miten englanninkielisiä sivuja täytyisi kehittää sekä sitä, miten ja kuka kehityssuunnitelmat toteuttaisi. IFLAn lähestyessä tämänhetkinen niukka toteutus ei välttämättä riitä, mutta sivutoimisesti ei kukaan pysty englannin kielellä sivustoa uudistamaan.

7 Rahahakemukset

Todettiin, että rahahakemuksiin liittyvät yksityiskohdat on käsitelty edellisten kohtien yhteydessä sekä Matin toimintasuunnitelmassa esittämässä arviossa. Erkki Lounasvuori totesi kuitenkin vielä erikseen, että hankkeiden Kestävä kehitys kirjastossa sekä Hankerekisteri avustusanomukset lähetetään Keskuskirjaston nimissä. Lisäksi hän totesi, että Keskuskirjaston vuosittaiseen anomukseen aiotaan hakea jonkin verran lisää rahoitusosuutta käännöskuluihin ja painatuskustannuksiin

8 Muut asiat

Muita asioita ei ollut.

9 Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen 15.20.