Yleisten kirjastojen neuvoston toimintasuunnitelma perustuu aikaisemmin vuosina 2005 - 2010 laadittuihin suunnitelmiin. Taustalla on Kirjastostrategia 2010, jonka linjaukset neuvoston toimintasuunnitelma pyrkii ottamaan huomioon.

 

Toimintasuunnitelmaa käsitellään ja päivitetään neuvoston keväällä ja syksyllä pidettävissä kokouksissa. Teemoja tai tehtäviä voidaan lisätä, ja jo päiväjärjestyksestä poistuneet asiat poistaa. Asioiden etenemistä kuvaavia kommentteja voidaan lisätä jatkuvasti. Kysymyksessä on siis työlistan tapainen asiakirja, josta on mahdollisimman helppo seurata agendalla olevia asioita.

 

Toimintasuunnitelma on vuosien saatossa kasvanut niin laajaksi, että siitä on olemassa arkistoversio, josta voi seurata käsiteltäviä asioita historiallisesti.

 

Toimintasuunnitelmaan kirjattujen asioitten lisäksi neuvosto hoitaa ns. juoksevia asioita kuten tarvittaessa yleisten kirjastojen kannan määrittelyjä ja lausuntojen antamista, edustuksia yms.

 

Toimintasuunnitelmassa asiat on ryhmitelty teemoittain ja tehtävittäin kolmeen pääryhmään:

 

• Verkon toiminta ja yhteistyö
• Aineiston saatavuus
• Resurssit

 

Verkon toiminta ja yhteistyö

Tämän pääryhmän alla seurataan yleisten kirjastojen verkon toimintaa ja organisaation tarkoituksenmukaisuutta. Yhteistyöllä tarkoitetaan paitsi yleisten kirjastojen keskinäistä myös kirjastosektoreitten välistä yhteistyötä ja –toimintaa.

 

Ifla 2012-konferenssi Suomessa

- Omat verkkosivut: http://www.ifla2012.fi/
- IFLA 2012 sivut Facebookissa
- IFLA-aiheisia videoita Kirjastokaistalla 

15.4.2011 YKN-kokouksessa ajankohtaiskatsaus IFLA 2012 / Maija Berndtson ja Tuula Haavisto

 

2.2.2011 avattiin Sinikka Sipilän vaalisivut

 

14.1.2011 Suomen IFLA-jäsenten kokous
- http://www.ifla2012.fi/suomen-ifla-j%C3%A4senten-kokous-1412011

 

22.9.2010 Ajankohtaista, tilannekatsaus YKN:n syyskokouksessa Porissa. Kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson kertoi lyhyesti Göteborgin kokouksen merkityksestä 2012-kokoukseen valmistautumisessa. Göteborgissa oli lähes 200 suomalaista kirjastolaista hakemassa oppia, miten näin iso kokous pitää organisoida. Ennen Suomen kokousta IFLA kokoontuu Puerto Ricoon ja siellä Suomen tulee mainostaa omaa kokoustaan näkyvästi.

 

Suomessa kokous tullaan pitämään Messukeskuksessa. Ifla päättää kilpailutuksen kautta kokouksen pääjärjestelijästä, mutta kyllä Suomellekin jää paljon tekemistä. Parhaillaan haetaan ideoita kirjastoretkistä ja pääluennoitsijoista. Kirjastoretkien pitää mahtua yhden vuorokauden sisään ja pääluennoitsijoita tarvitaan useammalle päivälle. Vapaaehtoisia tullaan tarvitsemaan runsaasti ja mukaan toivotaan sankoin joukoin kirjastolaisia.

 

Pasilan kirjasto on aivan Messukeskuksen kupeessa ja tämä läheisyys tullaan hyödyntämään kokousjärjestelyissä.

 

11. - 15.8.2010 IFLA-konferenssi järjestettiin Göteborgissa. Mukana runsaasti suomalaisia kirjastoihmisiä
- ks. tarkemmin: http://www.ifla2012.fi/

 

7.4.2010 Helsingissä avattiin 2012 järjestettävän IFLA World Library and Information Congressin "Libraries Now! - Inspiring, Surprising, Empowering" kotimaisen tiedottamisen sivusto:
- http://www.ifla2012.fi/

 

”Libraries Now! - Inspiring, Surprising, Empowering” on teema, jonka puitteissa kansainvälinen IFLA-konferenssi kokoontuu Suomessa 12.-16. 8.2012. Odotettavissa on ammatillisesti mielenkiintoinen viikko yhdessä 3000 - 4000 kansainvälisen kirjastovieraan kanssa.
- Lue lisää

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön organisoimat hankkeet, projektit ja tilaisuudet

12.5.2011 julkaistiin Sami Serolan ja Pertti Vakkarin tutkimus: Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa; tutkimus kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä.
Tulosten perusteella kirjasto hyödytti eniten kirjallisuuden hankinnassa sekä vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa. Muiden kanavien käyttötiheyden ei havaittu vähentävän kirjastonkäyttöä tai hyötykokemuksia. Ne jotka käyttivät usein muita kanavia tietyllä elämänalueella, kokivat myös kirjastopalvelut hyödyllisiksi vastaavassa tarkoituksessa.
- Tiivistelmä OKM:n sivuilla
- julkaisu (pdf)

21.3.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 2 457 300 euroa yleisten kirjastojen kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti merkittäviin kehittämishankkeisiin. Lisäksi myönnettiin 336 000 euroa kirjastojen sisältötuotantoon. Avustusta saivat mm. Espoon kaupunginkirjaston / HelMet-kirjastojen Tulevaisuuden kirjasto-hanke sekä Helsingin kaupunginkirjaston / Yleisten kirjastojen keskuskirjaston Kestävä kehitys kirjastoissa -hanke.
- Hakemukset ja myönnetyt tuet (pdf)

23.2.2011 julkaistiin Esko Lukkarisen teos: Lainsäädäntö ja kirjaston arki; Yleiset kirjastot.
Kirjaston henkilöstö joutuu arkipäivän työssään entistä useammin haastaviin asiakaspalvelutilanteisiin, joissa tarvitaan lainsäädännön tuntemusta asiakkaiden lainmukaisen ja laadukkaan palvelun ja toisaalta henkilöstön oman oikeusturvan varmistamiseksi. Tämä julkaisu perustuu kirjaston henkilöstön alueellisissa täydennyskoulutustilaisuuksissa vuosina 2009–2010 pidettyihin luentoihin.
- Verkkojulkaisu

4.2.2011 julkaistiin Yleisten kirjastojen laatusuositus.
Tämä opetus- ja kulttuuriministeriön yleisen kirjastotoimen laatusuositus on tehty ministeriön asettaman työryhmän työnä. Kirjastotoimen laatusuosituksen ja siihen sisältyvien laatukuvausten ja laadunhallintasuosituksen tehtävänä on tukea ja kannustaa kuntien kirjastoja kehittymään kohti erinomaisuutta. Tavoitteena on ollut tehdä apuvälineitä kirjastojen itsearviointiin.

Arvioinnin avulla kirjastot voivat suunnata tulevaisuuteen. Kansainväliset  kokemukset osoittavat maamme kirjastojen tarvitsevan uudistumista. Arviointi palvelee uusien palvelumallien ja -muotojen kehittämistä. Laatu on kirjastoille tärkeä menestystekijä ja kilpailuvaltti. Hyvä laatu luo myönteistä julkiskuvaa. Laatu palkitsee ja se palkitaan. Laatu on pystyttävä osoittamaan. Tuleviin haasteisiin valmistaudutaan panostamalla laadun kehittämiseen ja arviointiin.
- Verkkojulkaisu

 

3.-4.11.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät, Helsinki, Valkoinen sali, Aleksanterinkatu 16-18.
Ohjelma ja luennot osoitteessa:
- http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/Kirjastopaivat_2010.html?lang=fi

 

25.11.2009 Opetusministeriön kirjastopäivät, Helsinki Valkoinen sali

Ohjelma ja luennot osoitteessa:
- http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/Kirjastopaivat_2009.html?lang=fi

 

Kirjasto- ja palveluverkkoselvitykset, seutukirjastot, asiakaskyselyt

2011

22.7.2011 julkaistiin Tomi Virtasen opinnäytetyö: Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston palvelujen käyttö ja kehittäminen.
 
Kuvaus: Tomi Virtanen teki opinnäytetyönsä Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston palvelujen käytöstä ja kehittämisestä. Asiakaskysely toteutettiin Kokkolan kirjastoissa ja internetissä 1.9. - 1.11.2010. Vastauksia kertyi 507. Tuloksia käytetään osana kirjaston strategiaa.

Asiakaskyselyllä haluttiin tietää
- ketkä käyttävät Kokkolan kirjastoa
- mitä palveluja käytetään ja
- miten palveluja halutaan kehitettävän.

Kyselyssä selvisi, että Kokkolan kirjastossa lainaus on säilyttänyt suosionsa. Tilojen muu viihdekäyttö on vahvassa kasvussa. Kirjaston nykytilaan ollaan tyytyväisiä ja tulevaisuudessa kirjaston toivotaan säilyvän nykyisen kaltaisena. Opinnäytetyössä tuli esille myös pienempien asiakasryhmien näkökulmia, joita voidaan hyödyntää kirjastopalveluiden kohdentamisessa.
Lisätietoja www-osoitteesta:
- https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25790/Virtanen_Tomi.pdf?sequence=1
 

27.6.2011 julkaistiin Iina Juutisen opinnäytetyö: Liikettä tilassa: Porin kaupunginkirjaston lastenosaston käyttö.

Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman opiskelija Iina Juutinen on tehnyt opinnäytetyön Porin kaupunginkirjaston lastenosaston käytöstä. Työssä kartoitettiin nuorten asiakkaiden ominaisuuksia ja tapoja käyttää kirjastoa. Menetelmänä käytettiin pääasiassa havainnointia.

Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan Theseuksessa:
- https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32019/Juutinen_Iina.pdf?sequence=1

12.5.2011 julkaistiin Sami Serolan ja Pertti Vakkarin tutkimus: Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa; tutkimus kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä.
Tulosten perusteella kirjasto hyödytti eniten kirjallisuuden hankinnassa sekä vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa. Muiden kanavien käyttötiheyden ei havaittu vähentävän kirjastonkäyttöä tai hyötykokemuksia. Ne jotka käyttivät usein muita kanavia tietyllä elämänalueella, kokivat myös kirjastopalvelut hyödyllisiksi vastaavassa tarkoituksessa.
- Tiivistelmä OKM:n sivuilla
- julkaisu (pdf)

Toukokuu 2011: Joensuun seutukirjaston kokoelmien arviointi.
Joensuun seutukirjaston kaikkien kirjastojen ja osastojen kokoelmat ilman laitoskirjastoja ja kirjastoautoja on käyty läpi raportissa. Maakunta- ja kotiseutukokoelmien selvitys on tehty jo vuonna 2007. Aineistolajeista mukana olivat aikuisten ja lasten kirjat, musiikkiäänitteet, elokuvat, äänikirjat ja kielikurssit. Arviointia edelsi kokoelmien kartoitus vuosien 2008 ja 2009 tilastotietojen avulla. Selvitystyö tehtiin suurimmaksi osaksi omana työnä. Loppuvaiheessaan työ liittyi Itä-Suomen kirjastojen arviointihankkeeseen. Vuoden 2010 lopulla työtä laajennettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla hankkeella Iso luuta ja pikku piika. Sen aikana tehtiin 16 palvelupisteen kokoelmien vertaisarviointia.

Raportti sisältää itsearvioinnin lisäksi toimenpidesuosituksia kokoelmien kehittämiselle. Jatkossa Joensuun seutukirjastossa määritellään vuosittaiset tavoitteet kokoelmatyölle. Tämän vuoden tavoitteet löytyvät myös samalta verkkosivulta.
Lisätietoja www-osoitteesta:

http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/kokoelmatjatiedonhaku/kokoelma.htx
 

Maaliskuu 2011: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2010.
- Julkaisu verkossa - maakuntakirjastoja koskeva osuus sivuilla 159-172.

 

Helmikuu 2011: Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi -loppuraportti.
"Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi" on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka avulla luotiin Kyyti-kirjastoille yhteiset varastointi- ja poistoperiaatteet. Tavoitteena oli helpottaa henkilökunnan työtä poisto- ja varastointiharkintaa tehtäessä sekä jakaa tietoa hyvistä käytännöistä. Hankkeessa kartoitettiin Kyyti-kirjastojen varastojen nykytila ja sovittiin työnjaosta kirjastojen, maakuntakirjaston ja Varastokirjaston kesken.

 

Hankkeen projektityöntekijä ja selvityksen laatija on Maria Bang.  Tehty selvitys kohdistuu aikuisten aineistoon ja lehtiin, seuraavaksi luodaan vastaavat yhteiset säännöt lasten aineistolle.

Hankkeen loppuraportti on luettavissa osoitteessa:
- http://www.kyyti.fi/sites/default/files/Kyytikirjastojen_kokoelmat_elaviksi_loppuraportti.pdf

Lisätietoja hankkeen ohjausryhmältä: Aino Satama (aino.satama@hamina.fi), Anne Ruonala (anne.ruonala@kotka.fi), Terttu Eloranta (terttu.eloranta@kouvola.fi)
 

Helmikuu 2011: Tule tule hyvä tieto! Jyväskylä kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistaämisestä.

 

Tule tule hyvä tieto! on vasta julkaistu Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä Jyväskylässä. Sen ovat toteuttaneet Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto, Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ao-kirjasto ja Jyväskylän yliopiston kirjasto.

Tule tule hyvä tieto! -suunnitelma on Jyväskylän tiedonhankinnan opetusta antavien kirjastojen ja Jyväskylän kaupungin opetuspalvelujen yhteisvoimin luoma strategia siitä, miten tiedonhaun opetusta järjestetään ja miten se voidaan paremmin huomioida opetussuunnitelmissa.

Tavoitteena informaatiolukutaitoisempi jyväskyläläinen vuonna 2015.
- https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26537

 

2010

 

2.9.2010: Lapin kirjastojen markkinointi- ja verkkopalveluhanke

Hankkeesta voi lukea KirjastoWikissä
- http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Markkinointi-_ja_verkkopalveluhanke_Lapin_kirjastoissa 
Lisätietoja hankkeesta antaa projektityöntekijä Marjo Perälä.

 

Toukokuu 2010: Peruspalvelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella 2009.

Taloudellinen taantuma lisää yleensä kirjastojen käyttöä kuten edellinen lama osoitti. Kirjastoissa opiskellaan ja vietetään vapaa-aikaa entistä enemmän. Kirjastojen lainaus ei enää välttämättä lisäänny kuten edellisen laman aikana. Kirjastoilla voi jatkossa olla merkittävämpi rooli syrjäytymisen ehkäisijänä ja kirjastotilan merkitys kohtaamis- ja tapahtumapaikkana voi kasvaa. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu itsestään , vaan ne asettavat haasteita sekä kirjastoille, että kirjastotilojen ylläpitäjille. Miten kirjastotiloja muutetaan vetovoimaisiksi, houkutteleviksi, tehokkaaseen käyttöön ja aukiolot asiakkaita palveleviksi, ovat kysymyksiä, joihin tulevaisuudessa perätään vastauksia.
Lue lisää täältä

 

Toukokuu 2010: Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2009

Miten toteutuu kirjastotilasuositus eteläisen Suomen yleisissä kirjastoissa? Miten kirjastotiloja käytetään? Millaisia ovat kirjastotilojen kustannukset?

Näihin kysymyksiin on etsitty vastausta Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisussa Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2009. Kirjastotoimen arviointikohteena olivat kirjastotilat ja niiden käyttö Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-alueiden kunnissa.

Koko raportti on luettavissa ESAVIn internet-sivuilla (s. 170 alkaen: Kirjastotilat ja niiden käyttö).

 

Hankerekisteri, Hyvät ja huonot käytännöt, "Näin me se tehtiin"

Loppuvuodesta 2010 perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä on OKM-rahoituksella suunnitella ja toteuttaa kirjastoille yhteinen tietokantapohjainen hankerekisteri, johon kirjastot voivat viedä OKM- ja Ely-rahoituksella toteuttettavien hankkeiden lisäksi "Hyviä ja huonoja käyntäntöjä" ja "Näin me se tehtiin"-innovaatioita.

Hankerekisterin ensimmäinen versio on tarkoitus valmistua syksyllä 2011. Pilotointi alkaa jo keväällä 2011.

Hankerekisterin rakenteilla olevat verkkosivut:
- http://hankkeet.kirjastot.fi/hankkeet/ (huom! sivut rakenteilla ja siksi usein ylläpitotilassa) 

 

Työryhmän kokoonpano:
- Sivistystoimentarkastaja Satu Ihanamäki (pj), Lapin Ely-keskus

- Johtava suunnittelija, Erkki Lounasvuori Yleisten kirjastojen keskuskirjasto

- Sivistystoimentarkastaja Antti Seppänen, Uudenmaan Ely-keskus

- Tekninen ja graafinen suunnittelija Bastian Salmela, Helsinki.

 

2011

15.4.2011 Erkki Lounasvuori kertoo, missä tällä hetkellä mennään Hankerekisterin toteuttamisessa.

7.4.2011 Hankerekisteriä esittelyssä Lapin maakuntakirjastokokouksessa.

25.2.2011 työryhmä kokoontui ja kävi läpi Hankerekisterin tietosisällön.

3.2.2011 Satu Ihanamäki ja Erkki Lounasvuori kertoivat Hankerekisteristä Keskuskirjastokokouksessa.
- Sadun esitys verkossa
- Sadun ja Erkin esitys Kirjastokaistalla

Yleisten kirjastojen neuvoston strategia, YKN-strategia

- YKN-strategia KirjastoWikissä
- YKN-strategia-aiheisia videoita Kirjastokaistalla.

2011

 

15.4.2011 YKN-kokouksessa pohditaan, miten strategian päivittäminen tapahtuu jatkossa. Tarvitaanko siihen erillinen työryhmä vai jatkaako nykyinen? YKN-toimintasuunnitelma ja strategia pitäisi myös lukea rinnakkain ja katsoa, mitä toimenpiteitä se aiheuttaa.

 

Maaliskuussa 2011 saatiin valmiiksi suomenkielinen painettu julkaisu strategian kirjastoille suunnatusta versiosta, ruotsin- ja englanninkieliset versiot valmistuvat huhtikuun aikana. Julkaisut levitetään maakuntakirjastojen kautta kaikkiin yleisiin kirjastoihin.

 

3.2.2011 Tuula Haavisto kertoi Keskuskirjastokokouksessa strategian viimeisimmät vaiheet.

- Tuulan esitys verkossa

- Tuulan esitys Kirjastokaistalla

 

Tammikuussa 2011 ilmestyi YKN-strategian kirjastoille suunnattu pdf-versio kolmikielisenä:

- suomeksi

- ruotsiksi

- englanniksi

  

Järjestelmätilanne ja käyttäjäyhteistyön organisointi

2011

15.4.2011 Neuvoston kokouksessa tilannekatsaus:
- Tuula Haavisto kertoo Piki-kirjastojen siirtymisestä Aurooraan
- Ari Mäkiranta kertoo, kuinka etenee Pohjois-Karjalassa projekti, jossa tutkitaan avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiä Koha ja Evergreen
- Ritva Nurminoro kertoo Lapin kirjastojen yhteisestä kirjastojärjestelmä -hankkeesta

5.4.2011 Päijät-Hämeen seudulliseksi verkkokirjastoksi valittiin CS-Library. Päijät-Hämeen kirjastojen verkkopalvelu-tietojärjestelmän hankintapäätös tehtiin 5.4.2011 Lahden kaupungin sivistyslautakunnassa muiden Päijät-Hämeen kuntien valtuutuksella. Päijät-Hämeen seudulliseksi verkkokirjastoksi on valittu Teknikhuset Ab:n CS Library –tietojärjestelmä. Verkkokirjasto on vuoden 2011 aikana käyttöönotettava seudullinen ja vuorovaikutteinen asiakasliittymä, joka tarjoaa Päijät-Hämeen kirjastojen aineistot ja palvelut kuntalaisille. Seudullisen verkkokirjaston nimi on LASTU.
Lisätietoja: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/seudullinen_kirjastoyhteistyo.htm

2010

24.11.2010 Kuopion kaupunginkirjasto valitsi verkkokirjastonsa julkaisualustaksi Teknikhuset Ab:n CS-Libraryn.

 

Vuoden 2010 aikana Aalto-kirjastot, Hämeenlinna, Krannit-kirjastot, Loppi, Piki-kirjastot valitsivat verkkokirjastonsa käyttöjärjestelmäksi Axiellin Areenan. Kymenlaakson kirjastot siirtyivät Kyytiin. Loppuvuodesta Piki-kirjastot ottivat käyttöön Aurora-kirjastojärjestelmän.

 

2009

 

Elokuu 2009: Kirjastojärjestelmät nyt! -selvitys.
Selvityksen tarkoitus on valaista kirjastojen verkkopalvelujen tilannetta Suomessa keväällä 2009. Pääpaino on kirjastojärjestelmillä, mutta mukaan on koottu mahdollisimman kattavasti muutkin kirjastojen verkkopalveluihin ja niiden tuottamiseen liittyvät tekijät.
Lisätietoa:
- http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastoj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_nyt!

 

30.1.2009 järjestettiin OPM:n tilaisuuden jälkeinen keskustelutilaisuus, jossa jatkettiin keskusteluja Axiell-kirjastojen näkökulmasta. Tilaisuudessa todettiin, että tarvitaan työryhmä, joka miettii, miten yleiset kirjastot palveluineen sijoittuvat tulevaisuudessa suomalaisen kirjastomaailman kokonaisarkkitehtuuriin. Kaivattiin myös selvittelijää tehtävänään kartoittaa, minkälaisia yhteisluetteloita on eri maissa ja minkälaisia kokemuksia heillä on niistä.

 

30.1.2009 OPM järjesti yleisten kirjastojen atk-järjestelmätilannetta koskevaan keskustelu- ja kuulemistilaisuuden.
Lisätietoa:
- http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/ATK_jarjestelmat.html

 

Yhteistyö: Yleisten kirjastojen edustus kirjastoalan työryhmissä ja organisaatioissa

Ks. linkki

Yhteistyö Kansalliskirjaston kanssa

Kansalliskirjaston merkitys koko kirjastoverkon kannalta on huomattavasti vahvistunut 1.8.2006 voimaan tulleen yliopistolain 25 §:n muutoksen johdosta, jossa kirjaston toimialaa laajennettiin. Kansalliskirjaston ohjausjärjestelmää alettiin kehittää jo ennen lainmuutoksen voimaantuloa.

Neuvoston säännöissä määritellyissä tehtävissä korostetaan osallistumista Kansalliskirjaston toiminnan ohjaamiseen ja valvontaan yleisten kirjastojen tarpeiden ja koko kirjastoverkon kehittämisen näkökulmasta. Neuvoston nimeämiä edustajia on ollutkin alusta alkaen mukana useissa Kansalliskirjaston toimielimissä.

 

1.8.2007 aloitti toimikautensa Kansalliskirjaston uusi johtokunta. Yleisten kirjastojen neuvoston esittäminä jäsenenä on Maija Berndtson ja varajäsenenä Erkki Romppainen.

1.8.2010 -31.3.2014 yleisten kirjastojen edustaja johtokunnassa on kirjastotoimen apulaisjohtaja Mikko Vainio Helsingistä ja varajäsenenä kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto Tampereelta.

- http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/johtokunta.html

 

Yleisillä kirjastoilla on neuvoston nimittämiä edustajia tai asiantuntijajäseniä Kansalliskirjaston ”Digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmässä”, joka jakaantuu kolmeen ryhmään: Verkkopalveluryhmä, Ohjelmisto- ja standardointiryhmä ja Vaikuttavuuden arviointiryhmä.

- http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/digiohjaus.html

 

Kirjastosektorien välisen yhteistoiminnan kehittäminen

Kansalliskirjaston organisoimana kirjastosektorien neuvostojen puheenjohtajat ja sihteerit kokoontuvat pari kertaa vuodessa keskustelemaan yhteisistä ajankohtaisista asioista.
- http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html

2010

 

9.12.2010 pidettiin kirjastosektorien yhteistyökokous.
- Pöytäkirja

 

8.9.2010 pidettiin kirjastosektorien yhteistyökokous.
- Pöytäkirjao

 

23.3.2010 pidettiin kirjastosektorien yhteistyökokous.
- Pöytäkirja

 

2009

 

17.11.2009 Kirjastosektoreiden yhteistyökokous. Pöytäkirja osoitteessa:
- Pöytäkirja

 

8.4.2009 Kansalliskirjaston ja kirjastosektorien neuvostojen puheenjohtajien ja sihteerien kokous. Kokouksessa käsiteltiin tiedotusasioiden ja sektorikohtaisten katsausten lisäksi Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden toimintaa 2008 ja toimintasuunnitelmaa 2009 sekä kirjastoverkkopalveluiden yhteistyötä. Pöytäkirja osoitteessa:

- Pöytäkirja

 

28.1.2009 Kansalliskirjasto järjesti yhdessä Varastokirjaston kanssa keskustelutilaisuuden Kansalliskirjaston kirjastoille suunnattujen palvelujen kehittämisestä sekä Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyöstä.
- Päivän ohjelma ja esitykset

 

Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hanke (KDK)

- http://www.kdk.fi/
- Ajankohtaista
- Uutiset

Opetusministeriön koordinoiman ja organisoiman ”Kansallinen digitaalinen kirjasto” hankkeen tavoitteena on edistää kaikkien kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon digitointia, sähköistä saatavuutta ja pitkäaikaissäilymistä.

 

Hankkeelle on asetettu seurantaryhmä ja ohjausryhmä, jonka alla toimivat saatavuus- ja pitkäaikaissäilytys-jaostot sekä tekninen asiantuntijaryhmä. Niissä on mukana kaikkiaan 35 organisaatiota: ministeriöitä, kulttuuriperinnön säilyttämisestä vastaavia kansallisia instituutioita, tieteellisiä ja yleisiä kirjastoja, arkistoja, museoita sekä muiden keskeisten intressiryhmien edustajia. Saatavuusryhmän vetovastuu on Kansalliskirjastolla. Saatavuusryhmän puheenjohtajana toimii Kristiina Hormia-Poutanen. Kansallisarkisto vetää pitkäaikaissäilytysryhmää, Juha Hakala Kansalliskirjastosta puolestaan teknistä asiantuntijaryhmää.

Yleisten kirjastojen edustajana on seurantaryhmässä Birgitta Aurén Vaasasta, ohjausryhmässä Barbro Wigell-Ryynänen OKM:stä, saatavuusryhmässä Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta ja teknisessä asiantuntijaryhmässä Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä.

 

2011

 

15.3.2011 vietettiin KDK:n harjakaisia OKM:n Jukola-salissa. Harjakaispuheitten lomassa pilottiorganisaatiot kertoivat kokemuksistaan. Paljon on jo tehty, mutta isoja haasteita on vielä edessä. Pilotoinnin piti alunperin päättyä helmikuussa, mutta se jatkuu ainakin kesäkuuhun 2011.

 

2.3.2011 pidettiin KDK-saatavuusjaoston viimeinen kokous. Kevään aikana koko KDK organisoituu uudelleen.

3.2.2011 Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta kertoi Keskuskirjastokokouksessa KDK:n ajankohtaisen tilanteen.
- Kristiinan esitys verkossa
- Kristiinan esitys Kirjastokaistalla

 

2010

 

Syyskuu: Asiakasliittymän pilointi alkaa ja kestää noin puoli vuotta.

 

Elokuu: Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän toteuttaja valittu.
Kansalliskirjasto on solminut sopimuksen Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän toteuttamisesta Ex Libris Groupin kanssa. Ex Libris Group toimittaa paitsi liittymän tarvitseman järjestelmän myös kehittää ja räätälöi sitä yhteistyössä Kansalliskirjaston ja muiden hankkeessa mukana olevien yhteisöjen kanssa.
- Lue lisää...

 

Alkuvuonna painopiste on ollut järjestelmänvalintaan liittyvissä tehtävissä. Tarjousten pohjalta loppusuoralle pääsi kolme järjestelmän toimittajaa, joista yksi valitaan kesään mennessä. Tämän jälkeen alkaa pilotointi.

KDK:n uutiskirjeistä saa parhaimman kuvan, missä mennään tällä hetkellä. Uutiskirjeitä ilmestyy 4 kertaa vuodessa.
- http://www.kdk.fi/ajankohtaista/uutiskirje

 

 

Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke

Opetusministeriön julkaisema korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008-2011 raamittaa korkeakoulujen kehittämisen painopisteitä. OPM käynnisti keväällä 2008 korkeakoulukirjastoja koskevan rakenteellisen kehittämisen hankkeen 2008-2009. Hankkeen työryhmään osallistuvat yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastot, Varastokirjasto ja Kansalliskirjasto.

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen tiivistämällä korkeakouluverkkoa ja vahvistamalla korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja.

 

Hankkeen verkkosivut:
- http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake.html

 

Kansallinen Yhteisluettelo 

Kansallinen yhteisluettelo on tavoite, jonka kaikki kirjastosektorit katsovat tarpeelliseksi. Kansalliskirjasto on jo aloittanut yhteisluettelon rakentamisen Aleph-alustalla, johon on siirretty uusi Linda. Vähitellen kaikille kirjastoille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteisluettelossa mukana oloon. Ensimmäisten yleisten kirjastojen siirtyminen yhteisluetteloon alkanee 2011-2012.

Yleisten kirjastojen yhteistyöluettelotyöryhmän raportti:
- http://www.kirjastot.fi/File/c617d4f6-db46-4e4b-9011-a516f23d7171/Yhteisluetteloraportti-2010.pdf

 

Yhteisluetteloon liittyviä videoita Kirjastokaistalla.

 

2011

 

15.4.2011 YKN-kokouksessa Inkeri Näätsaari kertoo, miten yhteisluttelon toteuttaminen jatkuu nyt, kun yleisten kirjastojen yhteisluetteloraportti toiveineen ja vaatimuksineen on valmistunut ja lähetetty Kansalliskirjastoon.

 

3.2.2011 Yhteisluettelotyöryhmän puheenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma esitteli raporttia Keskuskirjastokokouksessa.
- Seijan esitys verkossa
- Seijan esitys Kirjastokaistalla

 

2010

 

Joulukuu 2010 Yleisten kirjastojen yhteisluetteloselvitys valmistui määräaikaan 31.12.2010 mennessä.

 

Työryhmän kokoonpano:
 

Puheenjohtaja:
- Seija Laitinen-Kuisma, Jyväskylä, Kirjastotoimen apulaisjohtaja

Jäsenet:
- Jaana Käki, Origo-kirjastot, asiantuntija
- Tuomas Kunttu, Kyyti- ja Origo-kirjastot, informaatikko
- Yrjö Lindegren, Millenium-kirjasto, asiantuntija / luettelointi (HelMet)
- Erkki Lounasvuori, YKN/Keskuskirjasto, johtava suunnittelija
- Inkeri Näätsaari, Pallas, KDK-pilotti, Vaski-kirjastot
- Sirpa tuomisto, Libra-kirjasto, asiantuntija/järjestelmät
- Sami Varjo, Pallas-kirjasto, asiantuntija/järjestelmät

  

MARC21

Marc-formaatin verkkosivut:
- http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html

Anna Viitasen laatima raportii:
- Perussuunnitelma yleisille kirjastoille MARC 21 -formaattiin siirtymiseksi

YKN tukee MARC21-formaatin käyttöönottoa yleisissä kirjastoissa.

 

2010

 

Syyskuu: Anna Viitasen laatima loppuraportti "Perussuunnitelma yleisille kirjastoille Marc 21-formaattiin siirtymiseksi" valmistui ja se esiteltiin neuvoston syyskokouksessa Porissa 22.9.

 

Alkuvuosi: kirjastonhoitaja Anna Viitanen Turun kaupunginkirjastosta aloitti selvityksen tekemisen puolipäivätoimisesti.

 

2009

 

Loppusyksystä neuvoston työvaliokunta nimitti Anna Viitasen Turun kaupunginkirjastosta selvittämään yleisten kirjastojen Marc 21:een siirtymiseen liittyviä asioita ja ongelmakohtia. Määräajaksi asetettiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Annan apuna Ritva Nurminoron sekä Erkki Lounasvuoren lisäksi toimii työrukkanen: Ulla Ikäheimo Kansalliskirjastosta, Sirpa Tuomisto Kokkolasta ja Liisa Rossi Kuopiosta. Perustamispalaverissa sovittiin, että Marc 21 selvitys liittyy läheisesti Yhteisluettelotyöryhmän toimintaan.

 

9.3.2009: Loppuvuodesta 2008 toteutettujen MARC21-formaattivaihdon ja yhteisluettelon järjestelmänvaihdon tiedotuksesta järjestettiin palautekysely 16.2.-2.3.2009. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 203 vastausta, joissa oli todellakin paneuduttu analysoimaan ongelmia.
Lue lisää täältä. 

    

Mediakasvatus ja Lasten ja nuorten verkkopalvelut

- Mediakasvatus: http://mediakasvatus.kirjastot.fi/
- Sivupiiri, Nuorten kirjallisuussivusto: http://www.sivupiiri.fi/
- Okariino, Lasten verkkosivusto: http://www.okariino.fi/

Opetusministeriön kulttuuriyksikkö ehdotti vuoden 2008 lopulla, että Kirjastot.fi ottaisi vastuulleen tuottaa valtakunnalliset, kirjastopainotteiset mediakasvastussivut sekä lapsille suunnatun portaalin. Rahoitus molemmille hankkeille tulee suoraan OPM:n kulttuuriyksiköltä.

Hankkeet käynnistyivät vuoden 2009 alkupuolella. Mediakasvatuskokonaisuudesta vastaa suunnittelija Pirjo Sallmén ja lasten portaalia varten Kirjastot.fi:hin palkattiin 1.4. alkaen määräaikainen suunnittelija Tittamari Marttinen.

 

Lasten verkkopalvelu on nimeltään Okariino, ja se on suunnattu 6-12 -vuotiaille lapsille. Myöhemmin siihen luodaan osio myös 3-6-vuotiaille. Palvelun keskeisin tehtävä on innostaa lapsia kirjojen ja muiden medioiden (elokuvat, sarjakuvat, musiikki, lehdet, internet) pariin: lukemiseen, kirjoittamiseen, tiedonhakuun ja kirjastojen käyttöön. Palvelun painopistealueena on lasten- ja nuortenkirjallisuus ilmiöineen, sankareineen, lukijoineen ja kirjoittajineen. Kirjallisuus aihepiirinä tarjoaa elämyksiä ja tietoa. Palvelusta saa vinkkejä ja virikkeitä tiedonhakuun. Lue lisää KirjastoWikistä.

  

Kirjastokaista

- http://www.kirjastokaista.fi/

2010

 

Maaliskuussa 2010 Kuntakanavan yhteydessä toiminut Kirjastokanava erottautui omaksi verkkopalveluksi nimella Kirjastokaista sisältäen niin kirjastotelevision kuin kirjastoradion. Kirjastokaista tuottaa valtakunnallisia kirjastoaiheisia ohjelmia kiertäen erilaisia tilaisuuksia ympäri Suomen.

 

Kirjastokaistalla on myös wikisivut osoitteessa:

- http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastokaista

 

2009

 

Kuntakanava on Kuntaliiton, KL-Kustannuksen ja Täsmätelevision perustama verkossa näkyvä televisiokanava, joka on suunnattu kuntapäättäjille. Kuntakanava on muuten maksuton, mutta valtuutetuille suunnattu kanava on maksullinen ja vaatii kirjautumisen.

Kuntatelevisio Oy on käynnistämässä kirjasto-/kirjallisuuskanavaa yhdessä alan toimijoiden eli kirjastojen, kustantajien, kirjakaupan, Suomen kirjastoseuran sekä kirjastoalalla toimivan muun liikeyritystoiminnan kanssa. Kanavalla tulee olemaan sekä kirjastoille, kirjakaupalle että kirjojen kuluttajille suunnattua materiaalia. Pidempien kirjailijahaastattelujen lisäksi kanava tulee lähettämään mm. uutuuskirjaesittelyjä, kirjavinkkejä, kirjallisuuspalkintomateriaalia sekä videoita alan tapahtumista. OPM on antanut hankkeen käynnistämiseksi Kirjastot.fi:lle rahoitusta vuodelle 2009. Kirjastokanavan tuottajaksi on valittu Riitta Taarasti 7 kuukaudeksi 1.10.2009 alkaen tehtävänään markkinoida kanavaa kirjastoille sekä ideoida ja tuottaa sisältöjä palveluun.

  

Kirjastoalan etiikkaryhmä

Etiikkaryhmän verkkosivut löytyvät KirjastoWikistä.

Ryhmän toimeksiantona on laatia kirjastoalalle eettinen asiakirja. Toimeksiantajia ovat Suomen kirjastoseura, Finlands svenska biblioteksförening ja Suomen tieteellinen kirjastoseura.

Ryhmä itse toteaa työstään seuraavaa:
Eettisen koodin perustekstin tekeminen on kohtuullisen helppoa. Haaste syntyy siitä, että haluamme sanoa jotain konkreettista myös vaikeista asioista. Myös tietoyhteiskunnan uusien haasteiden tunnistaminen eettisen koodin kannalta käy työstä. Ryhmä totesi tekevänsä tekstiä kirjastotyöntekijöille, ei instituutiolle. Tässä mielessä asiakirja on erilainen kuin esim. museoilla ja arkistoilla.

Museotyön eettiset säännöt:
- http://finland.icom.museum/etiikka.html 
Arkistoalan ja asiakirjahallinnon ammttieettiset ohjeet:
- http://www.narc.fi/Arkistolaitos/arkistopaivat/Eettiset_ohjeet.pdf
  

Kestävä kehitys kirjastoissa

Päätettiin ottaa mukaan toimintakertomuksen seurattavien asioiden listalle.

Aineiston saatavuus

Kaukopalveluselvitys

2008

9.10.2008 Relais-kaukopalveluohjelmiston kaikille avoin esittelytilaisuus, jonka tavoitteena on antaa tietoa hankintapäätöksen tueksi, mm. mitä hyötyjä Relais-kaukopalveluohelmistolla on kirjastoille.

 

Tilanne syksyllä 2008: Kaukopalveluohjelmaksi valittiin Relais. Linnea2-konsortio on päättänyt aloittaa sopimusneuvottelut Relais Internationalin kanssa Relais Enterprise -sovelluksen hankkimisesta Linnea2-konsortion kirjastoille. Tarjouspyyntöön sisältyi optio, että myös muut kuin Linnea2-kirjastot voivat halutessaan hankkia saman sovelluksen ilman erillistä kilpailutusta. Loppuvuoden aikana on tarkoitus käydä sopimusneuvottelut sekä kartoittaa, mitkä kirjastot tulevat mukaan yhteishankintaan Linnea2-konsortiosta ja konsortion ulkopuolelta.

 

Tilanne keväällä 2008: Kaukopalveluohjelmiston hankintaprojekti etenee. Kaukopalveluohjelmistosta on saatu kaksi tarjousta ja esitys ohjelmiston valinnasta tehdään syksyyn mennessä. Ohjelmisto hankitaan Linnea2-konsortiolle, muiden kirjastosektorien mukaantuloa pohditaan myöhemmin.

  

E-aineistojen hankinta

Neuvosto edistää e-aineistojen käytön edellytyksiä yleisissä kirjastoissa ja kehittää yhteistyötä etenkin FinElibin kanssa. Lisenssipolitiikka on tärkeä asia ja sen suhteen yleisillä kirjastoilla on vielä paljon tekemistä. Esimerkiksi tarvitaan aineistoja, joihin on yhteinen valtakunnallinen lisenssi.

2011

15.4.2011 YKN-kokouksessa käsitellään esityslistan otsikon "DIgitaaliset aineistot ja kirjastot" alla, miten tulevaisuudessa pitäisi toimia, jotta e-aineistojen tarjonta turvattaisiin kansalaisille kirjaston kautta.

2010

Useassa kirjastossa on kokeiltu e-aineistojen lainausta erilaisilla lukualustoilal

2008

 

16.4.2008 Neuvoston kokous korosti yleisten kirjastojen kannalta tärkeitä verkkoaineistoja, joihin pitäisi saada yhteinen valtakunnallinen lisenssi. Lisäksi haluttiin selvitystä vähäkäyttöisistä aineistoista, joihin on kallis lisenssi, esimerkkeinä Elektra ja tieteellisten aikakauslehtien kirjasto Peri+.

  

Aineistojen digitointi

2008

12.5.2008 Snellmanin päivänä avattiin Suomen Michael-kulttuuriportaali. Tiedotteen mukaan  ”Kulttuuriportaali yhdistää Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen digitaaliset aineistot. Maamme muistiorganisaatioilla ei ole aiemmin ollut yhteistä valtakunnallista verkkopalvelua. Suomen kulttuuriportaali on yksi 19:sta Euroopassa avatuista MICHAEL-portaaleista, joista tullaan keräämään tietoa monikieliseen yhteiseurooppalaiseen MICHAEL-portaaliin.”

- Michael-kulttuuriportaali verkossa.

 

2007

 

23.10.2007 Neuvoston kokous: Syyskokouksessa Mikkelissä käsiteltiin digitointitilannetta. Kokouksessa esiteltiin Jyväskylän, Oulun ja Seinäjoen digitointihankkeet: aineiston valinta, rahoitus ja toteutus.

24.4.2007 Neuvoston kokous: Projektikoordinaattori Minna Kaukonen kansalliskirjastosta puhui neuvostossa aiheesta i2010: Digital Libraries Initiative Suomessa. Todettiin, että yleisissä kirjastoissa on yleisöä kiinnostavia aineistoja, joita Kansalliskirjastossa ei ole tai jotka eivät ainakaan ole Kansalliskirjaston digitointiohjelman prioriteettijärjestyksen kärkipäässä. Näitä on OPM:n hakeavustusten tuella jonkin verran toteutettu.

Kirjastojen digitoimia aineistoja:

- Mikaela
   

Musiikin saatavuus yleisissä kirjastoissa

- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikki/

2011

 

Keväällä 2011 alkaa musiikkikirjastojen valtakunnallisen verkkopalvelun suunnittelu.
Lisätietoja Intervallin numerossa 4/2010

 

Helmikuu 2011 Labs.kirjastot.fi -projektin kehittämä Pinkka.kirjastot.fi-musiikkihaku avattiin julkiseen betatestaukseen. Pinkan haun ytimessä on HelMet-kirjastojen viime kesänä vapautetut noin 160 000 musiikkiaiheista MARC-tietuetta.
Pinkka - http://pinkka.kirjastot.fi

 

2009

 

Musiikin verkkojakelu: OPM:n rahoittamana käynnistyi Helsingin kaupunginkirjaston toimesta projekti, jossa suunnitellaan valtakunnallinen, kirjastojärjestelmäriippumaton palvelukonsepti musiikin verkkojakeluun.

Tavoite jakaantuu kolmeen pääkohtaan:

·         digitaalisen musiikin jakelutekniikoihin

·         sen ratkaisemiseen, kuinka palvelu voidaan yhdistää eri kirjastojärjestelmiin

·         sen suunnitteluuun, kuinka palvelu voidaan integroida muihin kirjastoissa tuotettuihin sisältöihin.

 

2008

 

17.9.2008 YKN:n kokouksessa keskusteltiin musiikin varastoinnista ja todettiin, että OPM on luvannut ratkaista asian vielä tämän vuoden puolella. OPM ja Varastokirjasto ovat käsitelleet asiaa syyskuun kokouksessaan ja Varastokirjasto on velvoitettu tekemään esityksen 3.10.2008 mennessä.

Sihteeri kertoi, että pääkaupunkiseudun kirjastot ovat käyneet alustavia neuvotteluja Sonyn kanssa heidän tuotantonsa saamiseksi kirjastojen kautta asiakkaiden käytettäväksi. Neuvottelut ovat vielä kesken. Neuvosto seuraa tilanteen kehittymistä ja valmistautuu valtakunnallisen linjauksen tekemiseen, jos Sonyn tai vastaavien musiikin levittäjien musiikin verkkokuuntelu saa jalansijaa kirjastoissa. Tärkeätä olisi löytää yhteinen toimintapolitiikka kirjastoissa. Tavoitteena voisi olla myös yhteinen kirjastolisenssi.

 

7.4.2008 Varastokirjaston johtokunnan ja Opetusministeriön välisessä neuvottelussa sovittiin, että vanhan musiikkiaineiston luettelointi- ja varastointitilanne ratkaistaan vuoden 2008 aikana tavalla tai toisella.

   

Tekijänoikeuslainsäädäntö

Opetusministeriö on käynnistänyt tekijänoikeusjärjestelmän ja tekijänoikeuslainsäädännön yleistä arviointia koskevan keskustelu- ja kuulemismenettelyn, minkä johdosta asia on taas aktualisoitunut.

20.3.2007 Työvaliokunnan kokous: Työvaliokunta päätti nimetä Kirjastoalan tekijänoikeustyöryhmään neuvoston edustajaksi Maarit Helenin.

Työvaliokunta päätti nimetä Kansalliskirjaston pyynnöstä edustajan kirjastoalaa edustavaan 4-5 hengen tekijänoikeusneuvotteluryhmään. Pyynnön taustalla on vuoden vaihteessa voimaan tullut tekijänoikeuslain muutos. Edustajaksi nimettiin Heikki Poroila.

 

20.3.2007 Sektoreitten yhteiskokous: Päätettiin antaa yhteinen lausunto OPM:n 1.3.2007 julkaisemasta keskustelumuistiosta Tekijänoikeuden suuntaviivoja. Muodostettiin työryhmä valmistelemaan lausuntoa. Yleisten kirjastojen edustajaksi työryhmään nimettiin Maarit Helén Tampereelta.

 

27.2.2007 Ministeriö järjesti tekijänoikeuden kehittämistä koskevan keskustelutilaisuuden ja julkisti samalla keskustelumuistion "Tekijänoikeuden suuntaviivat". 1.3. ministeriön pyysi asiasta kiinnostuneita esittämään kirjallisesti näkökohtia tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisestä. Määräaika (pidennetty) lausuntojen antamiselle on 1.6.2007.

  

Suodatin- ja esto-ohjelmat

Kirjastoseura on opetusministeriön rahoituksella tutkimassa suodatin- ja esto-ohjelmien käyttöä yleisissä kirjastoissa. Väliaikatulosten mukaan tilanne on oletettua kirjavampi. Monessa kunnassa kirjaston koneita suodatetaan osana kunnan yleistä suojausjärjestelmää, eikä kirjastolla ole asiassa sananvaltaa. Muitakin ongelmakohtia on. Neuvosto odottaa tulosten valmistumista ja ottaa asiaan kantaa mikäli aihetta on.

17.9.2008 YKN käsitteli kannanottoa, jossa ” Suomen kirjastoseuran hallitus katsoo, että esto- ja suodatinjärjestelmien käyttö kirjastoissa ei ole suositeltavaa. Kirjaston perustehtävä on turvata kansalaisten vapaa pääsy tietoon ja tukea sananvapautta”. Neuvosto on samaa mieltä Suomen Kirjastoseuran hallituksen kanssa.
Ks. lausunto 19.6.2008: Esto- ja suodatinjärjestelmät yleisissä kirjastoissa

 

3.6.2008 Kirjastoseura piti tiedotustilaisuuden Lasipalatsin Kohtauspaikalla. Tilaisuudessa julkistettiin Taru Björkmanin selvitys suodattimien käytöstä yleisissä kirjastoissa. Selvityksessä myös testailtiin suodatinohjelmia. Selvityksen mukaan yli puolet kirjastoista rajoittaa internetin sisältöjä ja ohjelmat estävät pornografiaa, huonommin väkivaltasisältöjä. ”Suojelua vai suodatusta?” raportin voi lukea verkosta osoitteesta:
http://suomenkirjastoseura.fi/etusivu/seura/mediakasvatus/suodatus_raportti.pdf

 

Maksupolitiikka yleisissä kirjastoissa

Yleisten kirjastojen noudattama maksupolitiikka on kirjavaa. Asiakkaiden on vaikea ymmärtää suuria kuntakohtaisia vaihteluita, jotka ovat tulleet tutuiksi, kun entistä useammat asioivat muissakin kuin asuinkuntansa kirjastossa. Myös kimppojen sisällä on vaihtelua. On ilmennyt tarvetta selvittää maksupolitiikan vaihtelua ja sen perusteita. Neuvosto tukee selvityksen tekemistä, jonka jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä.
 

Resurssit

Kirjastopalveluiden vaikuttavuus ja tuottavuuden mittaaminen

Kirjastopalveluiden vaikuttavuus ja tuottavuuden mittaaminen on laaja alue ja vaatii monenlaisia selvityksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti oman työryhmän selvittämään kirjastotoiminnan kansallisia laatukriteereitä ja vaikuttavuuden mittaamista.

Kirjastosektoreitten yhteinen Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmä Arwi perustettiin vuonna 2010:
- https://wiki.helsinki.fi/display/arvi/Arwi

2011

13.5.2011 julkaistiin tutkimus Ruotsin kirjastojen mielikuvasta myös ei-käyttäjien keskuudessa. Ruotsin kirjastoseura on tutkituttanut kirjaston merkityksiä käyttäjien, ei-käyttäjien ja kirjaston henkilökunnan keskuudessa. Tutkimusta kannattaa tutkailla silläkin silmällä, että Suomessa keskustelua on käyty käyttäjien, kirjastolaisten, kirjastojohdon ja kirjastolle välinpitämättömien mahdollisesta mielikuva sekaannuksesta. Puhummeko edes samasta asiasta kun puhumme kirjastosta?
- Tutkimus verkossa (pdf) Olika syn på saken: Folkbiblioteket bland användare, icke-användare och personal

4.2.2011 julkaistiin Yleisten kirjastojen laatusuositus. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Yleisten_kirjastojen_laatusuositus.html

2010

 

Toukokuussa 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetta työryhmä jätti raporttinsa kommentoitavaksi. Kommenttejen ja lausuntojen jälkeen raportti julkaistaan OKM:n julkaisusarjassa.

 

2009

 

18.5.2009: Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys yleisten kirjastojen toiminnan kansallisiksi laatukriteereiksi sekä toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö on kutsunut kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulinin opetusministeriön kulttuuriyksiköstä ja varapuheenjohtajaksi kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekin samasta yksiköstä. Työryhmän kutsuttuna sihteerinä toimii sivistystoimentarkastaja Marjariitta Viiri Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Työryhmän toimikausi on 11.5.2009–31.12.2009.

Lue lisää

 

 

Yleisille kirjastoille valtion budjetissa suunnatut resurssit

Kirjastoseuran lausunnot:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot

Vaikuttaminen päätöksentekijöihin: Alan tärkein lobbausjärjestö on Suomen kirjastoseura, mutta myös neuvosto tehostaa yleisten kirjastojen resursoinnin seurantaa ja lisää näissä asioissa yhteistyötä kirjastoseuran kanssa.

Yleisille kirjastoille on Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007–2011 asetettu sellaisia verkkopalveluitten kehittämistavoitteita, jotka edellyttävät lisärahoitusta. Toisaalta pääosa periaatepäätöksessä mainituista asioista sisältyy neuvoston verkkostrategiaan.

 

2011

 

8.3.2001 Kirjastoseuran vaalivaatimus: 100 miljoonaa euoa kirjastoille!
Kirjastoseura luovutti valtiosihteeri Marcus Rantalalle Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vetoomuksen kirjastojen päivittämisestä 2020-luvulle.
Lue koko vetoomus.

2009

23.1.2009 "Lausunto elvytysrahoista": Suomen kirjastoseura  esittää, että kirjastojen perustamishankkeisiin tarkoitettua määrärahaa korotetaan, jotta kiireisimmät peruskorjaushankkeet kyetään aloittamaan mahdollisimman pian. Taantuman ja rakennusalan työllisyysnäkymien jyrkän muutoksen takia Suomen kirjastoseura pitää tärkeänä panostusta elvyttäviin toimenpiteisiin kuten kirjastojen peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen.
Ks. lausunto kokonaisuudessaan

 

2008

 

7.8.2008 Suomen Kirjastoseuran kannanotto "Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitukseen saatava huomattava tasokorotus": Yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin varattu määräraha valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2009 on riittämätön. Suomen kirjastoseura vaatii, että määrärahaan on saatava huomattava tasokorotus.

Neuvosto yhtyi Suomen kirjastoseuran 7.8.2008 kannanottoon ”Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitukseen saatava huomattava tasokorotus”.
Ks. kannanotto

 

2007

 

24.10.2007 Suomen kirjastoseura on antanut Valtiovarainvaliokunnan Sivistys- ja tiedejaostolle lausunnon Hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2008 tulo- ja menoarvioksi. Kirjastoseura esittää lisärahoitusta sekä kirjastojen perustamiskustannuksiin (1,5 milj. €) ja kirjastojen vuorovaikutuksellisten ja yhteisöllisten verkkopalveluiden (Kirjasto 2.0:n) kehittämiseen (3 milj. €).

  

Lainauskorvausjärjestelmä

Neuvosto pyrkii vaikuttamaan siihen, että Euroopan neuvoston vaatiman lainauskorvausjärjestelmän edellyttämä seurantajärjestelmä on kirjastojen kannalta hyväksyttävissä, ja että järjestelmän pystyttämiseen tarvittaviin kustannuksiin saadaan keskitettyä rahoitusta.

16.4.2008 tilanne: OPM:n toimeksiantoselvitys lainauskorvausjärjestelmän tilastoinnista kirjastojärjestelmien näkökulmasta on valmistunut. Selvitys on annettu tekijänoikeusjärjestöille, jotka määrittävät tarvittavat lainauskertojen ala- ja ylärajat. OPM vastaa jatkossa keskitetysti lainauskorvausjärjestelmän toimivuudesta yleisten kirjastojen kannalta Euroopan neuvoston vaatimalla tavalla.

 

8.10.2007 tilanne: Sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallituksesta on o.t.o. tekemässä OPM:n toimeksiannosta selvitystä siitä, mikä on kirjastojärjestelmien näkökulmasta tilastojen saamiseksi nykyisin mahdollista, ja tarvitaanko joitakin muutoksia. Yleisenä tavoitteena on, että korvausjärjestelmän edellyttämä raportointi olisi kirjastojen kannalta mahdollisimman vaivatonta.

 

Henkilöstö

Neuvosto päätti ottaa toimintasuunnitelmaan uudeksi seurattavaksi asiaksi Resurssit -teeman alle Henkilöstön. Keskeisiä asioita ovat henkilöstön pätevyyteen liittyvät lainsäädännölliset asiat, kirjastoammattiin liittyvä monipuolinen osaaminen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdön vaikutukset kirjastokentällä.

16.4.2008 neuvoston kokous:

Kelpoisuusvaatimukset: keskusteltiin OPM:ssä valmisteilla olevasta asetuksen muutoksesta ”Yleisten kirjastojen henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista”. Verkossa olevaan luonnosehdotukseen asetuksen muutoksesta on pyydetty kommentteja kirjastokentältä 21.4.2008 mennessä.

 

Isojen kirjastojen (Pääkaupunkiseutu, Turku, Kuopio) mielestä kelpoisuusvaatimuksissa olevat prosenttiosuudet kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta koettiin ongelmalliseksi. Etenkin prosenttiosuuksiin perustuvat vaatimukset kirjastoalan perus- tai ammattitutkinnosta koettiin tuovan hankaluuksia, sillä kirjastoissa on paljon sellaisia tehtäviä (esim. logistisia), joissa ei tarvita kirjastoammatillisia opintoja. Kelpoisuusvaatimukset nähtiin myös uhkana virkojen lakkauttamiselle eläkkeelle poistuvien myötä, esim. kuntaliitostapauksissa (Hämeenlinna).

Tampereella tilanne on toinen, sillä ammatillisesti päteviä on tarjolla runsaasti.

 

Pienet kirjastot näkevät luonnosehdotuksen kelpoisuusvaatimukset toisin, sillä niiden avulla turvataan kirjastotoiminnan jatkuvuus. Lapissa suhtaudutaan myös uusiin kelpoisuusvaatimuksiin myönteisesti.

OPM:n kelpoisuusvaatimusten lausuntoluonnos verkossa löytyy osoitteesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/liitteet/Lausuntoversio_asetus.pdf

 

Osaamiskartoitukset: useassa kirjastossa on tehty osaamiskartoituksia ja ne päätettiin ottaa seurattavien asioiden listalle.

 

21.3.2011 Vaikuttavuuden arviointiryhmän hyväksymä esitys kirjastotoiminnan arvioinnissa käytettäväksi mittaripaketiksi: (pdf-tiedosto)