Kirjasto- ja palveluverkkoselvitykset, seutukirjastot, asiakaskyselyt
2011
25.11.2011 julkaistiin "Yhdessä tuumataan"
Etelä-Pohjanmaan kirjastot tekevät paljon yhteistyötä myös muiden toimijoiden kuin toisten kirjastojen kanssa. Tämä käy ilmi Mervi Heikkilän ja Teemu Jousmäen laatimasta alueellisesta arviointiraportista "Yhdessä tuumataan" Etelä-Pohjanmaan yleisten kirjastojen tekemä yhteistyö muiden kuin toisten kirjastojen kanssa.
Yhteistyön arviointi toteutettiin lokakuun 2011 aikana kyselynä, johon vastasi kaikkiaan 21 kirjastonjohtajaa tai lähikirjaston esimiestä Etelä-Pohjanmaalta.
Vastausten mukaan kuntien sisällä yhteistyö sujuu pääsääntöisesti hyvin. Jokainen kirjasto tekee yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa. Kunnan sisäisen yhteistyön kustannusvastuiden jakamisessa sen sijaan on vielä paljon parantamisen varaa. Vain kolme vastaajaa ilmoitti, että heillä on olemassa kustannustenjakosopimus. Yhteistyön muotoja olivat esimerkiksi näyttelyt, satutuokiot, teatteriesitykset, lukupiirit, kirjavinkkaus ja askartelu.
Yli 60 prosenttia vastaajakirjastoista kehittää palveluita yhteistyössä asiakkaittensa kanssa. Kuitenkin vain 22 prosenttia vastaajista kertoi kehittäneensä kirjaston esteettömyyttä yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa.
Kirjastot kertovat tekevänsä yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa. Eniten järjestettiin tapahtumia ja näyttelyitä. Yritysten kanssa ei yhteistyötä ole, lukuun ottamatta kirjakauppoja. Valtion viranomaisten, erityisesti ELY -keskuksen, kanssa yhteistyötä on lähes kaikilla.
Yhteistyön lisäämistä kannattivat kaikki vastaajat. Rahan- ja ajanpuute sekä henkilöstön- ja tilanpuute koettiin yhteistyön suurimmiksi esteiksi.
- raportti verkossa (pdf)
15.11.2011 julkaistiin Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan päivitetyt periaatteet.
Muutoksia tuli erityisesti kotiseutuhenkilön määritelmään ja kokoomateosten hankintaan. Raportit ja opinnäytteet hankitaan digitaalisessa muodossa. Maakuntakokoelmaan ei hankita jatkossa Keski-Suomen kuntien toimintakertomuksia, vaan ne löytyvät kuntien omista arkistoista tai kuntien verkkosivuilta.
- raportti verkossa (pdf)
14.9.2011 julkaistiin Jyväskylän kaupunginkirjaston - Keski-Suomen maakuntakirjaston Asiakaskysely 2011.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa - Keski-Suomen maakuntakirjastossa toteutettiin 26.4.-15.5.2011 asiakaskysely, jonka tavoitteena oli saada tietoa kirjaston käytöstä sekä asiakkaiden kokemuksista ja näkemyksistä kirjastosta.
Vastaajista lähes puolet ilmoitti asioivansa kirjastossa viikoittain. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat lainaavansa, palauttavansa tai uusivansa aineistoa kirjastokäynneillään. Lisäksi kirjastoon tullaan lukemaan lehtiä, selaamaan uutuuksia, lukemaan kirjoja tai käyttämään tietokoneita. Kirjasto on myös suosittu ajanviettopaikka.
Kirjaston kokoelmia pidettiin monipuolisina, kiinnostavina, riittävinä ja uutuuksia hyvin tarjoavana. Kirjaston asiakaspalveluun oltiin pääsääntöisesti erittäin tai hyvin tyytyväisiä.
Tulevaisuuden kirjastotilojen toivottiin olevan kiireettömiä ja rauhallisia paikkoja ilman hälinää. Kirjaston palveluista tärkeimmiksi koetaan henkilökohtainen opastus kirjastonkäytössä
sekä tiedonhaussa, luku- ja työskentelytilat, lapsille ja nuorille suunnatut tapahtumat, kotipalvelu sekä erilaiset verkkotiedonhaun ja tietokantojen opastukset, myös verkossa tehtävä kirjojen ja muiden aineistojen esittely.
- raportti verkossa (pdf)
14.9.2011 valmistui Kirjastotyön eettiset periaatteet -julkaisu.
Kirjastotyön eettiset periaatteet on tarkoitettu eettiseksi ohjenuoraksi julkisissa kirjastoissa ja tietopalveluissa työskenteleville ammattilaisille.
Julkaisuun on koottu eettisiä ohjeita, jotka jokaisen kirjastoammattilaisen tulisi ottaa työssään huomioon. Kolmikielinen julkaisu on postitettu kaikkiin Suomen kirjastoihin hyödylliseksi työvälineeksi kaikille kirjastoammattilaisille.
Julkaisun on laatinut Kirjastoalan etiikkatyöryhmä, jonka toimeksiantajina olivat Suomen kirjastoseura, Finlands svenska biblioteksförening ja Suomen tieteellinen kirjastoseura. Kirjastotyön eettiset periaatteet löytyvät myös pdf-muodossa kaikkien kolmen kirjastoseuran nettisivuilta, mistä ne voi tulostaa.
- julkaisu verkossa
22.7.2011 julkaistiin Tomi Virtasen opinnäytetyö: Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston palvelujen käyttö ja kehittäminen.
Kuvaus: Tomi Virtanen teki opinnäytetyönsä Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston palvelujen käytöstä ja kehittämisestä. Asiakaskysely toteutettiin Kokkolan kirjastoissa ja internetissä 1.9. - 1.11.2010. Vastauksia kertyi 507. Tuloksia käytetään osana kirjaston strategiaa.
Asiakaskyselyllä haluttiin tietää
- ketkä käyttävät Kokkolan kirjastoa
- mitä palveluja käytetään ja
- miten palveluja halutaan kehitettävän.
Kyselyssä selvisi, että Kokkolan kirjastossa lainaus on säilyttänyt suosionsa. Tilojen muu viihdekäyttö on vahvassa kasvussa. Kirjaston nykytilaan ollaan tyytyväisiä ja tulevaisuudessa kirjaston toivotaan säilyvän nykyisen kaltaisena. Opinnäytetyössä tuli esille myös pienempien asiakasryhmien näkökulmia, joita voidaan hyödyntää kirjastopalveluiden kohdentamisessa.
Lisätietoja www-osoitteesta:
- https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25790/Virtanen_Tomi.pdf?sequence=1
27.6.2011 julkaistiin Iina Juutisen opinnäytetyö: Liikettä tilassa: Porin kaupunginkirjaston lastenosaston käyttö.
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman opiskelija Iina Juutinen on tehnyt opinnäytetyön Porin kaupunginkirjaston lastenosaston käytöstä. Työssä kartoitettiin nuorten asiakkaiden ominaisuuksia ja tapoja käyttää kirjastoa. Menetelmänä käytettiin pääasiassa havainnointia.
Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan Theseuksessa:
- https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32019/Juutinen_Iina.pdf?sequence=1
12.5.2011 julkaistiin Sami Serolan ja Pertti Vakkarin tutkimus: Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa; tutkimus kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä.
Tulosten perusteella kirjasto hyödytti eniten kirjallisuuden hankinnassa sekä vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa. Muiden kanavien käyttötiheyden ei havaittu vähentävän kirjastonkäyttöä tai hyötykokemuksia. Ne jotka käyttivät usein muita kanavia tietyllä elämänalueella, kokivat myös kirjastopalvelut hyödyllisiksi vastaavassa tarkoituksessa.
- Tiivistelmä OKM:n sivuilla
- julkaisu (pdf)
Toukokuu 2011: Joensuun seutukirjaston kokoelmien arviointi.
Joensuun seutukirjaston kaikkien kirjastojen ja osastojen kokoelmat ilman laitoskirjastoja ja kirjastoautoja on käyty läpi raportissa. Maakunta- ja kotiseutukokoelmien selvitys on tehty jo vuonna 2007. Aineistolajeista mukana olivat aikuisten ja lasten kirjat, musiikkiäänitteet, elokuvat, äänikirjat ja kielikurssit. Arviointia edelsi kokoelmien kartoitus vuosien 2008 ja 2009 tilastotietojen avulla. Selvitystyö tehtiin suurimmaksi osaksi omana työnä. Loppuvaiheessaan työ liittyi Itä-Suomen kirjastojen arviointihankkeeseen. Vuoden 2010 lopulla työtä laajennettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla hankkeella Iso luuta ja pikku piika. Sen aikana tehtiin 16 palvelupisteen kokoelmien vertaisarviointia.
Raportti sisältää itsearvioinnin lisäksi toimenpidesuosituksia kokoelmien kehittämiselle. Jatkossa Joensuun seutukirjastossa määritellään vuosittaiset tavoitteet kokoelmatyölle. Tämän vuoden tavoitteet löytyvät myös samalta verkkosivulta.
Lisätietoja www-osoitteesta:
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/kokoelmatjatiedonhaku/kokoelma.htx
Maaliskuu 2011: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2010.
- Julkaisu verkossa - maakuntakirjastoja koskeva osuus sivuilla 159-172.
28.2.2011 julkistettiin Uuden Oulun aluekirjastomalli.
Monikuntaliitospäätöksen jälkeen työryhmä otti näkökulmaksi kehittää uuteen Ouluun aluekirjastomalli siten, että kirjastopalvelut tukevat perustehtäviensä lisäksi monimuotoisuudellaan hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Työryhmän esitys pohjautuu aluemalliin, jossa asukkaiden tarvitsemat eri toimialojen ja viranomaisten palvelut kootaan uuden Oulun neljälle alueelle hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle, ihmisten luonnollisten kulkuväylien varrelle. Kehittämistyössä huomioidaan alueiden erityispiirteet. Tulevaisuuden tilaratkaisuilla luodaan edellytykset monitoimikeskuksille, joista muodostuu alueiden asukkaiden yhteisöllisiä olohuoneita ja joissa tarjotaan kirjasto- ja muiden palveluiden lisäksi mahdollisuudet järjestää mm. erilaisia tapahtumia ja muuta toimintaa. Tilojen muunneltavuus ja resurssien yhteiskäyttö luovat pohjan monipuolisille ja aukioloajoiltaan joustaville kulttuuri- ja monitoimikeskuksille.
- Julkaisu verkossa
23.2.2011 julkaistiin Esko Lukkarisen teos "Lainsäädäntö ja kirjastojen arki; Yleiset kirjastot".
Tiivistelmässä sanotaan: Kirjaston henkilöstö joutuu arkipäivän työssään entistä useammin haastaviin asiakaspalvelutilanteisiin, joissa tarvitaan lainsäädännön tuntemusta asiakkaiden lainmukaisen ja laadukkaan palvelun ja toisaalta henkilöstön oman oikeusturvan varmistamiseksi. Tämä julkaisu perustuu kirjaston henkilöstön alueellisissa täydennyskoulutustilaisuuksissa vuosina 2009–2010 pidettyihin luentoihin. Lähtökohtana esitykselle ovat ne käytännön laintulkintatilanteet, joita henkilöstö joutuu työssään kohtaamaan. Tämän vuoksi julkaisussa on runsaasi havainnollistavia oikeustapauksia. Julkaisussa on kolme päälukua, joista ensimmäinen käsittelee ihmisten perusoikeuksien huomioon ottamista kirjaston toiminnassa, toisessa perehdytään hyvän hallinnon perusteisiin ja kolmannessa käsitellään kirjaston ja asiakkaan välistä asiakassuhdetta. Liitteeseen on otettu esimerkkejä kirjastoja koskevista oikeustapauksista.
- Julkaisu verkossa
Helmikuu 2011:Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi -loppuraportti.
"Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi" on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka avulla luotiin Kyyti-kirjastoille yhteiset varastointi- ja poistoperiaatteet. Tavoitteena oli helpottaa henkilökunnan työtä poisto- ja varastointiharkintaa tehtäessä sekä jakaa tietoa hyvistä käytännöistä. Hankkeessa kartoitettiin Kyyti-kirjastojen varastojen nykytila ja sovittiin työnjaosta kirjastojen, maakuntakirjaston ja Varastokirjaston kesken.
Hankkeen projektityöntekijä ja selvityksen laatija on Maria Bang. Tehty selvitys kohdistuu aikuisten aineistoon ja lehtiin, seuraavaksi luodaan vastaavat yhteiset säännöt lasten aineistolle.
Hankkeen loppuraportti on luettavissa osoitteessa:
- http://www.kyyti.fi/sites/default/files/Kyytikirjastojen_kokoelmat_elaviksi_loppuraportti.pdf
Lisätietoja hankkeen ohjausryhmältä: Aino Satama (aino.satama@hamina.fi), Anne Ruonala (anne.ruonala@kotka.fi), Terttu Eloranta (terttu.eloranta@kouvola.fi)
Helmikuu 2011: Tule tule hyvä tieto! Jyväskylä kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä.
Tule tule hyvä tieto! on vasta julkaistu Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä Jyväskylässä. Sen ovat toteuttaneet Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto, Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ao-kirjasto ja Jyväskylän yliopiston kirjasto.
Tule tule hyvä tieto! -suunnitelma on Jyväskylän tiedonhankinnan opetusta antavien kirjastojen ja Jyväskylän kaupungin opetuspalvelujen yhteisvoimin luoma strategia siitä, miten tiedonhaun opetusta järjestetään ja miten se voidaan paremmin huomioida opetussuunnitelmissa.
Tavoitteena informaatiolukutaitoisempi jyväskyläläinen vuonna 2015.
- https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26537
2010
31.12.2010: julkaistiin Yleisten kirjastojen yhteisluettelotyöryhmän raportti 2010.
- lue koko raportti
6.9.2010: julkaistiin Anna Viitasen selvitys: Perussuunnitelma yleisille kirjastoille MARC 21 -formaattiin siirtymiseksi.
Kirjastonhoitaja Anna Viitanen Turun kaupunginkirjastosta teki selvityksen Yleisten kirjaston neuvoston toimeksiannosta, jotta kirjastot saisivat yhteisiä toimintatapoja ottaessaan MARC 21 -formaatin käyttöön.
- lue koko selvitys
2.9.2010: Lapin kirjastojen markkinointi- ja verkkopalveluhanke
Hankkeesta voi lukea KirjastoWikissä
- http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Markkinointi-_ja_verkkopalveluhanke_Lapin_kirjastoissa
Lisätietoja hankkeesta antaa projektityöntekijä Marjo Perälä.
Toukokuu 2010: Peruspalvelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella 2009.
Taloudellinen taantuma lisää yleensä kirjastojen käyttöä kuten edellinen lama osoitti. Kirjastoissa opiskellaan ja vietetään vapaa-aikaa entistä enemmän. Kirjastojen lainaus ei enää välttämättä lisäänny kuten edellisen laman aikana. Kirjastoilla voi jatkossa olla merkittävämpi rooli syrjäytymisen ehkäisijänä ja kirjastotilan merkitys kohtaamis- ja tapahtumapaikkana voi kasvaa. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu itsestään , vaan ne asettavat haasteita sekä kirjastoille, että kirjastotilojen ylläpitäjille. Miten kirjastotiloja muutetaan vetovoimaisiksi, houkutteleviksi, tehokkaaseen käyttöön ja aukiolot asiakkaita palveleviksi, ovat kysymyksiä, joihin tulevaisuudessa perätään vastauksia.
- Lue lisää täältä
Toukokuu 2010: Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2009
Miten toteutuu kirjastotilasuositus eteläisen Suomen yleisissä kirjastoissa? Miten kirjastotiloja käytetään? Millaisia ovat kirjastotilojen kustannukset?
Näihin kysymyksiin on etsitty vastausta Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisussa Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2009. Kirjastotoimen arviointikohteena olivat kirjastotilat ja niiden käyttö Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-alueiden kunnissa.
Koko raportti on luettavissa ESAVIn internet-sivuilla (s. 170 alkaen: Kirjastotilat ja niiden käyttö).
Tiivistelmä:
Arviointikohteena olivat entisen Etelä-Suomen läänin yleisten kirjastojen tilat ja niiden käyttö. Kirjastotilojen pinta-ala on keskimäärin kasvanut ja kunto parantunut kymmenen vuoden aikana. Kirjastojen pinta-alasuositus on vähintään 100 m2. Joka toinen kunta saavutti tämän suosituksen entisessä Etelä-Suomen läänissä. Vaikka tilaa olisi riittävästi, niin kirjastopalvelujen saatavuus on heikentynyt, koska aukiolotunteja on vähennetty ja niiden sijoittelu ei vastaa asiakkaiden tarpeita.
Tilojen käyttö on muuttunut palvelujen muuttuessa. Koska kirjasto on merkittävä syrjäytymisen ehkäisijä kunnassa, kirjastotilojen pitää olla mahdollisimman paljon kuntalaisten käytössä. Siksi kirjastojen on arvioitava ennakkoluulottomasti tilankäyttöään ja muutettava sitä tarpeen mukaan monipuolisemmaksi Muiden palvelujen läheisyys, alueen toimijoiden yhteistoiminta ja aukioloaikojen lisääminen tehostavat kirjastotilojen käyttöä.
Kirjastotilojen turvallisuudessa ja esteettömyydessä on kehitettävää. Kirjastojen on oltava mukana kunnan valmiussuunnitelmassa ja harjoiteltava hätätilanteiden varalta. Joka toisessa kirjastotilassa on tehty kuntoarvio ja näistä joka viidennessä kirjastossa on havaittu vikoja, pääasiassa kosteusongelmia. Kunnat voivat ehkäistä terveysongelmia ja säästää rakennus- ja korjauskustannuksissa, kun kirjastotilojen kuntoa seurataan ja havaitut viat korjataan ajoissa.
Kirjastotilojen ja –autojen uusimistarve on jatkuvaa, siksi valtionavustuksen kirjastojen perustamishankkeisiin on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla. Tilakustannuksilla on iso osuus kirjastojen toimintamenoista. Lähes joka toisessa kunnassa kirjastotilojen osuus kirjaston kokonaismenoista on vähintään viidennes tai enemmän. Tilakustannusten seuranta ja vertailtavuus paranee, kun opetusministeriön kirjastotilastotietokantaan lisätään tieto kirjaston tilakustannuksista.
2009
24.11.2009: Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston seutuselvitys
Työn taustalla on maakuntakirjaston vuonna 2008 Opetusministeriöltä saama avustus "Alueellisesti" -hankkeelle. Seutuselvityksen teki Satu Salmela yhdessä Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston sekä muiden selvitykseen kuuluvien kirjastojen kanssa.
Työssä perehdytään Kokkolan kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston toiminta-alueen mahdolliseen seutuyhteistyöhön. Selvitystyö kartoittaa alueen kirjastojen toimintaa ja kehitystä, luo katsauksen nykyisiin toimintamuotoihin sekä tulevaisuuden odotuksiin. Edelleen työ tarkastelee edellytyksiä, joita kyseisellä toiminta-alueella voisi olla yhteistyön laajentamiseen alueellisesti. Selvityksessä esitellään myös erilaisia vaihtoehtoja seudullisen yhteistyön organisoimiseksi.
Selvitystyö koostuu kirjallisesta esiselvityksestä sekä sen pohjalta tehdystä kyselystä. Selvitys on toteutettu wiki-muodossa ja se löytyy Internetistä osoitteesta:
http://alueellisesti.wikispaces.com/
3.11.2009: Turun seudun Paras-hankkeeseen liittyvä Turun seutukirjastoselvitys
Selvitykseen osallistuivat Turun, Raision, Liedon, Kaarinan, Ruskon, Auran, Mynämäen, Paimion ja Sauvon kirjastot. Lisätietoja selvityksestä antaa selvitystyöryhmän puheenjohtaja Inkeri Näätsaari, varapuheenjohtaja Tiina salo ja sihteeri Susanna Sandell.
Turun seutukirjastoselvitys (.pdf)
17.8.2009: Raportti ikääntyneiden kirjastopalveluista Länsi-Suomessa.
Kuvaus: Hyvillä kirjastopalveluilla voidaan parantaa elämänlaatua
Kunnan väestörakenteen muutokset vaikuttavat myös kirjastojen toimintaan. Asiakaskunnan ikääntyminen tuo kirjastoille alueellisesti erilaistuvia ongelmia. Ikääntyvien asiakkaiden palvelutarpeita oli selvittänyt 40 % kirjastoista, useimmiten yleisen asiakaskyselyn yhteydessä. Kerättyä tietoa kirjastot ovat käyttäneet kokoelmien kehittämisen ja aineistojen valinnan tukena. Kirjastoista harvat ovat mukana kuntansa ikästrategiassa. Muutamilla paikkakunnilla on toteutettu ikääntyvien palveluja kehittäviä projekteja (Tampereella Luen sinulle ja T-seniorit, Kauhajoella Kirjaston mobiilikotipalvelu). Ikäihmisten kirjastopalvelujen erityistarpeet kaipaisivat valtakunnallistakin selvitystyötä.
Lue lisää:
http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F002508AE/$file/Ikaantyneiden_kirjastopalvelut_2009.pdf
10.7.2009: Raportti Joensuun seutukirjaston ja Juuan kunnankirjaston kotipalvelumallin kehittämisestä ja suunnittelusta.
http://www.jns.fi/dman/Document.phx?documentId=ac19009085131734&cmd=download
Rebekka Pilppulan sanoin: Raportissa on selvitetty, miten kirjaston kotipalvelua on hoidettu Jokunen-kirjastoissa, miten toimintaa voidaan kehittää ja löytyykö yhteistyökumppaneita kirjastolle. Hankkeen aikana käytiin keskusteluja alueen kuntien kotipalvelutyöntekijöiden kanssa ja sovittiin yhteistyön käynnistämisestä useassa kunnassa. Kirjastolle oli iloinen yllätys kuntien kotipalvelujen pääsääntöisesti yhteistyöhaluinen ja kiinnostunut asenne.
Lisäksi kartoitettiin kirjastojen kotipalveluasiakkaat ja huomattiin, että kaupunkimaisilla alueilla kotipalveluasiakkaita on suhteessa enemmän kuin maaseudulla. Kirjaston palvelut eivät ulotu tasapuolisesti koko alueelle. Erityisesti haja-asutusalueella asuvan vanhusväestön aktivoimiseen on kiinnitettävä huomiota markkinoimalla kirjaston palveluita kohderyhmälle sopivalla tavalla.
Ongelma eivät ole kirjastojen resurssit hoitaa laajempaa kotipalvelua kuin nyt, vaan saada potentiaaliset asiakkaat oikeiksi asiakkaiksi.
3.7.2009: Joensuun seutukirjaston suunnittelu ja aloitusvaiheista on ilmestynyt lähinnä kirjaston omaa tarvetta ajatellen raportti. Raportti on julkaistu vain sähköisessä muodossa seutukirjaston sivuilla. Raportissa on paljon nimiä ja yksityiskohtia, mutta toivottavasti seutuyhteistyön kehittämistä suunnittelevat löytävät raportista jotain mielenkiintoista.
Nyt kun aikaa on kulunut jo muutama vuosi, voi todeta kaiken menneen hyvin ja olemme tyytyväisiä toimintaamme. Suoritteiden valossa katsottuna myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä - vuosina 2007 ja 2008 lainaus kasvoi 2% molempina vuosina ja yhä olemme menossa lievässä noususuunnassa. Kävijöiden määrä kääntyi lievään nousuun viime vuonna.
http://www.jns.fi/dman/Document.phx?documentId=bg18409090314961&cmd=download
2008
19.12.2008: Lapin maakuntakirjastossa yhdessä Kittilän ja Kolarin kunnankirjastojen kanssa toteutettiin vuonna 2008 Syrjäseutujen kirjasto"auto"palvelut kotiovelle - hanke, johon saatiin rahoitus Opetusministeriöltä.
http://kirjasto.rovaniemi.fi/digi/kirjastoautopalvelut_kotiovelle.pdf
16.5.2008: saakka voi vastata Kansalliskirjaston organisoimaan kirjastojen asiakaskyselyyn. Kysely toteutetaan useissa yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, erikois- ja yleisissä kirjastoissa. Kansallisella asiakaskyselyllä selvitetään kirjastopalvelujen käyttöä, tärkeyttä sekä asiakastyytyväisyyttä. Kyselyn tulokset löytyvät osoitteesta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/asiakaskysely2008.html
Huhtikuu 2008: Suomen kirjastoseuran Kotipalvelu- ja laitoskirjastoryhmä (KoLa) tekee kyselyn selvittääkseen kotipalvelun ja laitoskirjastojen tilannetta.
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/kyselyt
3.4.2008: Kirjastoyhteistyö tiivistyy Varsinais-Suomessa nimellä: Vaski–Varsinais-Suomen kirjasto. http://varsi.vuodatus.net/
12.3.2008: Helsingin keskustakirjastoselvitys.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/keskustakirjasto/
3.1.2008: YHTEISTYÖSTÄ 1:een Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kirjastojen yhteistyön kehittäminen. Linkki
2007
27.12.2007: Satakunnan seutukirjastoselvitys.
http://www.pori.fi/kirjasto/seutukirjastoselvitys.pdf
Teemu Makkonen: Kirjastot, opiskelu ja sähköiset aineistot : selvitys sähköisten aineistojen etäkäytön tekniikoista ja niiden opiskelijoille tuomista mahdollisuuksista Keski-Suomessa.
http://www.jyvaskylankirjastot.fi/etakaytto.pdf
2.1.2007: Joensuun seutukirjasto aloitti toimintansa.
2006
Kainuun seutukirjastoselvitys: Yhteistyöllä Onnelaan
http://213.143.184.82/kirjasto/Kirjastoselvitys.htm
4.9.2006: Jyväskylän seutukirjastoselvitys:
http://www3.jkl.fi/kirjasto/julkaisut/seutukirjastoselvitys.pdf
25.1.2006: Joensuun seutukirjastoselvitys: Joensuun seutu
http://www.jns.fi/dman/Document.phx?documentId=gn08006140147108&cmd=download