Rekisteröidy Unohtuivatko tunnukset?
En ole pitänyt kädessäni e-kirjaksi usein kutsuttua uutta kirjastotarjoketta. En edes sellaisen lukemiseen tarkoitettua modernia tietolaitetta. Laitan silti sormeni soppaan, koska en halua Suomen kansan oppivan – varsinkaan kirjastojen opastuksella – puhumaan ”sähkökirjoista”, en edes ”sähköisistä kirjoista”. > Lue lisää
Kultaisella kahdeksankymmentäluvulla unelmoitiin yhdestä yhteisestä MUSA-tietokannasta, joka olisi yhdistänyt suomalaiset musiikkikokoelmat yhden dokumentointiprosessin ja hakujärjestelmän hellään huomaan. Unelmaan kuuluivat sekä tolkuttoman päällekkäistyön vähentäminen että dokumentoinnin tason nostaminen asiantuntemustyötä keskittämällä. > Lue lisää
Suomen eduskunta on hyväksynyt tekijänoikeuslain merkittävän muutoksen opetusministeriön valmistelemassa ja hallituksen/ministeri Tanja Karpelan vaatimassa muodossa. Tai melkein, kirkkomusiikin elävät säveltäjät kansanedustajien enemmistö sentään pani ruotuun eli nauttimaan edelleen työnsä tuloksista pelkästään henkisesti. > Lue lisää
Kun musiikin verkkojakelun varhaishistoriaa joskus 10-20 vuoden kuluttua kirjoitetaan, nimetäänkö ratkaisevan askeleen ottajaksi tietokonemaailman toisinajattelija Apple? Ainakin nyt, kesäkuussa 2005, tuntuu vahvasti siltä. Miksikö? Mitä juuri nyt on tapahtunut? > Lue lisää
Tekijän suojaksi säädetyt lait eivät ulotu ikuisuuksiin, vaikka siltä voi joskus tuntua. Tiukimmatkin säädökset Yhdysvalloissa ja Euroopassa lähtevät siitä, että tekijänoikeus raukeaa lopullisesti, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, ns lähioikeudet jo 20 vuotta aiemmin. > Lue lisää
Minulla oli jokin aika sitten tilaisuus kuulla Lounasvuoren Erkin ja Sarmelan Matin asiantuntevia suunnitelmia Tiedonhaun portin kehittämiseksi. Minä kun en näistä uusista tekniikoista ymmärrä mitään (luotan vain kollegojen optimismiin), en voinut estää ajatuksiani samalla vaeltamasta portista syvälle tiedonhakupyramidin uumeniin. Sinne, missä tavallisten kuolevaisten katseilta salassa luodaan taukoamatta bibliografista hakusyötettä, jonka pitäisi jalostua hakupäätteen tasolla järkevästi ja loogisesti toimivaksi järjestelmäksi. > Lue lisää
Monen kansalaisen käämit kärähtivät uutisesta, jonka mukaan kovalevyllisten digisovittimien hintaan lätkäistään päälle 15 euron hyvitysmaksu. Poikkeuksellisen äkäisessä keskustelussa on muistutettu laitteen yksipuolinen käyttötarkoitus televisionkatselun ajansiirtona ja kyselty, onko tällainen yksipuolinen maksujen lisääminen ollenkaan lain mukaista. > Lue lisää
Pohjoismaiden julkisista kirjastoista puhutaan usein yhdenmukaisena joukkona, vaikka ne todellisuudessa ovat kaikkea muuta kuin samasta puusta veistettyjä. Toisen perinteisen hokeman mukaan vain Tanskassa voi olla paremmat julkiset musiikkikirjastopalvelut kuin Suomessa. Ehkä on ollut, mutta kuinka kauan? Tuoreitten uutisten mukaan sikäläinen kulttuuriministeri Brian Mikkelsen on protesteista huolimatta pitänyt kiinni vaatimuksesta, jonka mukaan kirjaston CD-lainaukseen täytyy säätää karenssiaika. Olisiko ÄKT:n väki Suomessa lukenut tanskalaisia lehtiä? > Lue lisää
Herrat Sergei Brin ja Larry Page aikovat sijoittaa Googlen pörssilistautumisesta hankkimiaan satoja miljoonia dollareita hyvin. Heidän(kin) suurena unelmanaan on digitoida miljoonia kirjoja vapaaseen verkkokäyttöön. Ideahan ei ole lainkaan uusi, tähän asti on massamittaisen digitoinnin esteenä ollut aineistojen määrään nähden vähäiset käyttövarat, koska kirjojen digitointia ovat pääosin hoitaneet kirjastot. > Lue lisää
Historioitsijat tulevat kuvaamaan näitä 2000-luvun alkuvuosia vedenjakajana, jolloin kirjastojen palveluajatus siirtyi lopullisesti ihmisestä automaatioon. Kysymys ei ole niinkään koneiden määrästä vaan ideologiasta. Vielä 1980-luvulla uusi kirjastorakennus oli jokaisen kunnan kunnia ja komistus. Jokunen pytinki edelleenkin pystytetään ihan vain kirjastopalvelua varten, mutta kylmät tuulet puhaltavat jo Itämeren yli. > Lue lisää
Olen jo pitkään epäillyt, että ääniteteollisuuden vuosikausia jatkunut sota kuluttajia ja kansalaisia vastaan eskaloituu jossain vaiheessa täysimittaiseksi amok-juoksuksi. Uutiset Äänite- ja kuvatallennetuottajien (ÄKT) ehdotuksesta uusien levyjen 18 kuukauden karenssiajasta vahvistavat, että juoksuun on sillä suunnalla lähdetty, ja kädessä heiluu erittäin ruma ja vanhanaikainen ase. > Lue lisää
Kunnallisvaalien alla ovat myös kirjastoasiat päässeet valtamedioiden porstuaan. Hesari julkaisi ensin näyttävästi pääkaupunkilaisten ehdokkaiden kulttuurinäkemyksiä ja sitten Suomen kustannusyhdistyksen teettämän vaikuttajakyselyn tuloksia. Kirjakirjaston puolestapuhujat hehkuivat varmasti posket punaisina onnesta vielä viikkoja. Musiikkikirjastoväellä on aihetta synkänpuoleiseen jupinaan. > Lue lisää
Kerrankin olen purnaamatta, koska sanomani on perusolemukseltaan mieltä lämmittävä ja palkitsevaan ammatilliseen työhön kannustava. Olen nimittäin pahasti pihkassa vanhaan ja aikoinaan erittäin arvostettuun työvälineeseen, joka on tietokantojen maailmassa saanut uuden elämän ja mahdollisuuden. Tarkoitan viittauksia. > Lue lisää
Toimitusjohtaja Gugi Kokljuschkin (ex-Topmost) kirjoitti jokin aika sitten näyttävästi Helsingin Sanomissa kotimaisen äänitetuotannon turvaamisesta, tarvittaessa lainsäädäntöä kiristämällä. Tämä ei ollut sinänsä uutta, ääniteteollisuus on aina inhonnut vapaata kilpailua. Mutta puheenvuoron ajankohta oli kiinnostava, juuri nyt on ehkä jotain tapahtumassa juuri tuon kilpailun saralla. > Lue lisää
Marraskuussa 2003 ainakin minä hätkähdin. Kirjastolehden takakannessa ATP mainosti Juhania, uutta CD-levyjen kaikinpuoliseen käsittelyyn tarkoitettua automaattia. Mainosteksti hahmotti kuvaa automaatista, jonka avulla ihmisen välttämättömyys kirjastopalvelussa on likimain ratkaistu ongelma. > Lue lisää
Tekijänoikeusmaailmaa pidetään yleisesti totisena ja ikävänä: kapulakieltään kolistelevat juristit vääntelevät vaikeaselkoisia lakipykäliä saadakseen palkan maksavat teollisuusjohtajat nauramaan vilpittömästi ja pitkään matkallaan pankkiin. En väitä muuta, lisään vain löylyä. Mitä pahemmin tekijänoikeusteollisuus on pudonnut kulttuurievoluution kelkasta, sitä innokkaammin se on ahdistellut yksittäistä kansalaista ja kuluttajaa. Kun teollista piratismia - niitä oikeita rikollisia - ei saada kuriin halutuilla keinoilla (tuotteiden hintakilpailukyvyn parantamista ei haluta käyttää), kiusataan niitä heikompia. > Lue lisää
Suomessa on ollut hienosti toimiva kaukopalvelujärjestelmä, jonka avulla tiukan paikan tullen etsitty aineisto on saatu käyttöön vähän kauempaakin. Musiikin osalta palvelua on historiallisesti vaikeuttanut tiedon puute (vähätietoiset lainaustietokannat) ja kuljetettavan aineiston vaurioherkkyys (LP-levyt ja kasetit). 1990-luvun aikana oltiin taloudellisessa lamassa, CD-levy yleistyi musiikin perusformaatiksi ja atk-pohjaiset luettelot alkoivat tuottaa ajan tasalla olevaa tietoa myös musiikista. Tavara alkoi kiertää aivan uuteen malliin. > Lue lisää
Yleisradion taidemusiikkiohjelmisto löytyy nykyisin Classican syöneen Rondon loppusivuilta. Asia on sinänsä hieno, vain harvalla on aikaa/intoa/kestävyyttä istua radion ääressä odottamassa tärppiä 24 tuntia vuorokaudessa. Ohjelmatiedoissa on kuitenkin paljon sellaista, joka koettelee musiikin kaoottisuuden vähentämiselle elämänsä omistaneen lukijan hermoja. Viimeksi kirjoitin asiasta Intervallissa 4/2000, valitettavasti asiat eivät ole neljässä vuodessa parantuneet. > Lue lisää
Jo useamman vuoden ajan on kyselty, joko on äänilevyn (nykymuodossaan siis CD-levyn) kuolema koittanut. Yhdeltä suunnalta on painanut moderni viestintäteknologia, joka mahdollistaa jo nyt musiikin liikuttamisen verkossa ilman fyysisiä muovikiekkoja. Toisaalla on vaaninut levyteollisuuden monopolihintojen kätilöimä levyjen myyntimäärien laskusuunta kuin merkkinä kuluttajan vähentyneestä kiinnostuksesta. > Lue lisää
Teostory on säveltäjien tekijänoikeusjärjestö Teoston asiakaslehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Vuoden 2003 viimeinen numero sisältää useita kiintoisia ja/tai hiuksia nostattavia näkemyksiä. Tässä subjektiivisesti valittuja paloja niille, jotka eivät lehteä näe tai lue. > Lue lisää