”KÄTEVIN TAPA KOKEILLA UUTTA MUSIIKKIA ILMAN TALOUDELLISTA RISKIÄ”
Pääkirjaston musiikkiosaston kysely äänitteiden lainaajille 2005
1. Kyselyn tarkoitus
Tampereen kaupunginkirjasto hankkii ja tarjoaa lainattavaksi musiikkikirjallisuutta, nuotteja, musiikkiäänitteitä ja kuvatallenteita. Kirjaston ohella asiakkaiden käytettävissä on lukuisia muitakin musiikin välityskanavia, mutta mikä on kirjaston paikka niiden joukossa?
Tampereen musiikkiosastolla tehtiin maaliskuussa 2005 asiakaskysely, jonka tavoitteena oli selvittää kirjaston roolia ja asemaa musiikkiäänitteiden välityskanavana yhteiskunnan muiden musiikin välityskanavien joukossa. Halusimme katsoa, onko kirjaston merkitys asiakkaiden musiikinharrastuksen tukijana ja mahdollistajana vähäinen vai olennainen, ja miten asiakkaat arvioivat musiikin eri tallennemuotojen tärkeyttä itselleen.
Kyselytulosten perusteella toivoimme saavamme tietoa kirjaston musiikkipalveluiden järjestämiseen ja suuntaamiseen.
2. Kyselyn toteutus
Kysely toteutettiin lomakekyselynä pääkirjaston musiikkiosastolla 7.-12.3.2005. Kyselylomake jaettiin äänitteitä palauttaville ja lainaaville tai hyllyjen ääressä äänitteitä etsiville asiakkaille. Yhteensä jaettiin 200 lomaketta. Jakoajat olivat
ma 7.3. alkaen klo 14.00 (20 kpl.) ja 19.00 (20 kpl)
ti 8.3. alkaen klo 13.00 (20 kpl.) ja 18.00 (20 kpl)
ke 9.3. alkaen klo 12.00 (20 kpl.) ja 17.00 (20 kpl)
to 10.3. alkaen klo 11.00 (15 kpl.) ja 16.00 (15 kpl)
pe 11.3. alkaen klo 10.00 (15 kpl.) ja 15.00 (15 kpl)
la 12.3. alkaen klo 12.00 (20 kpl)
Kyselylomakkeen suunnittelivat musiikkiosaston kirjastonhoitajat Timo Alanen, Pirjo Hakuni, Juhani Koivisto ja Lea Tastula. Lomaketta käsiteltiin, testattiin ja muutettiin useassa musiikkiosaston työpaikkakokouksessa ja myös henkilökunnan kotijoukot testasivat sen. Lomakkeen jakelun hoiti asiakaspalvelussa ollut henkilökunta ja lomake pyydettiin palauttamaan välittömästi.
Lomakkeessa oli yhteensä seitsemän kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä vastaajaa pyydettiin merkitsemään musiikinlajeittain eri vaihtoehdoista, mitä musiikin välityskanavia hän käyttää hankkiessaan äänitteitä käyttöönsä. Toisessa kysymyksessä pyydettiin arviointia välityskanavien tärkeydestä ja kolmannessa kysymyksessä musiikin tallennemuotojen tärkeydestä vastaajalle. Lisäksi kysyttiin vastaajan sukupuoli, ikäryhmä ja sosiaalinen asema. Kyselylomakkeen viimeinen kysymys ’Miksi haet musiikkia kirjastosta?’ tarjosi mahdollisuuden oman kirjastonkäytön vapaamuotoiseen kommentointiin.
Tulostaulukot laati kirjastovirkailija Outi Matikainen. Tämän yhteenvedon tekstistä vastaa osastonjohtaja Pirjo Hakuni.
3. Kyselyn vastaajat
Kyselylomakkeita palautettiin 196 eli 98% kaikista jaetuista lomakkeista. Kuusi lomaketta jouduttiin hylkäämään vajavaisesti täytettynä, joten käsiteltyjen lomakkeiden määrä oli 190 eli 95% jaetuista lomakkeista.
Vastanneista naisia oli 61 (32%) ja miehiä 129 (68%). Miesten osuus oli tässä otannassa huomattavasti suurempi kuin esim. syksyllä 2004 tehdyssä pääkirjaston asiakaskyselyssä, jonka tuloksissa musiikkiosastolla käyneistä naisia oli 42% ja miehiä 58%.
Eri ikäryhmät olivat yli 65-vuotiaita lukuun ottamatta ilahduttavan tasaisesti edustettuina. Kaikkein suurin ikäryhmä oli 36-50-vuotiaat, joita oli vastaajista 33%. Melkein yhtä paljon oli 15-25-vuotiaita, 30%. 26-35-vuotiaiden hieman pienempi osuus (24%) voi selittyä esim. perhetilanteella. Nuoremmilla ja vanhemmilla on enemmän aikaa itselleen. Lasten vähäinen määrä oli odotettavissa oleva tulos, koska lastenmusiikki on pääkirjastossa lasten- ja nuorten osastolla.
4. Mistä musiikkia hankitaan? (Kysymys nro 1)
Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin musiikinlajeittain, mistä asiakkaat hankkivat kuunneltavakseen harrastamaansa musiikkia. Valittavana oli kuusi vaihtoehtoa, joista vastaajaa pyydettiin merkitsemään rasti kaikkien käyttämiensä hankintakanavien kohdalle.
Kirjasto ja levykauppa/market osoittautuivat eniten käytetyiksi kanaviksi. Vastaajista 96% ilmoitti hankkivansa musiikkiäänitteitä käyttöönsä kirjastosta ja 86% levykaupasta. Oletuksen mukaan kaikkien vastanneiden olisi pitänyt vastata käyttävänsä kirjastoa hankintakanavana, koska lomake jaettiin vain äänitteitä lainaaville tai palauttaville. Seitsemän vastaajaa kuitenkin ilmoitti, ettei käytä kirjastoa ollenkaan musiikin hankintakanavana. Ehkä nämä vastaajat olivat palauttamassa jonkun toisen levyjä tai ajattelivat, että kysymyksellä tarkoitettiin vain ostohankintaa.
Kaverit/tuttavat näytti myös olevan varsin monen (54%) käyttämä musiikin hankintaväylä. Radio-/tv-kanavia ja internetiä käytti reilu kolmannes vastaajista. Kyselyssä ei eritelty sitä, miten internetiä hyödynnetään musiikin hankinnassa, joten tässä yhteydessä kysymyksessä voi olla musiikkihankintoihin liittyvä tiedonhaku, imurointi, näytteiden kuuntelu tai verkkokauppa-asiointi. Internetin käyttäjistä yli puolet oli alle 26-vuotiaita. Muutama vastaaja kertoi hankkivansa musiikkia kirpputorilta, konserteista, festivaaleilta ja ”äänitaidetta itsetehtynä”.
Enemmistö vastaajista ilmoitti käyttävänsä kahta tai useampaa välityskanavaa. Yhtä kanavaa käytti 8 vastaajaa, näistä viidelle kirjasto oli ainoa hankintakanava. Kahden kanavan käyttäjiä oli 27%, kolmen 38% ja neljän 21 % vastaajista. Kaikkia tarjottuja viittä nimettyä kanavaa käytti 18 vastaajaa eli 9%. Yhdelle viisikään ei riitä, vaan merkintöjä oli täydet 6. (Liite 1)
5. Mitä musiikkia hankitaan? (Kysymys nro 1)
Kokonaisuudessaan musiikin hankinta näytti olevan varsin laaja-alaista. Suurin osa vastaajista (80%) hankki käyttöönsä pop/rock-musiikkia, mutta yli puolet vastaajista hankki myös jazzia ja taidemusiikkia ja vähän alle puolet bluesia ja viihdemusiikkia. Noin kolmannes hankki kansanmusiikkia ja neljännes hengellistä musiikkia ja lastenmusiikkia.
28 (18%) vastaajaa hankkii vain yhtä musiikinlajia ja näistä 18 pelkästään pop/rock-musiikkia, 6 taidemusiikkia, 3 viihdemusiikkia ja 1 jazzia.
Kirjastosta haetaan musiikkia hyvin monipuolisesti. Kirjastoa välityskanavanaan käyttävistä 68% ilmoitti lainaavansa pop/rock-musiikkia, taidemusiikkia 52%, jazzia 50%, bluesia 41%, viihdemusiikkia 37%, kansanmusiikkia 33%, hengellistä musiikkia 18% ja lastenmusiikkia 15% vastaajista. Muuta mitä –vastauksissa mainittiin mm. Bollywood-elokuvamusiikki, konemusiikki, elokuvamusiikki, fuusio-experimental-kone, avantgarde, Maailmanmusiikki (Kitaro), new age-rentoutus-luonto.
Myös levykaupasta ja kavereilta/tuttavilta hankittiin musiikkia monipuolisesti, pop/rock-musiikin osuus oli kuitenkin suurempi suhteessa muihin musiikin lajeihin. Tämä on helppo ymmärtää, kun katsoo esim. kauppojen valikoimia. Monipuolisuutta tarjoava kirjasto todistaa, että kaikkea ei tiedetä kysyä, mutta tarjonta luo kysyntää.
Internetiä käyttävien joukossa pop/rock oli selvästi keskeisin musiikinlaji. 80% internetiä kanavanaan käyttävistä mainitsi hankkivansa verkosta käyttöönsä pop/rock-musiikkia.
Radio-/tv-kanavia käytettäessä pop/rock-musiikki ei ollut niin selvässä johtoasemassa kuin muilla kanavilla, sen sijaan viihdemusiikin osuus oli suurempi.
6. Välityskanavien tärkeys (Kysymys nro 2)
Tässä kysymyksessä vastaajia pyydettiin arvioimaan musiikin eri välityskanavien tärkeyttä itselleen. Asteikossa oli neljä tasoa: erittäin tärkeä (3), tärkeä (2), ei kovin tärkeä (1) ja ei merkitystä (0).
Kirjasto oli suurimmalle osalle vastaajista erittäin tärkeä musiikin hankintakanava. Se oli 95%:lle vastaajista joko erittäin tärkeä tai tärkeä. Kenellekään vastaajista se ei ollut merkityksetön. Myös levykauppa/market oli suurelle osalle tärkeä hankintakanava, vain kahdelle vastaajalle sillä ei ollut merkitystä. Internet sai eniten ”ei merkitystä” –mainintoja (20% vastaajista). Toisaalta Internet oli 44%:lle erittäin tärkeä tai tärkeä. Hajonta oli suurin juuri internetin kohdalla.
Jos kanavien tärkeyttä katsotaan keskiarvojen mukaan, kirjaston asema oli esim. kaikissa ikäryhmissä aika tasainen. Naisten ja miesten arviointien keskiarvo oli sama 2,7. Suurimmissa ikäryhmissä vaihtelu oli 2,6 (26-35v.) ja 2,9 (36-50v.) välillä. Levykaupan vastaavat keskiarvot vaihtelivat 2,2 ja 2,4 välillä. Internetin arvostus oli korkeimmillaan 15-25-vuotiaiden joukossa. Kaverit/tuttavat olivat tärkeämpiä naisille ja nuoremmille ikäryhmille ja radio-/tv-kanavat naisille ja iäkkäämmille.
Vastaava kysely kirjaston ulkopuolella tehtynä tuottaisi todennäköisesti toisenlaisen tuloksen ja olisi mielenkiintoista nähdä, miten kirjasto siinä sijoittuisi. Tämän kyselyn vastaajat tuntevat kirjaston palvelut ja myös käyttävät niitä.
7. Musiikin eri tallennemuotojen tärkeys (Kysymys nro 3)
Kolmannessa kysymyksessä asiakkaita pyydettiin arvioimaan eri tallennemuotojen tärkeyttä itselleen. Arviointiasteikossa oli edellisen kysymyksen tapaan neljä tasoa: erittäin tärkeä (3), tärkeä (2), ei kovin tärkeä (1) ja ei merkitystä (0).
Cd-levy oli kirjastossa asioivien joukossa tallennemuotojen suosikki. Se oli kaikille vastaajille joko erittäin tärkeä tai tärkeä. Dvd-levy sai kakkossijan, se oli 52%:lle vastaajista erittäin tärkeä tai tärkeä. LP-levyjen osalta vastaava luku oli 46%, tiedostomuotoisen musiikin 44% ja kasetin 27%.
Asteikon toisessa päässä vailla merkitystä oli tiedostomuotoinen musiikki 25%:lle vastaajista, kasetti 24%:lle, LP-levy 21%:lle ja dvd-levy 19%:lle vastaajista.
On mielenkiintoista nähdä, miten sijoittuvat lähitulevaisuudessa dvd-levy, LP-levy ja tiedostomuotoinen musiikki? Kaikki kolme olivat näet tärkeitä nuorimpiin ikäryhmiin kuuluville. Lp-levyn vahva asema yllätti, c-kasetti sen sijaan näyttää odotetusti väistyvän.
Kirjaston tarjonnassa cd-levyllä on ylivoimainen asema, ja se varmasti vaikutti tulokseen. Vastaava kysely kirjaston ulkopuolella tehtynä saattaisi antaa toisenlaisen tuloksen.
8. Miksi kirjastosta haetaan musiikkia (Kysymys nro 7)
Viimeisessä kysymyksessä tarjottiin mahdollisuus vapaamuotoisesti kommentoida omaa kirjastonkäyttöä ja sen vaikuttimia. Peräti 178 vastaajaa käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen. Vastauksissa toistuivat selvästi eniten kirjastonkäytön maksuttomuus, tyytyväisyys aineistokokoelmaan, mahdollisuus tutustua ennalta tuntemattomaan tai itselle vieraaseen musiikkiin, mahdollisuus tutustua äänitteisiin ennen ostopäätöstä ja kirjastonkäytön helppous ja palveluiden hyvä tavoitettavuus.
Maksuttomuutta kiitettiin peräti 83 vastauksessa. Asia ilmaistiin mm. seuraavilla tavoilla: ”se on ilmaista ja jos ei pidä levystä niin siihen ei tuhlaa rahoja”, ”koska levyt ovat niin kalliita”, ”eri halpa vaihtoehto”, ”kaikkia levyjä ei kannata ostaa”, ”ilmaista hupia”, ”ilman musiikkia on mahdoton hengittää ja kunnon laadukas musiikki on kallista”, ”haluan sivistää itseäni yhteiskunnan kustannuksella”, ”halvin tapa nauttia musiikista”, ”kätevin tapa kokeilla uutta musiikkia ilman taloudellista riskiä”, ”kuunneltavaksi musiikkia, jota ei välttämättä viitsi hankkia omaksi”, ”edullista”, ”myös back-catalogue maksuton”, ”koska sieltä sitä helpoiten ja halvimmalla saa”, ”ei ole rahaa ostaa kaupasta ja en halua imuroida”, ”kirjasto on maksuton ja mukava mesta” jne.
Kokoelman monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta välityskanavien joukossa arvostettiin 78 vastauksessa mm. seuraavasti: ”valikoima on hyvä ja monipuolinen”, ”saa monipuolista kuunneltavaa”, ”monipuolinen valikoima levyjä joita ei saa juurikaan muualta”, ”täällä on paljon sellaisiakin levytyksiä esim. klassisen musiikin puolella, joita ei kaupoista enää löydy”, ”se mahdollistaa musiikkiin monipuolisen tutustumisen”, ”kirjastosta löytyy usein sellaisiakin levyjä, joita ei marketeista löydy”, ”loistavat valikoimat”, ”koska kirjastossa on laajat valikoimat monesta eri tyylisuunnasta”, ”ilmaisen ja hyvin kattavan valikoiman vuoksi”, ”kirjastosta löytää valtavasti musiikkia, jota ei juuri muualta löydä; loistava paikka oman musiikkimaun laajentamiseen”, ”aina ei raski ostaa, täällä suhteellisen hyvät valikoimat”, ”koska kirjastossa on laajat kokoelmat ja voi etsiä joko systemaattisesti tai summittaisesti”, ”tällä hetkellä tärkein kanava, kun Yleisradio on vähentänyt olennaisesti klassisen osuutta. Täältä löytää myös musiikin lajeja, joita ei radiosta kuule kuten eksoottisempien maiden kansanmusiikkia”, ”koska kokoelma on laaja, eri musiikkityylit kattava”, ”käsittämättömän laaja valikoima”, ”kohtuullisen tuore valikoima/monipuolinen”, ”kirjastosta löytyy musiikkia joka makuun”, ”kirjasto on paras kanava saada etenkin tiettyjen instrumenttien ja säveltäjien musiikkia”, ”monia konserttimusiikin levyjä on vaikea löytää muualta yhtä helposti”, ”kirjastossa hyvä valikoima ei niin ’kaupallista’ musiikkia” jne.
Vastauksissa tuotiin esille myös ennalta tuntemattomaan tutustumisen, yllätysten kohtaamisen ja kokeilun mahdollisuus. Useassa näistäkin kommenteista tuli esille kirjaston ainutlaatuisuus musiikin välittäjänä. ”Maksuttomuus mahdollistaa kokeilut ja löydöt”, ”voi kokeilla uusia/vanhoja artisteja ilman pettymystä jos ei pidäkään koko levystä”, ”helppo tehdä löytöjä oudommistakin artisteista ja musiikin tyyleistä”, ”koska voi tehdä riskittömiä kokeiluja erilaisten levyjen suhteen”, ”tekee hämmästyttäviä löytöjä”, ”voin valita täysin oman maun mukaan – uusia yllätyksiä pompsahtaa vastaan kirjastossa”, ”voi kokeilla jotain uutta ellei pidä, vaihtaa levyä”, ”sivistynyt, verorahoilla ylläpidetty kirjastosysteemi mahdollistaa erilaisten musiikkilajien kokeilun, joka on mielestäni elintärkeää koulutusta”, ”tutustun sellaiseen musiikkiin jota muuten ei tulisi kuunneltua” jne.
Mahdollisuus tutustua tiettyyn musiikkiin/artistiin ennen ostopäätöstä mainittiin monessa vastauksessa. Kirjasto näyttää olevan hyvin monelle väliasema tiellä musiikkikauppaan: ”vakioreitti musiikin hakuun on 1) kirjasto 2) FM-Music 3) Anttila Megastore 4) iTunes 5) Amazon.com 6) eMule”, ”köyhä opiskelija ei voi ostaa levyjä sika säkissä –periaatteella, joten lainaamalla levyn kirjastosta siihen voi kaikessa rauhassa tutustua ja tehdä mahdollinen ostopäätös”, ”täältä kirjastosta haen aloitteita levyille, jotka voisin ostaa”, ”koekuuntelen levyjä ennen ostopäätöstä”, ”kirjastosta on hyvä lainata levyjä, joihin haluan tutustua. Kaikkea kun ei voi ostaa pelkän aavistuksen perusteella – lainaamalla levyn sitä voi kuunnella ja selvittää, onko se hyvä vai ei”, ”kaikkia cd-levyjä kun ei koskaan voi omistaa, joskus hankin kuitenkin kuunnellun cd:n itselleni, jos se on ollut todella hyvä”, ”paljon käytän kirjastoa ’esikuunteluna’, eli ostan artistin cd:n kaupasta, jos se on miellyttänyt kirjastosta lainattuna”, ”monesti kirjastossa tehty kuuntelu on tehnyt musiikin ostopäätöksen (kyllä/ei) helpommaksi”.
Kirjastopalveluiden helppous, hyvä tavoitettavuus, henkilökunnan asiantuntemus ja empaattisuus saivat useita mainintoja. Kirjastoa pidettiin helppokäyttöisenä, ilmapiiriltään miellyttävänä ja rauhallisena sekä helposti tavoitettavana. Tietokannan hakumahdollisuuksiakin kiitettiin. ”Musiikkiosastossa on rauhallista ja viihtyisää etsiä musaa, toisin kuin esim. tavaratalojen musaosastoilla”, ”lainaamo on hauska, kiitos”, ”myös ympäristö on rauhallinen ja halutessaan saa apua/ohjausta ystävälliseltä henkilökunnalta”, ”Suomessa on loistava kirjastolaitos”, ”hyvä valikoima, helppo saatavuus, asiantunteva/palveleva henkilöstö”, ”erittäin hyvä palvelu”, ”ilman kirjastoa olisin hukassa musiikin ym. suhteen”, ”kirjastossa näkee myös muita ihmisiä, hyvä palvelu ja asiantunteva”, ”itse rakennus jo kiehtoo”, ”palvelu on tosi hyvää, henkilökunta empaattisia asiakaspalvelijoita”, jms.
Vain seitsemän vastaajaa kertoi kopioivansa musiikkia lainaamiltaan äänitteiltä. Paljon useampi mainitsi käyttävänsä kirjastoa ennen ostopäätöstä. Ihmiset haluavat omistaa äänitteitä, mutta valikoimiltaan monipuolinen ja ilmapiiriltään kauppaa miellyttävämmäksi koettu kirjasto näyttää antavan sopivan mahdollisuuden tutustua musiikkiin ennalta. Ihmiset eivät halua ostaa ”sikaa säkissä” ja tämän kyselyn tulosten perusteella kirjasto suorastaan edistää äänitteiden myyntiä. Vai ovatko kirjaston käyttäjät tavallista kriittisempiä ostajia?
Ja ”toisin kuin netistä, kirjastosta saa myös kannet hypisteltäviksi”.
Yllättävän vähän saatiin toiveita paremmasta kokoelmasta, vain neljä vastaajaa ilmaisi kaipaavansa jotakin lisää: ”Täällä se on monipuolista, helppoa ja vaivatonta – teillä olisi kyllä silti laajentamisen varaa valikoimissa”, ”Täällä sitä on. Tai no voisi olla enemmänkin sellaista musiikkia, jota kuuntelen (etninen pop)”, ”Ilmaista hupia… saisi olla laajemmat valikoimat ja enemmän uutuuksia”, ”Parempi valikoima ja kuuntelumahdollisuudet kuin kaupoissa, ei tosin uutuuksien osalta”.
Vastausten joukossa oli ilahduttavan paljon persoonallisia ilmaisuja, joissa katsotaan syvemmälle, musiikkikirjaston koko olemassaolon perustaan. ”Musiikki saa aikaan hyvän mielen ja sitä ilmankin on vaikea olla”, ”Ilman musiikkia on mahdoton hengittää”, ”itsetarkoitus”, ”Tarvitsen musiikkia elääkseni”, ”arvo sinänsä”, ”Koen kirjaston ’toiseksi kodiksi’ miltei joka päivä”. Monissa vastauksissa tuli esille musiikin ainutlaatuinen merkitys vastaajalle ja kirjaston rooli tämän merkityksen kokemisen mahdollistajana.
9. Tiivistelmä
Saimmeko eväitä arjen suunnitteluun ja tulevaisuuteen? Lyhyesti ilmaistuna kyselyn tulos kertoo seuraavaa:
Kirjaston musiikkipalveluita käyttävät ja tarvitsevat kaikenikäiset ihmiset, miehet useammin kuin naiset. Enemmistö heistä on työssäkäyviä tai opiskelijoita ja useimmat ovat kiinnostuneita musiikista laaja-alaisesti. He hankkivat musiikkia monilta kanavilta ja cd-levy on tällä hetkellä mieluisin tallenne. Tallenteiden osalta huominen voi kuitenkin olla toisenlainen, koska internet ja tiedostomuotoinen musiikki olivat tärkeitä 15-25-vuotiaille.
Kysely tukee ajatusta, että kirjasto on vahva ja tarpeellinen musiikin välittäjä, jos sillä on siihen riittävät henkiset ja aineelliset voimavarat. Kyselyn tekijät kiteyttävät asiakkaiden toiveet ja kirjaston mahdollisuudet näin:
Monipuolisen valikoiman musiikkia maksuttomasti käyttöön tarjoava, kaikille avoin, aikaansa seuraava ja asiantuntevasti palveleva kirjasto on edullinen ja tehokas keino lisätä ihmisten sivistystasoa ja elämänlaatua.