Suomen julkinen kirjastoverkosto muodostuu kunnan-/kaupunginkirjastoista, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista, erikoiskirjastoista sekä koulujen ja oppilaitosten kirjastoista.
Kunnan-/kaupunginkirjasto eli yleinen kirjasto on Suomen jokaisessa kunnassa. Pääkirjastoja, sivukirjastoja, laitoskirjastoja, kirjastoautoja, muita palvelupaikkoja ja kirjastoveneitä oli vuonna 2008 yhteensä 1610. Kokonaislainaus oli noin 100 miljoonaa lainaa eli 17,45 lainaa/asukas.
Kunnan-/kaupunginkirjastojen palvelut ja tilat ovat kaikille avoimia ja niiden peruspalvelut ovat maksuttomia. Kunta, kuntayhtymä tai muu kuntienvälinen palveluyhteistyö tuottaa kirjastopalvelut valtion osittaisella tuella. 19 maakuntakirjastoa vastaa alueensa kirjastopalveluiden tuesta ja Helsingin kaupunginkirjasto toimii Yleisten kirjastojen keskuskirjastona.
Perinteisiä kirjastopalveluita täydentävät entistä enemmän kirjastojen verkkopalvelut. Verkossa voi mm.:
* hakea, uusia ja varata kirjaston aineistoa, * kysyä henkilökunnalta, * selata kirjastojen tuottamaa aineistoa kuten linkkihakemistoja, kirjailijamatrikkeleita, aineiston esittelyitä ja tiedonhaun oppaita, * jättää palautetta ja hankintaehdotuksia, * seurata uutuuksia ja tapahtumakalentereita.
Kirjastojen verkkosivuilta löytyvät myös kirjastojen yhteystiedot, aukioloajat sekä esim. käyttösäännöt, vuosikertomukset ja tietoa kirjaston organisaatiosta. Lisäksi kirjastot lähettävät sähköpostitse tai tekstiviesteinä mm. varausten saapumisilmoitukset ja eräpäivämuistutukset.
Kirjastojen yhteys- ja palvelutiedot sekä linkit verkkopalveluihin löytyvät esim. Kirjastot.fi-etusivulta. Valitse ensin kunnan alkukirjain tai etsi sivun yläosan haulla.
Lisätietoa:
Ammattikorkeakoulukirjastot perustettiin 1990-luvulla. Kirjastoja on 30, joiden piiriin kuuluu noin 200 opetusta antavaa yksikköä. Ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee sekä valtiolta että kunnilta.
20 yliopiston kirjastoa sekä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto muodostavat tieteellisten kirjastojen ytimen. Yliopiston kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy myös muilla kuin yliopiston opiskelijoilla. Yliopistot saavat rahoituksensa valtiolta. Muiden kirjastojen rahoituksesta vastaa kirjaston taustaorganisaatio.
Varastokirjasto ja Näkövammaisten kirjasto ovat valtion kirjastoja. Varastokirjasto ottaa vastaan ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä lainaa sitä tarvitsijoille. Näkövammaisten kirjasto mm. tuottaa ja lainaa piste-, ääni-, elektronista ja muuta erikoisvalmisteita yksityisille, kirjastoille ja muille laitoksille sekä tuottaa oppi- ja kurssiaineistoa kaikille kouluasteille.
Erikoiskirjastot ovat joukko mm. eri ministeriöiden hallinnon aloilla toimivia kirjastoja, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteenalansa asiantuntijoita. Erikoiskirjastoja on noin 300, joista tutkimuskirjastoja 30. Erikoiskirjastoja ovat mm. Eduskunnan kirjasto , Museoviraston kirjasto , Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto ja Tilastokirjasto sekä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tietopalvelu. Erikoiskirjastojen rahoitusperusteet vaihtelevat kehysorganisaatiosta riippuen.
Helsingin yliopiston kirjasto toimii Kansalliskirjastona.
Tieteellisinä keskuskirjastoina voidaan pitää mm. Teknillisen korkeakoulun kirjastoa, Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoa, Helsingin yliopiston kirjastoa, Helsingin yliopiston maatalouskirjastoa, Helsingin yliopiston metsäkirjastoa, Helsingin yliopiston terveystieteiden kirjastoa, Tampereen yliopiston kirjastoa, Jyväskylän yliopiston kirjastoa, Tilastokirjastoa sekä Eduskunnan kirjastoa, josta on oma lainsäädäntönsä.
Lähde: Kirjastoverkoston esittely /opetusministeriö
Tiedot kirjastojen kirjoista, lehdistä, äänitteistä, videoista ja muusta aineistosta löytyvät kirjastojen kokoelmatietokannoista. Lähes kaikkien kunnan-/kaupunginkirjastojen kokoelmatietokannat ovat käytettävissä internetin kautta. Haun lisäksi aineistoa voidaan mm. varata ja uusia. Uusimiseen ja varaamiseen tarvitset tunnusluvun, jonka saat lähimmästä kirjastostasi henkilöllisyystodistusta vastaan.
Aineistoa voidaan tilata yli kuntarajojen kirjastosta toiseen kaukopalvelulla. Kaukopalvelun toimitusehtoja kannattaa kysyä lähimmästä kirjastosta.
Kunnan-/kaupunginkirjastojen aineistoa ei voida toistaiseksi helposti etsiä yhdestä hakuliittymästä, koska aineiston tiedot on talletettu yli 135 erilliseen kokoelmatietokantaan.
Valitse kunnan-/kaupunginkirjasto ja sitten linkki "Kirjojen ym. haku, uusiminen ja muu verkkoasiointi" halutun kunnan kohdalta tai valitse muu kirjasto tai Frank-monihaku.
1. Valitse kuntasi.
2. Valitse sen jälkeen avautuvalta sivulta linkki "Kirjojen ym. haku, uusiminen ja muu verkkoasiointi" halutun kunnan kohdalta.
3. Kirjaston kokoelmatietokannasta lainojen uusimiseen pääsee "Omat tiedot"-, ”Uusiminen”-, ”Lainan uusiminen”- , ”Lainojen uusinta”- , ”Uusinta”- tai "Lainat"-linkistä.
4. Kirjaudu sisään kokoelmatietokantaan kirjastosta saamallasi käyttäjätunnuksella (usein kirjastokortin numero) ja tunnusluvalla ja toimi ohjeiden mukaan.
5. Kirjaudu lopuksi ulos kokoelmatietokannasta.
2. Valitse sen jälkeen avautuvalta linkki "kokoelmatietokanta" halutun kunnan kohdalta.
3. Tee haku kokoelmatietokannan haulla ja valitse sitten tulossivulla haluamasi teoksen kohdalla ”Varaa”.
Yliopistokirjastoilla on yhteinen kokoelmatietokanta Linda. Muilla kirjastoilla yleensä omat erilliset tietokantansa, joihin on yleensä avoin pääsy. Myös yliopistokirjastojen, muiden tieteellisten ja erikoiskirjastojen sekä amk-kirjastojen aineistoa voidaan varata ja uusia verkon kautta.
Kirjastojen työasemilla ja oppilaitosten verkoissa on käytettävissä lukuisia tietokantoja, kuten eri alojen kokotekstiartikkelitietokantoja, hakuteoksia, sanakirjoja sekä sanomalehtien arkistoja. Näitä tietokantoja ja muuta lisensoitua digitaalista aineistoa kannattaa kysyä kirjaston henkilökunnalta tai katsoa niiden esittelyitä kirjaston verkkosivuilta.
Kaikki kirjastot tarjoavat henkilökohtaista tietopalvelua ja neuvontaa tiedonhaun avuksi. Kirjasto tietopalvelun kannattaa aina kääntyä, jos omatoiminen tiedonhaku ei onnistu.
Verkossa sinua auttaa Kysy kirjastonhoitajalta –verkkotietopalvelu. Voit jättää kysymyksesi milloin vain, vastauksen saat sähköpostiisi viimeistään kolmen työpäivän kuluessa. Vastaamassa on kunnan-/kaupunginkirjastoja ja erikoiskirjastoja. Myös usealla yliopistokirjastoilla on omat verkkotietopalvelunsa.