TAUSTAA

Leuvenissa, Belgiassa, kokoontui 22.8.1998 yli 40 kirjastonjohtajaa ja muuta kirjastoalan vaikuttajaa 23 Euroopan maasta seminaariin, jonka järjesti EU:n rahoittama konsortio PubliCA, The Concerted Action for Public Libraries. PubliCA:n tehtävänä on vähentää EU-maiden yleisten kirjastojen eriarvoisuutta sekä valmistella yhteistä toimintapolitiikkaa Euroopan yleisille kirjastoille. Leuvenin kokoukseen oli kutsuttu edustajia myös niistä 10 Itä- ja Keski-Euroopan maasta, jotka seuraavaksi aloittavat neuvottelut mahdollisesta EU-jäsenyydesta. Seminaari olikin käynnistyskokous PubliCA:n toiminnan laajentumisesta myös näihin maihin. Tässä suhteessa PubliCA noudattaa samaa linjaa kuin tekijänoikeusasioita käsittelevät foorumit ECUP , European Copyright User Platform sekä sen rinnalla Tuula Haaviston johdolla toimintansa aloittanut CECUP, jonka kohderyhmäna ovat edellä mainitut 10 Itä- ja Keski-Euroopan maata.

Seminaarissa esiteltiin lyhyesti keinoja, joilla yleiset kirjastot olivat toteuttaneet vuonna 1997 ilmestyneessä raportissa Public Libraries and the Information Society esitettyjä ehdotuksia. Samoin esiteltiin Internetin käyttöä Euroopan yleisissä kirjastoissa sekä kirjastojen esittämiä koulutustarpeita. Tärkeimpinä koulutustarpeina nähtiin tietotekniikan käyttöön liittyvä tekninen sekä sisällöllinen koulutus ja johtamiskoulutus. Suurin osa mukana olleista maista esitteli lyhyessä 5 minuutin puheenvuorossa maansa keskeisimpiä kirjastopoliittisia kysymyksiä. Tämä ylimalkaiselta tuntuva pikainen Euroopan läpijuoksu antoi kuitenkin yllättävän monipuolisen kuvan kokonaistilanteesta ja tarjosi paljon uutta tietoa erityisesti Itä- ja Keski-Euroopan maista. Euroopan yleisten kirjastojen toiminnan tunnetuksi tekemiseksi ja niiden vahvistamiseksi PubliCA:n tavoitteena on järjestää vuoden 1999 lopulla korkean tason kokous, jossa käsitellään yleisten kirjastojen tehtävää tietoyhteiskunnassa.

Ulkopuolisena tahona seminaariin osallistui Saksassa toimivan Bertelsmann Foundationin edustaja, joka esitteli säätiön yleisiin kirjastoihin kohdistuvaa toimintaa. Säätiöllä on mm. mallikirjastoja, yksi Egyptissä ja toinen säätiön kotikaupungissa G\'fcterslohssa. Säätiö kohdistaa toimintansa erityisesti yleisten kirjastojen hoitamiseen ja johtamiseen liittyviin kysymyksiin. Johtamista pohditaan Yleisten kirjastojen henkilöverkostossa, jossa on edustajia kaikkialta maailmasta. Allekirjoittanut on mukana tässä verkostossa maalikuusta 1998 alkaen. Teemani on johtamisen itsearviointi.

Seminaarin keskeisin asia oli kuitenkin Euroopan parlamentin Kulttuuri-, nuoriso ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevän valiokunnan työn alla oleva oma-aloiteraportti "Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa" . Raportin laatija ja raportoija on Euroopan parlamentin jäsen Mirja Ryynänen, Suomen kirjastoseuran entinen puheenjohtaja. Välitin Mirja Ryynäsen terveiset seminaarin osanottajille ja esittelin lyhyesti raportin, erityisesti sen merkityksen ja käyttömahdollisuudet kansallisessa ja paikallisessa kirjastopolitiikassa.

Raporttia käsiteltiin ryhmätöissä ja tämän työskentelyn pohjalta raportista laadittiin kommunikea. Sen keskeinen sanoma on, että oma-aloiteraportti "Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa" muodostaa yhteisen perustan yleisiä kirjastoja koskevalle toimintapolitiikalle kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Tämän perusteella kokouksen osanottajat kehottavat Euroopan parlamenttia hyväksymään ko. oma-aloiteraportin sekä Euroopan komissiota viimeistelemään asiakirjan "Green Paper on the Role of Libraries in the Modern Society". Viimeksi mainittu kohta on tärkeä, koska oma-aloiteraportti ei velvoita jäsenvaltioita toimenpiteisiin, kuten "Green Paper" tekee. Näin yleisten kirjastojen roolin ja aseman vahvistaminen Euroopan maissa varmistuisi parhaiten virallisen "Green Paperin" avulla. Kuitenkin jo nyt tehty työ on äärimmäisen tärkeää ja oma-aloiteraportin unionin virallisilla kielillä julkaistut versiot arvokkaita työkaluja eri maiden kirjastonhoitajille. Seuraava vaihe on seurata oma-aloiteraportin käsittelyä Euroopan parlamentissa, jossa sen pitäisi olla keskusteltavana ja päätettävänä lokakuussa.

Eurooppalaisten yleisten kirjastojen ja komission tapahtumia on helpointa seurata PubliCA:n ylläpitämän PubliCA.Netin avulla, osoite http://www.croydon.gov.uk/publica/

Maija Berndtson - Maija.Berndtson@lib.hel.fi

LEUVENIN KOMMUNIKEA

Lauantaina 22.8.1998 joukko kirjastonjohtajia 23 Euroopan maasta kokoontui Leuvenissa, Belgiassa workshopiin, jonka järjesti PubliCA: The Concerted Action for Public Libraries. Workshopissa keskusteltiin yleisten kirjastojen tulevaisuudesta tietoyhteiskunnassa yleensä ja erityisesti Euroopan parlamentin Kulttuuri-, nuoriso- ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevän valiokunnan oma-aloiteraportista 'Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa', jonka on laatinut Euroopan parlamentin jäsen Mirja Ryynänen. Kaikki osallistujat olivat yksimielisiä seuraavasta julkilausumasta ja toimenpiteistä.

JULKILAUSUMA

Perustuen UNESCOn Yleisten Kirjastojen Manifestiin sekä vuonna 1997 ilmestyneen EU-tutkimuksen ' Public Libraries and the Information Society ' sisältämiin suosituksiin osallistujat ovat samaa mieltä siitä, että Euroopan parlamentin Kulttuuri-, nuoriso- ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevän valiokunnan oma-aloiteraportti ' Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa ' muodostaa yhteisen perustan yleisiä kirjastoja koskevalle toimintapolitiikalle kansallisella ja eurooppalaisella tasolla.

Osallistujat painottivat seuraavia yleisten kirjastojen avaintehtäviä tietoyhteiskunnassa:

- DEMOKRATIA JA KANSALAISOIKEUDET

Yleiset kirjastot tarjoavat strategisen mahdollisuuden lisätä elämisen laatua ja kansalaisten demokraattisia mahdollisuuksia tietoyhteiskunnassa tarjoamalla vapaan ja tasa-arvoisen pääsyn korkealaatuiseen informaatioon;

- TALOUDELLINEN JA SOSIAALINEN KEHITYS

Yleiset kirjastot tukevat yhteisöjen kasvua tarjoamalla paikallisiin tarpeisiin vastaavia informaatiopalveluita. Kirjastot ovat tärkeitä työkaluja eriarvoisuuden vähentämisessä tietorikkaiden ja tietoköyhien Euroopan kansalaisten välillä.

- ELINIKÄINEN OPPIMINEN

Yleisten kirjastojen laajalle levinnyt verkko Euroopassa tarjoaa kustannus-tehokkaan infrastruktuurin elinikäiselle oppimiselle ja helpon pääsyn virtuaalisten tietoverkkojen sisältöön.

- KULTTUURINEN JA KIELELLINEN MONIMUOTOISUUS

Yleiset kirjastot ovat EU-sopimuksen kulttuurisen ulottuvuuden mukaisia instituutioita, joilla on suuri vastuu kulttuurisesta perinnöstä, kirjallisuudesta ja lukutaidosta.

Tämän vuoksi osallistujat kehottavat:

Euroopan Parlamenttia hyväksymään oma-aloiteraportin 'Kirjastojen
rooli modernissa yhteiskunnassa'.
Euroopan Komissiota viimeistelemään asiakirjan 'Green Paper on the Role of
Libraries in the Modern Society'.

TOIMENPITEET

Kansallisen ja alueellisen kirjastopolitiikan tulisi pyrkiä:
-varmistamaan vapaa pääsy informaatioon ja tietoon sekä samalla säilyttämään oikeudenmukainen tasapaino tuottajien ja käyttäjien intressien välillä tekijän- ja muiden oikeuksien suhteen;
-parantamaan kansalaisten pääsyä informaatiolähteisiin kiinnittämällä huomiota niihin laillisiin, teknisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin, jotka voivat parantaa tai estää pääsyn kirjastojen kautta;
-avustamaan kirjastoja kansalaisten tarpeisiin vastaamisessa, esimerkiksi suosittelemalla ja rahoittamalla sopivia infrastruktuureja, yhteistyömuotoja ja koulutustoimenpiteitä sekä käyttäjille että kirjastojen henkilökunnalle;
-auttamaan kansalaisia hyötymään tietoyhteiskunnasta, mukaan lukien käyttömahdollisuuksien ja palveluiden tarjonta myös niille, joilla ei siihen muuten ole teknisiä tai taloudellisia resursseja;
-pienentämään käyttäjien vaikeuksia päästä tietoverkkojen informaatioresursseihin tietyillä alueilla, joilla tekninen infrastruktuuri ei ole yhtä hyvä kuin muualla;
-torjumaan vaaraa, että pääsy tiettyihin informaation lähteisiin kaventuu kaupallisten intressien vuoksi ja johtaa laajenevaan kuiluun informaatiorikkaiden ja informaatioköyhien välillä;
-huolehtimaan kustannuksista, kun kirjastopalveluita laajennetaan informaatioyhteiskunnassa, ja samalla turvaamaan pitkällä aikavälillä pääsy sekä perinteisiin että digitaalisiin resursseihin