Ylisanoja on Kiinan suhteen vaikea välttää! Viikon vierailun perusteella vastakohdat ovat edelleen asiassa kuin asiassa äärimmäisiä: palvelua on niin olematonta kuin erinomaistakin; jotkut puhuvat moitteetonta englannin kieltä, toiset eivät osaa lukea edes kiinaa. Esim. Shanghain yleinen kirjasto on arkkitehtuurisesti ja palveluiltaan upea, mutta on myös kirjastoja, joiden kokoelmat ovat lukkojen takana. Upouuden pilvenpiirtäjän vieressä on suomalaisittain asumattomaksi kelpaamattomia hökkeleitä, joiden pihassa liehuvat nuhruiset vuodevaatteet tuulettumassa . Sekä Pekingistä että etenkin Shanghaista löytyy niin Guccin ja Pradan liikkeitä kuin kaatopaikkamaisia basaareita jne jne. Pekingissä ja erityisesti Shanghaissa mennään kuitenkin kovaa vauhtia eteenpäin niin yleisessä yhteiskunnallisessa kuin taloudellisessa ja kirjastolaitoksenkin kehityksessä.
Yliopistoväki, kirjastonhoitajat ja tietenkin talouselämän ihmiset tuntevat Suomea hämmästyttävän hyvin, kiitos hyvin pitkälle Nokian, jonka mainokset loistivat valotauluilla ja bussien kyljissä. Kännykät (Motorolan, Ericssonin ja Nokian) pirisivät ahkerasti lentokentillä (ja joskus myös lentokoneessa..), mutta myös kadulla.
Kiinan kansalliskirjasto Pekingissä
Pekingissä vierailin Kiinan kansalliskirjastossa (vanhat sivut). Shanghai Libraryyn verrattuna sinänsä vaikuttava rakennus on kovin rapistunut, vaikkei olekaan kuin 11-vuotias. Kirjastoa oltiin juuri kaapeloimassa: kaikkiin työhuoneisiin ja yleisötiloihin tulee Internet-yhteydet. Tällä hetkelläkin Internet on lähes koko henkilökunnan käytössä.
Kansalliskirjastossa on Kiinan suurin ulkomaisten julkaisujen kokoelma (vajaa 3 miljoonaa nidettä kirjoja, myös aikakausjulkaisuja ja sanomalehtiä). Kaikkiaan kirjaston kokoelmat sisältävät lähes 20 miljoonaa nidettä. Kirjaston pinta-ala on huikeat 140 000 neliömetriä. Kävijöitä on päivittäin 6000 - 7000.
Pääsin tutustumaan kirjaston vanhojen kirjojen näyttelyyn. Kirjastossa on arvokas kokoelma esim. luihin ja kilpikonnan kuoriin kaiverrettuja tekstejä Yin- Shang dynastian ajalta 1500-1000 - luvuilta eKr. Arvokkaiden kirjojen kokoelmassa on 270 000 nidettä, kaikkiaan vanhoja kirjoja on 1 600 000 nidettä.
Kirjaston mikrofilmikokoelma käsittää 930 000 mikrofilmattua dokumenttia, AV-materiaalia on 25 000, karttoja yli 100 000 ja valokuvia / kuvamateriaalia 120 000.
Knowledge and Development -seminaari, Shanghai Library 18.11.1998
Shanghaissa osallistuin kirjaston, Institute of Scientific & Technical Information of Shanghain , Shanghai Jiao Tong -yliopiston , Shanghai Scientific & Technical Information -seuran sekä Shanghain kirjastoseuran järjestämään \rquote Knowledge and Development\rquote - seminaariin.
Seminaari käytiin kiinaksi, mutta apunani oli koko ajan tulkki. Osa kuulijoista ymmärsi selvästi englantia, vaikkei sitä itse puhunutkaan.Seminaarin sisältö oli varsin mielenkiintoinen: tilaisuudessa puhuttiin informaatio- ja tietoyhteiskunnan käsitteistä ja niiden konkreettisesta sisällöstä, tietoteollisuudesta, innovaatiotutkimuksesta ja kirjastojen roolista informaatioyhteiskunnan kehityksessä. Osallistujat olivat paitsi kirjastonhoitajia, myös tutkijoita ja insinöörejä.
Suomea tunnutaan Kiinassa pidettävän mallimaana tietotekniikan soveltamisessa ja tietoyhteiskunnan kehittämisessä Japanin ohella. Minut oli kutsuttu seminaariin esittelemään Suomen tietoyhteiskuntastrategioita sekä kirjastojen paikkaa niissä ja tietenkin Tiedon Talo -projektia ja SYKE -sivuja. Tiedon Talon shanghailaiset olivat viime keväänä löytäneet Internetistä... Kysymyksistä päätellen suomalaisten kirjastojen tilanne kiinnosti kuulijoita.
Keskustelutilaisuus Xuijahuin kirjastossa, Shanghaissa 19.11.1998
Seuraavana päivänä Xuijahuin aluekirjastoon oli järjestetty tilaisuus, jonne puheitani tuli kuuntelemaan 30-40 kirjastonhoitajaa Shanghain alueelta. Vaikkei yhteistä kieltä ollutkaan, keskustelimme tulkin välityksellä pitkään. Osallistujat olivat kiinnostuneita mm. siitä, miten kirjastojen rahoitus jaetaan \rquote uuden\rquote ja \rquote vanhan\rquote median kesken, kuinka päättäjät vakuutetaan kirjastolaitoksen tarpeellisuudesta, ja minkälaiset Internet-yhteydet Suomen kirjastoissa on käytössä. Myös digitointi-projekteista ja ylipäänsä kirjastojen omasta aineistotuotannosta kyseltiin.
Matkan aikana käymistäni keskuteluista päätellen niinkin erilaisissa maissa kuin Kiinassa ja Suomessa kirjastonhoitajien ajatukset muistuttavat nykyisin varsin paljon toisiaan, vaikka Kiinan kirjastolaitos ei olekaan yhtä kehittynyt ja käytetty kuin Suomen. Tilanne on monessa suhteessa erilainen: Kiinassa ei ole varsinaista kirjastoverkostoa, vaan kirjastot ovat enimmäkseen itsenäisiä ja erillisiä. Valtaosa kirjastoista on myös vailla tietotekniikkaa, mutta etekin kehittyneemmässä Itä-Kiinassa sekä kaupungeissa automaatio etenee nopeasti. Halu kirjastolaitoksen kehittämiseen on kova.
Muutama osallistuja kysyi, kuinka heidän kirjastonsa pääsisi mukaan Mainio-kirjastotietokantaan, josta olin juuri puhunut. Suomalais-kiinalainen kirjastotietokanta ei kuulosta ollenkaan hullummalta ajatukselta..
Kirjastot Shanghaissa
Shanghain alueella on arviolta 15 milj. asukasta. Suuren Shanghai Libraryn (yleinen kirjasto) lisäksi kaupungissa on 4 aluekirjastoa, 300 muuta yleistä kirjastoa sekä 3000 lähinnä lainausasemaa vastaavaa kirjastoa. Lisäksi Shanghaissa on useita tieteellisiä kirjastoja. Muista kiinalaisista kaupungeista poiketen Shanghaissa on käytössä kirjastokortti, joka käy 20 yleisessä ja tieteellisessä kirjastossa. Näitä kortteja on kuitenkin jaettu vain 4000, koska suuri yleisö ei voi käyttää yliopistokirjastoja. Muutakin erilaista Shanghaissa on: muutama vuosi sitten Shanghain kaupunginkirjasto ja Institute of Scientific & Technical Information yhdistyivät ja osa kirjaston apulaisjohtajista onkin alan tutkijoita ja professoreita.
Shanghai Library
Shanghain uusi - hieno ja moderni - kirjasto valmistui joulukuussa 1996 ( http://www.libnet.sh.cn/ - kiinaksi ) Sen rakennuspinta-ala on 83 000 m2. Työntekijöitä kirjastossa on noin 1000. Yleisötilat sijaitsevat neljässä kerroksessa, mutta rakennuksessa on myös kaksi tornia, joista toisessa on yli 20 ja toisessa 11 kerrosta.
Kirjastossa on 32 lukusalia, joissa on yhteensä 3000 istumapaikkaa sekä mm. 2 suurta näyttelytilaa (1100 ja 650 m2), 764-paikkainen luentosali, 300-paikkainen yleisötila, neljä 100-paikkaista seminaarihuonetta ja tilat musiikinkuunteluun sekä television ja elokuvien katseluun. Kirjastossa on kaiken kaikkiaan runsaat 700 työasemaa, jotka on verkotettu.
Kävijöitä on päivittäin 8000, viikonloppuisin jopa 10000. Kirjasto on auki joka päivä klo 8.30 - 20.30.Tietokoneistettu kirjankuljetusjärjestelmä vaikutti toimivan hyvin. Kirjat kulkevat useita raiteita pitkin ympäri kirjastoa yleisötiloista esim. varastoon.
Kirjaston kokoelmiin kuuluu n. 10 miljoonaa kirjaa ja 30 miljoonaa \rquote tieteellistä ja teknistä dokumenttia\rquote . Myös äänilevyjä on runsaasti. Kirjasto on prässänyt cd-levyjä kokoelmiinsa kuuluvista kiinalaisen musiikin äänitteistä.
Aikakausjulkaisuja kirjastoon tulee n. 5000. Valtaosa näistä on tieteellisiä aikakausjulkaisuja, mutta kirjasto tilaa myös kotimaisia ja ulkolaisia taide- ja muotilehtiä.Kirjastossa on myös Ancient Books - osasto, jolla on suuri kokoelma vanhoja, arvokkaita kirjoja ja käsikirjoituksia. Osastolla työskentelee useita konservoijia ja kirjansitojia kirjastonhoitajien lisäksi. Osa kokoelmasta on digitoitu ja on käytössä Internetin kautta. Myös kirjaston kokoelmatietokanta on käytettävissä Internetissä (WebPAC).
Lisäksi Shanghain kirjastossa on sukututkimusosasto, Shanghai-kokoelma, kalligrafia-osasto ja puhelintietopalveluosasto, jolla työskentelee vakituisesti neljä kirjastonhoitajaa. Kirjasto tarjoaa maksusta erilaisia lisäarvo-palveluita, esim. konsulttipalveluita, markkinakatsausten laatimista sekä tiedon jalostamista käyttäjän tarpeisiin. Myös Internet on asiakkaiden käytössä pientä maksua vastaan (5 yuania / h; markalla saa noin 1.7 yuania).
Erityisen ylpeitä shanghailaiset olivat siitä, että presidentti Clinton vieraili kirjastossa viime kesäkuussa ja vietti runsaasti aikaa keskustelemalla henkilökunnan kanssa. (Kuvia vierailusta löytyy osoitteesta http://www.queens.lib.ny.us/wlinq/shlib/clinton_shlib.html)
Shanghain kirjasto toivoo voivansa ryhtyä jonkinlaiseen yhteistyöhön suomalaisten kirjastojen kanssa - potentiaalisia käyttäjiä Kiinanmaalla ainakin riittää, myös verkkopalveluille.
Päivi Jokitalo