Pirjo Hakuni, Tampereen kaupunginkirjasto
MATKAKERTOMUS
KOHDE: International Association of Music Libraries, Archives and Documentation Centres (IAML) vuosikongressi Kalifornia, Berkeley 4.-9.8.2002
Musiikkikirjastojen, -arkistojen ja musiikin tiedotuskeskusten kansainvälisen organisaation vuosikokous pidettiin tänä vuonna Kalifornian Berkeleyssä paikallisen yliopiston kampusalueella sijaitsevassa Clark Kerr-kongressikeskuksessa. Osanottajia oli eri puolilta maailmaa 26 eri maasta yhteensä noin 250. Meitä suomalaisia oli kuusi. Isäntämaan eli USA:n delegaatio oli luonnollisesti suurin. Lähes kaikki kokousvieraat asuivat kampuksen opiskelija-asuntoloissa, joten tarjolla oli jatkuva vuorovaikutusmahdollisuus maapallon eri osien väliseen kanssakäymiseen.
Kokouksen työskentely koostuu kolmentyyppisistä istunnoista:
1. IAML:n hallinnon ja työryhmien sekä julkaisutoimintaan liittyvät kokoukset
2. Jaostojen (branch) luentotyyppiset istunnot
3. Sosiaaliset tapaamiset (avajaiset, vastaanotot, tutustumiskäynnit ja vieraille järjestetyt konsertit
Osallistuin aktiivisimmin kahden jaoston istuntoihin, jotka kaikki olivat luentomuotoisia.
PUBLIC LIBRARIES BRANCH (puheenjohtajana Kirsten Voss Eliasson Tanskasta) tarjosi viisi kiinnostavaa luentoa:
- Joseph M. Boonin esitteli New York Public Libraryn musiikkikokoelmia ja toi erityisesti esille lainattavaa kokoelmaa. Kyseinen kirjastohan tunnetaan tavallisesti paremmin käsikirjasto- ja arkistotyyppisesti käytettävissä olevista kokoelmistaan. Lainattavat kokoelmat ovat amerikkalaisittainkin katsottuna suuret, joten tietojen päivitys tuntui olevan hyödyllinen usalaisillekin.
- Sheila Knutsen Seattlen kaupunginkirjastosta kertoi diakuvin elävöitetyssä esityksessään minkälaisia ratkaisuja arkityössä joudutaan tekemään, kun suuressa ahtaudessa odotetaan uuden kirjaston valmistumista. Maailma pieneni esitystä kuunnellessa kovasti, maanosasta riippumatta ongelmat ja useimmiten niiden ratkaisutkin ovat samanlaisia. Osan luennosta kuulijat kyllä menettivät tuulelle, koska puhuja esiintyi selkä yleisöön päin.
- Richard LeSueur Ann Arborin aluekirjastosta pohti luennossaan USA:n pienten ja keskisuurten kirjastojen musiikkiaineiston valinnan problematiikkaa. Luennoitsija toimii luetteloijana eikä osallistu aineiston valintaan ollenkaan. Häntä askarrutti erityisesti kysymys valinnan onnistumisesta silloin kun valitsijoilta puuttuu musiikillinen asiantuntemus. Luento oli mielenkiintoista filosofointia, varsinaisia johtopäätöksiä asiasta lienee vaikeata tehdä, koska työn laadullinen sisältöhän riippuu yksilöistä.
- Per Hofman Silkeborgin kirjastosta Tanskasta esitteli kirjastonsa MusiCat-tietokantaa (http://www.silkeborg-bibliotek.dk/musicat), jonka avulla aineisto on haettavissa myös perinteisestä kirjastojärjestelmätietokannasta poikkeavalla tavalla. Lähtöportaalista edetään aiheenmukaisesti makupalojen tapaan, musiikki on jaettu kahdeksaan ryhmään (Classic-Instrumental, Classic-Vocal, Folk music, Jazz, Blues, Rock, Easy Listening, Miscellaneous). Koko kokoelma ei ole vielä tietokannassa, mm. klassinen musiikki puuttuu lähes kokonaan. Lupaava alku kuitenkin, kokemuksen mukaan juuri näin kirjaston asiakkaat haluaisivat asioita etsiä.
- Egle Stalnioniene Liettuasta (Music and Art Library) kertoi Liettuan yleisten kirjastojen musiikkipalveluista. Itsenäisyyden ajan alkuvuosina yleisten kirjastojen määrä väheni melkoisesti, mutta vuoden 1994 jälkeen tilanne on kääntynyt nousuun. Käytön kasvua hidastaa kuitenkin aineistomäärärahojen niukkuus. Liettualaisista 43,2% käyttää yliestä kirjastoa ja heistä 12% musiikkikirjastoja. Viimeisen kolmen vuoden aikana on tapahtunut paljon positiivista kehitystä vaikkakaan ei riittävästi, ja sekä valtion että rahastojen tuella on 15 kirjastoon saatu hankittua äänentoistolaitteita ja uutta aineistoa.
Yleisten kirjastojen jaoston uudeksi puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin tanskalainen Kirsten Husted (Vejle Musikbibliotek) ja varapuheenjohtajaksi Siren Steen Norjasta (Bergenin kapunginkirjasto).
COMMISSION ON SERVICE AND TRAINING tarjosi kolme luentoa musiikkikirjastonhoitajien koulutuksesta.
- Pietro Zappala (University of Pavia, Cremona) kertoi seikkaperäisessä esityksessään Italian tilanteesta. Musiikkikirjastonhoitajia on vain joissakin konservatorioissa ja vielä harvemmassa yleisessä kirjastossa. Peruskoulutusta ei järjestä kukaan ja Italian IAML-sektio on yrittänyt silloin tällöin organisoida jonkinlaista jatkokoulutusta. Kentällä työskentelevät ovat siten varsin kirjavaa joukkoa musiikkitieteilijöistä täysin musiikillista koulutusta vailla oleviin.Luennoitsijan mukaan koulutuksen tarve olisi huutava, mutta mistä löytyisi asiasta vastuun ottava taho? Erityisesti asenteellisella tasolla on vaikeuksia.
- Jean Morrow Bostonin New England Conservatorystä kertoi USA:n tilanteesta, joka lienee musiikkikirjastonhoitajien koulutuksen osalta ihan mallikelpoinen maa. Informaatiotutkimusta opiskelevat voivat monessa yliopistossa valita "sivuaineekseen" musiikin tai osallistua erikseen järjestettäviin musiikkikirjastokursseihin.
- John Wagstaff (Music Faculty Library, Univeristy of Oxford) ja Angela Escott (Royal College of Music, London) esittelivät Englannin IAML-sektion järjestämiä päivän mittaisia lyhytkursseja, joiden aiheena ovat olleet musiikin tiedonlähteet. Kurssiohjelmaa on jatkuvasti yritetty mukauttaa osallistujien tarpeita vastaaviksi. Mm. kurssilaisten keskinäiseen kokemusten vaihtoon ja keskusteluun sekä kirjastoihin tutustumiseen on saadun palautteen mukaan tarjottava mahdollisuus.
Luentojen lisäksi tutustuin omatoimisesti San Franciscon ja Berkeleyn pääkirjastoihin, joiden toiminnasta sain parin tunnin käynnillä tietysti vain kalpean käsityksen. Molemmista kirjastoista sain sen vaikutelman, että amerikkalaiset kollegamme tuovat mieluummin esille kokoelmia kuin lainauslukuja ja tarjoavat asiakkaille paljon tilaa sekä rauhallisia lukupaikkoja. Internet-koneet on sijoitettu keskitetysti yhteen paikkaan, samoin lainaus ja palautus. Kokoelmat on sijoitettu aihealueisiin, ja kirjastonhoitajat erikoistuvat sekä aineiston valinnassa että tietopalvelussa tiettyihin aihealueisiin. Kirjaston runsas oheistoiminta hoidetaan pääasiassa vapaaehtoisten "kirjaston ystävien" voimin.