Päivi Jokitalo . Julkaistu Kirjastolehden jäsensivuilla 7-8/1988

Kun lentokone lähestyy Fär-saaria , jotka sijaitsevat keskellä ei-mitään, selviää matkustajalle viimeistään, että kyseessä on seikkailuloma: laskeutumista sumuiselle V\'e1garin lentokentälle yritettiin kolme kertaa. Kun viimein laskeuduttiin, se näytti tapahtuvan laavakentälle, jossa ei näkynyt minkäänlaista kiitorataa. Matka kentältä hotelliin, toiselle saarelle, kesti bussilla ja lautalla melkein kaksi tuntia. Matkaa oli vain n. 60 kilometriä, mutta kun näki tiet ja sään, ei kestoa enää ihmetellyt. Kapea ja mutkainen tie kulki välillä tunneleiden kautta, toisinaan piti väistää kaikkialla tassuttelevia lampaita ja niiden kolmeviikkoisia karitsoja, joita Färillä on 80.000. (Asukkaita Färillä on 45.000.) Färin maisema on suomalaiselle karua ja kaunista: ilma on raikasta ja kosteaa ja puuton vihreä toisenlaista kuin Suomen metsät. Kaikki 18 saarta ovat pieniä ja jyrkkärantaisia.

Ensimmäinen Fär-saarilla julkaistu kirja ilmestyi 1822 ja saarten Kansalliskirjasto, Landsb\'f3kasavn , perustettiin 1828. 170 vuotta myöhemmin Färillä toimii Kansalliskirjaston lisäksi kolme pientä tiedekuntakirjastoa sekä 15 yleistä kirjastoa. Viime vuonna Färillä julkaistiin 129 kirjaa, joista 54 oli käännöksiä ja 75 färiläisiä. Sanomalehtiä ilmestyy neljä.

Yleisistä kirjastoista suurin on pääkaupungin T\'f3rshavnin kirjasto, jonka kokoelma on runsaat 60.000 nidettä. Kansalliskirjasto hankkii ja luetteloi kirjat keskitetysti myös yleisille kirjastoille ja kuljettaa ne yleensä autolla paikalle, koska posti kulkee hitaammin ja kirjat on pakattava huolellisesti, mikä vie liikaa aikaa. 68% kaupungin asukkaista on rekisteröityjä kirjastonkäyttäjiä, vuosilainaus asukasta kohti on noin 5 lainaa. Koska Fär-saaret kuuluu Tanskalle, färiläiset oppivat koulussa tanskan kieltä. Kaupunginkirjaston aikuistenosaston lainoista 15% on färinkielisiä, mutta lastenosastolla färinkielisten lainojen osuus on 39%.

T\'f3rshavnin kirjastossa on Internet-yhteydet yleisön käyttöön sekä kaksi romppukonetta lastenosastolla. Kirjastojärjestelmä on norjalainen Mikromarc. Sen windows-pohjainen asiakasohjelma vaikutti helppokäyttöiseltä ja sisälsi mm. tiivistelmän kaunokirjoista. Mikromarc on käytössä kaikissa Färin kirjastoissa, myös Kansalliskirjastossa, yliopistolla ja esim. Valtiovarainministeriön kirjastossa, joiden kaikkien kokoelmat tallennetaan FARLIB-yhteisluetteloon, mikä jatkossa vähentää kaukolainojen tarvetta. Yhteisluettelo valmistunee ensi vuonna.

Vaikka mittakaava on erilainen, Färillä ja Suomella on paljon yhteistä: pieni alue, syrjäinen sijainti (vaikka syrjäisyys onkin hyvin suhteellista...), oma erilainen kieli. Molempien maiden kirjastolaitoksessa korostuu yhteistyön tarve ja viestintävälineiden tärkeys.

Olen kuullut väitteen, että Färillä ja Islannissa on eniten kirjailijoita väkilukuun nähden. Matkan jälkeen toteamusta ei sovi epäillä. Färillä tuntuvat runoilevan kaikki, etenkin miehet. Myös Martin Naes, Färin Kansalliskirjaston johtaja, joka esitteli minulle saaren kirjastoja toukokuussa, on julkaissut runoja. Joku matkalaisista totesi, että Färin maisemia tuijotellessaan voi joko ratketa juomaan tai tulla uskoon. Luulen, että on kolmaskin vaihtoehto: ryhtyä kirjoittamaan tai ainakin lukemaan.

YLEISET KIRJASTOT

15 kirjastoa, joista 13 pieniä ja auki vain muutaman tunnin viikossa.
Kansalliskirjasto hankkii ja luetteloi kirjat keskitetysti myös yleisille kirjastoille ja kuljettaa ne yleensä autolla paikalle.
T\'f3rshavnin kaupunginkirjasto suurin - kokoelma runsaat 60.000 kirjaa, josta lasten kirjoja 16.000.
Pääkirjaston lainaus 71.000 (1997); näistä 15% färiläisiä kirjoja, lastenosaston lainoista kuitenkin 39% färinkielisiä kirjoja ja 61% tanskankielisiä. Lastenosaston lainaus 35% kokonaislainauksesta Kaukolainoja 371.
Pääkirjastossa Internet-yhteydet yleisölle, lastenosastolla kaksi romppukonetta.
Asukkaita T\'f3rshavnin kaupungissa 15.558, lainaajia 10.495.
Pääkirjastossa 79.622 käyntiä vuonna 1997.
Suurin osa kokoelmasta luetteloitu atk:lle. Sama järjestelmä, norjalainen Mikromarc, käytössä kaikissa Färin kirjastoissa, myös Kansalliskirjastossa, yliopistolla ja esim. Valtiovarainministeriön kirjastossa, joiden kaikkien kokoelmat tallennetaan yhteisluetteloon.
Myös 10 koulukirjastoa, joissa 2.500 kirjaa, lainaus 82.142 (1997).

KIRJALLISUUS JA KUSTANNUSTOIMINTA

Ensimmäinen kirja julkaistiin Färillä 1822. Kustannustoimintaa 176 vuoden ajan, kirjoja on kustannettu yhteensä 3.604.
1997 ilmestyi 129 kirjaa, joista 54 käännöksiä ja 75 färiläisiä kirjoja; 45 lasten- ja nuortenkirjaa, 22 oppi- tai koulukirjaa.
Vuonna 1997 Färillä ilmestyi 4 sanomalehteä.

LANDSB\'d3KASAVN - KANSALLISKIRJASTO

Perustettu 1828. 1952 lain perusteella tehtävänä koota kaikki färiläiset ja färistä kertovat kirjat ja muu materiaali.
Vapaakappaleoikeus - 4 kpl Färillä ilmestyviä kirjoja, lisäkappaleita vaihtoa varten.
Aineistomääräraha (1997) 355.600 dkk..
Kokoelma (1997) 132.000 nidettä, 494 mikrofilmiä färiläisistä lehdistä.
Kansalliskokoelmassa 12.100 kirjaa, 1.398 äänitettä.
Lainaus 12.161 kirjaa, 1.710 kaukolainaa.
3.700 lainaajaa.

FÄR-LINKKEJÄ

Faroe Islands Review - uutisia Färiltä / Gunnar Sk\'favadal, ed.
Faroe Islands Travel Guide / Per Debes, Christian Grahn, Gunnar Sk\'favadal