Teksti Ritva Hokka-Ahti

Kasvatustieteiden tohtori, professori ja dosentti Kimmo Lehtonen vakuuttaa, että niin sanottu "terve ihminenkin" voi käyttää musiikkiterapiaa hyödykseen. Eikä ihmisen tarvitse olla edes musikaalinen.
- Musiikki voi auttaa ketä tahansa. Se avulla voi saada emotionaalista sisältöä itselleen, sitä voi käyttää pelkästään oman mielialansa kohentamiseen, hän toteaa.
Kimmo Lehtosella on omakohtaisia kokemuksia musiikin terapeuttisesta vaikutuksesta. Veljensä äkillisen kuoleman jälkeen hän nauhoitti klassista kitaramusiikkia, josta veli oli pitänyt. Hän pohdiskelee, että veljen mielimusiikkia kuuntelemalla hän pääsi lähelle tätä ja saattoi tavoittaa poissaolevan läsnäolevana.
- Musiikkia voi käyttää ihmisen hyvinvoinnin kasvun tukemiseksi. Voisi sanoa, että musiikin harrastaminen on itsehoitoa, toteaa Lehtonen.
Hän sanoo, että musiikki voi käsitellä sitä, mitä verbaalisesti ei voi ilmaista. Musiikin avulla voi nostaa pintaan tiettyjä asioita, joista sitten vähitellen voi puhua.
- Musiikki herättää mielen ja tunteen kuvia, se aktivoi tunteita ja tuntemuksia. Jopa umpipsykoosissa olevaa ihmistä voidaan lähestyä musiikin kautta. Esimerkiksi kirjan lukemiseen ihminen joutuu lataamaan paljon energiaa, se on pitkäjänteinen prosessi. Musiikki on lyhytkestoista, siinä ihminen voi vain antautua musiikin virran vietäväksi.

Miten musiikki vaikuttaa

Useimmat meistä kaiketi uskovat, että musiikilla on vaikutusta ihmiseen. Mutta mitä todellista musiikin vaikutuksista tiedetään?
Ainakin se, että musiikki aktivoi sekä mielen että kehon. Sen vaikutuksia voi mitata muutoksina vaikkapa sydämen sykkeessä, ihoreaktioissa, hengityksessä ja verenpaineessa. Myös endorfiinin tuotanto lisääntyy ja molemmat aivopuoliskot aktivoituvat. Musiikki rentouttaa ja laukaisee jännityksen. Psyyken hoidossa se etäännyttää vaikeat ja ahdistavat asiat symbolisen etäisyyden päähän, jolloin niiden käsittelyssä päästään eteenpäin.
Helposti nousee esiin kysymys eri musiikkilajien paremmuudesta. Voiko klassinen olla terapeuttisempaa kuin metalli, vai löytyykö kansanlauluista tie eheytymiseen?
Kimmo Lehtonen toteaa, että ei ole mitään suositeltavaa musiikkia. Musiikkivalinnat lähtevät useimmiten asiakkaan omista toiveista. Sama musiikki voi vaikuttaa ihmisiin aivan eri tavoin, joten on mahdotonta laatia "suosikkilistaa".
- Ikäkin vaikuttaa. Eri ikäkausina kuunnellaan erilaista musiikkia. Tärkeintä on, että musiikki on läheistä ihmiselle, että ihminen on kuunnellut sitä paljon.
Lehtonen sanoo, että ihminen samaistuu musiikkiin. Tekstit, joita musiikki kehystää, muuttuvat mielikuviksi. Mielikuvista kasvaa muistikuvia. Instrumentaalimusiikin voima taas tulee sen tunteita aktivoivasta liikkeestä.

Kirjastot ja musiikki

Rohkeasti Lehtonen ehdottaa, että kirjasto voisi palkata musiikkiterapeutin. Terapeutti voisi auttaa asiakkaita löytämään sopivaa musiikkia ja järjestää yksilö- ja ryhmäterapiaa. Näin kokoelmia ja tiloja voitaisiin käyttää niiden hyväksi, jotka tarvitsisivat niitä kipeästi.
Tällä hetkellä varsinaiseen musiikkiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä. Kela korvaa musiikkiterapian lasten ja nuorten osalta psykiatrisena kuntoutuksena. Hoitoon pääsyä hidastaa musiikkiterapeuttien puute.
Lehtosen luettelo musiikkiterapiakirjoista