Rekisteröidy Unohtuivatko tunnukset?
Tämä toimintasuunnitelma perustuu aikaisemmin vuosina 2005 - 2009 laadittuihin suunnitelmiin. Taustalla on Kirjastostrategia 2010, jonka linjaukset neuvoston toimintasuunnitelma pyrkii ottamaan huomioon.
Toimintasuunnitelmaa käsitellään ja päivitetään neuvoston keväällä ja syksyllä pidettävissä kokouksissa. Teemoja tai tehtäviä voidaan lisätä, ja jo päiväjärjestyksestä poistuneet asiat poistaa. Asioiden etenemistä kuvaavia kommentteja voidaan lisätä jatkuvasti. Kysymyksessä on siis työlistan tapainen asiakirja, josta on mahdollisimman helppo seurata agendalla olevia asioita.
HUOM! Toimintasuunnitelma on kasvanut niin laajaksi, että siitä on olemassa ns. Pitkä versio, josta voi seurata käsiteltäviä asioita tarkemmin ja ajallisesti laajemmin. Pitkä versio -linkkejä on tarvittaessa asiakokonaisuuksien yhteydessä.
Toimintasuunnitelmaan kirjattujen asioitten lisäksi neuvosto hoitaa ns. juoksevat asiat: yleisten kirjastojen kannan määrittely tarvittaessa, lausunnot, edustukset yms.
Toimintasuunnitelmassa asiat on ryhmitelty teemoittain ja tehtävittäin kolmeen pääryhmään:
Verkon toiminta ja yhteistyö Aineiston saatavuus Resurssit
Verkon toiminta ja yhteistyö
Aineiston saatavuus
Resurssit
Tämän pääryhmän alla seurataan yleisten kirjastojen verkon toimintaa ja organisaation tarkoituksenmukaisuutta. Valmisteilla oleva YKN-strategia ja sen toimenpideohjelma (Verkkostrategia) kuuluvat keskeisinä tähän pääryhmään. Yhteistyöllä tarkoitetaan paitsi yleisten kirjastojen keskinäistä toimintaa myös eri kirjastosektoreitten välistä yhteistyötä ja –toimintaa.
IFLA 2012-konferenssi Suomessa http://www.ifla2012.fi/ 7.4.2010 avattiin Helsingissä 2012 järjestettävän IFLA World Library and Information Congressin "Libraries Now! - Inspiring, Surprising, Empowering" kotimaisen tiedottamisen sivusto: http://www.ifla2012.fi/ Libraries Now! - Inspiring, Surprising, Empowering on teema, jonka puitteissa kansainvälinen IFLA-konferenssi kokoontuu Suomessa 12.-16. 8.2012. Odotettavissa on mielenkiintoinen viikko yhdessä 3000-4000 kansainvälisen kirjastovieraan kanssa. Lue lisää Sinikka Sipilän PowerPoint-esitys IFLA-konferenssista Suomessa löytyy osoitteesta: http://projektit.kirjastot.fi:3000/attachments/777/IFLA_2012.ppt Opetusministeriön organisoimat hankkeet, projektit ja tilaisuudet Opetusministeriön kirjastopäivät 25.11.2009, Helsinki Valkoinen saliOhjelma ja luennot osoitteessa: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/Kirjastopaivat_2009.html?lang=fi30.1.2009: Yleisten kirjastojen atk-järjestelmä- ja tietokantatilannetta koskeva kuulemis- ja keskustelutilaisuusTilaisuuteen oli kutsuttu yleisten kirjastojen keskuskirjaston, maakuntakirjastojen ja Kansalliskirjaston edustajat, läänien kirjastoasioita käsittelevät sivistystoimentarkastajat, Suomen Kirjastoseura, Suomen Kuntaliitto, kirjastot.fi -toimituksen edustaja, yleisten kirjastojen neuvoston varsinaiset jäsenet ja korkeakoulukirjastojen neuvoston edustaja sekä opetusministeriön kirjastoasioita käsittelevät henkilöt. Vuonna 2008 yleisten kirjastojen keskeiset järjestelmätoimittajat fuusioituivat. Yleiset kirjastot joutuvat lähivuosina uusimaan kirjastojärjestelmänsä vastaamaan asiakkaiden kirjastonkäytön ja tiedonhaun muuttuneita tarpeita. Vuonna 2010 alkanee yleisten kirjastojen aineistotietokantojen formaattiuudistus. Muutoksista virinneessä keskustelussa ja Kansalliskirjaston linjauksista on noussut esille tavoite koko kirjastoverkon aineistotietokantojen yhteisluettelosta. Yhteisluettelo voisi kytkeytyä myös luontevasti opetusministeriön johdolla suunniteltuun Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon. Opetusministeriö järjesti tilaisuuden, jotta voitaisiin kartoittaa, onko olemassa edellytyksiä yhteiseen näkemykseen ja mahdolliseen tahtotilaan yhteisen metadatan hallinnassa ja käyttöönotossa. Keskustelu käytiin lyhyiden alustusten pohjalta ja yhteenvetona voidaan todeta, että valmiutta yhteisen kansallisen yhteisluettelon jatkopohdintaan on olemassa yleisten kirjastojen osalta. Tilaisuudessa sovittiin, että yleisten kirjastojen neuvosto käsittelee asiaa keväällä. Asia otetaan esille myös opetusministeriön ja Kansalliskirjaston välisissä neuvotteluissa. Koska yleisiä kirjastoja koskeva päätöksenteko tapahtuu kunnissa, on jatkopohdinnassa otettava huomioon paikalliset ja alueelliset tarpeet. Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin, puh. 09 1607 7021 Lisätietoja www-osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/ATK_jarjestelmat.html 25.4.2008: Arjen tietoyhteiskunnan toimintaohjelma 2008 - 2011 25.4.2008 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta viestintäministeri Suvi Lindénin johdolla julkisti toimintaohjelmansa. Ohjelma on kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tiekartta ja siinä esitellään keskeisimmät toimenpiteet tietoyhteiskuntastrategian toimeenpanemiseksi. Kirjastoilla on merkittävä rooli toimintaohjelmassa. Toimintaohjelmassa korostetaan: ” Konkreettisilla toimilla halutaan saada aikaan selkeitä harppauksia suomalaisessa tietoyhteiskuntakehityksessä. Kansainväliset selvitykset osoittavat selvästi, että Suomi on muuten jäämässä keskikastiin globaalien tietoyhteiskuntien joukossa, ministeri Lindén painotti. Hallituskaudella keskitytään luotettavien ja käyttäjäystävällisten sähköisten palveluiden toteuttamiseen, laajakaistanopeuksien nostamiseen sekä helppokäyttöisten tunnistamismenetelmien kehittämiseen. Lisäksi hitaasti edennyttä sähköisen laskutuksen käyttöönottoa vauhditetaan”. Toimintaohjelman verkko-osoite: http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/48/Arjen_tietoyhteiskunta.pdf Toimintaohjelman liiteosa: http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/47/toimintaohjelma_lopullinen_25.4.2008.pdf Katso: Pitkä versio Kirjasto- ja palveluverkkoselvitykset, seutukirjastot, asiakaskyselyt 2010 Toukokuu 2010: Peruspalvelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella 2009 Taloudellinen taantuma lisää yleensä kirjastojen käyttöä kuten edellinen lama osoitti. Kirjastoissa opiskellaan ja vietetään vapaa-aikaa entistä enemmän. Kirjastojen lainaus ei enää välttämättä lisäänny kuten edellisen laman aikana. Kirjastoilla voi jatkossa olla merkittävämpi rooli syrjäytymisen ehkäisijänä ja kirjastotilan merkitys kohtaamis- ja tapahtumapaikkana voi kasvaa. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu itsestään , vaan ne asettavat haasteita sekä kirjastoille, että kirjastotilojen ylläpitäjille. Miten kirjastotiloja muutetaan vetovoimaisiksi, houkutteleviksi, tehokkaaseen käyttöön ja aukiolot asiakkaita palveleviksi, ovat kysymyksiä, joihin tulevaisuudessa perätään vastauksia. Lue lisää täältä Toukokuu 2010: Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2009 Miten toteutuu kirjastotilasuositus eteläisen Suomen yleisissä kirjastoissa? Miten kirjastotiloja käytetään? Millaisia ovat kirjastotilojen kustannukset? Näihin kysymyksiin on etsitty vastausta Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisussa Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2009. Kirjastotoimen arviointikohteena olivat kirjastotilat ja niiden käyttö Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-alueiden kunnissa. Koko raportti on luettavissa ESAVIn internet-sivuilla (s. 170 alkaen Kirjastotilat ja niiden käyttö). Tiivistelmä: Arviointikohteena olivat entisen Etelä-Suomen läänin yleisten kirjastojen tilat ja niiden käyttö. Kirjastotilojen pinta-ala on keskimäärin kasvanut ja kunto parantunut kymmenen vuoden aikana. Kirjastojen pinta-alasuositus on vähintään 100 m2 tuhatta asukasta kohden. Joka toinen kunta saavutti tämän suosituksen entisessä Etelä-Suomen läänissä. Vaikka tilaa olisi riittävästi, niin kirjastopalvelujen saatavuus on heikentynyt, koska aukiolotunteja on vähennetty ja niiden sijoittelu ei vastaa asiakkaiden tarpeita. Tilojen käyttö on muuttunut palvelujen muuttuessa. Koska kirjasto on merkittävä syrjäytymisen ehkäisijä kunnassa, kirjastotilojen pitää olla mahdollisimman paljon kuntalaisten käytössä. Siksi kirjastojen on arvioitava ennakkoluulottomasti tilankäyttöään ja muutettava sitä tarpeen mukaan monipuolisemmaksi Muiden palvelujen läheisyys, alueen toimijoiden yhteistoiminta ja aukioloaikojen lisääminen tehostavat kirjastotilojen käyttöä. Kirjastotilojen turvallisuudessa ja esteettömyydessä on kehitettävää. Kirjastojen on oltava mukana kunnan valmiussuunnitelmassa ja harjoiteltava hätätilanteiden varalta. Joka toisessa kirjastotilassa on tehty kuntoarvio ja näistä joka viidennessä kirjastossa on havaittu vikoja, pääasiassa kosteusongelmia. Kunnat voivat ehkäistä terveysongelmia ja säästää rakennus- ja korjauskustannuksissa, kun kirjastotilojen kuntoa seurataan ja havaitut viat korjataan ajoissa. Kirjastotilojen ja –autojen uusimistarve on jatkuvaa, siksi valtionavustuksen kirjastojen perustamishankkeisiin on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla. Tilakustannuksilla on iso osuus kirjastojen toimintamenoista. Lähes joka toisessa kunnassa kirjastotilojen osuus kirjaston kokonaismenoista on vähintään viidennes tai enemmän. Tilakustannusten seuranta ja vertailtavuus paranee, kun opetusministeriön kirjastotilastotietokantaan lisätään tieto kirjaston tilakustannuksista. 2009 24.11.2009: Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston seutuselvitys Työn taustalla on maakuntakirjaston vuonna 2008 Opetusministeriöltä saama avustus "Alueellisesti" -hankkeelle. Seutuselvityksen teki Satu Salmela yhdessä Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston sekä muiden selvitykseen kuuluvien kirjastojen kanssa. Työssä perehdytään Kokkolan kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston toiminta-alueen mahdolliseen seutuyhteistyöhön. Selvitystyö kartoittaa alueen kirjastojen toimintaa ja kehitystä, luo katsauksen nykyisiin toimintamuotoihin sekä tulevaisuuden odotuksiin. Edelleen työ tarkastelee edellytyksiä, joita kyseisellä toiminta-alueella voisi olla yhteistyön laajentamiseen alueellisesti. Selvityksessä esitellään myös erilaisia vaihtoehtoja seudullisen yhteistyön organisoimiseksi. Selvitystyö koostuu kirjallisesta esiselvityksestä sekä sen pohjalta tehdystä kyselystä. Selvitys on toteutettu wiki-muodossa ja se löytyy Internetistä osoitteesta: http://alueellisesti.wikispaces.com/ 3.11.2009: Turun seudun Paras-hankkeeseen liittyvä Turun seutukirjastoselvitys Selvitykseen osallistuivat Turun, Raision, Liedon, Kaarinan, Ruskon, Auran, Mynämäen, Paimion ja Sauvon kirjastot. Lisätietoja selvityksestä antaa selvitystyöryhmän puheenjohtaja Inkeri Näätsaari, varapuheenjohtaja Tiina salo ja sihteeri Susanna Sandell. Turun seutukirjastoselvitys (.pdf) 17.8.2009: Raportti ikääntyneiden kirjastopalveluista Länsi-Suomessa. Kuvaus: Hyvillä kirjastopalveluilla voidaan parantaa elämänlaatua Kunnan väestörakenteen muutokset vaikuttavat myös kirjastojen toimintaan. Asiakaskunnan ikääntyminen tuo kirjastoille alueellisesti erilaistuvia ongelmia. Ikääntyvien asiakkaiden palvelutarpeita oli selvittänyt 40 % kirjastoista, useimmiten yleisen asiakaskyselyn yhteydessä. Kerättyä tietoa kirjastot ovat käyttäneet kokoelmien kehittämisen ja aineistojen valinnan tukena. Kirjastoista harvat ovat mukana kuntansa ikästrategiassa. Muutamilla paikkakunnilla on toteutettu ikääntyvien palveluja kehittäviä projekteja (Tampereella Luen sinulle ja T-seniorit, Kauhajoella Kirjaston mobiilikotipalvelu). Ikäihmisten kirjastopalvelujen erityistarpeet kaipaisivat valtakunnallistakin selvitystyötä. Lue lisää: http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F002508AE/$file/Ikaantyneiden_kirjastopalvelut_2009.pdf 10.7.2009: Raportti Joensuun seutukirjaston ja Juuan kunnankirjaston kotipalvelumallin kehittämisestä ja suunnittelusta. http://www.jns.fi/dman/Document.phx?documentId=ac19009085131734&cmd=download Rebekka Pilppulan sanoin: Raportissa on selvitetty, miten kirjaston kotipalvelua on hoidettu Jokunen-kirjastoissa, miten toimintaa voidaan kehittää ja löytyykö yhteistyökumppaneita kirjastolle. Hankkeen aikana käytiin keskusteluja alueen kuntien kotipalvelutyöntekijöiden kanssa ja sovittiin yhteistyön käynnistämisestä useassa kunnassa. Kirjastolle oli iloinen yllätys kuntien kotipalvelujen pääsääntöisesti yhteistyöhaluinen ja kiinnostunut asenne. Lisäksi kartoitettiin kirjastojen kotipalveluasiakkaat ja huomattiin, että kaupunkimaisilla alueilla kotipalveluasiakkaita on suhteessa enemmän kuin maaseudulla. Kirjaston palvelut eivät ulotu tasapuolisesti koko alueelle. Erityisesti haja-asutusalueella asuvan vanhusväestön aktivoimiseen on kiinnitettävä huomiota markkinoimalla kirjaston palveluita kohderyhmälle sopivalla tavalla. Ongelma eivät ole kirjastojen resurssit hoitaa laajempaa kotipalvelua kuin nyt, vaan saada potentiaaliset asiakkaat oikeiksi asiakkaiksi. 3.7.2009: Joensuun seutukirjaston suunnittelu ja aloitusvaiheista on ilmestynyt lähinnä kirjaston omaa tarvetta ajatellen raportti. Raportti on julkaistu vain sähköisessä muodossa seutukirjaston sivuilla. Raportissa on paljon nimiä ja yksityiskohtia, mutta toivottavasti seutuyhteistyön kehittämistä suunnittelevat löytävät raportista jotain mielenkiintoista. Nyt kun aikaa on kulunut jo muutama vuosi, voi todeta kaiken menneen hyvin ja olemme tyytyväisiä toimintaamme. Suoritteiden valossa katsottuna myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä - vuosina 2007 ja 2008 lainaus kasvoi 2% molempina vuosina ja yhä olemme menossa lievässä noususuunnassa. Kävijöiden määrä kääntyi lievään nousuun viime vuonna. http://www.jns.fi/dman/Document.phx?documentId=bg18409090314961&cmd=download 2008 19.12.2008: Lapin maakuntakirjastossa yhdessä Kittilän ja Kolarin kunnankirjastojen kanssa toteutettiin vuonna 2008 Syrjäseutujen kirjasto"auto"palvelut kotiovelle - hanke, johon saatiin rahoitus Opetusministeriöltä. http://kirjasto.rovaniemi.fi/digi/kirjastoautopalvelut_kotiovelle.pdf 16.5.2008: saakka voi vastata Kansalliskirjaston organisoimaan kirjastojen asiakaskyselyyn. Kysely toteutetaan useissa yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, erikois- ja yleisissä kirjastoissa. Kansallisella asiakaskyselyllä selvitetään kirjastopalvelujen käyttöä, tärkeyttä sekä asiakastyytyväisyyttä. Kyselyn tulokset löytyvät osoitteesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/asiakaskysely2008.html Huhtikuu 2008: Suomen kirjastoseuran Kotipalvelu- ja laitoskirjastoryhmä (KoLa) tekee kyselyn selvittääkseen kotipalvelun ja laitoskirjastojen tilannetta. http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/kyselyt 3.4.2008: Kirjastoyhteistyö tiivistyy Varsinais-Suomessa nimellä: Vaski–Varsinais-Suomen kirjasto. http://varsi.vuodatus.net/ 12.3.2008: Helsingin keskustakirjastoselvitys. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/keskustakirjasto/ 3.1.2008: YHTEISTYÖSTÄ 1:een Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kirjastojen yhteistyön kehittäminen. Linkki Katso: Pitkä versio Yleisten kirjastojen neuvoston strategia, YKN-strategia http://wiki.kirjastot.fi/index.php/YKN-strategia 2010 Huhtikuussa valmistui kaksi videota: - Tampereen kirjastotoimenjohtajan Tuula Haaviston haastattelu: Kirjasto yllättää ja antaa voimia - Oulun kirjastotoimenjohtajan Pirkko Lindbergin ja kulttuurilautakunnan jäsenen Pasi Laukan haastattelu: Oulussa panostetaan kirjastotiloihin. Tammi-maaliskuun aikana työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Päättäjille suunnattu esite saatiin suunniteltua sisällöltään valmiiksi. Esitteen taiton teki sarjakuvataiteilija Jii Roikonen ja se painettiin oululaisessa Kalevaprint Oy:ssä, painos 20 000 kpl. Esitteet valmistuivat pääsiäisviikolla ja ne toimitettiin kaikkiin maakuntakirjastoihin, jotka puolestaan jakoivat esitteet oman alueensa kirjastoihin. Kirjastojen tehtävänä on levittää esitteet kaikille oman kuntansa kirjastoasioista päättäville. 2009 Syksyllä 2009 työryhmä kokoontui muutaman kerran aiheena strategian päättäjille ja kirjastoille suunnatut versioiden viimeistely. 27.3.2009: YKN-strategiaryhmä kokoontui viimeisen kerran konsultin kanssa. Kokouksessa hahmoteltiin strategian kokonaisuutta ja erityisesti keskityttiin ns. päättäjäversioon, josta pyritään syksyyn 2009 mennessä tekemään kaikille valtuutetuille suunnattu painettu julkaisu. Strategiaa esitellään 20.4. Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksessa, 6.5. Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopäivillä ja kesäkuussa Turun kirjastopäivillä. Strategiaryhmä kokoontuu seuraavan kerran toukokuussa Tampereella. 27.2.2009: YKN-strategiatyöryhmä kokoontui Helsingissä. Kokouksessa keskusteltiin KirjastoWikin kautta tulleista palautteista ja osa niistä hyväksyttiin strategiatekstiin liitettäväksi. Kokouksessa käsiteltiin myös strategian logikkaa tavoitteiden ja keinojen kannalta, avattiin kriittisiä menestystekijöitä, keskusteltiin mittareista strategian seurannan kannalta ja sovittiin seuraavan palaverin 27.3. ohjelma välitehtävineen. 12.1.2009: Kirjasto-kaapelin keskustelulistalla kerrottiin, että strategia on avattu kommenteille KirjastoWikissä. 29.1.2009: Keskuskirjastokokouksessa käytiin läpi strategian nykyvaihe. Katso: Pitkä versio Yleisten kirjastojen verkkostrategia http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Verkkostrategia 2009-2010 Verkkostrategiaryhmä ei ole kokoontunut kertaakaan. Verkkostrategia on jonkin verran ollut mukana YKN-strategiaa laadittaessa, mutta varsinaisesti sitä ei ole vielä integroitu osaksi YKN-strategiaa. 2008 5.9.2008 pidettiin Helsingissä Pasilan pääkirjastossa yhteiskokous YKN-strategiatyöryhmän kanssa. Kokoukseen osallistui myös konsultti Marja-Leena Johansson Talent Partners Public Consulting Oy:stä. Kokouksessa keskusteltiin YKN-strategian ja Verkkostrategian keskinäisestä suhteesta. YKN-strategia tulee olemaan ns. päästrategia ja verkkostrategian sulautetaan YKN-strategian toimenpideohjelmaksi kesäkuuhun 2009 mennessä. 16.4.2008 Neuvoston kokous päätti, että Verkkostrategiatyöryhmä jatkaa toimintaansa ja että verkkostrategiasta tulee YKN-strategian toimenpideohjelma. 4.4.2008 Verkkotyöryhmä kokoontui Jyväskylään. Asialistalla oli saatujen kommenttien käsittely sekä verkkostrategiatyöryhmän työn jatkaminen ja mikä sen suhde tulee olemaan Yleisten kirjastojen strategiatyöryhmään. Verkkotyöryhmä haluaa jatkaa toimintaansa ja näkee oman työnsä tulokset toiminnallisena osana tulevassa Yleisten kirjastojen neuvoston strategiassa. Strategiatyöryhmien yhteinen tapaaminen nähtiin tarpeelliseksi. 7.1.2008 Verkkotyöryhmä kokoontui Turkuun ja kävi läpi Verkkostrategian sisällön ja siihen mennessä saadut kommentit. Kommentit huomioitiin ja soveltuvin osin liitettiin strategiatekstiin. Katso: Pitkä versio Järjestelmätilanne ja käyttäjäyhteistyön organisointi 2009 Elokuu 2009: Kirjastojärjestelmät nyt! -selvitys. Selvityksen tarkoitus on valaista kirjastojen verkkopalvelujen tilannetta Suomessa keväällä 2009. Pääpaino on kirjastojärjestelmillä, mutta mukaan on koottu mahdollisimman kattavasti muutkin kirjastojen verkkopalveluihin ja niiden tuottamiseen liittyvät tekijät. Lisätietoa: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastoj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_nyt! 30.1.2009 järjestettiin OPM:n tilaisuuden jälkeinen keskustelutilaisuus, jossa jatkettiin keskusteluja Axiell-kirjastojen näkökulmasta. Tilaisuudessa todettiin, että tarvitaan työryhmä, joka miettii, miten yleiset kirjastot palveluineen sijoittuvat tulevaisuudessa suomalaisen kirjastomaailman kokonaisarkkitehtuuriin. Kaivattiin myös selvittelijää tehtävänään kartoittaa, minkälaisia yhteisluetteloita on eri maissa ja minkälaisia kokemuksia heillä on niistä. 30.1.2009 OPM järjesti yleisten kirjastojen atk-järjestelmätilannetta koskevaan keskustelu- ja kuulemistilaisuuden. Lisätietoa: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/ATK_jarjestelmat.html 2008 17.9.2008 Neuvoston kokouksessa käytiin vilkas keskustelu kirjastojärjestelmistä, niiden nykytilanteesta sekä alalla tapahtuvan kehityksen merkityksestä kirjastomaailmassa. Esimerkiksi vuoden 2008 alussa tapahtunut Axiell-fuusion vaikutus ilmenee siten, että tilanne kirjastokentällä on vielä osin jäsentymätön ja selkiytymätön. Hämmennystä aiheuttavat niin sopimusasiat kuin kirjastojärjestelmien toimivuus ja uusien ominaisuuksien käyttöön otto. Sopimusasiat on tarkoitus päivittää ajan tasalle vielä syksyn 2008 aikana Turun ja Porin kaupunginkirjastojen toimesta. Yleisesti neuvosto totesi, että kirjastojärjestelmätilanne on vielä selkiytymättömässä tilassa. Neuvosto suosittelee, että paras toimintalinja on maltti ja harkinta uusien versioiden ja ominaisuuksien hankinnassa ja käyttöön otossa. 25.8. 2008 maakuntakirjastot pitivät kirjastojärjestelmäkokouksen Järvenpäässä. Kokouksessa esitettiin, että perustetaan maakuntakirjastojen konsortio työrukkaseksi kirjastojärjestelmäasioihin. Pääkaupunkiseudun kirjastot voivat halutessaan osallistua konsortion toimintaan. Konsortio on hyvä elin erilaisissa sopimusneuvotteluissa ja vaikkapa silloin, kun kilpailutetaan kirjastojärjestelmiä. Maakuntakirjastojen konsortio on kirjastojärjestelmäriippumaton ja siksi tarvitaan myös erillinen työrukkanen Axiell-kirjastoille, Axiell-kirjastojen strategiaryhmä ja sille pari työryhmää. Muita tärkeitä kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat rakenteilla oleva yhteisluettelo, Marc 21 ja Arenan käyttöönottoon liittyvät sopimukset ja aikataulut. Yhteistyö Kansalliskirjaston kanssa Kansalliskirjaston merkitys koko kirjastoverkon kannalta on huomattavasti vahvistunut 1.8.2006 voimaan tulleen yliopistolain 25 §:n muutoksen johdosta, jossa kirjaston toimialaa laajennettiin. Neuvoston säännöissä määritellyistä tehtävistä lähtien on oleellista osallistua Kansalliskirjaston toiminnan ohjaamiseen ja valvontaan yleisten kirjastojen tarpeiden ja koko kirjastoverkon kehittämisen näkökulmasta. Kansalliskirjaston ohjausjärjestelmää alettiin kehittää jo ennen lainmuutoksen voimaantuloa. Neuvoston nimeämiä edustajia on jo ollut mukana useissa toimielimissä. 1.8.2007 aloitti toimikautensa uusi johtokunta. Yleisten kirjastojen neuvoston esittäminä jäsenenä on Maija Berndtson ja varajäsenenä Erkki Romppainen. Johtokunnan merkitys toiminnan ohjaamisessa vahvistunee entisestään. http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/johtokunta.html Yleisillä kirjastoilla on neuvoston nimittämiä edustajia tai asiantuntijajäseniä Kansalliskirjaston ”Digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmässä”, joka jakaantuu kolmeen ryhmään: Verkkopalveluryhmä, Ohjelmisto- ja standardointiryhmä ja Vaikuttavuuden arviointiryhmä. http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/digiohjaus.html Neuvosto pitää kiinteää yhteyttä edustajiinsa Kansalliskirjaston eri toimielimissä, seuraa toiminnan kehittymistä ja vaikuttaa tarvittaessa sen suuntaan. 2009 Syksyllä perustettiin Kansalliskirjaston toimesta ryhmä: maakuntakirjastojen asiantuntijat. Ryhmän kokouksiin osallistuu myös Kirjastot.fi. Alkuvuodesta ei ole pidetty yhteistyöpalavereita Keskuskirjaston/Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston välillä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto KDK on osittain toiminut yhteistyöfoorumina. 2008 4.11.2008 pidettiin Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston 3. yhteistyöpalaveri teollisuuskadulla. Palaveriin osallistuivat Matti Sarmela ja Erkki Lounasvuori Kirjastot.fi:stä ja Kansalliskirjastosta Ari Rouvari, Jukka Pennanen sekä Ere Maijala. Palaverissa käsiteltiin seuraavia asioita: Kulttuurisampoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua kysytään Liisa Savolaiselta, voisiko KK liittyä kk:hon. ”Kysy-palvelu” on olennainen osa kansallista digitaalista kirjastoa. Kirjastojen yhteystiedot samaan tietokantaan: Kirjastot.fi:n ohjausryhmässä on käsitelty asiaa ja todettu, että ensi vuoden aikana selvitetään kirjastojen kiinnostusta ja tarpeita Halti: toistaiseksi ei uutta, Eduixilla asia IP-uudistus työn alla. Relais-kaukopalveluohjelmistosta on olemassa ”puitesopimus” kaikille kirjastosektoreille. Relais-ohjelmasta on olemassa myös Open Source -versio. 30.tammikuuta OPM järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuden MARC 21:sta ja yhteisluettelosta (tilaisuus järjestetään Axiell-kirjastojen toivomuksesta). Axiellin mukaan formaattimuutos merkitsee kirjastoille siirtymistä vanhoista järjestelmistä Libra 21:een tai johonkin muuhun. Vanhoja järjestelmiä ei voi muutoksen jälkeen käyttää. YKN on pyytänyt selvitystä formaattimuutoksen vaikutuksista Axiell-kirjastoihin (mm. osakohdeluettelointiin tulee ongelmia, 248 yhdistyy 245-kenttään, jolloin sen rakenne hämärtyy). Käytännössä FinMARC-tuki häviää. Keskusteltiin KDK:n asiakaskäyttöliittymistä. Axiellin kanssa päätettiin pitää yllä jatkuva keskusteluyhteys. Päätettiin toimia avoimesti kaikkien ohjelmistojen suhteen niin kauan kun valintaprosessi on käynnissä. Lounasvuori kertoi HKK:n olevan mukana Europeanassa; Kansalliskirjastosta mukana on Juha Hakala Katso: Pitkä versio (muut yhteistyöpalaverit) 16.4.2008 Neuvoston kokouksessa pidettiin tärkeänä, että Yleisten kirjastojen keskuskirjastolla on painokas rooli neuvoteltaessa Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyöstä ja työnjaosta verkkopalveluiden tuottamisessa ja ylläpidossa. 20.3.2008 mennessä Neuvosto ja Keskuskirjasto antoivat yhteisen lausunnon Kansalliskirjaston Tietohallintostrategiasta, joka lausuntojen jälkeen on muuttanut nimensä Tietohallinnon toimenpideohjelmaksi. Kirjastosektoreitten välisen yhteistoiminnan kehittäminen 2010 23.3.2009 Kirjastosektoreiden yhteistyökokous. Pöytäkirja osoitteessa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html (tulossa) 2009 17.11.2009 Kirjastosektoreiden yhteistyökokous. Pöytäkirja osoitteessa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html 8.4.2009 Kansalliskirjaston ja kirjastosektorien neuvostojen puheenjohtajien ja sihteerien kokous. Kokouksessa käsiteltiin tiedotusasioiden ja sektorikohtaisten katsausten lisäksi Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden toimintaa 2008 ja toimintasuunnitelmaa 2009 sekä kirjastoverkkopalveluiden yhteistyötä. Pöytäkirja osoitteessa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html 28.1.2009 Kansalliskirjasto järjesti yhdessä Varastokirjaston kanssa keskustelutilaisuuden Kansalliskirjaston kirjastoille suunnattujen palvelujen kehittämisestä sekä Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyöstä. Päivän ohjelma ja esitykset: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake/keskustelutilaisuudet.html Katso: Pitkä versio Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hanke (KDK) KDK:n julkiset sivut: http://www.kdk2011.fi/ KDK:n sivut OPM:n verkkosivuilla KDK-tietoa Kirjastot.fi:ssä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kdk/ KDK-hankesuunnitelma: http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?tVNo=1&h_iId=14477 Opetusministeriön koordinoiman ja organisoiman ”Kansallinen digitaalinen kirjasto” hankkeen tavoitteena on edistää kaikkien kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon digitointia, sähköistä saatavuutta ja pitkäaikaissäilymistä. Hankkeelle on asetettu seurantaryhmä ja ohjausryhmä, jonka alla toimivat saatavuus- ja pitkäaikaissäilytys-jaostot sekä tekninen asiantuntijaryhmä. Niissä on mukana kaikkiaan 35 organisaatiota: ministeriöitä, kulttuuriperinnön säilyttämisestä vastaavia kansallisia instituutioita, tieteellisiä ja yleisiä kirjastoja, arkistoja, museoita sekä muiden keskeisten intressiryhmien edustajia.Saatavuusryhmän vetovastuu on Kansalliskirjastolla. Saatavuusryhmän puheenjohtajana toimii Kristiina Hormia-Poutanen. Kansallisarkisto vetää pitkäaikaissäilytysryhmää, Juha Hakala Kansalliskirjastosta puolestaan teknistä asiantuntijaryhmää. Yleisten kirjastojen edustajana on seurantaryhmässä Birgitta Aurén Vaasasta, ohjausryhmässä Barbro Wigell-Ryynänen OPM:stä, saatavuusryhmässä Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta ja teknisessä asiantuntijaryhmässä Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä. 2010 Alkuvuonna painopiste on ollut järjestelmänvalintaan liittyvissä tehtävissä. Tarjousten pohjalta loppusuoralle pääsi kolme järjestelmän toimittajaa, joista yksi valitaan kesään mennessä. Tämän jälkeen alkaa pilotointi. KDK:n uutiskirjeistä saa parhaimman kuvan, missä mennään tällä hetkellä. Uutiskirjeitä ilmestyy 4 kertaa vuodessa. http://www.kdk2011.fi/fi/ajankohtaista/uutiskirje 2009 10.6.2009 avattiin KDK:n verkkosivut osoitteessa: http://www.kdk2011.fi/ 5.6.2009 KDK:n saatavuusjaoston kokouksessa valittiin pilotoijat (8 kpl) tulevan asiakasliittymän testaamiseksi. Yleisten kirjastojen puolelta mukana pääkaupunkiseudun HelMet/Innovation ja Turun kaupunginkirjaston edustama Axiell-kirjastojärjestelmä. Muut pilotoijat: Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Lusto / Kantapuu, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Museovirasto ja Tuusulan museon taidemuseo-osasto ja Valtion taidemuseo Muusa-palvelu. Pilotoinnissa testataan rajapintojen rakentamista eri kirjasto-, museo- ja arkistojärjestelmiin, metatietojen haravointia taustajärjestelmistä ja monihakujen toimivuutta. Lisäksi testataan hakujen tekemistä ja hakutulosten järjestämistä ja esittämistä. Testaukseen kuuluu myös mm. kirjastojen saatavuustietojen, varausten ja lainojen uusimisen, museoiden kuvatilausten sekä autentikoinnin ja verkkomaksamisen integrointi asiakasliittymään. Pilotoinnin yhteydessä tehdään myös järjestelmän ja käyttöliittymän käytettävyystestaukset. 2.4.2009 KDK-saatavuusjaoston kokous. Kokouksessa käsiteltiin kentältä asiakasliittymän vaatimusmäärittelyyn saatuja kommentteja sekä maaliskuussa järjestetyn tietovarantokyselyn tuloksia. Maaliskuu 2009: KDK:n tietovarantokysely. Kaikille kirjastoille, museoille ja arkistoille lähetettiin kyselylomake, johon piti määritellä, mitä aineistoja haluaa yhteiseen asiakasliittymään mukaan. Maakuntakirjastot huolehtivat oman alueensa kirjastojen mukanaolon kyselyssä. Helmikuu 2009: Asiakasliittymän toiminnallinen vaatimusmäärittely. Maakuntakirjastoilta pyydettiin maaliskuun alkuun mennessä kommentteja, mitä ne haluavat tulevalta yhteiseltä asiakasliittymältä. Maakuntakirjastot pyysivät vuorostaan mahdollisuuksien mukaan kommentteja oman alueensa kirjastoilta. Kommentteja tuli runsaasti. YKN:n sihteeri yleisten kirjastojen kommentit ja lähetti ne KDK:n sihteerille määräaikaan mennessä. 12.2.2009 pidettiin KDK:n Saatavuusryhmän kokous, jossa käsiteltiin tulevan asiakasliittymän toiminnallista vaatimusmäärittelyä. Vaatimusmäärittelyn valmistuttua se lähetetään lausuntokierrokselle eri kirjastosektoreille. Keskuskirjasto ja maakuntakirjastot saavat myös kyselyn, jossa kartoitetaan, mitä digitaalisia resursseja kirjastoilla on käytössä ja mitkä niistä halutaan mukaan KDK:n asiakasliittymään. 29.1.2009 Keskuskirjastokokouksessa Kristiina Hormia-Poutanen kertoi, missä mennään KDK:ssa vuoden 2009 alussa. Kristiinan esitys: http://projektit.kirjastot.fi:3000/documents/show/250 Katso: Pitkä versio Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Opetusministeriön julkaisema korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008-2011 raamittaa korkeakoulujen kehittämisen painopisteitä. OPM käynnisti keväällä 2008 korkeakoulukirjastoja koskevan rakenteellisen kehittämisen hankkeen 2008-2009. Hankkeen työryhmään osallistuvat yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastot, Varastokirjasto ja Kansalliskirjasto. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen tiivistämällä korkeakouluverkkoa ja vahvistamalla korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja. Hankkeen verkkosivut: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake.html Kansallinen Yhteisluettelo Kansallinen yhteisluettelo on tavoite, jonka kaikki kirjastosektorit katsovat tarpeelliseksi. Kansalliskirjasto on jo aloittanut yhteisluettelon rakentamisen Aleph-alustalla, johon on siirretty uusi Linda. Vähitellen kaikille kirjastoille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteisluettelossa mukana oloon. 2010 14.4.2010 työryhmä kokoontui koko päivän seminaariin Pasilan kirjastoon. 25.2.2010 työryhmä kokoontui Pasilan kirjastossa. Kokouksessa käsiteltiin toimeksiantoa ja kukin jäsen sai kotitehtäväkseen vastata 13 peruskysymykseen liittyen yhteisluetteloon. Kokouksessa sovittiin, että työryhmän työskentelyalusta on Ning. Vierailijoina kokouksessa Ari Rouvari ja Nina Hyvönen Kansalliskirjastosta. 18.1.2010 työryhmä piti järjestäytymiskokouksen Tampereella. Vierailijana Petri Tonteri tampereen Metsosta. 2009 Neuvoston syyskokouksessa päätettiin perustaa Yhteisluettelotyöryhmä miettimään, mitä yleiset kirjastot haluavat tulevalta kansalliselta yhteisluettelolta. YKN:n Työvaliokunta nimitti ryhmän loppusyksystä: Puheenjohtaja: Seija Laitinen-Kuisma, Jyväskylä, Kirjastotoimen apulaisjohtaja Jäsenet: Jaana Käki, Origo-kirjastot, asiantuntija Tuomas Kunttu, Kyyti- ja Origo-kirjastot, informaatikko Yrjö Lindegren, Millenium-kirjasto, asiantuntija / luettelointi (HelMet) Erkki Lounasvuori, YKN/Keskuskirjasto, johtava suunnittelija Inkeri Näätsaari, Pallas, KDK-pilotti, Vaski-kirjastot Sirpa tuomisto, Libra-kirjasto, asiantuntija/järjestelmät Sami Varjo, Pallas-kirjasto, asiantuntija/järjestelmät 26.5.2009: Opetusministeriön kulttuuriyksikön tilaama selvitys kansallisista yhteisluettelo- ja käyttöliittymäratkaisuista eräissä Euroopan maissa on valmistunut. Selvityksen on laatinut kirjastonhoitaja Petri Tonteri Kouvolan kaupunginkirjastosta - maakuntakirjastosta. Selvityksessä kuvataan maiden ratkaisuja ja kokemuksia yhteisluettelokysymyksissä ja lisäksi siinä on yleisen tason johdanto asian tiimoilta. Selvitys tilattiin, jotta yleiset kirjastot saavat taustatietoa tulevia järjestelmä- ja tietokantaratkaisuja varten. Lisätietoja: Kulttuuriasianneuvos Hannu Sulin, Opetusministeriö Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto Selvityksen verkko-osoite: http://www.kirjastot.fi/File/82107e3d-bd70-455e-9f12-f4f8b6524148/Tonteri_Kansallisista_yhteisluettelo_ja_kayttoliittymaratkaisuista_2009.pdf MARC21 Marc-formaatin verkkosivut: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html Neuvoston kokous 20.9.2006 lisäsi kohdan toimintasuunnitelmaan. Neuvosto tukee MARC21-formaatin käyttöönottoa yleisissä kirjastoissa aluksi pilottihankkeina ja kokonaisuudessaan vuoden 2010 paikkeilla. Marc 21 formaattiin siirtymisen aikataulu löytyy osoitteesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit/aikataulu.html 2010 Alkuvuodesta Anna Viitanen on aloittanut selvityksen tekemisen puolipäivätoimisesti. 2009 Loppusyksystä neuvoston työvaliokunta nimitti Anna Viitasen Turun kaupunginkirjastosta selvittämään yleisten kirjastojen Marc 21:een siirtymiseen liittyviä asioita ja ongelmakohtia. Määräajaksi asetettiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Annan apuna Ritva Nurminoron sekä Erkki Lounasvuoren lisäksi toimii työrukkanen: Ulla Ikäheimo Kansalliskirjastosta, Sirpa Tuomisto Kokkolasta ja Liisa Rossi Kuopiosta. Perustamispalaverissa sovittiin, että Marc 21 selvitys liittyy läheisesti Yhteisluettelotyöryhmän toimintaan. 9.3.2009: Loppuvuodesta 2008 toteutettujen MARC21-formaattivaihdon ja yhteisluettelon järjestelmänvaihdon tiedotuksesta järjestettiin palautekysely 16.2.-2.3.2009. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 203 vastausta, joissa oli todellakin paneuduttu analysoimaan ongelmia. Lue lisää: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/uutiset/1236588289895.html 2008 17.9. 2008 YKN:n kokouksessa käsiteltiin Marc 21:tä. Ritva Nurminoro valtuutettiin ottamaan yhteyttä Kansalliskirjastoon Ulla Ikäheimoon koskien Marc21:n käyttöön oton ajankohtaa sekä samalla selvittämään muutamia toiminnallisia epäkohtia (esim. osakohdeluettelointi). Keskustelun kulussa nousi esille, että tarvitaan erillinen selvitys Marc21:een siirtymisestä ja OPM:n halukkuutta selvityksen maksajaksi. Mahdollinen OPM-hakemus on tehtävä lokakuun 2008 loppuun mennessä. Tilanne keväällä 2008: Voyger-kirjastoissa otetaan MARC 21 -formaatti käyttöön vuoden 2008 lopussa. Osa tämän hankkeen valmistelun aikana Kansalliskirjastossa tehdystä työstä hyödyttää muitakin MARC 21:een aikovia kirjastoja, esimerkiksi formaatin käännös suomeksi. 2007 Tilanne syksyllä 2007: Formaatin suomenkielinen käännös on ollut verkossa kommentoitavissa puolisen vuotta. Siihen on tehty päivityksiä viimeksi elokuussa. Kansalliskirjaston sovellussuunnittelija Nanna Jokisen mukaan yleisten kirjastojen pilottihankkeet tulevat kysymykseen vuoden 2009 puolella. Koulukirjastojen rooli kirjastoverkossa 21.6.2007 Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista 2007–2011: Lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön edellytysten parantaminen. Parannetaan lasten ja nuorten mediaympäristön turvallisuutta mediakasvatuksen keinoin. Edistetään lasten ja nuorten medialukutaidon kehittämistä. 19.5.2006 Neuvosto: Asia lisättiin työlistalle. Maaseudun kirjasto monipalvelukeskuksena ottaa kantaa asiaan. Siinä esitellään uusi tanskalaisperäinen termi kombikirjasto (= yleisen kirjaston ja koulukirjaston yhdistelmä). Mediakasvatus ja Lasten verkkopalvelu Opetusministeriön kulttuuriyksikkö ehdotti vuoden 2008 lopulla, että Kirjastot.fi ottaisi vastuulleen tuottaa valtakunnalliset, kirjastopainotteiset mediakasvastussivut sekä lapsille suunnatun portaalin. Rahoitus molemmille hankkeille tulee suoraan OPM:n kulttuuriyksiköltä. Hankkeet käynnistyivät vuoden 2009 alkupuolella. Mediakasvatuskokonaisuudesta vastaa suunnittelija Pirjo Sallmén ja lasten portaalia varten Kirjastot.fi:hin palkattiin 1.4. alkaen määräaikainen suunnittelija Tittamari Marttinen. Lasten verkkopalvelu on nimeltään Okariino, ja se on suunnattu 6-12 -vuotiaille lapsille. Myöhemmin siihen luodaan osio myös 3-6-vuotiaille. Palvelun keskeisin tehtävä on innostaa lapsia kirjojen ja muiden medioiden (elokuvat, sarjakuvat, musiikki, lehdet, internet) pariin: lukemiseen, kirjoittamiseen, tiedonhakuun ja kirjastojen käyttöön. Palvelun painopistealueena on lasten- ja nuortenkirjallisuus ilmiöineen, sankareineen, lukijoineen ja kirjoittajineen. Kirjallisuus aihepiirinä tarjoaa elämyksiä ja tietoa. Palvelusta saa vinkkejä ja virikkeitä tiedonhakuun. Lue lisää KirjastoWikistä: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Lasten_verkkopalvelu Kirjastokaista (ent. Kuntakanava / Kirjastokanava) http://www.kirjastokaista.fi/ 2010 Maaliskuussa 2010 Kuntakanavan yhteydessä toiminut Kirjastokanava erottautui omaksi verkkopalveluksi nimella Kirjastokaista sisältäen niin kirjastotelevision kuin kirjastoradion. Kirjastokaista tuottaa valtakunnallisia kirjastoaiheisia ohjelmia kiertäen erilaisia tilaisuuksia ympäri Suomen. Ohjelmatarjontaan voi tutustua osoitteessa: http://www.kirjastokaista.fi/ Kirjastokaistalla on myös wikisivut osoitteessa: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastokaista 2009 Kuntakanavan verkko-osoite: http://www.kuntakanava.fi/ Kuntakanava on Kuntaliiton, KL-Kustannuksen ja Täsmätelevision perustama verkossa näkyvä televisiokanava, joka on suunnattu kuntapäättäjille. Kuntakanava on muuten maksuton, mutta valtuutetuille suunnattu kanava on maksullinen ja vaatii kirjautumisen. Kuntatelevisio Oy on käynnistämässä kirjasto-/kirjallisuuskanavaa yhdessä alan toimijoiden eli kirjastojen, kustantajien, kirjakaupan, Suomen kirjastoseuran sekä kirjastoalalla toimivan muun liikeyritystoiminnan kanssa. Kanavalla tulee olemaan sekä kirjastoille, kirjakaupalle että kirjojen kuluttajille suunnattua materiaalia. Pidempien kirjailijahaastattelujen lisäksi kanava tulee lähettämään mm. uutuuskirjaesittelyjä, kirjavinkkejä, kirjallisuuspalkintomateriaalia sekä videoita alan tapahtumista. OPM on antanut hankkeen käynnistämiseksi Kirjastot.fi:lle rahoitusta vuodelle 2009. Kirjastokanavan tuottajaksi on valittu Riitta Taarasti 7 kuukaudeksi 1.10.2009 alkaen tehtävänään markkinoida kanavaa kirjastoille sekä ideoida ja tuottaa sisältöjä palveluun. Kirjastoalan etiikkaryhmä Etikkaryhmän verkkosivut löytyvät KirjastoWikistä: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastoalan_etiikkaryhm%C3%A4 Ryhmän toimeksiantona on laatia kirjastoalalle eettinen asiakirja. Toimeksiantajia ovat Suomen kirjastoseura, Finlands svenska biblioteksförening ja Suomen tieteellinen kirjastoseura. Ryhmä itse toteaa työstään seuraavaa: Eettisen koodin perustekstin tekeminen on kohtuullisen helppoa. Haaste syntyy siitä, että haluamme sanoa jotain konkreettista myös vaikeista asioista. Myös tietoyhteiskunnan uusien haasteiden tunnistaminen eettisen koodin kannalta käy työstä. Ryhmä totesi tekevänsä tekstiä kirjastotyöntekijöille, ei instituutiolle. Tässä mielessä asiakirja on erilainen kuin esim. museoilla ja arkistoilla Linkki: Museotyön eettiset säännöt Linkki: Arkistoalan ja asiakirjahallinnon ammattieettiset ohjeet
IFLA 2012-konferenssi Suomessa
http://www.ifla2012.fi/
7.4.2010 avattiin Helsingissä 2012 järjestettävän IFLA World Library and Information Congressin "Libraries Now! - Inspiring, Surprising, Empowering" kotimaisen tiedottamisen sivusto: http://www.ifla2012.fi/
Libraries Now! - Inspiring, Surprising, Empowering on teema, jonka puitteissa kansainvälinen IFLA-konferenssi kokoontuu Suomessa 12.-16. 8.2012. Odotettavissa on mielenkiintoinen viikko yhdessä 3000-4000 kansainvälisen kirjastovieraan kanssa. Lue lisää
Sinikka Sipilän PowerPoint-esitys IFLA-konferenssista Suomessa löytyy osoitteesta: http://projektit.kirjastot.fi:3000/attachments/777/IFLA_2012.ppt
Opetusministeriön organisoimat hankkeet, projektit ja tilaisuudet
Opetusministeriön kirjastopäivät 25.11.2009, Helsinki Valkoinen sali
Ohjelma ja luennot osoitteessa: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/Kirjastopaivat_2009.html?lang=fi
30.1.2009: Yleisten kirjastojen atk-järjestelmä- ja tietokantatilannetta koskeva kuulemis- ja keskustelutilaisuus
Tilaisuuteen oli kutsuttu yleisten kirjastojen keskuskirjaston, maakuntakirjastojen ja Kansalliskirjaston edustajat, läänien kirjastoasioita käsittelevät sivistystoimentarkastajat, Suomen Kirjastoseura, Suomen Kuntaliitto, kirjastot.fi -toimituksen edustaja, yleisten kirjastojen neuvoston varsinaiset jäsenet ja korkeakoulukirjastojen neuvoston edustaja sekä opetusministeriön kirjastoasioita käsittelevät henkilöt. Vuonna 2008 yleisten kirjastojen keskeiset järjestelmätoimittajat fuusioituivat. Yleiset kirjastot joutuvat lähivuosina uusimaan kirjastojärjestelmänsä vastaamaan asiakkaiden kirjastonkäytön ja tiedonhaun muuttuneita tarpeita. Vuonna 2010 alkanee yleisten kirjastojen aineistotietokantojen formaattiuudistus. Muutoksista virinneessä keskustelussa ja Kansalliskirjaston linjauksista on noussut esille tavoite koko kirjastoverkon aineistotietokantojen yhteisluettelosta. Yhteisluettelo voisi kytkeytyä myös luontevasti opetusministeriön johdolla suunniteltuun Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon. Opetusministeriö järjesti tilaisuuden, jotta voitaisiin kartoittaa, onko olemassa edellytyksiä yhteiseen näkemykseen ja mahdolliseen tahtotilaan yhteisen metadatan hallinnassa ja käyttöönotossa. Keskustelu käytiin lyhyiden alustusten pohjalta ja yhteenvetona voidaan todeta, että valmiutta yhteisen kansallisen yhteisluettelon jatkopohdintaan on olemassa yleisten kirjastojen osalta. Tilaisuudessa sovittiin, että yleisten kirjastojen neuvosto käsittelee asiaa keväällä. Asia otetaan esille myös opetusministeriön ja Kansalliskirjaston välisissä neuvotteluissa. Koska yleisiä kirjastoja koskeva päätöksenteko tapahtuu kunnissa, on jatkopohdinnassa otettava huomioon paikalliset ja alueelliset tarpeet. Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin, puh. 09 1607 7021 Lisätietoja www-osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/ATK_jarjestelmat.html 25.4.2008: Arjen tietoyhteiskunnan toimintaohjelma 2008 - 2011 25.4.2008 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta viestintäministeri Suvi Lindénin johdolla julkisti toimintaohjelmansa. Ohjelma on kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tiekartta ja siinä esitellään keskeisimmät toimenpiteet tietoyhteiskuntastrategian toimeenpanemiseksi. Kirjastoilla on merkittävä rooli toimintaohjelmassa. Toimintaohjelmassa korostetaan: ” Konkreettisilla toimilla halutaan saada aikaan selkeitä harppauksia suomalaisessa tietoyhteiskuntakehityksessä. Kansainväliset selvitykset osoittavat selvästi, että Suomi on muuten jäämässä keskikastiin globaalien tietoyhteiskuntien joukossa, ministeri Lindén painotti. Hallituskaudella keskitytään luotettavien ja käyttäjäystävällisten sähköisten palveluiden toteuttamiseen, laajakaistanopeuksien nostamiseen sekä helppokäyttöisten tunnistamismenetelmien kehittämiseen. Lisäksi hitaasti edennyttä sähköisen laskutuksen käyttöönottoa vauhditetaan”. Toimintaohjelman verkko-osoite: http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/48/Arjen_tietoyhteiskunta.pdf Toimintaohjelman liiteosa: http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/47/toimintaohjelma_lopullinen_25.4.2008.pdf Katso: Pitkä versio
25.4.2008: Arjen tietoyhteiskunnan toimintaohjelma 2008 - 2011
25.4.2008 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta viestintäministeri Suvi Lindénin johdolla julkisti toimintaohjelmansa. Ohjelma on kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tiekartta ja siinä esitellään keskeisimmät toimenpiteet tietoyhteiskuntastrategian toimeenpanemiseksi. Kirjastoilla on merkittävä rooli toimintaohjelmassa.
Toimintaohjelmassa korostetaan:
” Konkreettisilla toimilla halutaan saada aikaan selkeitä harppauksia suomalaisessa tietoyhteiskuntakehityksessä. Kansainväliset selvitykset osoittavat selvästi, että Suomi on muuten jäämässä keskikastiin globaalien tietoyhteiskuntien joukossa, ministeri Lindén painotti. Hallituskaudella keskitytään luotettavien ja käyttäjäystävällisten sähköisten palveluiden toteuttamiseen, laajakaistanopeuksien nostamiseen sekä helppokäyttöisten tunnistamismenetelmien kehittämiseen. Lisäksi hitaasti edennyttä sähköisen laskutuksen käyttöönottoa vauhditetaan”.
Toimintaohjelman verkko-osoite: http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/48/Arjen_tietoyhteiskunta.pdf
Toimintaohjelman liiteosa: http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/47/toimintaohjelma_lopullinen_25.4.2008.pdf
Katso: Pitkä versio
Kirjasto- ja palveluverkkoselvitykset, seutukirjastot, asiakaskyselyt
2010
Toukokuu 2010: Peruspalvelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella 2009
Taloudellinen taantuma lisää yleensä kirjastojen käyttöä kuten edellinen lama osoitti. Kirjastoissa opiskellaan ja vietetään vapaa-aikaa entistä enemmän. Kirjastojen lainaus ei enää välttämättä lisäänny kuten edellisen laman aikana. Kirjastoilla voi jatkossa olla merkittävämpi rooli syrjäytymisen ehkäisijänä ja kirjastotilan merkitys kohtaamis- ja tapahtumapaikkana voi kasvaa. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu itsestään , vaan ne asettavat haasteita sekä kirjastoille, että kirjastotilojen ylläpitäjille. Miten kirjastotiloja muutetaan vetovoimaisiksi, houkutteleviksi, tehokkaaseen käyttöön ja aukiolot asiakkaita palveleviksi, ovat kysymyksiä, joihin tulevaisuudessa perätään vastauksia. Lue lisää täältä
Toukokuu 2010: Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2009
Miten toteutuu kirjastotilasuositus eteläisen Suomen yleisissä kirjastoissa? Miten kirjastotiloja käytetään? Millaisia ovat kirjastotilojen kustannukset? Näihin kysymyksiin on etsitty vastausta Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisussa Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2009. Kirjastotoimen arviointikohteena olivat kirjastotilat ja niiden käyttö Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-alueiden kunnissa.
Koko raportti on luettavissa ESAVIn internet-sivuilla (s. 170 alkaen Kirjastotilat ja niiden käyttö).
Tiivistelmä: Arviointikohteena olivat entisen Etelä-Suomen läänin yleisten kirjastojen tilat ja niiden käyttö. Kirjastotilojen pinta-ala on keskimäärin kasvanut ja kunto parantunut kymmenen vuoden aikana. Kirjastojen pinta-alasuositus on vähintään 100 m2 tuhatta asukasta kohden. Joka toinen kunta saavutti tämän suosituksen entisessä Etelä-Suomen läänissä. Vaikka tilaa olisi riittävästi, niin kirjastopalvelujen saatavuus on heikentynyt, koska aukiolotunteja on vähennetty ja niiden sijoittelu ei vastaa asiakkaiden tarpeita. Tilojen käyttö on muuttunut palvelujen muuttuessa. Koska kirjasto on merkittävä syrjäytymisen ehkäisijä kunnassa, kirjastotilojen pitää olla mahdollisimman paljon kuntalaisten käytössä. Siksi kirjastojen on arvioitava ennakkoluulottomasti tilankäyttöään ja muutettava sitä tarpeen mukaan monipuolisemmaksi Muiden palvelujen läheisyys, alueen toimijoiden yhteistoiminta ja aukioloaikojen lisääminen tehostavat kirjastotilojen käyttöä. Kirjastotilojen turvallisuudessa ja esteettömyydessä on kehitettävää. Kirjastojen on oltava mukana kunnan valmiussuunnitelmassa ja harjoiteltava hätätilanteiden varalta. Joka toisessa kirjastotilassa on tehty kuntoarvio ja näistä joka viidennessä kirjastossa on havaittu vikoja, pääasiassa kosteusongelmia. Kunnat voivat ehkäistä terveysongelmia ja säästää rakennus- ja korjauskustannuksissa, kun kirjastotilojen kuntoa seurataan ja havaitut viat korjataan ajoissa. Kirjastotilojen ja –autojen uusimistarve on jatkuvaa, siksi valtionavustuksen kirjastojen perustamishankkeisiin on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla. Tilakustannuksilla on iso osuus kirjastojen toimintamenoista. Lähes joka toisessa kunnassa kirjastotilojen osuus kirjaston kokonaismenoista on vähintään viidennes tai enemmän. Tilakustannusten seuranta ja vertailtavuus paranee, kun opetusministeriön kirjastotilastotietokantaan lisätään tieto kirjaston tilakustannuksista.
2009
24.11.2009: Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston seutuselvitys Työn taustalla on maakuntakirjaston vuonna 2008 Opetusministeriöltä saama avustus "Alueellisesti" -hankkeelle. Seutuselvityksen teki Satu Salmela yhdessä Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston sekä muiden selvitykseen kuuluvien kirjastojen kanssa. Työssä perehdytään Kokkolan kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston toiminta-alueen mahdolliseen seutuyhteistyöhön. Selvitystyö kartoittaa alueen kirjastojen toimintaa ja kehitystä, luo katsauksen nykyisiin toimintamuotoihin sekä tulevaisuuden odotuksiin. Edelleen työ tarkastelee edellytyksiä, joita kyseisellä toiminta-alueella voisi olla yhteistyön laajentamiseen alueellisesti. Selvityksessä esitellään myös erilaisia vaihtoehtoja seudullisen yhteistyön organisoimiseksi. Selvitystyö koostuu kirjallisesta esiselvityksestä sekä sen pohjalta tehdystä kyselystä. Selvitys on toteutettu wiki-muodossa ja se löytyy Internetistä osoitteesta: http://alueellisesti.wikispaces.com/ 3.11.2009: Turun seudun Paras-hankkeeseen liittyvä Turun seutukirjastoselvitys Selvitykseen osallistuivat Turun, Raision, Liedon, Kaarinan, Ruskon, Auran, Mynämäen, Paimion ja Sauvon kirjastot. Lisätietoja selvityksestä antaa selvitystyöryhmän puheenjohtaja Inkeri Näätsaari, varapuheenjohtaja Tiina salo ja sihteeri Susanna Sandell. Turun seutukirjastoselvitys (.pdf) 17.8.2009: Raportti ikääntyneiden kirjastopalveluista Länsi-Suomessa. Kuvaus: Hyvillä kirjastopalveluilla voidaan parantaa elämänlaatua Kunnan väestörakenteen muutokset vaikuttavat myös kirjastojen toimintaan. Asiakaskunnan ikääntyminen tuo kirjastoille alueellisesti erilaistuvia ongelmia. Ikääntyvien asiakkaiden palvelutarpeita oli selvittänyt 40 % kirjastoista, useimmiten yleisen asiakaskyselyn yhteydessä. Kerättyä tietoa kirjastot ovat käyttäneet kokoelmien kehittämisen ja aineistojen valinnan tukena. Kirjastoista harvat ovat mukana kuntansa ikästrategiassa. Muutamilla paikkakunnilla on toteutettu ikääntyvien palveluja kehittäviä projekteja (Tampereella Luen sinulle ja T-seniorit, Kauhajoella Kirjaston mobiilikotipalvelu). Ikäihmisten kirjastopalvelujen erityistarpeet kaipaisivat valtakunnallistakin selvitystyötä. Lue lisää: http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F002508AE/$file/Ikaantyneiden_kirjastopalvelut_2009.pdf 10.7.2009: Raportti Joensuun seutukirjaston ja Juuan kunnankirjaston kotipalvelumallin kehittämisestä ja suunnittelusta. http://www.jns.fi/dman/Document.phx?documentId=ac19009085131734&cmd=download Rebekka Pilppulan sanoin: Raportissa on selvitetty, miten kirjaston kotipalvelua on hoidettu Jokunen-kirjastoissa, miten toimintaa voidaan kehittää ja löytyykö yhteistyökumppaneita kirjastolle. Hankkeen aikana käytiin keskusteluja alueen kuntien kotipalvelutyöntekijöiden kanssa ja sovittiin yhteistyön käynnistämisestä useassa kunnassa. Kirjastolle oli iloinen yllätys kuntien kotipalvelujen pääsääntöisesti yhteistyöhaluinen ja kiinnostunut asenne. Lisäksi kartoitettiin kirjastojen kotipalveluasiakkaat ja huomattiin, että kaupunkimaisilla alueilla kotipalveluasiakkaita on suhteessa enemmän kuin maaseudulla. Kirjaston palvelut eivät ulotu tasapuolisesti koko alueelle. Erityisesti haja-asutusalueella asuvan vanhusväestön aktivoimiseen on kiinnitettävä huomiota markkinoimalla kirjaston palveluita kohderyhmälle sopivalla tavalla. Ongelma eivät ole kirjastojen resurssit hoitaa laajempaa kotipalvelua kuin nyt, vaan saada potentiaaliset asiakkaat oikeiksi asiakkaiksi. 3.7.2009: Joensuun seutukirjaston suunnittelu ja aloitusvaiheista on ilmestynyt lähinnä kirjaston omaa tarvetta ajatellen raportti. Raportti on julkaistu vain sähköisessä muodossa seutukirjaston sivuilla. Raportissa on paljon nimiä ja yksityiskohtia, mutta toivottavasti seutuyhteistyön kehittämistä suunnittelevat löytävät raportista jotain mielenkiintoista. Nyt kun aikaa on kulunut jo muutama vuosi, voi todeta kaiken menneen hyvin ja olemme tyytyväisiä toimintaamme. Suoritteiden valossa katsottuna myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä - vuosina 2007 ja 2008 lainaus kasvoi 2% molempina vuosina ja yhä olemme menossa lievässä noususuunnassa. Kävijöiden määrä kääntyi lievään nousuun viime vuonna. http://www.jns.fi/dman/Document.phx?documentId=bg18409090314961&cmd=download 2008 19.12.2008: Lapin maakuntakirjastossa yhdessä Kittilän ja Kolarin kunnankirjastojen kanssa toteutettiin vuonna 2008 Syrjäseutujen kirjasto"auto"palvelut kotiovelle - hanke, johon saatiin rahoitus Opetusministeriöltä. http://kirjasto.rovaniemi.fi/digi/kirjastoautopalvelut_kotiovelle.pdf 16.5.2008: saakka voi vastata Kansalliskirjaston organisoimaan kirjastojen asiakaskyselyyn. Kysely toteutetaan useissa yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, erikois- ja yleisissä kirjastoissa. Kansallisella asiakaskyselyllä selvitetään kirjastopalvelujen käyttöä, tärkeyttä sekä asiakastyytyväisyyttä. Kyselyn tulokset löytyvät osoitteesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/asiakaskysely2008.html Huhtikuu 2008: Suomen kirjastoseuran Kotipalvelu- ja laitoskirjastoryhmä (KoLa) tekee kyselyn selvittääkseen kotipalvelun ja laitoskirjastojen tilannetta. http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/kyselyt 3.4.2008: Kirjastoyhteistyö tiivistyy Varsinais-Suomessa nimellä: Vaski–Varsinais-Suomen kirjasto. http://varsi.vuodatus.net/ 12.3.2008: Helsingin keskustakirjastoselvitys. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/keskustakirjasto/ 3.1.2008: YHTEISTYÖSTÄ 1:een Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kirjastojen yhteistyön kehittäminen. Linkki Katso: Pitkä versio
24.11.2009: Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston seutuselvitys
Työn taustalla on maakuntakirjaston vuonna 2008 Opetusministeriöltä saama avustus "Alueellisesti" -hankkeelle. Seutuselvityksen teki Satu Salmela yhdessä Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston sekä muiden selvitykseen kuuluvien kirjastojen kanssa. Työssä perehdytään Kokkolan kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston toiminta-alueen mahdolliseen seutuyhteistyöhön. Selvitystyö kartoittaa alueen kirjastojen toimintaa ja kehitystä, luo katsauksen nykyisiin toimintamuotoihin sekä tulevaisuuden odotuksiin. Edelleen työ tarkastelee edellytyksiä, joita kyseisellä toiminta-alueella voisi olla yhteistyön laajentamiseen alueellisesti. Selvityksessä esitellään myös erilaisia vaihtoehtoja seudullisen yhteistyön organisoimiseksi. Selvitystyö koostuu kirjallisesta esiselvityksestä sekä sen pohjalta tehdystä kyselystä. Selvitys on toteutettu wiki-muodossa ja se löytyy Internetistä osoitteesta: http://alueellisesti.wikispaces.com/
3.11.2009: Turun seudun Paras-hankkeeseen liittyvä Turun seutukirjastoselvitys
Selvitykseen osallistuivat Turun, Raision, Liedon, Kaarinan, Ruskon, Auran, Mynämäen, Paimion ja Sauvon kirjastot. Lisätietoja selvityksestä antaa selvitystyöryhmän puheenjohtaja Inkeri Näätsaari, varapuheenjohtaja Tiina salo ja sihteeri Susanna Sandell. Turun seutukirjastoselvitys (.pdf)
17.8.2009: Raportti ikääntyneiden kirjastopalveluista Länsi-Suomessa.
Kuvaus: Hyvillä kirjastopalveluilla voidaan parantaa elämänlaatua Kunnan väestörakenteen muutokset vaikuttavat myös kirjastojen toimintaan. Asiakaskunnan ikääntyminen tuo kirjastoille alueellisesti erilaistuvia ongelmia. Ikääntyvien asiakkaiden palvelutarpeita oli selvittänyt 40 % kirjastoista, useimmiten yleisen asiakaskyselyn yhteydessä. Kerättyä tietoa kirjastot ovat käyttäneet kokoelmien kehittämisen ja aineistojen valinnan tukena. Kirjastoista harvat ovat mukana kuntansa ikästrategiassa. Muutamilla paikkakunnilla on toteutettu ikääntyvien palveluja kehittäviä projekteja (Tampereella Luen sinulle ja T-seniorit, Kauhajoella Kirjaston mobiilikotipalvelu). Ikäihmisten kirjastopalvelujen erityistarpeet kaipaisivat valtakunnallistakin selvitystyötä. Lue lisää: http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F002508AE/$file/Ikaantyneiden_kirjastopalvelut_2009.pdf
10.7.2009: Raportti Joensuun seutukirjaston ja Juuan kunnankirjaston kotipalvelumallin kehittämisestä ja suunnittelusta. http://www.jns.fi/dman/Document.phx?documentId=ac19009085131734&cmd=download
Rebekka Pilppulan sanoin: Raportissa on selvitetty, miten kirjaston kotipalvelua on hoidettu Jokunen-kirjastoissa, miten toimintaa voidaan kehittää ja löytyykö yhteistyökumppaneita kirjastolle. Hankkeen aikana käytiin keskusteluja alueen kuntien kotipalvelutyöntekijöiden kanssa ja sovittiin yhteistyön käynnistämisestä useassa kunnassa. Kirjastolle oli iloinen yllätys kuntien kotipalvelujen pääsääntöisesti yhteistyöhaluinen ja kiinnostunut asenne. Lisäksi kartoitettiin kirjastojen kotipalveluasiakkaat ja huomattiin, että kaupunkimaisilla alueilla kotipalveluasiakkaita on suhteessa enemmän kuin maaseudulla. Kirjaston palvelut eivät ulotu tasapuolisesti koko alueelle. Erityisesti haja-asutusalueella asuvan vanhusväestön aktivoimiseen on kiinnitettävä huomiota markkinoimalla kirjaston palveluita kohderyhmälle sopivalla tavalla. Ongelma eivät ole kirjastojen resurssit hoitaa laajempaa kotipalvelua kuin nyt, vaan saada potentiaaliset asiakkaat oikeiksi asiakkaiksi.
3.7.2009: Joensuun seutukirjaston suunnittelu ja aloitusvaiheista on ilmestynyt lähinnä kirjaston omaa tarvetta ajatellen raportti. Raportti on julkaistu vain sähköisessä muodossa seutukirjaston sivuilla. Raportissa on paljon nimiä ja yksityiskohtia, mutta toivottavasti seutuyhteistyön kehittämistä suunnittelevat löytävät raportista jotain mielenkiintoista.
Nyt kun aikaa on kulunut jo muutama vuosi, voi todeta kaiken menneen hyvin ja olemme tyytyväisiä toimintaamme. Suoritteiden valossa katsottuna myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä - vuosina 2007 ja 2008 lainaus kasvoi 2% molempina vuosina ja yhä olemme menossa lievässä noususuunnassa. Kävijöiden määrä kääntyi lievään nousuun viime vuonna. http://www.jns.fi/dman/Document.phx?documentId=bg18409090314961&cmd=download
2008
19.12.2008: Lapin maakuntakirjastossa yhdessä Kittilän ja Kolarin kunnankirjastojen kanssa toteutettiin vuonna 2008 Syrjäseutujen kirjasto"auto"palvelut kotiovelle - hanke, johon saatiin rahoitus Opetusministeriöltä. http://kirjasto.rovaniemi.fi/digi/kirjastoautopalvelut_kotiovelle.pdf
16.5.2008: saakka voi vastata Kansalliskirjaston organisoimaan kirjastojen asiakaskyselyyn. Kysely toteutetaan useissa yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, erikois- ja yleisissä kirjastoissa. Kansallisella asiakaskyselyllä selvitetään kirjastopalvelujen käyttöä, tärkeyttä sekä asiakastyytyväisyyttä. Kyselyn tulokset löytyvät osoitteesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/asiakaskysely2008.html
Huhtikuu 2008: Suomen kirjastoseuran Kotipalvelu- ja laitoskirjastoryhmä (KoLa) tekee kyselyn selvittääkseen kotipalvelun ja laitoskirjastojen tilannetta. http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/kyselyt
3.4.2008: Kirjastoyhteistyö tiivistyy Varsinais-Suomessa nimellä: Vaski–Varsinais-Suomen kirjasto. http://varsi.vuodatus.net/
12.3.2008: Helsingin keskustakirjastoselvitys. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/keskustakirjasto/
3.1.2008: YHTEISTYÖSTÄ 1:een Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kirjastojen yhteistyön kehittäminen. Linkki
Yleisten kirjastojen neuvoston strategia, YKN-strategia
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/YKN-strategia 2010 Huhtikuussa valmistui kaksi videota: - Tampereen kirjastotoimenjohtajan Tuula Haaviston haastattelu: Kirjasto yllättää ja antaa voimia - Oulun kirjastotoimenjohtajan Pirkko Lindbergin ja kulttuurilautakunnan jäsenen Pasi Laukan haastattelu: Oulussa panostetaan kirjastotiloihin. Tammi-maaliskuun aikana työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Päättäjille suunnattu esite saatiin suunniteltua sisällöltään valmiiksi. Esitteen taiton teki sarjakuvataiteilija Jii Roikonen ja se painettiin oululaisessa Kalevaprint Oy:ssä, painos 20 000 kpl. Esitteet valmistuivat pääsiäisviikolla ja ne toimitettiin kaikkiin maakuntakirjastoihin, jotka puolestaan jakoivat esitteet oman alueensa kirjastoihin. Kirjastojen tehtävänä on levittää esitteet kaikille oman kuntansa kirjastoasioista päättäville. 2009 Syksyllä 2009 työryhmä kokoontui muutaman kerran aiheena strategian päättäjille ja kirjastoille suunnatut versioiden viimeistely. 27.3.2009: YKN-strategiaryhmä kokoontui viimeisen kerran konsultin kanssa. Kokouksessa hahmoteltiin strategian kokonaisuutta ja erityisesti keskityttiin ns. päättäjäversioon, josta pyritään syksyyn 2009 mennessä tekemään kaikille valtuutetuille suunnattu painettu julkaisu. Strategiaa esitellään 20.4. Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksessa, 6.5. Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopäivillä ja kesäkuussa Turun kirjastopäivillä. Strategiaryhmä kokoontuu seuraavan kerran toukokuussa Tampereella. 27.2.2009: YKN-strategiatyöryhmä kokoontui Helsingissä. Kokouksessa keskusteltiin KirjastoWikin kautta tulleista palautteista ja osa niistä hyväksyttiin strategiatekstiin liitettäväksi. Kokouksessa käsiteltiin myös strategian logikkaa tavoitteiden ja keinojen kannalta, avattiin kriittisiä menestystekijöitä, keskusteltiin mittareista strategian seurannan kannalta ja sovittiin seuraavan palaverin 27.3. ohjelma välitehtävineen. 12.1.2009: Kirjasto-kaapelin keskustelulistalla kerrottiin, että strategia on avattu kommenteille KirjastoWikissä. 29.1.2009: Keskuskirjastokokouksessa käytiin läpi strategian nykyvaihe. Katso: Pitkä versio
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/YKN-strategia
Huhtikuussa valmistui kaksi videota: - Tampereen kirjastotoimenjohtajan Tuula Haaviston haastattelu: Kirjasto yllättää ja antaa voimia - Oulun kirjastotoimenjohtajan Pirkko Lindbergin ja kulttuurilautakunnan jäsenen Pasi Laukan haastattelu: Oulussa panostetaan kirjastotiloihin.
Tammi-maaliskuun aikana työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Päättäjille suunnattu esite saatiin suunniteltua sisällöltään valmiiksi. Esitteen taiton teki sarjakuvataiteilija Jii Roikonen ja se painettiin oululaisessa Kalevaprint Oy:ssä, painos 20 000 kpl. Esitteet valmistuivat pääsiäisviikolla ja ne toimitettiin kaikkiin maakuntakirjastoihin, jotka puolestaan jakoivat esitteet oman alueensa kirjastoihin. Kirjastojen tehtävänä on levittää esitteet kaikille oman kuntansa kirjastoasioista päättäville.
Syksyllä 2009 työryhmä kokoontui muutaman kerran aiheena strategian päättäjille ja kirjastoille suunnatut versioiden viimeistely.
27.3.2009: YKN-strategiaryhmä kokoontui viimeisen kerran konsultin kanssa. Kokouksessa hahmoteltiin strategian kokonaisuutta ja erityisesti keskityttiin ns. päättäjäversioon, josta pyritään syksyyn 2009 mennessä tekemään kaikille valtuutetuille suunnattu painettu julkaisu. Strategiaa esitellään 20.4. Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksessa, 6.5. Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopäivillä ja kesäkuussa Turun kirjastopäivillä. Strategiaryhmä kokoontuu seuraavan kerran toukokuussa Tampereella.
27.2.2009: YKN-strategiatyöryhmä kokoontui Helsingissä. Kokouksessa keskusteltiin KirjastoWikin kautta tulleista palautteista ja osa niistä hyväksyttiin strategiatekstiin liitettäväksi. Kokouksessa käsiteltiin myös strategian logikkaa tavoitteiden ja keinojen kannalta, avattiin kriittisiä menestystekijöitä, keskusteltiin mittareista strategian seurannan kannalta ja sovittiin seuraavan palaverin 27.3. ohjelma välitehtävineen.
12.1.2009: Kirjasto-kaapelin keskustelulistalla kerrottiin, että strategia on avattu kommenteille KirjastoWikissä.
29.1.2009: Keskuskirjastokokouksessa käytiin läpi strategian nykyvaihe.
Yleisten kirjastojen verkkostrategia
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Verkkostrategia 2009-2010 Verkkostrategiaryhmä ei ole kokoontunut kertaakaan. Verkkostrategia on jonkin verran ollut mukana YKN-strategiaa laadittaessa, mutta varsinaisesti sitä ei ole vielä integroitu osaksi YKN-strategiaa. 2008 5.9.2008 pidettiin Helsingissä Pasilan pääkirjastossa yhteiskokous YKN-strategiatyöryhmän kanssa. Kokoukseen osallistui myös konsultti Marja-Leena Johansson Talent Partners Public Consulting Oy:stä. Kokouksessa keskusteltiin YKN-strategian ja Verkkostrategian keskinäisestä suhteesta. YKN-strategia tulee olemaan ns. päästrategia ja verkkostrategian sulautetaan YKN-strategian toimenpideohjelmaksi kesäkuuhun 2009 mennessä. 16.4.2008 Neuvoston kokous päätti, että Verkkostrategiatyöryhmä jatkaa toimintaansa ja että verkkostrategiasta tulee YKN-strategian toimenpideohjelma. 4.4.2008 Verkkotyöryhmä kokoontui Jyväskylään. Asialistalla oli saatujen kommenttien käsittely sekä verkkostrategiatyöryhmän työn jatkaminen ja mikä sen suhde tulee olemaan Yleisten kirjastojen strategiatyöryhmään. Verkkotyöryhmä haluaa jatkaa toimintaansa ja näkee oman työnsä tulokset toiminnallisena osana tulevassa Yleisten kirjastojen neuvoston strategiassa. Strategiatyöryhmien yhteinen tapaaminen nähtiin tarpeelliseksi. 7.1.2008 Verkkotyöryhmä kokoontui Turkuun ja kävi läpi Verkkostrategian sisällön ja siihen mennessä saadut kommentit. Kommentit huomioitiin ja soveltuvin osin liitettiin strategiatekstiin. Katso: Pitkä versio
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Verkkostrategia
2009-2010
Verkkostrategiaryhmä ei ole kokoontunut kertaakaan. Verkkostrategia on jonkin verran ollut mukana YKN-strategiaa laadittaessa, mutta varsinaisesti sitä ei ole vielä integroitu osaksi YKN-strategiaa.
5.9.2008 pidettiin Helsingissä Pasilan pääkirjastossa yhteiskokous YKN-strategiatyöryhmän kanssa. Kokoukseen osallistui myös konsultti Marja-Leena Johansson Talent Partners Public Consulting Oy:stä. Kokouksessa keskusteltiin YKN-strategian ja Verkkostrategian keskinäisestä suhteesta. YKN-strategia tulee olemaan ns. päästrategia ja verkkostrategian sulautetaan YKN-strategian toimenpideohjelmaksi kesäkuuhun 2009 mennessä.
16.4.2008 Neuvoston kokous päätti, että Verkkostrategiatyöryhmä jatkaa toimintaansa ja että verkkostrategiasta tulee YKN-strategian toimenpideohjelma.
4.4.2008 Verkkotyöryhmä kokoontui Jyväskylään. Asialistalla oli saatujen kommenttien käsittely sekä verkkostrategiatyöryhmän työn jatkaminen ja mikä sen suhde tulee olemaan Yleisten kirjastojen strategiatyöryhmään. Verkkotyöryhmä haluaa jatkaa toimintaansa ja näkee oman työnsä tulokset toiminnallisena osana tulevassa Yleisten kirjastojen neuvoston strategiassa. Strategiatyöryhmien yhteinen tapaaminen nähtiin tarpeelliseksi.
7.1.2008 Verkkotyöryhmä kokoontui Turkuun ja kävi läpi Verkkostrategian sisällön ja siihen mennessä saadut kommentit. Kommentit huomioitiin ja soveltuvin osin liitettiin strategiatekstiin.
Järjestelmätilanne ja käyttäjäyhteistyön organisointi
2009 Elokuu 2009: Kirjastojärjestelmät nyt! -selvitys. Selvityksen tarkoitus on valaista kirjastojen verkkopalvelujen tilannetta Suomessa keväällä 2009. Pääpaino on kirjastojärjestelmillä, mutta mukaan on koottu mahdollisimman kattavasti muutkin kirjastojen verkkopalveluihin ja niiden tuottamiseen liittyvät tekijät. Lisätietoa: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastoj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_nyt! 30.1.2009 järjestettiin OPM:n tilaisuuden jälkeinen keskustelutilaisuus, jossa jatkettiin keskusteluja Axiell-kirjastojen näkökulmasta. Tilaisuudessa todettiin, että tarvitaan työryhmä, joka miettii, miten yleiset kirjastot palveluineen sijoittuvat tulevaisuudessa suomalaisen kirjastomaailman kokonaisarkkitehtuuriin. Kaivattiin myös selvittelijää tehtävänään kartoittaa, minkälaisia yhteisluetteloita on eri maissa ja minkälaisia kokemuksia heillä on niistä. 30.1.2009 OPM järjesti yleisten kirjastojen atk-järjestelmätilannetta koskevaan keskustelu- ja kuulemistilaisuuden. Lisätietoa: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/ATK_jarjestelmat.html 2008 17.9.2008 Neuvoston kokouksessa käytiin vilkas keskustelu kirjastojärjestelmistä, niiden nykytilanteesta sekä alalla tapahtuvan kehityksen merkityksestä kirjastomaailmassa. Esimerkiksi vuoden 2008 alussa tapahtunut Axiell-fuusion vaikutus ilmenee siten, että tilanne kirjastokentällä on vielä osin jäsentymätön ja selkiytymätön. Hämmennystä aiheuttavat niin sopimusasiat kuin kirjastojärjestelmien toimivuus ja uusien ominaisuuksien käyttöön otto. Sopimusasiat on tarkoitus päivittää ajan tasalle vielä syksyn 2008 aikana Turun ja Porin kaupunginkirjastojen toimesta. Yleisesti neuvosto totesi, että kirjastojärjestelmätilanne on vielä selkiytymättömässä tilassa. Neuvosto suosittelee, että paras toimintalinja on maltti ja harkinta uusien versioiden ja ominaisuuksien hankinnassa ja käyttöön otossa. 25.8. 2008 maakuntakirjastot pitivät kirjastojärjestelmäkokouksen Järvenpäässä. Kokouksessa esitettiin, että perustetaan maakuntakirjastojen konsortio työrukkaseksi kirjastojärjestelmäasioihin. Pääkaupunkiseudun kirjastot voivat halutessaan osallistua konsortion toimintaan. Konsortio on hyvä elin erilaisissa sopimusneuvotteluissa ja vaikkapa silloin, kun kilpailutetaan kirjastojärjestelmiä. Maakuntakirjastojen konsortio on kirjastojärjestelmäriippumaton ja siksi tarvitaan myös erillinen työrukkanen Axiell-kirjastoille, Axiell-kirjastojen strategiaryhmä ja sille pari työryhmää. Muita tärkeitä kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat rakenteilla oleva yhteisluettelo, Marc 21 ja Arenan käyttöönottoon liittyvät sopimukset ja aikataulut.
Elokuu 2009: Kirjastojärjestelmät nyt! -selvitys. Selvityksen tarkoitus on valaista kirjastojen verkkopalvelujen tilannetta Suomessa keväällä 2009. Pääpaino on kirjastojärjestelmillä, mutta mukaan on koottu mahdollisimman kattavasti muutkin kirjastojen verkkopalveluihin ja niiden tuottamiseen liittyvät tekijät. Lisätietoa: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastoj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_nyt!
30.1.2009 järjestettiin OPM:n tilaisuuden jälkeinen keskustelutilaisuus, jossa jatkettiin keskusteluja Axiell-kirjastojen näkökulmasta. Tilaisuudessa todettiin, että tarvitaan työryhmä, joka miettii, miten yleiset kirjastot palveluineen sijoittuvat tulevaisuudessa suomalaisen kirjastomaailman kokonaisarkkitehtuuriin. Kaivattiin myös selvittelijää tehtävänään kartoittaa, minkälaisia yhteisluetteloita on eri maissa ja minkälaisia kokemuksia heillä on niistä.
30.1.2009 OPM järjesti yleisten kirjastojen atk-järjestelmätilannetta koskevaan keskustelu- ja kuulemistilaisuuden. Lisätietoa: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/ATK_jarjestelmat.html
17.9.2008 Neuvoston kokouksessa käytiin vilkas keskustelu kirjastojärjestelmistä, niiden nykytilanteesta sekä alalla tapahtuvan kehityksen merkityksestä kirjastomaailmassa. Esimerkiksi vuoden 2008 alussa tapahtunut Axiell-fuusion vaikutus ilmenee siten, että tilanne kirjastokentällä on vielä osin jäsentymätön ja selkiytymätön. Hämmennystä aiheuttavat niin sopimusasiat kuin kirjastojärjestelmien toimivuus ja uusien ominaisuuksien käyttöön otto. Sopimusasiat on tarkoitus päivittää ajan tasalle vielä syksyn 2008 aikana Turun ja Porin kaupunginkirjastojen toimesta. Yleisesti neuvosto totesi, että kirjastojärjestelmätilanne on vielä selkiytymättömässä tilassa. Neuvosto suosittelee, että paras toimintalinja on maltti ja harkinta uusien versioiden ja ominaisuuksien hankinnassa ja käyttöön otossa.
25.8. 2008 maakuntakirjastot pitivät kirjastojärjestelmäkokouksen Järvenpäässä. Kokouksessa esitettiin, että perustetaan maakuntakirjastojen konsortio työrukkaseksi kirjastojärjestelmäasioihin. Pääkaupunkiseudun kirjastot voivat halutessaan osallistua konsortion toimintaan. Konsortio on hyvä elin erilaisissa sopimusneuvotteluissa ja vaikkapa silloin, kun kilpailutetaan kirjastojärjestelmiä. Maakuntakirjastojen konsortio on kirjastojärjestelmäriippumaton ja siksi tarvitaan myös erillinen työrukkanen Axiell-kirjastoille, Axiell-kirjastojen strategiaryhmä ja sille pari työryhmää.
Muita tärkeitä kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat rakenteilla oleva yhteisluettelo, Marc 21 ja Arenan käyttöönottoon liittyvät sopimukset ja aikataulut.
Yhteistyö Kansalliskirjaston kanssa
Kansalliskirjaston merkitys koko kirjastoverkon kannalta on huomattavasti vahvistunut 1.8.2006 voimaan tulleen yliopistolain 25 §:n muutoksen johdosta, jossa kirjaston toimialaa laajennettiin. Neuvoston säännöissä määritellyistä tehtävistä lähtien on oleellista osallistua Kansalliskirjaston toiminnan ohjaamiseen ja valvontaan yleisten kirjastojen tarpeiden ja koko kirjastoverkon kehittämisen näkökulmasta. Kansalliskirjaston ohjausjärjestelmää alettiin kehittää jo ennen lainmuutoksen voimaantuloa. Neuvoston nimeämiä edustajia on jo ollut mukana useissa toimielimissä. 1.8.2007 aloitti toimikautensa uusi johtokunta. Yleisten kirjastojen neuvoston esittäminä jäsenenä on Maija Berndtson ja varajäsenenä Erkki Romppainen. Johtokunnan merkitys toiminnan ohjaamisessa vahvistunee entisestään. http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/johtokunta.html Yleisillä kirjastoilla on neuvoston nimittämiä edustajia tai asiantuntijajäseniä Kansalliskirjaston ”Digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmässä”, joka jakaantuu kolmeen ryhmään: Verkkopalveluryhmä, Ohjelmisto- ja standardointiryhmä ja Vaikuttavuuden arviointiryhmä. http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/digiohjaus.html Neuvosto pitää kiinteää yhteyttä edustajiinsa Kansalliskirjaston eri toimielimissä, seuraa toiminnan kehittymistä ja vaikuttaa tarvittaessa sen suuntaan. 2009 Syksyllä perustettiin Kansalliskirjaston toimesta ryhmä: maakuntakirjastojen asiantuntijat. Ryhmän kokouksiin osallistuu myös Kirjastot.fi. Alkuvuodesta ei ole pidetty yhteistyöpalavereita Keskuskirjaston/Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston välillä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto KDK on osittain toiminut yhteistyöfoorumina. 2008 4.11.2008 pidettiin Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston 3. yhteistyöpalaveri teollisuuskadulla. Palaveriin osallistuivat Matti Sarmela ja Erkki Lounasvuori Kirjastot.fi:stä ja Kansalliskirjastosta Ari Rouvari, Jukka Pennanen sekä Ere Maijala. Palaverissa käsiteltiin seuraavia asioita: Kulttuurisampoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua kysytään Liisa Savolaiselta, voisiko KK liittyä kk:hon. ”Kysy-palvelu” on olennainen osa kansallista digitaalista kirjastoa. Kirjastojen yhteystiedot samaan tietokantaan: Kirjastot.fi:n ohjausryhmässä on käsitelty asiaa ja todettu, että ensi vuoden aikana selvitetään kirjastojen kiinnostusta ja tarpeita Halti: toistaiseksi ei uutta, Eduixilla asia IP-uudistus työn alla. Relais-kaukopalveluohjelmistosta on olemassa ”puitesopimus” kaikille kirjastosektoreille. Relais-ohjelmasta on olemassa myös Open Source -versio. 30.tammikuuta OPM järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuden MARC 21:sta ja yhteisluettelosta (tilaisuus järjestetään Axiell-kirjastojen toivomuksesta). Axiellin mukaan formaattimuutos merkitsee kirjastoille siirtymistä vanhoista järjestelmistä Libra 21:een tai johonkin muuhun. Vanhoja järjestelmiä ei voi muutoksen jälkeen käyttää. YKN on pyytänyt selvitystä formaattimuutoksen vaikutuksista Axiell-kirjastoihin (mm. osakohdeluettelointiin tulee ongelmia, 248 yhdistyy 245-kenttään, jolloin sen rakenne hämärtyy). Käytännössä FinMARC-tuki häviää. Keskusteltiin KDK:n asiakaskäyttöliittymistä. Axiellin kanssa päätettiin pitää yllä jatkuva keskusteluyhteys. Päätettiin toimia avoimesti kaikkien ohjelmistojen suhteen niin kauan kun valintaprosessi on käynnissä. Lounasvuori kertoi HKK:n olevan mukana Europeanassa; Kansalliskirjastosta mukana on Juha Hakala Katso: Pitkä versio (muut yhteistyöpalaverit) 16.4.2008 Neuvoston kokouksessa pidettiin tärkeänä, että Yleisten kirjastojen keskuskirjastolla on painokas rooli neuvoteltaessa Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyöstä ja työnjaosta verkkopalveluiden tuottamisessa ja ylläpidossa. 20.3.2008 mennessä Neuvosto ja Keskuskirjasto antoivat yhteisen lausunnon Kansalliskirjaston Tietohallintostrategiasta, joka lausuntojen jälkeen on muuttanut nimensä Tietohallinnon toimenpideohjelmaksi.
Kansalliskirjaston merkitys koko kirjastoverkon kannalta on huomattavasti vahvistunut 1.8.2006 voimaan tulleen yliopistolain 25 §:n muutoksen johdosta, jossa kirjaston toimialaa laajennettiin.
Neuvoston säännöissä määritellyistä tehtävistä lähtien on oleellista osallistua Kansalliskirjaston toiminnan ohjaamiseen ja valvontaan yleisten kirjastojen tarpeiden ja koko kirjastoverkon kehittämisen näkökulmasta.
Kansalliskirjaston ohjausjärjestelmää alettiin kehittää jo ennen lainmuutoksen voimaantuloa. Neuvoston nimeämiä edustajia on jo ollut mukana useissa toimielimissä.
1.8.2007 aloitti toimikautensa uusi johtokunta. Yleisten kirjastojen neuvoston esittäminä jäsenenä on Maija Berndtson ja varajäsenenä Erkki Romppainen. Johtokunnan merkitys toiminnan ohjaamisessa vahvistunee entisestään. http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/johtokunta.html
Yleisillä kirjastoilla on neuvoston nimittämiä edustajia tai asiantuntijajäseniä Kansalliskirjaston ”Digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmässä”, joka jakaantuu kolmeen ryhmään: Verkkopalveluryhmä, Ohjelmisto- ja standardointiryhmä ja Vaikuttavuuden arviointiryhmä. http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/digiohjaus.html
Neuvosto pitää kiinteää yhteyttä edustajiinsa Kansalliskirjaston eri toimielimissä, seuraa toiminnan kehittymistä ja vaikuttaa tarvittaessa sen suuntaan.
Syksyllä perustettiin Kansalliskirjaston toimesta ryhmä: maakuntakirjastojen asiantuntijat. Ryhmän kokouksiin osallistuu myös Kirjastot.fi.
Alkuvuodesta ei ole pidetty yhteistyöpalavereita Keskuskirjaston/Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston välillä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto KDK on osittain toiminut yhteistyöfoorumina.
4.11.2008 pidettiin Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston 3. yhteistyöpalaveri teollisuuskadulla. Palaveriin osallistuivat Matti Sarmela ja Erkki Lounasvuori Kirjastot.fi:stä ja Kansalliskirjastosta Ari Rouvari, Jukka Pennanen sekä Ere Maijala. Palaverissa käsiteltiin seuraavia asioita:
Katso: Pitkä versio (muut yhteistyöpalaverit)
16.4.2008 Neuvoston kokouksessa pidettiin tärkeänä, että Yleisten kirjastojen keskuskirjastolla on painokas rooli neuvoteltaessa Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyöstä ja työnjaosta verkkopalveluiden tuottamisessa ja ylläpidossa.
20.3.2008 mennessä Neuvosto ja Keskuskirjasto antoivat yhteisen lausunnon Kansalliskirjaston Tietohallintostrategiasta, joka lausuntojen jälkeen on muuttanut nimensä Tietohallinnon toimenpideohjelmaksi.
Kirjastosektoreitten välisen yhteistoiminnan kehittäminen
2010 23.3.2009 Kirjastosektoreiden yhteistyökokous. Pöytäkirja osoitteessa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html (tulossa) 2009 17.11.2009 Kirjastosektoreiden yhteistyökokous. Pöytäkirja osoitteessa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html 8.4.2009 Kansalliskirjaston ja kirjastosektorien neuvostojen puheenjohtajien ja sihteerien kokous. Kokouksessa käsiteltiin tiedotusasioiden ja sektorikohtaisten katsausten lisäksi Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden toimintaa 2008 ja toimintasuunnitelmaa 2009 sekä kirjastoverkkopalveluiden yhteistyötä. Pöytäkirja osoitteessa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html 28.1.2009 Kansalliskirjasto järjesti yhdessä Varastokirjaston kanssa keskustelutilaisuuden Kansalliskirjaston kirjastoille suunnattujen palvelujen kehittämisestä sekä Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyöstä. Päivän ohjelma ja esitykset: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake/keskustelutilaisuudet.html Katso: Pitkä versio
23.3.2009 Kirjastosektoreiden yhteistyökokous. Pöytäkirja osoitteessa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html (tulossa)
17.11.2009 Kirjastosektoreiden yhteistyökokous. Pöytäkirja osoitteessa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html
8.4.2009 Kansalliskirjaston ja kirjastosektorien neuvostojen puheenjohtajien ja sihteerien kokous. Kokouksessa käsiteltiin tiedotusasioiden ja sektorikohtaisten katsausten lisäksi Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden toimintaa 2008 ja toimintasuunnitelmaa 2009 sekä kirjastoverkkopalveluiden yhteistyötä. Pöytäkirja osoitteessa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html
28.1.2009 Kansalliskirjasto järjesti yhdessä Varastokirjaston kanssa keskustelutilaisuuden Kansalliskirjaston kirjastoille suunnattujen palvelujen kehittämisestä sekä Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyöstä. Päivän ohjelma ja esitykset: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake/keskustelutilaisuudet.html
Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hanke (KDK)
KDK:n julkiset sivut: http://www.kdk2011.fi/ KDK:n sivut OPM:n verkkosivuilla KDK-tietoa Kirjastot.fi:ssä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kdk/ KDK-hankesuunnitelma: http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?tVNo=1&h_iId=14477 Opetusministeriön koordinoiman ja organisoiman ”Kansallinen digitaalinen kirjasto” hankkeen tavoitteena on edistää kaikkien kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon digitointia, sähköistä saatavuutta ja pitkäaikaissäilymistä. Hankkeelle on asetettu seurantaryhmä ja ohjausryhmä, jonka alla toimivat saatavuus- ja pitkäaikaissäilytys-jaostot sekä tekninen asiantuntijaryhmä. Niissä on mukana kaikkiaan 35 organisaatiota: ministeriöitä, kulttuuriperinnön säilyttämisestä vastaavia kansallisia instituutioita, tieteellisiä ja yleisiä kirjastoja, arkistoja, museoita sekä muiden keskeisten intressiryhmien edustajia.Saatavuusryhmän vetovastuu on Kansalliskirjastolla. Saatavuusryhmän puheenjohtajana toimii Kristiina Hormia-Poutanen. Kansallisarkisto vetää pitkäaikaissäilytysryhmää, Juha Hakala Kansalliskirjastosta puolestaan teknistä asiantuntijaryhmää. Yleisten kirjastojen edustajana on seurantaryhmässä Birgitta Aurén Vaasasta, ohjausryhmässä Barbro Wigell-Ryynänen OPM:stä, saatavuusryhmässä Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta ja teknisessä asiantuntijaryhmässä Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä. 2010 Alkuvuonna painopiste on ollut järjestelmänvalintaan liittyvissä tehtävissä. Tarjousten pohjalta loppusuoralle pääsi kolme järjestelmän toimittajaa, joista yksi valitaan kesään mennessä. Tämän jälkeen alkaa pilotointi. KDK:n uutiskirjeistä saa parhaimman kuvan, missä mennään tällä hetkellä. Uutiskirjeitä ilmestyy 4 kertaa vuodessa. http://www.kdk2011.fi/fi/ajankohtaista/uutiskirje 2009 10.6.2009 avattiin KDK:n verkkosivut osoitteessa: http://www.kdk2011.fi/ 5.6.2009 KDK:n saatavuusjaoston kokouksessa valittiin pilotoijat (8 kpl) tulevan asiakasliittymän testaamiseksi. Yleisten kirjastojen puolelta mukana pääkaupunkiseudun HelMet/Innovation ja Turun kaupunginkirjaston edustama Axiell-kirjastojärjestelmä. Muut pilotoijat: Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Lusto / Kantapuu, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Museovirasto ja Tuusulan museon taidemuseo-osasto ja Valtion taidemuseo Muusa-palvelu. Pilotoinnissa testataan rajapintojen rakentamista eri kirjasto-, museo- ja arkistojärjestelmiin, metatietojen haravointia taustajärjestelmistä ja monihakujen toimivuutta. Lisäksi testataan hakujen tekemistä ja hakutulosten järjestämistä ja esittämistä. Testaukseen kuuluu myös mm. kirjastojen saatavuustietojen, varausten ja lainojen uusimisen, museoiden kuvatilausten sekä autentikoinnin ja verkkomaksamisen integrointi asiakasliittymään. Pilotoinnin yhteydessä tehdään myös järjestelmän ja käyttöliittymän käytettävyystestaukset. 2.4.2009 KDK-saatavuusjaoston kokous. Kokouksessa käsiteltiin kentältä asiakasliittymän vaatimusmäärittelyyn saatuja kommentteja sekä maaliskuussa järjestetyn tietovarantokyselyn tuloksia. Maaliskuu 2009: KDK:n tietovarantokysely. Kaikille kirjastoille, museoille ja arkistoille lähetettiin kyselylomake, johon piti määritellä, mitä aineistoja haluaa yhteiseen asiakasliittymään mukaan. Maakuntakirjastot huolehtivat oman alueensa kirjastojen mukanaolon kyselyssä. Helmikuu 2009: Asiakasliittymän toiminnallinen vaatimusmäärittely. Maakuntakirjastoilta pyydettiin maaliskuun alkuun mennessä kommentteja, mitä ne haluavat tulevalta yhteiseltä asiakasliittymältä. Maakuntakirjastot pyysivät vuorostaan mahdollisuuksien mukaan kommentteja oman alueensa kirjastoilta. Kommentteja tuli runsaasti. YKN:n sihteeri yleisten kirjastojen kommentit ja lähetti ne KDK:n sihteerille määräaikaan mennessä. 12.2.2009 pidettiin KDK:n Saatavuusryhmän kokous, jossa käsiteltiin tulevan asiakasliittymän toiminnallista vaatimusmäärittelyä. Vaatimusmäärittelyn valmistuttua se lähetetään lausuntokierrokselle eri kirjastosektoreille. Keskuskirjasto ja maakuntakirjastot saavat myös kyselyn, jossa kartoitetaan, mitä digitaalisia resursseja kirjastoilla on käytössä ja mitkä niistä halutaan mukaan KDK:n asiakasliittymään. 29.1.2009 Keskuskirjastokokouksessa Kristiina Hormia-Poutanen kertoi, missä mennään KDK:ssa vuoden 2009 alussa. Kristiinan esitys: http://projektit.kirjastot.fi:3000/documents/show/250 Katso: Pitkä versio
Opetusministeriön koordinoiman ja organisoiman ”Kansallinen digitaalinen kirjasto” hankkeen tavoitteena on edistää kaikkien kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon digitointia, sähköistä saatavuutta ja pitkäaikaissäilymistä.
Hankkeelle on asetettu seurantaryhmä ja ohjausryhmä, jonka alla toimivat saatavuus- ja pitkäaikaissäilytys-jaostot sekä tekninen asiantuntijaryhmä. Niissä on mukana kaikkiaan 35 organisaatiota: ministeriöitä, kulttuuriperinnön säilyttämisestä vastaavia kansallisia instituutioita, tieteellisiä ja yleisiä kirjastoja, arkistoja, museoita sekä muiden keskeisten intressiryhmien edustajia.Saatavuusryhmän vetovastuu on Kansalliskirjastolla. Saatavuusryhmän puheenjohtajana toimii Kristiina Hormia-Poutanen. Kansallisarkisto vetää pitkäaikaissäilytysryhmää, Juha Hakala Kansalliskirjastosta puolestaan teknistä asiantuntijaryhmää.
Yleisten kirjastojen edustajana on seurantaryhmässä Birgitta Aurén Vaasasta, ohjausryhmässä Barbro Wigell-Ryynänen OPM:stä, saatavuusryhmässä Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta ja teknisessä asiantuntijaryhmässä Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä.
Alkuvuonna painopiste on ollut järjestelmänvalintaan liittyvissä tehtävissä. Tarjousten pohjalta loppusuoralle pääsi kolme järjestelmän toimittajaa, joista yksi valitaan kesään mennessä. Tämän jälkeen alkaa pilotointi.
KDK:n uutiskirjeistä saa parhaimman kuvan, missä mennään tällä hetkellä. Uutiskirjeitä ilmestyy 4 kertaa vuodessa. http://www.kdk2011.fi/fi/ajankohtaista/uutiskirje
10.6.2009 avattiin KDK:n verkkosivut osoitteessa: http://www.kdk2011.fi/
5.6.2009 KDK:n saatavuusjaoston kokouksessa valittiin pilotoijat (8 kpl) tulevan asiakasliittymän testaamiseksi. Yleisten kirjastojen puolelta mukana pääkaupunkiseudun HelMet/Innovation ja Turun kaupunginkirjaston edustama Axiell-kirjastojärjestelmä. Muut pilotoijat: Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Lusto / Kantapuu, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Museovirasto ja Tuusulan museon taidemuseo-osasto ja Valtion taidemuseo Muusa-palvelu. Pilotoinnissa testataan rajapintojen rakentamista eri kirjasto-, museo- ja arkistojärjestelmiin, metatietojen haravointia taustajärjestelmistä ja monihakujen toimivuutta. Lisäksi testataan hakujen tekemistä ja hakutulosten järjestämistä ja esittämistä. Testaukseen kuuluu myös mm. kirjastojen saatavuustietojen, varausten ja lainojen uusimisen, museoiden kuvatilausten sekä autentikoinnin ja verkkomaksamisen integrointi asiakasliittymään. Pilotoinnin yhteydessä tehdään myös järjestelmän ja käyttöliittymän käytettävyystestaukset.
2.4.2009 KDK-saatavuusjaoston kokous. Kokouksessa käsiteltiin kentältä asiakasliittymän vaatimusmäärittelyyn saatuja kommentteja sekä maaliskuussa järjestetyn tietovarantokyselyn tuloksia.
Maaliskuu 2009: KDK:n tietovarantokysely. Kaikille kirjastoille, museoille ja arkistoille lähetettiin kyselylomake, johon piti määritellä, mitä aineistoja haluaa yhteiseen asiakasliittymään mukaan. Maakuntakirjastot huolehtivat oman alueensa kirjastojen mukanaolon kyselyssä.
Helmikuu 2009: Asiakasliittymän toiminnallinen vaatimusmäärittely. Maakuntakirjastoilta pyydettiin maaliskuun alkuun mennessä kommentteja, mitä ne haluavat tulevalta yhteiseltä asiakasliittymältä. Maakuntakirjastot pyysivät vuorostaan mahdollisuuksien mukaan kommentteja oman alueensa kirjastoilta. Kommentteja tuli runsaasti. YKN:n sihteeri yleisten kirjastojen kommentit ja lähetti ne KDK:n sihteerille määräaikaan mennessä.
12.2.2009 pidettiin KDK:n Saatavuusryhmän kokous, jossa käsiteltiin tulevan asiakasliittymän toiminnallista vaatimusmäärittelyä. Vaatimusmäärittelyn valmistuttua se lähetetään lausuntokierrokselle eri kirjastosektoreille. Keskuskirjasto ja maakuntakirjastot saavat myös kyselyn, jossa kartoitetaan, mitä digitaalisia resursseja kirjastoilla on käytössä ja mitkä niistä halutaan mukaan KDK:n asiakasliittymään.
29.1.2009 Keskuskirjastokokouksessa Kristiina Hormia-Poutanen kertoi, missä mennään KDK:ssa vuoden 2009 alussa. Kristiinan esitys: http://projektit.kirjastot.fi:3000/documents/show/250
Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke
Opetusministeriön julkaisema korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008-2011 raamittaa korkeakoulujen kehittämisen painopisteitä. OPM käynnisti keväällä 2008 korkeakoulukirjastoja koskevan rakenteellisen kehittämisen hankkeen 2008-2009. Hankkeen työryhmään osallistuvat yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastot, Varastokirjasto ja Kansalliskirjasto. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen tiivistämällä korkeakouluverkkoa ja vahvistamalla korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja. Hankkeen verkkosivut: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake.html
Opetusministeriön julkaisema korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008-2011 raamittaa korkeakoulujen kehittämisen painopisteitä. OPM käynnisti keväällä 2008 korkeakoulukirjastoja koskevan rakenteellisen kehittämisen hankkeen 2008-2009. Hankkeen työryhmään osallistuvat yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastot, Varastokirjasto ja Kansalliskirjasto.
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen tiivistämällä korkeakouluverkkoa ja vahvistamalla korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja.
Hankkeen verkkosivut: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake.html
Kansallinen Yhteisluettelo
Kansallinen yhteisluettelo on tavoite, jonka kaikki kirjastosektorit katsovat tarpeelliseksi. Kansalliskirjasto on jo aloittanut yhteisluettelon rakentamisen Aleph-alustalla, johon on siirretty uusi Linda. Vähitellen kaikille kirjastoille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteisluettelossa mukana oloon. 2010 14.4.2010 työryhmä kokoontui koko päivän seminaariin Pasilan kirjastoon. 25.2.2010 työryhmä kokoontui Pasilan kirjastossa. Kokouksessa käsiteltiin toimeksiantoa ja kukin jäsen sai kotitehtäväkseen vastata 13 peruskysymykseen liittyen yhteisluetteloon. Kokouksessa sovittiin, että työryhmän työskentelyalusta on Ning. Vierailijoina kokouksessa Ari Rouvari ja Nina Hyvönen Kansalliskirjastosta. 18.1.2010 työryhmä piti järjestäytymiskokouksen Tampereella. Vierailijana Petri Tonteri tampereen Metsosta. 2009 Neuvoston syyskokouksessa päätettiin perustaa Yhteisluettelotyöryhmä miettimään, mitä yleiset kirjastot haluavat tulevalta kansalliselta yhteisluettelolta. YKN:n Työvaliokunta nimitti ryhmän loppusyksystä: Puheenjohtaja: Seija Laitinen-Kuisma, Jyväskylä, Kirjastotoimen apulaisjohtaja Jäsenet: Jaana Käki, Origo-kirjastot, asiantuntija Tuomas Kunttu, Kyyti- ja Origo-kirjastot, informaatikko Yrjö Lindegren, Millenium-kirjasto, asiantuntija / luettelointi (HelMet) Erkki Lounasvuori, YKN/Keskuskirjasto, johtava suunnittelija Inkeri Näätsaari, Pallas, KDK-pilotti, Vaski-kirjastot Sirpa tuomisto, Libra-kirjasto, asiantuntija/järjestelmät Sami Varjo, Pallas-kirjasto, asiantuntija/järjestelmät 26.5.2009: Opetusministeriön kulttuuriyksikön tilaama selvitys kansallisista yhteisluettelo- ja käyttöliittymäratkaisuista eräissä Euroopan maissa on valmistunut. Selvityksen on laatinut kirjastonhoitaja Petri Tonteri Kouvolan kaupunginkirjastosta - maakuntakirjastosta. Selvityksessä kuvataan maiden ratkaisuja ja kokemuksia yhteisluettelokysymyksissä ja lisäksi siinä on yleisen tason johdanto asian tiimoilta. Selvitys tilattiin, jotta yleiset kirjastot saavat taustatietoa tulevia järjestelmä- ja tietokantaratkaisuja varten. Lisätietoja: Kulttuuriasianneuvos Hannu Sulin, Opetusministeriö Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto Selvityksen verkko-osoite: http://www.kirjastot.fi/File/82107e3d-bd70-455e-9f12-f4f8b6524148/Tonteri_Kansallisista_yhteisluettelo_ja_kayttoliittymaratkaisuista_2009.pdf
Kansallinen yhteisluettelo on tavoite, jonka kaikki kirjastosektorit katsovat tarpeelliseksi. Kansalliskirjasto on jo aloittanut yhteisluettelon rakentamisen Aleph-alustalla, johon on siirretty uusi Linda. Vähitellen kaikille kirjastoille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteisluettelossa mukana oloon.
14.4.2010 työryhmä kokoontui koko päivän seminaariin Pasilan kirjastoon.
25.2.2010 työryhmä kokoontui Pasilan kirjastossa. Kokouksessa käsiteltiin toimeksiantoa ja kukin jäsen sai kotitehtäväkseen vastata 13 peruskysymykseen liittyen yhteisluetteloon. Kokouksessa sovittiin, että työryhmän työskentelyalusta on Ning. Vierailijoina kokouksessa Ari Rouvari ja Nina Hyvönen Kansalliskirjastosta.
18.1.2010 työryhmä piti järjestäytymiskokouksen Tampereella. Vierailijana Petri Tonteri tampereen Metsosta.
Neuvoston syyskokouksessa päätettiin perustaa Yhteisluettelotyöryhmä miettimään, mitä yleiset kirjastot haluavat tulevalta kansalliselta yhteisluettelolta. YKN:n Työvaliokunta nimitti ryhmän loppusyksystä:
Puheenjohtaja: Seija Laitinen-Kuisma, Jyväskylä, Kirjastotoimen apulaisjohtaja
Jäsenet: Jaana Käki, Origo-kirjastot, asiantuntija Tuomas Kunttu, Kyyti- ja Origo-kirjastot, informaatikko Yrjö Lindegren, Millenium-kirjasto, asiantuntija / luettelointi (HelMet) Erkki Lounasvuori, YKN/Keskuskirjasto, johtava suunnittelija Inkeri Näätsaari, Pallas, KDK-pilotti, Vaski-kirjastot Sirpa tuomisto, Libra-kirjasto, asiantuntija/järjestelmät Sami Varjo, Pallas-kirjasto, asiantuntija/järjestelmät
26.5.2009: Opetusministeriön kulttuuriyksikön tilaama selvitys kansallisista yhteisluettelo- ja käyttöliittymäratkaisuista eräissä Euroopan maissa on valmistunut. Selvityksen on laatinut kirjastonhoitaja Petri Tonteri Kouvolan kaupunginkirjastosta - maakuntakirjastosta. Selvityksessä kuvataan maiden ratkaisuja ja kokemuksia yhteisluettelokysymyksissä ja lisäksi siinä on yleisen tason johdanto asian tiimoilta. Selvitys tilattiin, jotta yleiset kirjastot saavat taustatietoa tulevia järjestelmä- ja tietokantaratkaisuja varten. Lisätietoja: Kulttuuriasianneuvos Hannu Sulin, Opetusministeriö Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto
Selvityksen verkko-osoite: http://www.kirjastot.fi/File/82107e3d-bd70-455e-9f12-f4f8b6524148/Tonteri_Kansallisista_yhteisluettelo_ja_kayttoliittymaratkaisuista_2009.pdf
MARC21
Marc-formaatin verkkosivut: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html Neuvoston kokous 20.9.2006 lisäsi kohdan toimintasuunnitelmaan. Neuvosto tukee MARC21-formaatin käyttöönottoa yleisissä kirjastoissa aluksi pilottihankkeina ja kokonaisuudessaan vuoden 2010 paikkeilla. Marc 21 formaattiin siirtymisen aikataulu löytyy osoitteesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit/aikataulu.html 2010 Alkuvuodesta Anna Viitanen on aloittanut selvityksen tekemisen puolipäivätoimisesti. 2009 Loppusyksystä neuvoston työvaliokunta nimitti Anna Viitasen Turun kaupunginkirjastosta selvittämään yleisten kirjastojen Marc 21:een siirtymiseen liittyviä asioita ja ongelmakohtia. Määräajaksi asetettiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Annan apuna Ritva Nurminoron sekä Erkki Lounasvuoren lisäksi toimii työrukkanen: Ulla Ikäheimo Kansalliskirjastosta, Sirpa Tuomisto Kokkolasta ja Liisa Rossi Kuopiosta. Perustamispalaverissa sovittiin, että Marc 21 selvitys liittyy läheisesti Yhteisluettelotyöryhmän toimintaan. 9.3.2009: Loppuvuodesta 2008 toteutettujen MARC21-formaattivaihdon ja yhteisluettelon järjestelmänvaihdon tiedotuksesta järjestettiin palautekysely 16.2.-2.3.2009. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 203 vastausta, joissa oli todellakin paneuduttu analysoimaan ongelmia. Lue lisää: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/uutiset/1236588289895.html 2008 17.9. 2008 YKN:n kokouksessa käsiteltiin Marc 21:tä. Ritva Nurminoro valtuutettiin ottamaan yhteyttä Kansalliskirjastoon Ulla Ikäheimoon koskien Marc21:n käyttöön oton ajankohtaa sekä samalla selvittämään muutamia toiminnallisia epäkohtia (esim. osakohdeluettelointi). Keskustelun kulussa nousi esille, että tarvitaan erillinen selvitys Marc21:een siirtymisestä ja OPM:n halukkuutta selvityksen maksajaksi. Mahdollinen OPM-hakemus on tehtävä lokakuun 2008 loppuun mennessä. Tilanne keväällä 2008: Voyger-kirjastoissa otetaan MARC 21 -formaatti käyttöön vuoden 2008 lopussa. Osa tämän hankkeen valmistelun aikana Kansalliskirjastossa tehdystä työstä hyödyttää muitakin MARC 21:een aikovia kirjastoja, esimerkiksi formaatin käännös suomeksi. 2007 Tilanne syksyllä 2007: Formaatin suomenkielinen käännös on ollut verkossa kommentoitavissa puolisen vuotta. Siihen on tehty päivityksiä viimeksi elokuussa. Kansalliskirjaston sovellussuunnittelija Nanna Jokisen mukaan yleisten kirjastojen pilottihankkeet tulevat kysymykseen vuoden 2009 puolella.
Marc-formaatin verkkosivut: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html
Neuvoston kokous 20.9.2006 lisäsi kohdan toimintasuunnitelmaan. Neuvosto tukee MARC21-formaatin käyttöönottoa yleisissä kirjastoissa aluksi pilottihankkeina ja kokonaisuudessaan vuoden 2010 paikkeilla.
Marc 21 formaattiin siirtymisen aikataulu löytyy osoitteesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit/aikataulu.html
Alkuvuodesta Anna Viitanen on aloittanut selvityksen tekemisen puolipäivätoimisesti.
Loppusyksystä neuvoston työvaliokunta nimitti Anna Viitasen Turun kaupunginkirjastosta selvittämään yleisten kirjastojen Marc 21:een siirtymiseen liittyviä asioita ja ongelmakohtia. Määräajaksi asetettiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Annan apuna Ritva Nurminoron sekä Erkki Lounasvuoren lisäksi toimii työrukkanen: Ulla Ikäheimo Kansalliskirjastosta, Sirpa Tuomisto Kokkolasta ja Liisa Rossi Kuopiosta. Perustamispalaverissa sovittiin, että Marc 21 selvitys liittyy läheisesti Yhteisluettelotyöryhmän toimintaan.
9.3.2009: Loppuvuodesta 2008 toteutettujen MARC21-formaattivaihdon ja yhteisluettelon järjestelmänvaihdon tiedotuksesta järjestettiin palautekysely 16.2.-2.3.2009. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 203 vastausta, joissa oli todellakin paneuduttu analysoimaan ongelmia. Lue lisää: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/uutiset/1236588289895.html
17.9. 2008 YKN:n kokouksessa käsiteltiin Marc 21:tä. Ritva Nurminoro valtuutettiin ottamaan yhteyttä Kansalliskirjastoon Ulla Ikäheimoon koskien Marc21:n käyttöön oton ajankohtaa sekä samalla selvittämään muutamia toiminnallisia epäkohtia (esim. osakohdeluettelointi). Keskustelun kulussa nousi esille, että tarvitaan erillinen selvitys Marc21:een siirtymisestä ja OPM:n halukkuutta selvityksen maksajaksi. Mahdollinen OPM-hakemus on tehtävä lokakuun 2008 loppuun mennessä.
Tilanne keväällä 2008: Voyger-kirjastoissa otetaan MARC 21 -formaatti käyttöön vuoden 2008 lopussa. Osa tämän hankkeen valmistelun aikana Kansalliskirjastossa tehdystä työstä hyödyttää muitakin MARC 21:een aikovia kirjastoja, esimerkiksi formaatin käännös suomeksi.
2007
Tilanne syksyllä 2007: Formaatin suomenkielinen käännös on ollut verkossa kommentoitavissa puolisen vuotta. Siihen on tehty päivityksiä viimeksi elokuussa. Kansalliskirjaston sovellussuunnittelija Nanna Jokisen mukaan yleisten kirjastojen pilottihankkeet tulevat kysymykseen vuoden 2009 puolella.
Koulukirjastojen rooli kirjastoverkossa
21.6.2007 Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista 2007–2011: Lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön edellytysten parantaminen. Parannetaan lasten ja nuorten mediaympäristön turvallisuutta mediakasvatuksen keinoin. Edistetään lasten ja nuorten medialukutaidon kehittämistä. 19.5.2006 Neuvosto: Asia lisättiin työlistalle. Maaseudun kirjasto monipalvelukeskuksena ottaa kantaa asiaan. Siinä esitellään uusi tanskalaisperäinen termi kombikirjasto (= yleisen kirjaston ja koulukirjaston yhdistelmä).
21.6.2007 Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista 2007–2011:
Lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön edellytysten parantaminen. Parannetaan lasten ja nuorten mediaympäristön turvallisuutta mediakasvatuksen keinoin. Edistetään lasten ja nuorten medialukutaidon kehittämistä.
19.5.2006 Neuvosto: Asia lisättiin työlistalle.
Maaseudun kirjasto monipalvelukeskuksena ottaa kantaa asiaan. Siinä esitellään uusi tanskalaisperäinen termi kombikirjasto (= yleisen kirjaston ja koulukirjaston yhdistelmä).
Mediakasvatus ja Lasten verkkopalvelu
Opetusministeriön kulttuuriyksikkö ehdotti vuoden 2008 lopulla, että Kirjastot.fi ottaisi vastuulleen tuottaa valtakunnalliset, kirjastopainotteiset mediakasvastussivut sekä lapsille suunnatun portaalin. Rahoitus molemmille hankkeille tulee suoraan OPM:n kulttuuriyksiköltä. Hankkeet käynnistyivät vuoden 2009 alkupuolella. Mediakasvatuskokonaisuudesta vastaa suunnittelija Pirjo Sallmén ja lasten portaalia varten Kirjastot.fi:hin palkattiin 1.4. alkaen määräaikainen suunnittelija Tittamari Marttinen. Lasten verkkopalvelu on nimeltään Okariino, ja se on suunnattu 6-12 -vuotiaille lapsille. Myöhemmin siihen luodaan osio myös 3-6-vuotiaille. Palvelun keskeisin tehtävä on innostaa lapsia kirjojen ja muiden medioiden (elokuvat, sarjakuvat, musiikki, lehdet, internet) pariin: lukemiseen, kirjoittamiseen, tiedonhakuun ja kirjastojen käyttöön. Palvelun painopistealueena on lasten- ja nuortenkirjallisuus ilmiöineen, sankareineen, lukijoineen ja kirjoittajineen. Kirjallisuus aihepiirinä tarjoaa elämyksiä ja tietoa. Palvelusta saa vinkkejä ja virikkeitä tiedonhakuun. Lue lisää KirjastoWikistä: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Lasten_verkkopalvelu
Opetusministeriön kulttuuriyksikkö ehdotti vuoden 2008 lopulla, että Kirjastot.fi ottaisi vastuulleen tuottaa valtakunnalliset, kirjastopainotteiset mediakasvastussivut sekä lapsille suunnatun portaalin. Rahoitus molemmille hankkeille tulee suoraan OPM:n kulttuuriyksiköltä.
Hankkeet käynnistyivät vuoden 2009 alkupuolella. Mediakasvatuskokonaisuudesta vastaa suunnittelija Pirjo Sallmén ja lasten portaalia varten Kirjastot.fi:hin palkattiin 1.4. alkaen määräaikainen suunnittelija Tittamari Marttinen.
Lasten verkkopalvelu on nimeltään Okariino, ja se on suunnattu 6-12 -vuotiaille lapsille. Myöhemmin siihen luodaan osio myös 3-6-vuotiaille. Palvelun keskeisin tehtävä on innostaa lapsia kirjojen ja muiden medioiden (elokuvat, sarjakuvat, musiikki, lehdet, internet) pariin: lukemiseen, kirjoittamiseen, tiedonhakuun ja kirjastojen käyttöön. Palvelun painopistealueena on lasten- ja nuortenkirjallisuus ilmiöineen, sankareineen, lukijoineen ja kirjoittajineen. Kirjallisuus aihepiirinä tarjoaa elämyksiä ja tietoa. Palvelusta saa vinkkejä ja virikkeitä tiedonhakuun. Lue lisää KirjastoWikistä: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Lasten_verkkopalvelu
Kirjastokaista (ent. Kuntakanava / Kirjastokanava)
http://www.kirjastokaista.fi/ 2010 Maaliskuussa 2010 Kuntakanavan yhteydessä toiminut Kirjastokanava erottautui omaksi verkkopalveluksi nimella Kirjastokaista sisältäen niin kirjastotelevision kuin kirjastoradion. Kirjastokaista tuottaa valtakunnallisia kirjastoaiheisia ohjelmia kiertäen erilaisia tilaisuuksia ympäri Suomen. Ohjelmatarjontaan voi tutustua osoitteessa: http://www.kirjastokaista.fi/ Kirjastokaistalla on myös wikisivut osoitteessa: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastokaista 2009 Kuntakanavan verkko-osoite: http://www.kuntakanava.fi/ Kuntakanava on Kuntaliiton, KL-Kustannuksen ja Täsmätelevision perustama verkossa näkyvä televisiokanava, joka on suunnattu kuntapäättäjille. Kuntakanava on muuten maksuton, mutta valtuutetuille suunnattu kanava on maksullinen ja vaatii kirjautumisen. Kuntatelevisio Oy on käynnistämässä kirjasto-/kirjallisuuskanavaa yhdessä alan toimijoiden eli kirjastojen, kustantajien, kirjakaupan, Suomen kirjastoseuran sekä kirjastoalalla toimivan muun liikeyritystoiminnan kanssa. Kanavalla tulee olemaan sekä kirjastoille, kirjakaupalle että kirjojen kuluttajille suunnattua materiaalia. Pidempien kirjailijahaastattelujen lisäksi kanava tulee lähettämään mm. uutuuskirjaesittelyjä, kirjavinkkejä, kirjallisuuspalkintomateriaalia sekä videoita alan tapahtumista. OPM on antanut hankkeen käynnistämiseksi Kirjastot.fi:lle rahoitusta vuodelle 2009. Kirjastokanavan tuottajaksi on valittu Riitta Taarasti 7 kuukaudeksi 1.10.2009 alkaen tehtävänään markkinoida kanavaa kirjastoille sekä ideoida ja tuottaa sisältöjä palveluun.
http://www.kirjastokaista.fi/
Maaliskuussa 2010 Kuntakanavan yhteydessä toiminut Kirjastokanava erottautui omaksi verkkopalveluksi nimella Kirjastokaista sisältäen niin kirjastotelevision kuin kirjastoradion. Kirjastokaista tuottaa valtakunnallisia kirjastoaiheisia ohjelmia kiertäen erilaisia tilaisuuksia ympäri Suomen.
Ohjelmatarjontaan voi tutustua osoitteessa: http://www.kirjastokaista.fi/
Kirjastokaistalla on myös wikisivut osoitteessa: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastokaista
Kuntakanavan verkko-osoite: http://www.kuntakanava.fi/
Kuntakanava on Kuntaliiton, KL-Kustannuksen ja Täsmätelevision perustama verkossa näkyvä televisiokanava, joka on suunnattu kuntapäättäjille. Kuntakanava on muuten maksuton, mutta valtuutetuille suunnattu kanava on maksullinen ja vaatii kirjautumisen.
Kuntatelevisio Oy on käynnistämässä kirjasto-/kirjallisuuskanavaa yhdessä alan toimijoiden eli kirjastojen, kustantajien, kirjakaupan, Suomen kirjastoseuran sekä kirjastoalalla toimivan muun liikeyritystoiminnan kanssa. Kanavalla tulee olemaan sekä kirjastoille, kirjakaupalle että kirjojen kuluttajille suunnattua materiaalia. Pidempien kirjailijahaastattelujen lisäksi kanava tulee lähettämään mm. uutuuskirjaesittelyjä, kirjavinkkejä, kirjallisuuspalkintomateriaalia sekä videoita alan tapahtumista. OPM on antanut hankkeen käynnistämiseksi Kirjastot.fi:lle rahoitusta vuodelle 2009. Kirjastokanavan tuottajaksi on valittu Riitta Taarasti 7 kuukaudeksi 1.10.2009 alkaen tehtävänään markkinoida kanavaa kirjastoille sekä ideoida ja tuottaa sisältöjä palveluun.
Kirjastoalan etiikkaryhmä
Etikkaryhmän verkkosivut löytyvät KirjastoWikistä: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastoalan_etiikkaryhm%C3%A4 Ryhmän toimeksiantona on laatia kirjastoalalle eettinen asiakirja. Toimeksiantajia ovat Suomen kirjastoseura, Finlands svenska biblioteksförening ja Suomen tieteellinen kirjastoseura. Ryhmä itse toteaa työstään seuraavaa: Eettisen koodin perustekstin tekeminen on kohtuullisen helppoa. Haaste syntyy siitä, että haluamme sanoa jotain konkreettista myös vaikeista asioista. Myös tietoyhteiskunnan uusien haasteiden tunnistaminen eettisen koodin kannalta käy työstä. Ryhmä totesi tekevänsä tekstiä kirjastotyöntekijöille, ei instituutiolle. Tässä mielessä asiakirja on erilainen kuin esim. museoilla ja arkistoilla Linkki: Museotyön eettiset säännöt Linkki: Arkistoalan ja asiakirjahallinnon ammattieettiset ohjeet
Etikkaryhmän verkkosivut löytyvät KirjastoWikistä: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjastoalan_etiikkaryhm%C3%A4
Ryhmän toimeksiantona on laatia kirjastoalalle eettinen asiakirja. Toimeksiantajia ovat Suomen kirjastoseura, Finlands svenska biblioteksförening ja Suomen tieteellinen kirjastoseura.
Ryhmä itse toteaa työstään seuraavaa: Eettisen koodin perustekstin tekeminen on kohtuullisen helppoa. Haaste syntyy siitä, että haluamme sanoa jotain konkreettista myös vaikeista asioista. Myös tietoyhteiskunnan uusien haasteiden tunnistaminen eettisen koodin kannalta käy työstä.
Ryhmä totesi tekevänsä tekstiä kirjastotyöntekijöille, ei instituutiolle. Tässä mielessä asiakirja on erilainen kuin esim. museoilla ja arkistoilla Linkki: Museotyön eettiset säännöt Linkki: Arkistoalan ja asiakirjahallinnon ammattieettiset ohjeet
Kaukopalveluselvitys 2008 9.10.2008 Relais-kaukopalveluohjelmiston kaikille avoin esittelytilaisuus, jonka tavoitteena on antaa tietoa hankintapäätöksen tueksi, mm. mitä hyötyjä Relais-kaukopalveluohelmistolla on kirjastoille. Tilanne syksyllä 2008: Kaukopalveluohjelmaksi valittiin Relais. Linnea2-konsortio on päättänyt aloittaa sopimusneuvottelut Relais Internationalin kanssa Relais Enterprise -sovelluksen hankkimisesta Linnea2-konsortion kirjastoille. Tarjouspyyntöön sisältyi optio, että myös muut kuin Linnea2-kirjastot voivat halutessaan hankkia saman sovelluksen ilman erillistä kilpailutusta. Loppuvuoden aikana on tarkoitus käydä sopimusneuvottelut sekä kartoittaa, mitkä kirjastot tulevat mukaan yhteishankintaan Linnea2-konsortiosta ja konsortion ulkopuolelta. Tilanne keväällä 2008: Kaukopalveluohjelmiston hankintaprojekti etenee. Kaukopalveluohjelmistosta on saatu kaksi tarjousta ja esitys ohjelmiston valinnasta tehdään syksyyn mennessä. Ohjelmisto hankitaan Linnea2-konsortiolle, muiden kirjastosektorien mukaantuloa pohditaan myöhemmin. Katso: Pitkä versio E-aineistojen hankinta Neuvosto edistää e-aineistojen käytön edellytyksiä yleisissä kirjastoissa ja kehittää yhteistyötä etenkin FinElibin kanssa. Lisenssipolitiikka on tärkeä asia ja sen suhteen yleisillä kirjastoilla on vielä paljon tekemistä. Esimerkiksi tarvitaan aineistoja, joihin on yhteinen valtakunnallinen lisenssi. 2008 16.4.2008 Neuvoston kokous korosti yleisten kirjastojen kannalta tärkeitä verkkoaineistoja, joihin pitäisi saada yhteinen valtakunnallinen lisenssi. Lisäksi haluttiin selvitystä vähäkäyttöisistä aineistoista, joihin on kallis lisenssi, esimerkkeinä Elektra ja tieteellisten aikakauslehtien kirjasto Peri+. Katso: Pitkä versio Aineistojen digitointi 2008 12.5.2008 Snellmanin päivänä avattiin Suomen Michael-kulttuuriportaali. Tiedotteen mukaan ”Kulttuuriportaali yhdistää Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen digitaaliset aineistot. Maamme muistiorganisaatioilla ei ole aiemmin ollut yhteistä valtakunnallista verkkopalvelua. Suomen kulttuuriportaali on yksi 19:sta Euroopassa avatuista MICHAEL-portaaleista, joista tullaan keräämään tietoa monikieliseen yhteiseurooppalaiseen MICHAEL-portaaliin.” Michael-kulttuuriportaalin verkko-osoite: https://www.michael-culture.fi/pub-mpf/index.html 2007 23.10.2007 Neuvoston kokous: Syyskokouksessa Mikkelissä käsiteltiin digitointitilannetta. Kokouksessa esiteltiin Jyväskylän, Oulun ja Seinäjoen digitointihankkeet: aineiston valinta, rahoitus ja toteutus. 24.4.2007 Neuvoston kokous: Projektikoordinaattori Minna Kaukonen kansalliskirjastosta puhui neuvostossa aiheesta i2010: Digital Libraries Initiative Suomessa. Todettiin, että yleisissä kirjastoissa on yleisöä kiinnostavia aineistoja, joita Kansalliskirjastossa ei ole tai jotka eivät ainakaan ole Kansalliskirjaston digitointiohjelman prioriteettijärjestyksen kärkipäässä. Näitä on OPM:n hakeavustusten tuella jonkin verran toteutettu. Kirjastojen digitoimia aineistoja: Mikaela - https://www.ekam.fi/mikaela/material.php Turvakopiointi Tekijänoikeuslain 16 §:n nojalla asetuksessa mainitut kirjastot saavat valmistaa kappaleita kokoelmissaan olevista teoksista tietyissä tarkoituksissa. Helmet-kirjaston tavoitteena on lain sallimin keinoin ja sen mahdollistamassa laajuudessa edistää vahingoittumiselle alttiin ja sivistyksellisesti arvokkaan kokoelman digitaalista säilyttämistä ja saattamista kirjaston asiakkaiden käyttöön sekä paikallisesti että soveltuvin osin myös kansallisella tasolla. Asialla on laajempaa valtakunnallista merkitystä. Se otetaan neuvoston käsittelyyn kevätkokouksessa 2008. Tilanne keväällä 2008: Turvakopiointiin ei myönnetty OPM:n avustusta, joten tilanne toistaiseksi pysähdyksissä. Valtakunnalliset portaalit: Kirjastot.fi ja Nelli Kirjastot.fi: http://www.kirjastot.fi/ Kirjastot.fi on Yleisten kirjaston keskuskirjaston alaisuudessa toimiva verkkopalveluyksikkö. Kirjastot.fi on kaikille verkonkäyttäjille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden kokonaisuus. Sisällön pääpaino on kirjastojen aineistojen ja osaamisen esiintuomisessa. Kirjastot.fi:llä on valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki kirjastosektorit. Keskeiset uudet hankkeet ja projektit: Sivupiiri: huhtikuussa 2009 avattiin betaversiona nuorille suunnattu kirjallisuuspainotteinen verkkopalvelu Sivupiiri osoitteessa: http://www.sivupiiri.fi/ Kaunokirjallisuus- ja kirjailijaprojekti: tilanne huhtikuussa: projektit yhdistettiin ja ne ovat siirtymässä tuotantovaiheeseen tietojen syötön osalta. Käyttöliittymän määrittely on aloitettu ja se valmistunee tuotantovaiheeseen syksyllä 2009. Labs.kirjastot.fi: tavoitteena on käynnistää vuonna 2009 kirjastoille ja yhteistyökumppaneille avoimen open source -pohjaisten sovellusten kokeiluympäristö, jossa voidaan kokeilla mm. julkaisujärjestelmiä, chatia ja pikaviestisovelluksia, kaukopalvelusovelluksia, työryhmä- ja projektinhallintasovelluksia, blogeja, wikejä sekä kirjastojärjestelmiä ja sopaceja. Nelli-portaali: http://www.nelliportaali.fi Nelli on kansallinen tiedonhakuportaali, joka sisältää yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen sekä yleisten kirjastojen hankkimia elektronisia aineistoja (e-lehtiä, e-kirjoja ja viitetietokantoja). Katso: Pitkä versio Yleisradion Fono-tietokannan yleisökäyttöön saaminen Kirjastot.fi:n kautta Fono-tietokannan verkko-osoite: http://www.fono.fi/ Keskuskirjasto sai 2006 valtionavustusta Fono-tietokannan julkisen verkkoversion luomiseen. Hanke käynnistettiin toukokuussa 2006 ja Fono.fi avattiin BRS-fonoa käyttäneille kirjastoille testikäyttöön 16.2.2007. Tietokanta avattiin julkiseen käyttöön heinäkuussa 2007, mutta varsinainen julkistus tapahtuu myöhemmin, kun tietty toiminnallinen hienosäätö sekä ruotsinkielinen käyttöliittymä on saatu tehdyksi. Tilanne syksyllä 2008: Fono on ollut tuotantokäytössä jo yli vuoden, mutta sitä ei ole virallisesti julkistettu. Musiikin saatavuus yleisissä kirjastoissa 2009 Musiikin verkkojakelu: OPM:n rahoittamana käynnistyi Helsingin kaupunginkirjaston toimesta projekti, jossa suunnitellaan valtakunnallinen, kirjastojärjestelmäriippumaton palvelukonsepti musiikin verkkojakeluun. Tavoite jakaantuu kolmeen pääkohtaan: digitaalisen musiikin jakelutekniikoihin sen ratkaisemiseen, kuinka palvelu voidaan yhdistää eri kirjastojärjestelmiin sen suunnitteluuun, kuinka palvelu voidaan integroida muihin kirjastoissa tuotettuihin sisältöihin. 2008 17.9.2008 YKN:n kokouksessa keskusteltiin musiikin varastoinnista ja todettiin, että OPM on luvannut ratkaista asian vielä tämän vuoden puolella. OPM ja Varastokirjasto ovat käsitelleet asiaa syyskuun kokouksessaan ja Varastokirjasto on velvoitettu tekemään esityksen 3.10.2008 mennessä. Sihteeri kertoi, että pääkaupunkiseudun kirjastot ovat käyneet alustavia neuvotteluja Sonyn kanssa heidän tuotantonsa saamiseksi kirjastojen kautta asiakkaiden käytettäväksi. Neuvottelut ovat vielä kesken. Neuvosto seuraa tilanteen kehittymistä ja valmistautuu valtakunnallisen linjauksen tekemiseen, jos Sonyn tai vastaavien musiikin levittäjien musiikin verkkokuuntelu saa jalansijaa kirjastoissa. Tärkeätä olisi löytää yhteinen toimintapolitiikka kirjastoissa. Tavoitteena voisi olla myös yhteinen kirjastolisenssi. 7.4.2008 Varastokirjaston johtokunnan ja Opetusministeriön välisessä neuvottelussa sovittiin, että vanhan musiikkiaineiston luettelointi- ja varastointitilanne ratkaistaan vuoden 2008 aikana tavalla tai toisella. 2007 Lokakuussa 2007 tilanne: Toukokuussa käydyn Varastokirjaston ja OPM:n välisen tulosneuvottelun perusteella ei ole odotettavissa lisäresursseja musiikkiaineiston käsittelyyn. Tikkurilan musiikkivarasto jatkaa seudullisena varastona. Valtakunnallinen musiikkiäänitteiden varastointitilanne on ratkaisematta. 28.2.2007 Musiikkiäänitteiden varastointia koskeva neuvottelukokous: Keskuskirjaston järjestämässä neuvottelussa oli mukana OPM:n, Kansalliskirjaston, Varastokirjaston ja Helmet-kirjastojen edustajat. Asian käsittely on vireillä Varastokirjaston johtokunnassa. 2006 20.9.2006 Neuvoston kokous: Teema lisättiin toimintasuunnitelmaan. Asialla on kosketuskohtia sekä aineistojen uusiin tallennemuotoihin ja jakelutapoihin sekä digitointiin. Siihen kuuluu mm. musiikkiäänitteiden varastoinnin järjestäminen että nuottien verkkojakelumahdollisuuksien selvittäminen. Tekijänoikeuslainsäädäntö Opetusministeriö on käynnistänyt tekijänoikeusjärjestelmän ja tekijänoikeuslainsäädännön yleistä arviointia koskevan keskustelu- ja kuulemismenettelyn, minkä johdosta asia on taas aktualisoitunut. 20.3.2007 Työvaliokunnan kokous: Työvaliokunta päätti nimetä Kirjastoalan tekijänoikeustyöryhmään neuvoston edustajaksi Maarit Helenin. Työvaliokunta päätti nimetä Kansalliskirjaston pyynnöstä edustajan kirjastoalaa edustavaan 4-5 hengen tekijänoikeusneuvotteluryhmään. Pyynnön taustalla on vuoden vaihteessa voimaan tullut tekijänoikeuslain muutos. Edustajaksi nimettiin Heikki Poroila. 20.3.2007 Sektoreitten yhteiskokous: Päätettiin antaa yhteinen lausunto OPM:n 1.3.2007 julkaisemasta keskustelumuistiosta Tekijänoikeuden suuntaviivoja. Muodostettiin työryhmä valmistelemaan lausuntoa. Yleisten kirjastojen edustajaksi työryhmään nimettiin Maarit Helén Tampereelta. 27.2.2007 Ministeriö järjesti tekijänoikeuden kehittämistä koskevan keskustelutilaisuuden ja julkisti samalla keskustelumuistion "Tekijänoikeuden suuntaviivat". 1.3. ministeriön pyysi asiasta kiinnostuneita esittämään kirjallisesti näkökohtia tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisestä. Määräaika (pidennetty) lausuntojen antamiselle on 1.6.2007. Suodatin- ja esto-ohjelmat Kirjastoseura on opetusministeriön rahoituksella tutkimassa suodatin- ja esto-ohjelmien käyttöä yleisissä kirjastoissa. Väliaikatulosten mukaan tilanne on oletettua kirjavampi. Monessa kunnassa kirjaston koneita suodatetaan osana kunnan yleistä suojausjärjestelmää, eikä kirjastolla ole asiassa sananvaltaa. Muitakin ongelmakohtia on. Neuvosto odottaa tulosten valmistumista ja ottaa asiaan kantaa mikäli aihetta on. 17.9.2008 YKN käsitteli kannanottoa, jossa ” Suomen kirjastoseuran hallitus katsoo, että esto- ja suodatinjärjestelmien käyttö kirjastoissa ei ole suositeltavaa. Kirjaston perustehtävä on turvata kansalaisten vapaa pääsy tietoon ja tukea sananvapautta”. Neuvosto on samaa mieltä Suomen Kirjastoseuran hallituksen kanssa. Ks. lausunto 19.6.2008: Esto- ja suodatinjärjestelmät yleisissä kirjastoissa 3.6.2008 Kirjastoseura piti tiedotustilaisuuden Lasipalatsin Kohtauspaikalla. Tilaisuudessa julkistettiin Taru Björkmanin selvitys suodattimien käytöstä yleisissä kirjastoissa. Selvityksessä myös testailtiin suodatinohjelmia. Selvityksen mukaan yli puolet kirjastoista rajoittaa internetin sisältöjä ja ohjelmat estävät pornografiaa, huonommin väkivaltasisältöjä. ”Suojelua vai suodatusta?” raportin voi lukea verkosta osoitteesta: http://suomenkirjastoseura.fi/etusivu/seura/mediakasvatus/suodatus_raportti.pdf Maksupolitiikka yleisissä kirjastoissa Yleisten kirjastojen noudattama maksupolitiikka on kirjavaa. Asiakkaiden on vaikea ymmärtää suuria kuntakohtaisia vaihteluita, jotka ovat tulleet tutuiksi, kun entistä useammat asioivat muissakin kuin asuinkuntansa kirjastossa. Myös kimppojen sisällä on vaihtelua. On ilmennyt tarvetta selvittää maksupolitiikan vaihtelua ja sen perusteita. Neuvosto tukee selvityksen tekemistä, jonka jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä.
Kaukopalveluselvitys
2008 9.10.2008 Relais-kaukopalveluohjelmiston kaikille avoin esittelytilaisuus, jonka tavoitteena on antaa tietoa hankintapäätöksen tueksi, mm. mitä hyötyjä Relais-kaukopalveluohelmistolla on kirjastoille. Tilanne syksyllä 2008: Kaukopalveluohjelmaksi valittiin Relais. Linnea2-konsortio on päättänyt aloittaa sopimusneuvottelut Relais Internationalin kanssa Relais Enterprise -sovelluksen hankkimisesta Linnea2-konsortion kirjastoille. Tarjouspyyntöön sisältyi optio, että myös muut kuin Linnea2-kirjastot voivat halutessaan hankkia saman sovelluksen ilman erillistä kilpailutusta. Loppuvuoden aikana on tarkoitus käydä sopimusneuvottelut sekä kartoittaa, mitkä kirjastot tulevat mukaan yhteishankintaan Linnea2-konsortiosta ja konsortion ulkopuolelta. Tilanne keväällä 2008: Kaukopalveluohjelmiston hankintaprojekti etenee. Kaukopalveluohjelmistosta on saatu kaksi tarjousta ja esitys ohjelmiston valinnasta tehdään syksyyn mennessä. Ohjelmisto hankitaan Linnea2-konsortiolle, muiden kirjastosektorien mukaantuloa pohditaan myöhemmin. Katso: Pitkä versio
9.10.2008 Relais-kaukopalveluohjelmiston kaikille avoin esittelytilaisuus, jonka tavoitteena on antaa tietoa hankintapäätöksen tueksi, mm. mitä hyötyjä Relais-kaukopalveluohelmistolla on kirjastoille.
Tilanne syksyllä 2008: Kaukopalveluohjelmaksi valittiin Relais. Linnea2-konsortio on päättänyt aloittaa sopimusneuvottelut Relais Internationalin kanssa Relais Enterprise -sovelluksen hankkimisesta Linnea2-konsortion kirjastoille. Tarjouspyyntöön sisältyi optio, että myös muut kuin Linnea2-kirjastot voivat halutessaan hankkia saman sovelluksen ilman erillistä kilpailutusta. Loppuvuoden aikana on tarkoitus käydä sopimusneuvottelut sekä kartoittaa, mitkä kirjastot tulevat mukaan yhteishankintaan Linnea2-konsortiosta ja konsortion ulkopuolelta.
Tilanne keväällä 2008: Kaukopalveluohjelmiston hankintaprojekti etenee. Kaukopalveluohjelmistosta on saatu kaksi tarjousta ja esitys ohjelmiston valinnasta tehdään syksyyn mennessä. Ohjelmisto hankitaan Linnea2-konsortiolle, muiden kirjastosektorien mukaantuloa pohditaan myöhemmin.
E-aineistojen hankinta
Neuvosto edistää e-aineistojen käytön edellytyksiä yleisissä kirjastoissa ja kehittää yhteistyötä etenkin FinElibin kanssa. Lisenssipolitiikka on tärkeä asia ja sen suhteen yleisillä kirjastoilla on vielä paljon tekemistä. Esimerkiksi tarvitaan aineistoja, joihin on yhteinen valtakunnallinen lisenssi. 2008 16.4.2008 Neuvoston kokous korosti yleisten kirjastojen kannalta tärkeitä verkkoaineistoja, joihin pitäisi saada yhteinen valtakunnallinen lisenssi. Lisäksi haluttiin selvitystä vähäkäyttöisistä aineistoista, joihin on kallis lisenssi, esimerkkeinä Elektra ja tieteellisten aikakauslehtien kirjasto Peri+. Katso: Pitkä versio
Neuvosto edistää e-aineistojen käytön edellytyksiä yleisissä kirjastoissa ja kehittää yhteistyötä etenkin FinElibin kanssa. Lisenssipolitiikka on tärkeä asia ja sen suhteen yleisillä kirjastoilla on vielä paljon tekemistä. Esimerkiksi tarvitaan aineistoja, joihin on yhteinen valtakunnallinen lisenssi.
16.4.2008 Neuvoston kokous korosti yleisten kirjastojen kannalta tärkeitä verkkoaineistoja, joihin pitäisi saada yhteinen valtakunnallinen lisenssi. Lisäksi haluttiin selvitystä vähäkäyttöisistä aineistoista, joihin on kallis lisenssi, esimerkkeinä Elektra ja tieteellisten aikakauslehtien kirjasto Peri+.
Aineistojen digitointi
2008 12.5.2008 Snellmanin päivänä avattiin Suomen Michael-kulttuuriportaali. Tiedotteen mukaan ”Kulttuuriportaali yhdistää Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen digitaaliset aineistot. Maamme muistiorganisaatioilla ei ole aiemmin ollut yhteistä valtakunnallista verkkopalvelua. Suomen kulttuuriportaali on yksi 19:sta Euroopassa avatuista MICHAEL-portaaleista, joista tullaan keräämään tietoa monikieliseen yhteiseurooppalaiseen MICHAEL-portaaliin.” Michael-kulttuuriportaalin verkko-osoite: https://www.michael-culture.fi/pub-mpf/index.html 2007 23.10.2007 Neuvoston kokous: Syyskokouksessa Mikkelissä käsiteltiin digitointitilannetta. Kokouksessa esiteltiin Jyväskylän, Oulun ja Seinäjoen digitointihankkeet: aineiston valinta, rahoitus ja toteutus. 24.4.2007 Neuvoston kokous: Projektikoordinaattori Minna Kaukonen kansalliskirjastosta puhui neuvostossa aiheesta i2010: Digital Libraries Initiative Suomessa. Todettiin, että yleisissä kirjastoissa on yleisöä kiinnostavia aineistoja, joita Kansalliskirjastossa ei ole tai jotka eivät ainakaan ole Kansalliskirjaston digitointiohjelman prioriteettijärjestyksen kärkipäässä. Näitä on OPM:n hakeavustusten tuella jonkin verran toteutettu. Kirjastojen digitoimia aineistoja: Mikaela - https://www.ekam.fi/mikaela/material.php
12.5.2008 Snellmanin päivänä avattiin Suomen Michael-kulttuuriportaali. Tiedotteen mukaan ”Kulttuuriportaali yhdistää Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen digitaaliset aineistot. Maamme muistiorganisaatioilla ei ole aiemmin ollut yhteistä valtakunnallista verkkopalvelua. Suomen kulttuuriportaali on yksi 19:sta Euroopassa avatuista MICHAEL-portaaleista, joista tullaan keräämään tietoa monikieliseen yhteiseurooppalaiseen MICHAEL-portaaliin.”
Michael-kulttuuriportaalin verkko-osoite: https://www.michael-culture.fi/pub-mpf/index.html
23.10.2007 Neuvoston kokous: Syyskokouksessa Mikkelissä käsiteltiin digitointitilannetta. Kokouksessa esiteltiin Jyväskylän, Oulun ja Seinäjoen digitointihankkeet: aineiston valinta, rahoitus ja toteutus.
24.4.2007 Neuvoston kokous: Projektikoordinaattori Minna Kaukonen kansalliskirjastosta puhui neuvostossa aiheesta i2010: Digital Libraries Initiative Suomessa. Todettiin, että yleisissä kirjastoissa on yleisöä kiinnostavia aineistoja, joita Kansalliskirjastossa ei ole tai jotka eivät ainakaan ole Kansalliskirjaston digitointiohjelman prioriteettijärjestyksen kärkipäässä. Näitä on OPM:n hakeavustusten tuella jonkin verran toteutettu.
Kirjastojen digitoimia aineistoja: Mikaela - https://www.ekam.fi/mikaela/material.php
Turvakopiointi
Tekijänoikeuslain 16 §:n nojalla asetuksessa mainitut kirjastot saavat valmistaa kappaleita kokoelmissaan olevista teoksista tietyissä tarkoituksissa. Helmet-kirjaston tavoitteena on lain sallimin keinoin ja sen mahdollistamassa laajuudessa edistää vahingoittumiselle alttiin ja sivistyksellisesti arvokkaan kokoelman digitaalista säilyttämistä ja saattamista kirjaston asiakkaiden käyttöön sekä paikallisesti että soveltuvin osin myös kansallisella tasolla. Asialla on laajempaa valtakunnallista merkitystä. Se otetaan neuvoston käsittelyyn kevätkokouksessa 2008. Tilanne keväällä 2008: Turvakopiointiin ei myönnetty OPM:n avustusta, joten tilanne toistaiseksi pysähdyksissä.
Tekijänoikeuslain 16 §:n nojalla asetuksessa mainitut kirjastot saavat valmistaa kappaleita kokoelmissaan olevista teoksista tietyissä tarkoituksissa. Helmet-kirjaston tavoitteena on lain sallimin keinoin ja sen mahdollistamassa laajuudessa edistää vahingoittumiselle alttiin ja sivistyksellisesti arvokkaan kokoelman digitaalista säilyttämistä ja saattamista kirjaston asiakkaiden käyttöön sekä paikallisesti että soveltuvin osin myös kansallisella tasolla.
Asialla on laajempaa valtakunnallista merkitystä. Se otetaan neuvoston käsittelyyn kevätkokouksessa 2008.
Tilanne keväällä 2008: Turvakopiointiin ei myönnetty OPM:n avustusta, joten tilanne toistaiseksi pysähdyksissä.
Valtakunnalliset portaalit: Kirjastot.fi ja Nelli
Kirjastot.fi: http://www.kirjastot.fi/ Kirjastot.fi on Yleisten kirjaston keskuskirjaston alaisuudessa toimiva verkkopalveluyksikkö. Kirjastot.fi on kaikille verkonkäyttäjille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden kokonaisuus. Sisällön pääpaino on kirjastojen aineistojen ja osaamisen esiintuomisessa. Kirjastot.fi:llä on valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki kirjastosektorit. Keskeiset uudet hankkeet ja projektit: Sivupiiri: huhtikuussa 2009 avattiin betaversiona nuorille suunnattu kirjallisuuspainotteinen verkkopalvelu Sivupiiri osoitteessa: http://www.sivupiiri.fi/ Kaunokirjallisuus- ja kirjailijaprojekti: tilanne huhtikuussa: projektit yhdistettiin ja ne ovat siirtymässä tuotantovaiheeseen tietojen syötön osalta. Käyttöliittymän määrittely on aloitettu ja se valmistunee tuotantovaiheeseen syksyllä 2009. Labs.kirjastot.fi: tavoitteena on käynnistää vuonna 2009 kirjastoille ja yhteistyökumppaneille avoimen open source -pohjaisten sovellusten kokeiluympäristö, jossa voidaan kokeilla mm. julkaisujärjestelmiä, chatia ja pikaviestisovelluksia, kaukopalvelusovelluksia, työryhmä- ja projektinhallintasovelluksia, blogeja, wikejä sekä kirjastojärjestelmiä ja sopaceja. Nelli-portaali: http://www.nelliportaali.fi Nelli on kansallinen tiedonhakuportaali, joka sisältää yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen sekä yleisten kirjastojen hankkimia elektronisia aineistoja (e-lehtiä, e-kirjoja ja viitetietokantoja). Katso: Pitkä versio
Kirjastot.fi: http://www.kirjastot.fi/
Kirjastot.fi on Yleisten kirjaston keskuskirjaston alaisuudessa toimiva verkkopalveluyksikkö. Kirjastot.fi on kaikille verkonkäyttäjille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden kokonaisuus. Sisällön pääpaino on kirjastojen aineistojen ja osaamisen esiintuomisessa. Kirjastot.fi:llä on valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki kirjastosektorit.
Keskeiset uudet hankkeet ja projektit:
Nelli-portaali: http://www.nelliportaali.fi
Nelli on kansallinen tiedonhakuportaali, joka sisältää yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen sekä yleisten kirjastojen hankkimia elektronisia aineistoja (e-lehtiä, e-kirjoja ja viitetietokantoja).
Yleisradion Fono-tietokannan yleisökäyttöön saaminen Kirjastot.fi:n kautta
Fono-tietokannan verkko-osoite: http://www.fono.fi/ Keskuskirjasto sai 2006 valtionavustusta Fono-tietokannan julkisen verkkoversion luomiseen. Hanke käynnistettiin toukokuussa 2006 ja Fono.fi avattiin BRS-fonoa käyttäneille kirjastoille testikäyttöön 16.2.2007. Tietokanta avattiin julkiseen käyttöön heinäkuussa 2007, mutta varsinainen julkistus tapahtuu myöhemmin, kun tietty toiminnallinen hienosäätö sekä ruotsinkielinen käyttöliittymä on saatu tehdyksi. Tilanne syksyllä 2008: Fono on ollut tuotantokäytössä jo yli vuoden, mutta sitä ei ole virallisesti julkistettu.
Fono-tietokannan verkko-osoite: http://www.fono.fi/
Keskuskirjasto sai 2006 valtionavustusta Fono-tietokannan julkisen verkkoversion luomiseen. Hanke käynnistettiin toukokuussa 2006 ja Fono.fi avattiin BRS-fonoa käyttäneille kirjastoille testikäyttöön 16.2.2007. Tietokanta avattiin julkiseen käyttöön heinäkuussa 2007, mutta varsinainen julkistus tapahtuu myöhemmin, kun tietty toiminnallinen hienosäätö sekä ruotsinkielinen käyttöliittymä on saatu tehdyksi.
Tilanne syksyllä 2008: Fono on ollut tuotantokäytössä jo yli vuoden, mutta sitä ei ole virallisesti julkistettu.
Musiikin saatavuus yleisissä kirjastoissa
2009 Musiikin verkkojakelu: OPM:n rahoittamana käynnistyi Helsingin kaupunginkirjaston toimesta projekti, jossa suunnitellaan valtakunnallinen, kirjastojärjestelmäriippumaton palvelukonsepti musiikin verkkojakeluun. Tavoite jakaantuu kolmeen pääkohtaan: digitaalisen musiikin jakelutekniikoihin sen ratkaisemiseen, kuinka palvelu voidaan yhdistää eri kirjastojärjestelmiin sen suunnitteluuun, kuinka palvelu voidaan integroida muihin kirjastoissa tuotettuihin sisältöihin. 2008 17.9.2008 YKN:n kokouksessa keskusteltiin musiikin varastoinnista ja todettiin, että OPM on luvannut ratkaista asian vielä tämän vuoden puolella. OPM ja Varastokirjasto ovat käsitelleet asiaa syyskuun kokouksessaan ja Varastokirjasto on velvoitettu tekemään esityksen 3.10.2008 mennessä. Sihteeri kertoi, että pääkaupunkiseudun kirjastot ovat käyneet alustavia neuvotteluja Sonyn kanssa heidän tuotantonsa saamiseksi kirjastojen kautta asiakkaiden käytettäväksi. Neuvottelut ovat vielä kesken. Neuvosto seuraa tilanteen kehittymistä ja valmistautuu valtakunnallisen linjauksen tekemiseen, jos Sonyn tai vastaavien musiikin levittäjien musiikin verkkokuuntelu saa jalansijaa kirjastoissa. Tärkeätä olisi löytää yhteinen toimintapolitiikka kirjastoissa. Tavoitteena voisi olla myös yhteinen kirjastolisenssi. 7.4.2008 Varastokirjaston johtokunnan ja Opetusministeriön välisessä neuvottelussa sovittiin, että vanhan musiikkiaineiston luettelointi- ja varastointitilanne ratkaistaan vuoden 2008 aikana tavalla tai toisella. 2007 Lokakuussa 2007 tilanne: Toukokuussa käydyn Varastokirjaston ja OPM:n välisen tulosneuvottelun perusteella ei ole odotettavissa lisäresursseja musiikkiaineiston käsittelyyn. Tikkurilan musiikkivarasto jatkaa seudullisena varastona. Valtakunnallinen musiikkiäänitteiden varastointitilanne on ratkaisematta. 28.2.2007 Musiikkiäänitteiden varastointia koskeva neuvottelukokous: Keskuskirjaston järjestämässä neuvottelussa oli mukana OPM:n, Kansalliskirjaston, Varastokirjaston ja Helmet-kirjastojen edustajat. Asian käsittely on vireillä Varastokirjaston johtokunnassa. 2006 20.9.2006 Neuvoston kokous: Teema lisättiin toimintasuunnitelmaan. Asialla on kosketuskohtia sekä aineistojen uusiin tallennemuotoihin ja jakelutapoihin sekä digitointiin. Siihen kuuluu mm. musiikkiäänitteiden varastoinnin järjestäminen että nuottien verkkojakelumahdollisuuksien selvittäminen.
Musiikin verkkojakelu: OPM:n rahoittamana käynnistyi Helsingin kaupunginkirjaston toimesta projekti, jossa suunnitellaan valtakunnallinen, kirjastojärjestelmäriippumaton palvelukonsepti musiikin verkkojakeluun.
Tavoite jakaantuu kolmeen pääkohtaan:
17.9.2008 YKN:n kokouksessa keskusteltiin musiikin varastoinnista ja todettiin, että OPM on luvannut ratkaista asian vielä tämän vuoden puolella. OPM ja Varastokirjasto ovat käsitelleet asiaa syyskuun kokouksessaan ja Varastokirjasto on velvoitettu tekemään esityksen 3.10.2008 mennessä. Sihteeri kertoi, että pääkaupunkiseudun kirjastot ovat käyneet alustavia neuvotteluja Sonyn kanssa heidän tuotantonsa saamiseksi kirjastojen kautta asiakkaiden käytettäväksi. Neuvottelut ovat vielä kesken. Neuvosto seuraa tilanteen kehittymistä ja valmistautuu valtakunnallisen linjauksen tekemiseen, jos Sonyn tai vastaavien musiikin levittäjien musiikin verkkokuuntelu saa jalansijaa kirjastoissa. Tärkeätä olisi löytää yhteinen toimintapolitiikka kirjastoissa. Tavoitteena voisi olla myös yhteinen kirjastolisenssi.
7.4.2008 Varastokirjaston johtokunnan ja Opetusministeriön välisessä neuvottelussa sovittiin, että vanhan musiikkiaineiston luettelointi- ja varastointitilanne ratkaistaan vuoden 2008 aikana tavalla tai toisella.
Lokakuussa 2007 tilanne: Toukokuussa käydyn Varastokirjaston ja OPM:n välisen tulosneuvottelun perusteella ei ole odotettavissa lisäresursseja musiikkiaineiston käsittelyyn. Tikkurilan musiikkivarasto jatkaa seudullisena varastona. Valtakunnallinen musiikkiäänitteiden varastointitilanne on ratkaisematta.
28.2.2007 Musiikkiäänitteiden varastointia koskeva neuvottelukokous: Keskuskirjaston järjestämässä neuvottelussa oli mukana OPM:n, Kansalliskirjaston, Varastokirjaston ja Helmet-kirjastojen edustajat. Asian käsittely on vireillä Varastokirjaston johtokunnassa.
2006
20.9.2006 Neuvoston kokous: Teema lisättiin toimintasuunnitelmaan. Asialla on kosketuskohtia sekä aineistojen uusiin tallennemuotoihin ja jakelutapoihin sekä digitointiin. Siihen kuuluu mm. musiikkiäänitteiden varastoinnin järjestäminen että nuottien verkkojakelumahdollisuuksien selvittäminen.
Tekijänoikeuslainsäädäntö
Opetusministeriö on käynnistänyt tekijänoikeusjärjestelmän ja tekijänoikeuslainsäädännön yleistä arviointia koskevan keskustelu- ja kuulemismenettelyn, minkä johdosta asia on taas aktualisoitunut. 20.3.2007 Työvaliokunnan kokous: Työvaliokunta päätti nimetä Kirjastoalan tekijänoikeustyöryhmään neuvoston edustajaksi Maarit Helenin. Työvaliokunta päätti nimetä Kansalliskirjaston pyynnöstä edustajan kirjastoalaa edustavaan 4-5 hengen tekijänoikeusneuvotteluryhmään. Pyynnön taustalla on vuoden vaihteessa voimaan tullut tekijänoikeuslain muutos. Edustajaksi nimettiin Heikki Poroila. 20.3.2007 Sektoreitten yhteiskokous: Päätettiin antaa yhteinen lausunto OPM:n 1.3.2007 julkaisemasta keskustelumuistiosta Tekijänoikeuden suuntaviivoja. Muodostettiin työryhmä valmistelemaan lausuntoa. Yleisten kirjastojen edustajaksi työryhmään nimettiin Maarit Helén Tampereelta. 27.2.2007 Ministeriö järjesti tekijänoikeuden kehittämistä koskevan keskustelutilaisuuden ja julkisti samalla keskustelumuistion "Tekijänoikeuden suuntaviivat". 1.3. ministeriön pyysi asiasta kiinnostuneita esittämään kirjallisesti näkökohtia tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisestä. Määräaika (pidennetty) lausuntojen antamiselle on 1.6.2007.
Opetusministeriö on käynnistänyt tekijänoikeusjärjestelmän ja tekijänoikeuslainsäädännön yleistä arviointia koskevan keskustelu- ja kuulemismenettelyn, minkä johdosta asia on taas aktualisoitunut.
20.3.2007 Työvaliokunnan kokous: Työvaliokunta päätti nimetä Kirjastoalan tekijänoikeustyöryhmään neuvoston edustajaksi Maarit Helenin.
Työvaliokunta päätti nimetä Kansalliskirjaston pyynnöstä edustajan kirjastoalaa edustavaan 4-5 hengen tekijänoikeusneuvotteluryhmään. Pyynnön taustalla on vuoden vaihteessa voimaan tullut tekijänoikeuslain muutos. Edustajaksi nimettiin Heikki Poroila.
20.3.2007 Sektoreitten yhteiskokous: Päätettiin antaa yhteinen lausunto OPM:n 1.3.2007 julkaisemasta keskustelumuistiosta Tekijänoikeuden suuntaviivoja. Muodostettiin työryhmä valmistelemaan lausuntoa. Yleisten kirjastojen edustajaksi työryhmään nimettiin Maarit Helén Tampereelta.
27.2.2007 Ministeriö järjesti tekijänoikeuden kehittämistä koskevan keskustelutilaisuuden ja julkisti samalla keskustelumuistion "Tekijänoikeuden suuntaviivat". 1.3. ministeriön pyysi asiasta kiinnostuneita esittämään kirjallisesti näkökohtia tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisestä. Määräaika (pidennetty) lausuntojen antamiselle on 1.6.2007.
Suodatin- ja esto-ohjelmat
Kirjastoseura on opetusministeriön rahoituksella tutkimassa suodatin- ja esto-ohjelmien käyttöä yleisissä kirjastoissa. Väliaikatulosten mukaan tilanne on oletettua kirjavampi. Monessa kunnassa kirjaston koneita suodatetaan osana kunnan yleistä suojausjärjestelmää, eikä kirjastolla ole asiassa sananvaltaa. Muitakin ongelmakohtia on. Neuvosto odottaa tulosten valmistumista ja ottaa asiaan kantaa mikäli aihetta on. 17.9.2008 YKN käsitteli kannanottoa, jossa ” Suomen kirjastoseuran hallitus katsoo, että esto- ja suodatinjärjestelmien käyttö kirjastoissa ei ole suositeltavaa. Kirjaston perustehtävä on turvata kansalaisten vapaa pääsy tietoon ja tukea sananvapautta”. Neuvosto on samaa mieltä Suomen Kirjastoseuran hallituksen kanssa. Ks. lausunto 19.6.2008: Esto- ja suodatinjärjestelmät yleisissä kirjastoissa 3.6.2008 Kirjastoseura piti tiedotustilaisuuden Lasipalatsin Kohtauspaikalla. Tilaisuudessa julkistettiin Taru Björkmanin selvitys suodattimien käytöstä yleisissä kirjastoissa. Selvityksessä myös testailtiin suodatinohjelmia. Selvityksen mukaan yli puolet kirjastoista rajoittaa internetin sisältöjä ja ohjelmat estävät pornografiaa, huonommin väkivaltasisältöjä. ”Suojelua vai suodatusta?” raportin voi lukea verkosta osoitteesta: http://suomenkirjastoseura.fi/etusivu/seura/mediakasvatus/suodatus_raportti.pdf
Kirjastoseura on opetusministeriön rahoituksella tutkimassa suodatin- ja esto-ohjelmien käyttöä yleisissä kirjastoissa. Väliaikatulosten mukaan tilanne on oletettua kirjavampi. Monessa kunnassa kirjaston koneita suodatetaan osana kunnan yleistä suojausjärjestelmää, eikä kirjastolla ole asiassa sananvaltaa. Muitakin ongelmakohtia on. Neuvosto odottaa tulosten valmistumista ja ottaa asiaan kantaa mikäli aihetta on.
17.9.2008 YKN käsitteli kannanottoa, jossa ” Suomen kirjastoseuran hallitus katsoo, että esto- ja suodatinjärjestelmien käyttö kirjastoissa ei ole suositeltavaa. Kirjaston perustehtävä on turvata kansalaisten vapaa pääsy tietoon ja tukea sananvapautta”. Neuvosto on samaa mieltä Suomen Kirjastoseuran hallituksen kanssa. Ks. lausunto 19.6.2008: Esto- ja suodatinjärjestelmät yleisissä kirjastoissa
3.6.2008 Kirjastoseura piti tiedotustilaisuuden Lasipalatsin Kohtauspaikalla. Tilaisuudessa julkistettiin Taru Björkmanin selvitys suodattimien käytöstä yleisissä kirjastoissa. Selvityksessä myös testailtiin suodatinohjelmia. Selvityksen mukaan yli puolet kirjastoista rajoittaa internetin sisältöjä ja ohjelmat estävät pornografiaa, huonommin väkivaltasisältöjä. ”Suojelua vai suodatusta?” raportin voi lukea verkosta osoitteesta: http://suomenkirjastoseura.fi/etusivu/seura/mediakasvatus/suodatus_raportti.pdf
Maksupolitiikka yleisissä kirjastoissa
Yleisten kirjastojen noudattama maksupolitiikka on kirjavaa. Asiakkaiden on vaikea ymmärtää suuria kuntakohtaisia vaihteluita, jotka ovat tulleet tutuiksi, kun entistä useammat asioivat muissakin kuin asuinkuntansa kirjastossa. Myös kimppojen sisällä on vaihtelua. On ilmennyt tarvetta selvittää maksupolitiikan vaihtelua ja sen perusteita. Neuvosto tukee selvityksen tekemistä, jonka jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä.
Yleisten kirjastojen noudattama maksupolitiikka on kirjavaa. Asiakkaiden on vaikea ymmärtää suuria kuntakohtaisia vaihteluita, jotka ovat tulleet tutuiksi, kun entistä useammat asioivat muissakin kuin asuinkuntansa kirjastossa. Myös kimppojen sisällä on vaihtelua.
On ilmennyt tarvetta selvittää maksupolitiikan vaihtelua ja sen perusteita. Neuvosto tukee selvityksen tekemistä, jonka jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä.
Kirjastopalveluiden tuottavuuden mittaaminen 2010 Ehdotus uusiksi laatusuosituksiksi jätetään 31.5.2010, jonka jälkeen se laitetaan verkkoon kommentoitaviksi. Syksyllä laatusuositukset julkaistaan OPM:n julkaisusarjassa suomeksi ja ruotsiksi sekä tiivistelmä englanniksi. 2009 18.5.2009: Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys yleisten kirjastojen toiminnan kansallisiksi laatukriteereiksi sekä toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö on kutsunut kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulinin opetusministeriön kulttuuriyksiköstä ja varapuheenjohtajaksi kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekin samasta yksiköstä. Työryhmän kutsuttuna sihteerinä toimii sivistystoimentarkastaja Marjariitta Viiri Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Työryhmän toimikausi on 11.5.2009–31.12.2009. Lue lisää 2008 Tilanne keväällä 2008: Verkkokäyntien tilastoinnin sovellusalusta valittiin loppuvuonna 2007 ja sitä on testailtu Kirjastot.fi:ssä ja muutamassa pilottikirjastossa. Verkkotilastointisovellus on tarkoitus levittää vuoden 2008 aikana kaikkiin yleisiin kirjastoihin. Yhteismitalliseen verkkokäyntien tilastovertailuun on tarkoitus päästä viimeistään vuoden 2009 alusta. 2007 Keskuskirjasto on saanut valtionavustuksen yleisten kirjastojen kokeilutoimintaan varatuista rahoista verkkokäyntien tilastoinnin suunnittelua varten. – Toteutus syksyllä 2007. 2006 20.9.2006 Neuvosto kokous: käsitteli keskuskirjaston OPM:n rahoituksella tilaaman verkkokäyntien tilastoinnin yhtenäistämistä koskevan selvityksen ensimmäisen version. Jatkotoimenpiteet jätettiin työvaliokunnan hoidettaviksi tavoitteena sellaisen verkkokäyntien tilastointijärjestelmän aikaansaaminen, jonka pohjalta verkkokäynnit voidaan ottaa fyysisten käyntien rinnalle kirjastojen tuottavuuskehityksen mittaamisessa käytettäväksi indikaattoriksi. Keskuskirjasto on tehnyt avustusanomuksen OPM:lle verkkokäyntien tilastoinnin yhdenmukaistamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Apuraha on saatu, selvitystyö on tilattu, ja sitä voidaan käsitellä neuvoston syyskokouksessa syyskuussa 2006. 9.8.2006 OPM on ilmoittanut, että Suomen Kuntaliiton edustajan kanssa käydyssä neuvottelussa päädyttiin siihen, että verkkokäynnit tulisi ottaa mukaan mittariin, kunhan verkkokäyntien rekisteröintiä saadaan valtakunnallisesti yhtenäistettyä. Sen sijaan neuvoston työryhmän muistiossa esitettyjä muita indikaattoreita ei pidetty ainakaan toistaiseksi soveltuvina valtakunnalliseen arviointiin. 24.1.2006 OPM:n kirjastohallinnon ryhmä: Yleisten kirjastojen neuvosto on tehnyt opetusministeriölle aloitteen, että Tilastokeskuksen käyttämää tuottavuuden mittaria muutettaisiin. Myös verkkoasioinnin tilastointia tulisi yhdenmukaistaa. Viestintäkulttuuriyksikkö neuvottelee tilastokeskuksen kanssa tuottavuusmittarin kehittämisestä (Äyräs). Yleisille kirjastoille valtion budjetissa suunnatut resurssit Kirjastoseuran lausunnot: http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot Vaikuttaminen päätöksentekijöihin: Alan tärkein lobbausjärjestö on Suomen kirjastoseura, mutta myös neuvosto tehostaa yleisten kirjastojen resursoinnin seurantaa ja lisää näissä asioissa yhteistyötä kirjastoseuran kanssa. Yleisille kirjastoille on Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007–2011 asetettu sellaisia verkkopalveluitten kehittämistavoitteita, jotka edellyttävät lisärahoitusta. Toisaalta pääosa periaatepäätöksessä mainituista asioista sisältyy neuvoston verkkostrategiaan. 2009 23.1.2009 "Lausunto elvytysrahoista": Suomen kirjastoseura esittää, että kirjastojen perustamishankkeisiin tarkoitettua määrärahaa korotetaan, jotta kiireisimmät peruskorjaushankkeet kyetään aloittamaan mahdollisimman pian. Taantuman ja rakennusalan työllisyysnäkymien jyrkän muutoksen takia Suomen kirjastoseura pitää tärkeänä panostusta elvyttäviin toimenpiteisiin kuten kirjastojen peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen. Ks. lausunto kokonaisuudessaan 2008 7.8.2008 Suomen Kirjastoseuran kannanotto "Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitukseen saatava huomattava tasokorotus": Yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin varattu määräraha valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2009 on riittämätön. Suomen kirjastoseura vaatii, että määrärahaan on saatava huomattava tasokorotus. Neuvosto yhtyi Suomen kirjastoseuran 7.8.2008 kannanottoon ”Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitukseen saatava huomattava tasokorotus”. Ks. kannanotto 2007 24.10.2007 Suomen kirjastoseura on antanut Valtiovarainvaliokunnan Sivistys- ja tiedejaostolle lausunnon Hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2008 tulo- ja menoarvioksi. Kirjastoseura esittää lisärahoitusta sekä kirjastojen perustamiskustannuksiin (1,5 milj. €) ja kirjastojen vuorovaikutuksellisten ja yhteisöllisten verkkopalveluiden (Kirjasto 2.0:n) kehittämiseen (3 milj. €). Lainauskorvausjärjestelmä Neuvosto pyrkii vaikuttamaan siihen, että Euroopan neuvoston vaatiman lainauskorvausjärjestelmän edellyttämä seurantajärjestelmä on kirjastojen kannalta hyväksyttävissä, ja että järjestelmän pystyttämiseen tarvittaviin kustannuksiin saadaan keskitettyä rahoitusta. 16.4.2008 tilanne: OPM:n toimeksiantoselvitys lainauskorvausjärjestelmän tilastoinnista kirjastojärjestelmien näkökulmasta on valmistunut. Selvitys on annettu tekijänoikeusjärjestöille, jotka määrittävät tarvittavat lainauskertojen ala- ja ylärajat. OPM vastaa jatkossa keskitetysti lainauskorvausjärjestelmän toimivuudesta yleisten kirjastojen kannalta Euroopan neuvoston vaatimalla tavalla. 8.10.2007 tilanne: Sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallituksesta on o.t.o. tekemässä OPM:n toimeksiannosta selvitystä siitä, mikä on kirjastojärjestelmien näkökulmasta tilastojen saamiseksi nykyisin mahdollista, ja tarvitaanko joitakin muutoksia. Yleisenä tavoitteena on, että korvausjärjestelmän edellyttämä raportointi olisi kirjastojen kannalta mahdollisimman vaivatonta. Henkilöstö Neuvosto päätti ottaa toimintasuunnitelmaan uudeksi seurattavaksi asiaksi Resurssit -teeman alle Henkilöstön. Keskeisiä asioita ovat henkilöstön pätevyyteen liittyvät lainsäädännölliset asiat, kirjastoammattiin liittyvä monipuolinen osaaminen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdön vaikutukset kirjastokentällä. 16.4.2008 neuvoston kokous: Kelpoisuusvaatimukset: keskusteltiin OPM:ssä valmisteilla olevasta asetuksen muutoksesta ”Yleisten kirjastojen henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista”. Verkossa olevaan luonnosehdotukseen asetuksen muutoksesta on pyydetty kommentteja kirjastokentältä 21.4.2008 mennessä. Isojen kirjastojen (Pääkaupunkiseutu, Turku, Kuopio) mielestä kelpoisuusvaatimuksissa olevat prosenttiosuudet kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta koettiin ongelmalliseksi. Etenkin prosenttiosuuksiin perustuvat vaatimukset kirjastoalan perus- tai ammattitutkinnosta koettiin tuovan hankaluuksia, sillä kirjastoissa on paljon sellaisia tehtäviä (esim. logistisia), joissa ei tarvita kirjastoammatillisia opintoja. Kelpoisuusvaatimukset nähtiin myös uhkana virkojen lakkauttamiselle eläkkeelle poistuvien myötä, esim. kuntaliitostapauksissa (Hämeenlinna). Tampereella tilanne on toinen, sillä ammatillisesti päteviä on tarjolla runsaasti. Pienet kirjastot näkevät luonnosehdotuksen kelpoisuusvaatimukset toisin, sillä niiden avulla turvataan kirjastotoiminnan jatkuvuus. Lapissa suhtaudutaan myös uusiin kelpoisuusvaatimuksiin myönteisesti. OPM:n kelpoisuusvaatimusten lausuntoluonnos verkossa löytyy osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/liitteet/Lausuntoversio_asetus.pdf Osaamiskartoitukset: useassa kirjastossa on tehty osaamiskartoituksia ja ne päätettiin ottaa seurattavien asioiden listalle.
Kirjastopalveluiden tuottavuuden mittaaminen
2010 Ehdotus uusiksi laatusuosituksiksi jätetään 31.5.2010, jonka jälkeen se laitetaan verkkoon kommentoitaviksi. Syksyllä laatusuositukset julkaistaan OPM:n julkaisusarjassa suomeksi ja ruotsiksi sekä tiivistelmä englanniksi. 2009 18.5.2009: Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys yleisten kirjastojen toiminnan kansallisiksi laatukriteereiksi sekä toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö on kutsunut kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulinin opetusministeriön kulttuuriyksiköstä ja varapuheenjohtajaksi kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekin samasta yksiköstä. Työryhmän kutsuttuna sihteerinä toimii sivistystoimentarkastaja Marjariitta Viiri Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Työryhmän toimikausi on 11.5.2009–31.12.2009. Lue lisää 2008 Tilanne keväällä 2008: Verkkokäyntien tilastoinnin sovellusalusta valittiin loppuvuonna 2007 ja sitä on testailtu Kirjastot.fi:ssä ja muutamassa pilottikirjastossa. Verkkotilastointisovellus on tarkoitus levittää vuoden 2008 aikana kaikkiin yleisiin kirjastoihin. Yhteismitalliseen verkkokäyntien tilastovertailuun on tarkoitus päästä viimeistään vuoden 2009 alusta. 2007 Keskuskirjasto on saanut valtionavustuksen yleisten kirjastojen kokeilutoimintaan varatuista rahoista verkkokäyntien tilastoinnin suunnittelua varten. – Toteutus syksyllä 2007. 2006 20.9.2006 Neuvosto kokous: käsitteli keskuskirjaston OPM:n rahoituksella tilaaman verkkokäyntien tilastoinnin yhtenäistämistä koskevan selvityksen ensimmäisen version. Jatkotoimenpiteet jätettiin työvaliokunnan hoidettaviksi tavoitteena sellaisen verkkokäyntien tilastointijärjestelmän aikaansaaminen, jonka pohjalta verkkokäynnit voidaan ottaa fyysisten käyntien rinnalle kirjastojen tuottavuuskehityksen mittaamisessa käytettäväksi indikaattoriksi. Keskuskirjasto on tehnyt avustusanomuksen OPM:lle verkkokäyntien tilastoinnin yhdenmukaistamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Apuraha on saatu, selvitystyö on tilattu, ja sitä voidaan käsitellä neuvoston syyskokouksessa syyskuussa 2006. 9.8.2006 OPM on ilmoittanut, että Suomen Kuntaliiton edustajan kanssa käydyssä neuvottelussa päädyttiin siihen, että verkkokäynnit tulisi ottaa mukaan mittariin, kunhan verkkokäyntien rekisteröintiä saadaan valtakunnallisesti yhtenäistettyä. Sen sijaan neuvoston työryhmän muistiossa esitettyjä muita indikaattoreita ei pidetty ainakaan toistaiseksi soveltuvina valtakunnalliseen arviointiin. 24.1.2006 OPM:n kirjastohallinnon ryhmä: Yleisten kirjastojen neuvosto on tehnyt opetusministeriölle aloitteen, että Tilastokeskuksen käyttämää tuottavuuden mittaria muutettaisiin. Myös verkkoasioinnin tilastointia tulisi yhdenmukaistaa. Viestintäkulttuuriyksikkö neuvottelee tilastokeskuksen kanssa tuottavuusmittarin kehittämisestä (Äyräs).
Ehdotus uusiksi laatusuosituksiksi jätetään 31.5.2010, jonka jälkeen se laitetaan verkkoon kommentoitaviksi. Syksyllä laatusuositukset julkaistaan OPM:n julkaisusarjassa suomeksi ja ruotsiksi sekä tiivistelmä englanniksi.
18.5.2009: Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys yleisten kirjastojen toiminnan kansallisiksi laatukriteereiksi sekä toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö on kutsunut kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulinin opetusministeriön kulttuuriyksiköstä ja varapuheenjohtajaksi kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekin samasta yksiköstä. Työryhmän kutsuttuna sihteerinä toimii sivistystoimentarkastaja Marjariitta Viiri Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Työryhmän toimikausi on 11.5.2009–31.12.2009. Lue lisää
Tilanne keväällä 2008: Verkkokäyntien tilastoinnin sovellusalusta valittiin loppuvuonna 2007 ja sitä on testailtu Kirjastot.fi:ssä ja muutamassa pilottikirjastossa. Verkkotilastointisovellus on tarkoitus levittää vuoden 2008 aikana kaikkiin yleisiin kirjastoihin. Yhteismitalliseen verkkokäyntien tilastovertailuun on tarkoitus päästä viimeistään vuoden 2009 alusta.
Keskuskirjasto on saanut valtionavustuksen yleisten kirjastojen kokeilutoimintaan varatuista rahoista verkkokäyntien tilastoinnin suunnittelua varten. – Toteutus syksyllä 2007.
20.9.2006 Neuvosto kokous: käsitteli keskuskirjaston OPM:n rahoituksella tilaaman verkkokäyntien tilastoinnin yhtenäistämistä koskevan selvityksen ensimmäisen version. Jatkotoimenpiteet jätettiin työvaliokunnan hoidettaviksi tavoitteena sellaisen verkkokäyntien tilastointijärjestelmän aikaansaaminen, jonka pohjalta verkkokäynnit voidaan ottaa fyysisten käyntien rinnalle kirjastojen tuottavuuskehityksen mittaamisessa käytettäväksi indikaattoriksi.
Keskuskirjasto on tehnyt avustusanomuksen OPM:lle verkkokäyntien tilastoinnin yhdenmukaistamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Apuraha on saatu, selvitystyö on tilattu, ja sitä voidaan käsitellä neuvoston syyskokouksessa syyskuussa 2006.
9.8.2006 OPM on ilmoittanut, että Suomen Kuntaliiton edustajan kanssa käydyssä neuvottelussa päädyttiin siihen, että verkkokäynnit tulisi ottaa mukaan mittariin, kunhan verkkokäyntien rekisteröintiä saadaan valtakunnallisesti yhtenäistettyä. Sen sijaan neuvoston työryhmän muistiossa esitettyjä muita indikaattoreita ei pidetty ainakaan toistaiseksi soveltuvina valtakunnalliseen arviointiin.
24.1.2006 OPM:n kirjastohallinnon ryhmä: Yleisten kirjastojen neuvosto on tehnyt opetusministeriölle aloitteen, että Tilastokeskuksen käyttämää tuottavuuden mittaria muutettaisiin. Myös verkkoasioinnin tilastointia tulisi yhdenmukaistaa. Viestintäkulttuuriyksikkö neuvottelee tilastokeskuksen kanssa tuottavuusmittarin kehittämisestä (Äyräs).
Yleisille kirjastoille valtion budjetissa suunnatut resurssit
Kirjastoseuran lausunnot: http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot Vaikuttaminen päätöksentekijöihin: Alan tärkein lobbausjärjestö on Suomen kirjastoseura, mutta myös neuvosto tehostaa yleisten kirjastojen resursoinnin seurantaa ja lisää näissä asioissa yhteistyötä kirjastoseuran kanssa. Yleisille kirjastoille on Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007–2011 asetettu sellaisia verkkopalveluitten kehittämistavoitteita, jotka edellyttävät lisärahoitusta. Toisaalta pääosa periaatepäätöksessä mainituista asioista sisältyy neuvoston verkkostrategiaan. 2009 23.1.2009 "Lausunto elvytysrahoista": Suomen kirjastoseura esittää, että kirjastojen perustamishankkeisiin tarkoitettua määrärahaa korotetaan, jotta kiireisimmät peruskorjaushankkeet kyetään aloittamaan mahdollisimman pian. Taantuman ja rakennusalan työllisyysnäkymien jyrkän muutoksen takia Suomen kirjastoseura pitää tärkeänä panostusta elvyttäviin toimenpiteisiin kuten kirjastojen peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen. Ks. lausunto kokonaisuudessaan 2008 7.8.2008 Suomen Kirjastoseuran kannanotto "Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitukseen saatava huomattava tasokorotus": Yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin varattu määräraha valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2009 on riittämätön. Suomen kirjastoseura vaatii, että määrärahaan on saatava huomattava tasokorotus. Neuvosto yhtyi Suomen kirjastoseuran 7.8.2008 kannanottoon ”Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitukseen saatava huomattava tasokorotus”. Ks. kannanotto 2007 24.10.2007 Suomen kirjastoseura on antanut Valtiovarainvaliokunnan Sivistys- ja tiedejaostolle lausunnon Hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2008 tulo- ja menoarvioksi. Kirjastoseura esittää lisärahoitusta sekä kirjastojen perustamiskustannuksiin (1,5 milj. €) ja kirjastojen vuorovaikutuksellisten ja yhteisöllisten verkkopalveluiden (Kirjasto 2.0:n) kehittämiseen (3 milj. €).
Kirjastoseuran lausunnot: http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot
Vaikuttaminen päätöksentekijöihin: Alan tärkein lobbausjärjestö on Suomen kirjastoseura, mutta myös neuvosto tehostaa yleisten kirjastojen resursoinnin seurantaa ja lisää näissä asioissa yhteistyötä kirjastoseuran kanssa.
Yleisille kirjastoille on Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007–2011 asetettu sellaisia verkkopalveluitten kehittämistavoitteita, jotka edellyttävät lisärahoitusta. Toisaalta pääosa periaatepäätöksessä mainituista asioista sisältyy neuvoston verkkostrategiaan.
23.1.2009 "Lausunto elvytysrahoista": Suomen kirjastoseura esittää, että kirjastojen perustamishankkeisiin tarkoitettua määrärahaa korotetaan, jotta kiireisimmät peruskorjaushankkeet kyetään aloittamaan mahdollisimman pian. Taantuman ja rakennusalan työllisyysnäkymien jyrkän muutoksen takia Suomen kirjastoseura pitää tärkeänä panostusta elvyttäviin toimenpiteisiin kuten kirjastojen peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen. Ks. lausunto kokonaisuudessaan
7.8.2008 Suomen Kirjastoseuran kannanotto "Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitukseen saatava huomattava tasokorotus": Yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin varattu määräraha valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2009 on riittämätön. Suomen kirjastoseura vaatii, että määrärahaan on saatava huomattava tasokorotus.
Neuvosto yhtyi Suomen kirjastoseuran 7.8.2008 kannanottoon ”Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitukseen saatava huomattava tasokorotus”. Ks. kannanotto
24.10.2007 Suomen kirjastoseura on antanut Valtiovarainvaliokunnan Sivistys- ja tiedejaostolle lausunnon Hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2008 tulo- ja menoarvioksi. Kirjastoseura esittää lisärahoitusta sekä kirjastojen perustamiskustannuksiin (1,5 milj. €) ja kirjastojen vuorovaikutuksellisten ja yhteisöllisten verkkopalveluiden (Kirjasto 2.0:n) kehittämiseen (3 milj. €).
Lainauskorvausjärjestelmä
Neuvosto pyrkii vaikuttamaan siihen, että Euroopan neuvoston vaatiman lainauskorvausjärjestelmän edellyttämä seurantajärjestelmä on kirjastojen kannalta hyväksyttävissä, ja että järjestelmän pystyttämiseen tarvittaviin kustannuksiin saadaan keskitettyä rahoitusta. 16.4.2008 tilanne: OPM:n toimeksiantoselvitys lainauskorvausjärjestelmän tilastoinnista kirjastojärjestelmien näkökulmasta on valmistunut. Selvitys on annettu tekijänoikeusjärjestöille, jotka määrittävät tarvittavat lainauskertojen ala- ja ylärajat. OPM vastaa jatkossa keskitetysti lainauskorvausjärjestelmän toimivuudesta yleisten kirjastojen kannalta Euroopan neuvoston vaatimalla tavalla. 8.10.2007 tilanne: Sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallituksesta on o.t.o. tekemässä OPM:n toimeksiannosta selvitystä siitä, mikä on kirjastojärjestelmien näkökulmasta tilastojen saamiseksi nykyisin mahdollista, ja tarvitaanko joitakin muutoksia. Yleisenä tavoitteena on, että korvausjärjestelmän edellyttämä raportointi olisi kirjastojen kannalta mahdollisimman vaivatonta.
Neuvosto pyrkii vaikuttamaan siihen, että Euroopan neuvoston vaatiman lainauskorvausjärjestelmän edellyttämä seurantajärjestelmä on kirjastojen kannalta hyväksyttävissä, ja että järjestelmän pystyttämiseen tarvittaviin kustannuksiin saadaan keskitettyä rahoitusta.
16.4.2008 tilanne: OPM:n toimeksiantoselvitys lainauskorvausjärjestelmän tilastoinnista kirjastojärjestelmien näkökulmasta on valmistunut. Selvitys on annettu tekijänoikeusjärjestöille, jotka määrittävät tarvittavat lainauskertojen ala- ja ylärajat. OPM vastaa jatkossa keskitetysti lainauskorvausjärjestelmän toimivuudesta yleisten kirjastojen kannalta Euroopan neuvoston vaatimalla tavalla.
8.10.2007 tilanne: Sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallituksesta on o.t.o. tekemässä OPM:n toimeksiannosta selvitystä siitä, mikä on kirjastojärjestelmien näkökulmasta tilastojen saamiseksi nykyisin mahdollista, ja tarvitaanko joitakin muutoksia. Yleisenä tavoitteena on, että korvausjärjestelmän edellyttämä raportointi olisi kirjastojen kannalta mahdollisimman vaivatonta.
Henkilöstö
Neuvosto päätti ottaa toimintasuunnitelmaan uudeksi seurattavaksi asiaksi Resurssit -teeman alle Henkilöstön. Keskeisiä asioita ovat henkilöstön pätevyyteen liittyvät lainsäädännölliset asiat, kirjastoammattiin liittyvä monipuolinen osaaminen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdön vaikutukset kirjastokentällä. 16.4.2008 neuvoston kokous: Kelpoisuusvaatimukset: keskusteltiin OPM:ssä valmisteilla olevasta asetuksen muutoksesta ”Yleisten kirjastojen henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista”. Verkossa olevaan luonnosehdotukseen asetuksen muutoksesta on pyydetty kommentteja kirjastokentältä 21.4.2008 mennessä. Isojen kirjastojen (Pääkaupunkiseutu, Turku, Kuopio) mielestä kelpoisuusvaatimuksissa olevat prosenttiosuudet kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta koettiin ongelmalliseksi. Etenkin prosenttiosuuksiin perustuvat vaatimukset kirjastoalan perus- tai ammattitutkinnosta koettiin tuovan hankaluuksia, sillä kirjastoissa on paljon sellaisia tehtäviä (esim. logistisia), joissa ei tarvita kirjastoammatillisia opintoja. Kelpoisuusvaatimukset nähtiin myös uhkana virkojen lakkauttamiselle eläkkeelle poistuvien myötä, esim. kuntaliitostapauksissa (Hämeenlinna). Tampereella tilanne on toinen, sillä ammatillisesti päteviä on tarjolla runsaasti. Pienet kirjastot näkevät luonnosehdotuksen kelpoisuusvaatimukset toisin, sillä niiden avulla turvataan kirjastotoiminnan jatkuvuus. Lapissa suhtaudutaan myös uusiin kelpoisuusvaatimuksiin myönteisesti. OPM:n kelpoisuusvaatimusten lausuntoluonnos verkossa löytyy osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/liitteet/Lausuntoversio_asetus.pdf Osaamiskartoitukset: useassa kirjastossa on tehty osaamiskartoituksia ja ne päätettiin ottaa seurattavien asioiden listalle.
Neuvosto päätti ottaa toimintasuunnitelmaan uudeksi seurattavaksi asiaksi Resurssit -teeman alle Henkilöstön. Keskeisiä asioita ovat henkilöstön pätevyyteen liittyvät lainsäädännölliset asiat, kirjastoammattiin liittyvä monipuolinen osaaminen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdön vaikutukset kirjastokentällä.
16.4.2008 neuvoston kokous:
Kelpoisuusvaatimukset: keskusteltiin OPM:ssä valmisteilla olevasta asetuksen muutoksesta ”Yleisten kirjastojen henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista”. Verkossa olevaan luonnosehdotukseen asetuksen muutoksesta on pyydetty kommentteja kirjastokentältä 21.4.2008 mennessä.
Isojen kirjastojen (Pääkaupunkiseutu, Turku, Kuopio) mielestä kelpoisuusvaatimuksissa olevat prosenttiosuudet kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta koettiin ongelmalliseksi. Etenkin prosenttiosuuksiin perustuvat vaatimukset kirjastoalan perus- tai ammattitutkinnosta koettiin tuovan hankaluuksia, sillä kirjastoissa on paljon sellaisia tehtäviä (esim. logistisia), joissa ei tarvita kirjastoammatillisia opintoja. Kelpoisuusvaatimukset nähtiin myös uhkana virkojen lakkauttamiselle eläkkeelle poistuvien myötä, esim. kuntaliitostapauksissa (Hämeenlinna).
Tampereella tilanne on toinen, sillä ammatillisesti päteviä on tarjolla runsaasti.
Pienet kirjastot näkevät luonnosehdotuksen kelpoisuusvaatimukset toisin, sillä niiden avulla turvataan kirjastotoiminnan jatkuvuus. Lapissa suhtaudutaan myös uusiin kelpoisuusvaatimuksiin myönteisesti.
OPM:n kelpoisuusvaatimusten lausuntoluonnos verkossa löytyy osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/liitteet/Lausuntoversio_asetus.pdf
Osaamiskartoitukset: useassa kirjastossa on tehty osaamiskartoituksia ja ne päätettiin ottaa seurattavien asioiden listalle.