Kirjastot.fi - Keskustelut

MARC21-suomennoksesta

Wed, 10 Mar 2010 20:28:14 GMT

Tiet��k� kukaan onko MARC21-k��nn�st� olemassa jossain koneluettavassa muodossa? Ns. PO-tiedosto olis kiva :) Kyselin Kansalliskirjastola s�hk�postitse, mutta ajattelin kysell� t��lt�kin.

Kirjastot.fi:n Labs-hankkeen my�t� k��nn�n Kohaa suomeksi ja itseasiassa asian kimpussa on pieni ja eritt�in ep�muodollinen ty�ryhm�. Erityisesti aineistomuotojen k��nt�minen on puuduttavaa, joten olemassaolevien k��nn�sten k�ytt�misest� olisi iloa....

Lis�ksi jos jollakulla on todella selv� n�kemys siit� miten "tag" k��ntyy niin mielell��n vastaanotetaan :) "Tagi", "t�gi" ja "avainsana" ehdotettu.

Uudet hankalat musiikkinimet III - pysyv� ketju

Tue, 09 Mar 2010 11:28:29 GMT

Sopinee, ett� aloitan uuden ketjun, kun tuohon edelliseenkin on tullut jo reilusti 200 viesti�. T�h�n ketjuun mielell��n aivan uudet nimet, mutta vanhoihin liittyv� keskustelu jatkuu tuossa vanhemmassa ketjussa.

Heikki Poroila

Smetana

Tue, 09 Mar 2010 08:52:53 GMT

Onkohan Bedrich Smetanan kohdalla joskus sovittu k�yt�nn�ist� yhten�istettyjen nimekkeiden k�yt�ss�? K�yt�nt� tuntuu vaihtelevan sen suhteen, onko vailttu muodoksi tsekinkielinen vai muunkielinen muoto niiss� tapauksissa, joissa Grovessa ensin on mainuttu muunkielinen ja suluissa tsekinkielinen muoto. Esim. "Trois polkas po�tiques (Tri poetick� polky)". Muuta teosluetteloa ei varmaan kovin monilla ole k�yt�ss�. Kumman k�ytt� olisi suositeltavaa?

Onko jollakin myyt�v�ksi asti kirjahyllyj�?

Thu, 04 Mar 2010 16:18:27 GMT

Olisiko jossakin kirjastossa myyt�v�ksi kirjahyllyj� esim. uuden kirjastohankkeen j�ljilt�. Orip��n kirjastoon ostaisimme mielell�mme k�ytettyj� hyllyj�.

Musiikin kokoelmaty� - vastaa KYSELYYN!

Thu, 04 Mar 2010 13:49:11 GMT

Syksyll� 1987 Kirjastoseuran musiikkikirjastotoimikunta toteutti musiikin valintaty�t� tekevien keskuudessa kyselyn, jonka tuloksia julkistettiin kirjasessa "Jokaiselle jotakin". Tulokset kertoivat mielenkiintoisella ja konkreettisella tavalla sek� tuolloisten ammattilaisten asenteista ett� k�yt�nn�n ratkaisuista. Tuon j�lkeen ei meill� ole julkista valintakeskustelua juuri k�ytyk��n, mik� on muun keskustelun m��r��n n�hden ehk� yll�tt�v��.

Huhtikuun 9. p�iv�n� 2010 kokoonnumme j�lleen Tampereelle puhumaan musiikin kokoelmaty�st� yleens� ja uusista haasteista erityisesti. Haluaisin pohjustaa tuota tapaamista ottamalla vuoden 1987 kyselyn uusiksi, 2000-luvun painotuksin kuitenkin. Siksi pyyd�n, ett� sin� musiikkikirjastoty�n amattilaisena vastaat seuraaviin kysymyksiin perjantaihin 19.3.2010 menness� s�hk�postiosoitteella heikki.poroila@gmail.com. Mit� enemm�n saan vastauksia, sen mielenkiintoisemman koosteen pystyn Intervalli-lehdess� 1/2010 tarjoamaan, joten �lk�� ujostelko. Vastauksia ei lehdess� yhdistet� kenenk��n nimeen, siin� mieless� kysely on anonyymi. Kysymyksi� ei tarvitse vastauksissa toistaa, numero riitt��.

Kysymykset (yhteens� 6 + bonuskysymys)

1. Mitk� asiat sinun mielest�ni kuuluvat kokoelmaty�n k�sitteen alle 2010-luvun suomalaisessa musiikkikirjastossa?

2. Kuinka t�rke�n� pid�t kokoelmaty�t� verrattuna muihin kirjastopalvelun nykyisiin osa-alueisiin (tietopalvelu, kirjasto sosiaalisena kohtauspaikkana, oheistoiminnat, verkkopalvelut jne.)

3. Mink�laisia haasteita n�et nykyp�iv�n musiikin valintaty�ss� (ei siis teknisess� hankinnassa vaan valintaratkaisuiden tekemisess�)?

4. Onko musiikin valinta muuttunut vuosien ja vuosikymmenten kuluessa helpommaksi vai vaikeammaksi? Mit� syit� n�et muutokseen? Tarvittaisiinko nykyp�iv�n� julkisia valintaperiaatteita?

5. Joko kirjastojen musiikkikokoelmat ovat riitt�v�n laajat ja monipuoliset vai viel�k� niiden parissa tarvitaan ponnisteluja? (Monessa kirjastossa on jo tilanpuutetta ja varastoinnin tarvetta)

6. Mill� tavalla musiikin uudet jakelutavat (verkkolevitys, mobiilisoittimet, YouTube, Spotify) ovat vaikuttaneet omaan valintaty�h�si? Pit�isik� niiden vaikuttaa vai voiko kirjasto jatkaa p��osin entisill� linjoilla?

BONUSKYSYMYS (saa vastata, jos silt� tuntuu)
Vuonna 1987 kysyttiin ns. "roskamusiikista". Onko kirjastoihinkin tarjolla nykyp�iv�n� musiikkia, jota pid�t ammattilaisena tai yksil�n� niin v�h�arvoisena tai suorastaan arvoiltaan kyseenalaisena, ettet suostu sellaista kokoelmaan hankkimaan?

Vastatkaa sankoin joukoin! My�nt�k�� pois, teit�kin kiinnostaa kuulla, mit� mielt� kollegat ovat!

Heikki Poroila
heikki.poroila@gmail.com - vastaukset pe 19.3.2010 menness�, kiitos! (tai ilmoittakaa, jos tulee, mutta v�h�n my�h�styy)

Bibliografinen valvonta eli Kun teoria melkein sel�tti k�yt�nn�n

Tue, 02 Mar 2010 14:23:22 GMT

Seuraava kirja-arvio tulee t�lle foorumille, koska meill� ei edelleenk��n ole yleist� luetteloinnin ja sis�ll�nkuvailun foorumia (enk� min� rupea sellaista perustamaan). Uutuuskirjojen puolelle en t�t� halunnut, siell� kun puhutaan l�hinn� kaunosta. - Heikki Poroila

- - -

Bibliografinen valvonta eli Kun teoria melkein sel�tti k�yt�nn�n

Suominen, Vesa & Saarti, Jarmo & Tuomi, Pirjo
Bibliografinen valvonta : Johdatus luetteloinnin ja sis�ll�nkuvailun menetelmiin. - Helsinki : BTJ Kustannus, 2009. - ISBN 978-951-692-717-9

Tartuin t�h�n opukseen j�nnittyneell� odotuksella. Bibliografiseen dokumentointiin liittyv�� kirjallisuutta ilmestyy suomen kielell� eritt�in harvoin, kokonaisesitykseen t�ht��vi� monografioita viel�kin harvemmin. Ensimm�inen reaktioni oli h�mmennys, sitten hieman my�hemmin tunne siit�, ett� p��toimisena dokumentoijana ja jonkinlaisena kirjastoalan viestint��n sitoutuneena ammattilaisena on ehk� syyt� kertoa muillekin Bibliografisen valvonnan (jatkossa BV tai "kirja") synnytt�mist� ajatuksista.

Mielest�ni t�rkein kysymys on, keille kirja on tarkoitettu? Kyseess� on alaotsikon mukaan johdatus niihin menetelmiin, joita luetteloinnissa ja sis�ll�nkuvailussa on k�ytetty. Esipuheesta voi l�yt�� t�sm�llisempi�kin tavoitteita. Sen mukaan kirjan motiivina on ollut huoli bibliografisen valvonnan perusteita koskevan tiet�myksen tilasta ja johtop��t�ksen� t�st� oppikirjatyyppisen teoksen kirjoittaminen. Kirja pyrkii olemaan perusoppikirja, mutta samalla on k�ytetty tilaisuutta hyv�ksi my�s erityiskysymysten k�sittelemiseksi. Tekij�t toivovat kirjan voivan toimia my�s alan hakuteoksena.

Jos kuvittelen mieless�ni sellaista keskim��r�ist� kirjastoty�h�n t�ht��v�� opiskelijaa, jollaisiin olen jossain m��rin voinut tutustua urani varrella, olen oppikirjak�yt�n suhteen aika skeptinen. Jos itsell�ni noin 30 vuoden dokumentointity�n ja jonkinmoisen aiheeseen liittyv�n pohdiskelun j�lkeen oli vaikeuksia hahmottaa BV:n oppikirjatyyppist� antia, saattaa ongelmia olla niill�kin, jotka vasta ovat aihepiiriin tutustumassa.

Kirjan intellektuaalisen sis�ll�n painoarvo on ilman varauksia eritt�in suuri, mutta sis�ll�n esitt�mistavan haastavuus ja erin�iset pienemm�t ongelmat nostavat riman korkeuksiin, joihin uskoakseni innolla pyrkii t�ss� maassa korkeintaan kourallinen ihmisi�. Alaa opiskelevat t�h�n joukkoon tuskin kuuluvat.

N�hd�kseni BV:n tapa k�sitell� asioita sis�lt�� ainakin kolme k�yt�nn�n dokumentointity�st� vieraannuttavaa elementti�, nimitt�in hankalan terminologian, selkeit� ohjeita karttavan pohdiskelevan esitystavan ja jonkinlaisen ep�k�yt�nn�llisyyden, joka kummunnee siit� tosiasiasta, etteiv�t kirjoittajat ole p��toimisia dokumentoijia. Yrit�n seuraavassa lyhyesti selitt��, miten n�m� kolme hankaluutta kirjassa n�ytt�ytyv�t. Yksityiskohtaisempia esimerkkej� olen koonnut erilliseen pilkunviilausosioon.

Kun kirjoitetaan oppikirjaa, harvemmin l�hdet��n liikkeelle siit�, ett� nimet��n koko opetettava aine uudelleen. Itse on muista miss��n muualla t�rm�nneeni k�sitteeseen "bibliografinen valvonta". En vastusta sit�, ett� huonosti toimiville k�sitteille luodaan aiempaa parempia ilmaisuja. T�ss� tapauksessa ratkaisua on kuitenkin vaikea pit�� onnistuneena. Termill� "valvonta" on suomen kieless� autorit��risyyteen, ylh��lt� alasp�in suuntautuvaan vallank�ytt��n liittyv� semanttinen lataus. Sen mielt�minen l�ht�kohtaisesti neutraaliksi, ammatilliseksi hallinnaksi on ainakin itselleni vaikeaa my�s siksi, ett� "valvonta" on jollain tavalla passiivinen k�site (valvontaa voi harjoittaa puuttumatta itse prosessiin). Olisin itse pit�nyt selke�mp�n� k�sitett� "bibliografinen hallinta", koska siit� kirjassa kuitenkin hyvin pitk�lle on kysymys. Kirjan k�sittelemill� menetelmill� hallitaan bibliografista informaatiota, mutta "valvonta" liittyy semanttisesti l�hinn� auktoriteettivalvonnan kaltaisiin osaprosesseihin. Itse olen vuosikaudet k�ytt�nyt ty�n kokonaisuudesta nimityst� "bibliografinen dokumentointi", mutta olisikohan se kirjoittajien n�k�kulmasta ollut liian tavanomainen?

On vaikea tiet��, miss� m��rin kirjan pedagoginen tyyli on harkinnan tulosta, miss� m��rin se heijastaa kirjoittajien - ja ainakin kirjan lopullisesta tyylist� p��osin vastaavan Vesa Suomisen - persoonallista tapaa hahmottaa maailmaa ja sen k�sitteit�. Oppikirjatyyppinen "t�m� asia tehd��n n�in ja tuo noin" -asenne on kirjassa joka tapauksessa saanut v�isty� filosofisen pohdiskelun ja "toisaalta - toisaalta" -tyyppisen analyysin tielt�. T�m� on monessa tapauksessa perusteltua, mutta itse olisin kaivannut toteutunutta selke�mp�� erottelua pedagogisen aineksen ja pohdiskelevan asenteen v�lill�.

Vaikka kirjoittajilla kaikilla lienee pedagogisen ty�n lis�ksi my�s k�yt�nn�n dokumentointity�n kokemusta, kirjan esimerkeist� ja jossain m��rin my�s pohdintojen tuloksista voi huomata, ettei k�yt�nn�n kokemusta kuitenkaan ole samassa m��rin kuin dokumentointia p��ty�kseen tekevill�. T�m� ei liene v�lit�n ongelma alaa opiskeleville, koska vertailukohtaa ei ole. Todellisuus hahmottuu BV:n kautta kuitenkin jossain m��rin monimutkaisempana kuin mit� se arjen ty�ss� p��osin on. BV kartoittaa bibliografiseen dokumentointiin liittyvi� ongelmia varsin kattavasti, mutta ratkaisujen sijasta tarjolla on usein vain sin�ns� kiinnostavaa lis�pohdintaa. Oppikirjana toimimisen n�k�kulmasta ehk� kuitenkin liiankin paljon ja liian usein.

Kirjoittajia etuk�teen tuntematon saattaa yll�tty� siit�, ett� kirjan kokonaislaajuudesta leijonanosaa ei viek��n luettelointi vaan sis�ll�nkuvailu. Vesa Suomisen julkisestikin hyvin tunnettu kiinnostus j�lkimm�iseen aihepiiriin on kuitenkin johtanut siihen, ett� tarjolla on eritt�in runsaasti eritt�in ansiokasta pohdintaa, joka on ajoittain varsin vaikeatajuista ja oppikirjan n�k�kulmasta vaikeasti perusteltavissa. Sis�ll�nkuvailun syv�llisest� problematiikasta kiinnostuneelle ratkaisu on kiistatta antoisa.

* * *

Laajan teoksen p��tt�v� luku "Tulevaisuuden n�kymi�" (s. 356-357) on suppeudestaan huolimatta kiinnostava, vaikka osa "ennustuksista" tuntuu suhteellisen itsest��n selvilt� (dokumenttien m��r� kasvaa ja haastaa dokumentoinnin ennen n�kem�tt�m�ll� tavalla). Verkon resursseja tehokkaasti haravoivat hakukoneet ovat BV:n tekij�iden mukaan jo nyt vakava kilpailija kirjastojen dokumentoinnille, joten p�rj�t�kseen kirjastojen on kyett�v� tarjoamaan k�ytt�jilleen jotain lis�arvoa. Olen johtop��t�ksest� samaa mielt�, mutten ole vakuuttunut siit�, ett� subjektiivisten arvioiden, suosituslistojen tai kansikuvien tarjonnalla pystyt��n juurikaan muuhun kuin hintel��n per�ss� pysymiseen.

Itse n�en t�llaista asiakkaan mielistelypolitiikkaa tehokkaampana keinona BV:n kirjoittajienkin mainitseman dokumentoinnin ja erityisesti hakutapojen optimoimisen ja r��t�l�imisen hakijan tarpeiden ja kykyjen mukaisesti. T�m� ei n�hd�kseni tarkoittaisi tinkimist� dokumentoinnin perusideoista vaan sen hyv�ksymist�, ett� dokumentteja ja niiden sis�lt�j� t�ytyy voida l�hesty� kaikilla asiakkailla esiintyvill� tavoilla. Siksi yhdyn l�mpim�sti Vesa Suomisen, Jarmo Saartin ja Pirjo Tuomen teoksen viimeisen kappaleen l�mminhenkiseen optimismiin.

* * *

K�sill� on siis mittava opus, joka tarjoaa dokumentoinnin kysymyksiin paneutuneille ja aihepiirist� innostuneille uusille pohtijoille valtavasti pureskeltavaa. Omasta mielest�ni BV ei kuitenkaan onnistu yht� hyvin oppikirjana toimimisen teht�v�ss� edell� tiiviisti ilmaistuista syist�. Kokonaisarvioni onkin yht� aikaa kiitt�v� ja kriittinen. Koska harrastamani pilkunviilaus tuskin kiinnostaa muita kuin kovanahkaisimpia dokumentoijia, olen s��st�nyt suurta yleis�� j�tt�m�ll� pilkunviilaustekstini osoitteeseen http://koti.mbnet.fi/hjp/BV.pdf.

Haluan viel� korostaa, ettei harrastamani viilailun tarkoituksena ole v�h�isess�k��n m��rin olla naljaileva tai v�h�ttelev�. Tied�n omasta kokemuksesta, kuinka vaikeata t�llaista laajaa asiakokonaisuutta on k�sitell� sek� virheett� ett� erilaisia odotuksia ja n�k�kulmia mukana pit�en. Lyhyesti: tarkoitukseni on ollut tuottaa rakentavaa ja kollegiaalista kritiikki�, josta toivon mukaan on jotain hy�ty�kin.

Heikki Poroila

Uusista k�ytt�s��nn�ist�

Sun, 28 Feb 2010 21:56:22 GMT

HelMet-kirjastot haluavat 1.3. l�htien kannustaa alle 18-vuotiaita tekem��n aiempaa enemm�n varauksia. Miksi ei samalla logiikalla kannusteta kaikkia kansalaisia? Varausmaksuhan on kuitenkin er��nlainen rangaistusmaksu, kun ei sit� haluttua aineistoa ole oman kirjaston hyllyss�.

Kun t�ss� joku vuosi sitten ehdotimme lainaustiskin tasolta kaikista varausmaksuista luopumista, se oli kuulema t�ysin mahdotonta budjettisyist�. Nyt kun varausten m��r� on paljon suurempi, taloudellinen tilanne on ilmeisesti kaikilla kaupungeilla parantunut, mihin viittaa my�s toinen k�ytt�s��nt�muutos, jolla nostetaan velkasaldon kipuraja kymmeneen euroon. T�m�h�n tarkoittaa k�yt�nn�ss� sit�, ett� kirjastomme j�tt�� perim�tt� kymppi� pienemm�t summat. Kyll� asiakkaamme sen hoksaavat, alle kympin velka maksetaan aina "seuraavalla kerralla" kuten nyt alle vitosen velka.

Minusta t�llainen on aivan v��r� signaali asiakkaille. T�h�n asti on korostettu kierron nopeuttamisen t�rkeytt� vuodesta toiseen, ett� saadaan v�hill� rahoilla hankittu tavara mahdollisimman monelle. Nyt sitten yht�kki� "tullaan vastaan" ja sanotaan selv�kielisesti tulkittuna "pit�k�� vaan lainoja yli sallitun ajan, lainausoikeus menee vasta kympin j�lkeen".

Muutos on ristiriidassa kierron nopeuttamistavoitteen kanssa. Muutoksen ainoa seuraus on, ett� ennest��nkin huolimattomasti lainojaan palautelleet voivat tehd� sit� samaa entist� pitemp��n. Kiertonopeudesta ennenkin huolta pit�neet eiv�t puolestaan hy�dy muutoksesta mill��n tavalla. Omituista palvelupolitiikkaa minun mielest�ni t�llainen my�h�stelij�iden my�t�ily. Fiksumpaa olisi palkita ajoissa palauttamisesta.

Heikki Poroila

PS Muut muutokset ovat ihan jees.

Kirjasto ja kauppa

Sun, 28 Feb 2010 14:44:06 GMT

Espoolainen Minna Kilkki purkaa Helsingin Sanomissa (25.2.) vastenmielisyytt��n kaikkialla tungeksivaa kaupallisuutta kohtaan k�ytt�en esimerkkin� kauppakeskuksissa sijaitsevia kirjastoja (omalla kohdallaan Kirjasto Omenaa). "Kun menen kirjastoon, tarkoitukseni on lainata kirjoja ja levyj�, ei ostaa mit��n." Suomalaisten kunnallisp��tt�jien ja kirjastosuunnittelijoiden mielest� Minna Kilkin kaltaiset ihmiset ovat v��r�ss�. Kauppakeskuksessa sijaitseva kirjasto on siell� miss� ihmisetkin ja tilaa saa suhteessa halvemmalla kuin itsen�isest� kirjastorakennuksesta. (T�m� yleinen perustelu ei toki koske Helsingin T��l�nlahdelle haluttua keskustakirjastoa.)

Suomen yleiset kirjastot ovat eritt�in pontevasti vastustaneet kaupallistumisen houkutuksia. 2000-luvulla esiin nousseista sponsorikuvioista sun muista ei ole tainnut tulla edes hiirelle takkia. Joissakin kirjastoissa fiksut yritt�j�t ovat saaneet jalkansa oven v�liin naamioimalla bisneksens� "tietoyhteiskuntahankkeeksi" (mm. p��kaupunkiseudulla Welho on tyrkytt�nyt modeemeja ja digibokseja kansalaisille kirjastojen kautta hankkeessa, jossa opetusministeri�kin on ollut mukana). P��osin kirjastomme ovat kuitenkin yritt�jyydest� vapaita alueita, vaikkakin siis kiihtyv�ss� m��rin vain pienin� saarekkeina kauppojen meren keskell�.

Uskoakseni kirjastojen kaupallistamista on hidastanut koulutetun henkil�kunnan sivistysaatteellisen vastahakoisuuden lis�ksi koko toiminnan maksuttomuuden l�ht�kohta. Seh�n on jyrkk� antiteesi kaikkialla riehuvalle kaupank�ynnille. Kirjastot ovat pysyneet kertomusten Jeesuksen linjoilla, vaikka paineet ovat koko ajan koventuneet. Lakikin on ollut kirjastojen suojana, fyysisi� teoskappaleita kun saa - ihme kyll� - vapaasti lainata edelleen elokuvia lukuun ottamatta, mutta maksullinen toiminta ei olisikaan sallittua.

Vaikka itse inhoan Minna Kilkin tavoin syv�sti kauppakeskusten ilmapiiri�, tuota loputonta turhuuden ja tyhj�np�iv�isyyden basaarihenke�, ammattilaisena joudun punnitsemaan asiaa omista mieltymyksist� riippumatta. Kirjaston sijainti on kiistatta t�rke� asia, varsinkin kun asiaa tarkastelee p��asiallisen k�ytt�j�kunnan n�k�kulmasta (siihen eiv�t kuulu niink��n audeillaan suhahtelevat liikemiehet). Oma l�hikirjastoni Viikiss� on sijoitettu fiksusti tiedekirjaston yhteyteen, mutta varsinaisen asujaimiston kannalta aivan v��r��n paikkaan. N�in oli varsinkin ennen sit�, kun kirjaston viereen rakennettiin valtavan iso ja henkisesti l�pityls� Viikin Prisma.

Olisi t�rke�t� kuulla kauppakeskuskirjastoissa ty�skentelevien kollegoiden arvioita siit�, mit� keskeisell� sijainnilla on voitettu ja mit� ehk� h�vitty. J�lkimm�iseen kuulunevat lis��ntyneet h�iri�t ja varkaudet, ehk� my�s tarve rakentaa jopa kirjaston sis�lle rauhoittumiseen tarkoitettuja tiloja. T�llainen tarve olisi kai kummastuttanut takavuosina kaikkialla Suomessa.

Henkil�kohtaisesti ajattelen, ett� parasta olisi kirjaston sijaita keskell� kyl��, mutta omassa rakennuksessa. Itse en usko kauppakeskusymp�rist�n lis�arvoon, vaikka mekaaniset k�vij�m��r�t ja ehk� jossain m��rin lainausluvutkin voidaan saada siten nousemaan. En muutenkaan usko, ett� kaupallisella yhteisty�ll� olisi l�ydett�viss� sellaista lis�arvoa, joka kumoaisi ik�v�t sivuvaikutukset.

Suurimmat kysymysmerkit liittyv�t itsell�ni kirjastoihin verkkoymp�rist�ss�. L�ht�kohtaisesti verkkokirjastot ovat jopa perinteisi� ep�kaupallisempia, koska meill� ei ole verkossa toimintaoikeuksia kaupalliseen aineistoon. Toisaalta kirjasto voi joutua perinteist� selke�mmin asiakasta sponsoroivan toimijan rooliin, jollaista edustaa mm. Naxos Music Libraryn tarjoaminen. T�ysi ep�kaupallisuus verkkoymp�rist�ss� rajaa kirjaston toiminta-aluetta hyvin voimakkaasti. Toisaalta t�llainen tilanne my�s pelkist�� kirjaston roolia ja pakottaa tekem��n hyvin sen, mihin ryhdyt��n.

Heikki Poroila

Retkeill��nk� yhdess� Second Lifessa?

Fri, 26 Feb 2010 13:37:40 GMT

Tietoyhteiskunnan tilat ja sis�ll�t -hankkeen virtuaalimaailma- koulutuksessa ja sen j�lkeisiss� verkkotapaamisissa keksittiin, ett� kirjastolaiset voisivat ruveta porukalla retkeilem��n SecondLifen eri paikoissa ja tilaisuuksissa. Tarkoitus on muutenkin tutkia yhdess�, mit� SL voisi antaa kirjastoty�lle ja p�invastoin, mit� me voisimme antaa virtuaaliymp�rist�ihin. Mit��n kovin konkreettista emme sopineet, mutta p��timme sopia retkist�mme sometun kirjasto-ryhm�ss� (http://sometu.ning.com/). Sometu on muutenkin hyv� paikka keskustella sosiaalisen median ilmi�ist� kirjastoissa. Tervetuloa porukkaan!

Kun kiltit kirjastolaiset k�ytt�ytyv�t tuhmasti

Tue, 23 Feb 2010 18:28:59 GMT

T�t� luulisi tapahtuvat meill� Suomessakin, virallisen kaukolainasysteemin rinnalla. Esimerkiss� artikkelia tarvitseva kirjastolainen (tai siis, artikkelia tarvitsevan asiakkaan asialla oleva kirjastolainen) tarjoutuu lahjoittamaan puolet artikkelin hinnasta, eli 15 dollaria L��k�rit ilman rajoja -j�rjest�lle. Tuo lienee suomalaisissa instituutioissa eritt�in hankalaa, kun p��sy rahoihin on niin rajattua. Pit�� keksi� jotain muita rahojen kanssa huijauskeinoja ;) ;)

Erikoiskirjastoissa onnistunee helpommin.

http://www.librarian.net/stax/3136/when-good-...ians-go-bad/

Tieto- ja viestint�tekniikka koulun arjessa

Mon, 22 Feb 2010 17:23:05 GMT

Liikenne- ja viestint�ministeri�n koordinoima yhteishanke kehittelee tulevaisuuden koulun toimintamalleja.
http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/index.phtml?s=31

"Tarkoituksena on, ett� suomalaisilla lapsilla ja nuorilla olisi yht�l�iset mahdollisuudet kehitt�� tietoyhteiskunnan kansalaistaitojaan ja saada ty�el�m�n edellytt�mi� valmiuksia."

Se on julkaissut v�liraporttinsa 29.1., joka on luettavissa ed. mainituilta sivuilta.

Kauppalehti referoi seuraavasti (Suvi Lind�n): "Uudet tieto- ja viestint�tekniikan v�lineet muuttavat perinteist�
pedagogiikkaa. Nettisukupolvi on el�nyt koko ik�ns� tietotekniikan
keskell�. T�m� kokemus on valjastettava muuhunkin kuin viihdek�ytt��n.
Koulu on t�h�n parhaita paikkoja ja ajankohtia, ja siksi opetustapojen
t�ytyy seurata aikaansa, Lind�n sanoo."

Pirkkalassa kirjasto on ollut mukana kunnallisella tasolla TVT-strategian laatimisessa ja olemme saaneet hyv�� vastakaikua koulun puolelta siin� suhteessa, ett� kirjasto voisi olla entist� keskeisempi toimija ja yhteisty�kumppani kouluille tiedonhankintataitojen opettajana , mediakasvatuksen toteuttajana ja opetusmateriaalin ker��j�n� netiss�.

Kyseisess� valtakunnallisessa v�liraportissa ei kuitenkaan mainita kirjastoja kuin yhden kerran eik� hankkeen ohjausryhm��n kuulu yht�k��n kirjastoalan ihmist� - tosin ei opettajiakaan- vain opetusneuvoksia.

Arjessa totuus on kuitenkin se, ett� netin kirjastok�yt�ss� ilmaiseksi olevia tietokantoja kuten Lindaa, Artoa, Ebscoa tai Library Press Displayt� ei juuri kukaan opettaja edes tunnista puhumattakaan oppilaista.

Olisi mukavaa, jos kirjastoasioista vastaavat korkeat virkamiehet/naiset ottaisivat raporttiin kantaa julkisesti.Toki jokaisella on mahdollisuus kirjoittaa my�s yksityisesti hankkeen blogiin: http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/index.phtml?s=135

Ostetaan k�ytetty mediakaruselli Cd-levyille

Fri, 19 Feb 2010 14:46:35 GMT

Onko jossain kirjastossa tarpeettomana BTJ:n Mediakaruselli ja -sein�ke? Haluaisimme omaamme jatko-osan, mutta tuotetta ei en�� valmisteta.
Yhteydenotot: tuija.seppanen (at) ranua.fi

Ostetaan k�ytetty mediakaruselli cd-levyille

Fri, 19 Feb 2010 14:45:00 GMT

Onko jossain kirjastossa tarpeettomana BTJ:n Mediakaruselli ja -sein�ke? Haluaisimme omaamme jatko-osan, mutta tuotetta ei en�� valmisteta.
Tarjoa: tuija.seppanen@ranua.fi

Ilmoittaudu Luetteloinnin tiedotusp�iv��n

Fri, 19 Feb 2010 13:01:13 GMT

Ilmoittautuminen Kansallisen luetteloinnin ohjausryhm�n j�rjest�m��n Luetteloinnin tiedotusp�iv��n on alkanut.

Aika: torstai 25.3.2010 klo 10-16
Paikka: Teollisuuskatu 23 A, ala-aulan auditorio, Helsinki

Ohjelma:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/l...iva2010.html

Ilmoittautumislomake:
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/19670/lomake.html

Peruutukset osoitteeseen:
marja-liisa.seppala {at}helsinki.fi

Tervetuloa,
Marja-Liisa Sepp�l�
Kansallinen luetteloinnin ohjausryhm�
bib-kuvailu {at}helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/l...usryhma.html

Tekniikan maailman vuosikerta DVD-ROMilla - saako lainata?

Fri, 19 Feb 2010 09:26:20 GMT

Kysymys: "Onko kirjastoilla oikeus laittaa lainattavaksi TM lehden mukana tullutta dvd-levy� joka sis�lt�� 2009 vuosikerran? Kannessa on maininta 'Sis�ll�n kaupallinen hy�dynt�minen, lainaaminen, kopioiminen tai julkinen levitt�minen ilman lupaa on kielletty'. Pit�isik� varmuuden vuoksi varmistaa asia Yhtyneist� kuvalehdist�?"

Vastaus: On oikeus laittaa lainattavaksi joko lehden mukana tai erikseen. Digitaalisessa muodossa oleva lehden vuosikerta on edelleen se sama tuote, eik� lehtien lainaaminen kirjastosta ole luvanvaraista. Lupaa tarvitaan vain, jos sis�lt�n� on elokuvateos tai tietokoneella luettavassa muodossa oleva ohjelmistotuote.

Kannessa oleva teksti ei vaikuta asiaan, koska kirjasto ei ole sitoutunut rajoituksiin lehte� tilatessaan. Teksti on sen lis�ksi monitulkintainen. Sana "kaupallinen" voi liitty� pelk�st��n sanaan hy�dynt�minen, mutta yht� hyvin se voi liitty� kaikkiin j�ljemp�n� seuraaviin toimintamuotoinen. Kirjaston lainaushan ei ole mill��n lailla kaupallista.

T�llaisia asioita ei kannata ruveta kyselem��n lehdelt�. Asia on lain pohjalta muutenkin t�ysin selv�.

Heikki Poroila

Terveyski(oski)rjasto

Mon, 15 Feb 2010 17:34:28 GMT

Aamu-tv:ss� puhuttiin t�n��n terveyskioski kokeilusta. Jos oikein ymm�rsin kyse on matalan kynnyksen pist�ytymispaikkoista, joissa voidaan nopeasti tehd� perustoimenpiteit� ja tarjota my�skin erin�ist� terveystietoa. Sik�limik�li t�llaiset kioskit yleistyv�t olisi mielest�ni hyvinkin syyt� harkita voisiko niit� perustaa yhteisty�ss� kirjastojen kanssa. Omasta mielest�ni vaikuttaisi j�rkev�mm�lt� pyrki� yhdist�m��n yhden (kirjasto)katon alle erilaisia yhteiskunnallisia palveluita, joissa edes osittain on perusteena jonkinlainen tiedontarveolettamus.

"Ihmisten on vaikea hyv�ksy� se ettei kirjastossa ole hiljaista"

Mon, 15 Feb 2010 05:53:35 GMT

Foorumilla on useasti ollut kinastelua siit�, miten paljon kirjastossa pit�isi olla oheistoimintoja. Usein kuulee mainintoja, ett� kirjasto ei en�� ole hiljainen tyls� paikka.

Helsingin Sanomien kaupunkiosiossa on 15.2.2010 juttu "Sellon kirjastossa voi rauhoittua suolahuoneessa". Siteeraan Sellon kirjaston johtajan haastattelua:

"Hiljaiselle huoneelle oli tarvetta, koska asiakkailta tulee jatkuvasti valituksia kirjaston h�lyst�.' Draken mukaan valitusten syy on asiakkaiden k�sitys kirjastoista hiljaisuuden tyyssijoina. Kirjastojen toimintaperiaate on kuitenkin muuttunut. Niiss� on kirjojen ohella muitakin palveluja, ja ne ovat my�s kohtaamispaikkoja. 'Ihmisten on vaikea hyv�ksy� sit�.'"

:-) Niin. Jos kansan on vaikea hyv�ksy� hallitsijan toimia, vaihdetaan kansa. Tai kansa joko tykk�� toimistamme tai itkee ja tykk�� toimistamme.

(Toivoisin ettei iankaikkista refrengi� tarvittaisi, mutta lis�tt�k��n se kuitenkin: en n�e kirjaston palvelun ydinsis�ll�ksi kirjojen tarjoamista asiakkaille, vaan tallennetun informaation j�rjest�misen ja yleis�n saataville huolehtimisen. Informaatio voi olla tietoa, kaunoa, kuvaa, ��nt�, mit� tahansa, ja se voi olla tallennettuna mihin formaattiin tahansa, fyysiseen esineeseen tai bittivirtoihin. T�h�n j�rjest�mis- ja v�litysteht�v��n voi liitty� monenlaista sis�ll�ntuotantoa ja opastamistoimintaa.)

Kuntien verkkoviestint�ohje

Wed, 10 Feb 2010 18:00:19 GMT

T�m� kiinnostaa varmaan kirjastov�ke�kin:

"Kuntien verkkoviestint�ohje tarkastelee verkkoviestint�� laajasti eri n�k�kulmista - lains��d�nn�st� sosiaalisen median k�ytt��n. Oppaassa k�sitell��n my�s verkkopalvelun hankintaa, suunnittelun l�ht�kohtia sek� sis�ll�ntuotannon ty�tapoja ja ty�njakoja."

Opas l�ytyy pdf-tiedostona osoitteessa http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/....pdf?deco=no

Ilmoittaudu fiktiop�iv��n!

Wed, 10 Feb 2010 06:38:17 GMT

Fiktiop�iv� goes retro! Kuudes fiktiop�iv� 16.4.10 klo 10-16 Tampereen Metsossa.

Kuudennen fiktiop�iv�n teemana on 1970- ja 1980-luvun kaunokirjallisuus. Millainen oli noiden vuosikymmenten kirjallinen maisema ja mit� siit� pit�isi kirjastoissa t�n��n tiet��? Mukana on my�s suomalaiseen nykykirjallisuuteen liittyv� puheenvuoro.

Ilmoittautumisaikaa on 6.4. asti.

Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet Kirjastoseuran sivuilta: http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti...sti_id=14779

Tervetuloa!

Maksuttomuuden radikalismista

Tue, 09 Feb 2010 23:18:20 GMT

Jari Paavonheimo on k�ytt�nyt ansiokkaan puheenvuoron kirjastojen maksuttomuuden radikalismista (Kirjastolehti 1/2010, s. 13). Sen kaikkien t�rkeiden huomioiden kommentoiminen vaatisi viel� kohtuuttomammin tilaa, mutta nostan esiin ainakin muutaman t�rke�n n�k�kulman.

* * *

Kaikkien kiinnostavien kirjojen ostamisen pakko olisi Paavonheimon mielest� tuhlausta. Se on totta ostajan, mutta ei myyj�n n�k�kulmasta. Modernin kustannustoiminnan l�ht�kohtana ja ykk�stavoitteena lienee myyd� mahdollisimman paljon. Se mit� sis�lt�j� myyd��n, on ainakin suuremmille kustantajille selv�sti toisarvoista, jos arvo en�� ollenkaan. Kirjaston maksuton kierr�tystoiminta siedet��n, koska niin on laissa s��detty ja koska ahkerat lainaajat ovat my�s ahkeria ostajia. Mutta jos kustantajille tulee mahdollisuus pakottaa jokainen lukija ostamaan sen mit� haluaa lukea (Kindle?), aivan varmasti t�t� mahdollisuutta k�ytet��n hyv�ksi.

Minustakin olisi hienoa, jos kustantajat �ly�isiv�t tarjota verkon kautta my�s maksutonta sis�lt�� tai erilaisia ostamiseen liittyvi� bonuksia. Kustantajat eiv�t kuitenkaan n�yt� pahemmin opiskelleen musiikkiteollisuuden kokemuksia asiakkaiden pakottamisen yrityksist� (kopiosuojaukset), enk� siksi pid� realistisena odottaa erityisen kuluttajamy�nteist� kauppapolitiikkaa. Kyll� se taitaa j��d� edelleen kirjaston tontiksi.

* * *

Paavonheimon huomio siit�, kuinka kirjastoalan retoriikka on pitk��n painottanut "vanhentuneen" korvaamista uudella, on t�rke�. Mink�laisia johtop��t�ksi� huomiosta pit�isi tehd�, on monimutkaisempaa. Paavonheimo itse puhuu avohyllyn tuoreen tarjonnan puolesta ja varoittaa laskemasta liiaksi kirjastojen verkon palveluiden varaan. Toisaalta lienee ilmeist�, ettei avohyllyn tuoreutta ja "ilmi�iden kohtalonyhteytt�" ole aivan helppoa toteuttaa samanaikaisesti. Kun avohyllyj� saneerataan, varastoon siirtyv�t tavallisesti juuri ne historiallisia kerrostumia edustavat nimekkeet.

Aktiivinen varastointi ja kaikki muukin hyllytarjonnan "tuoreuttaminen" ovat ristiriidassa asioinnin helpottamisen tavoitteen kanssa. N�in ainakin tapauksissa, joissa asiakas on kiinnostunut muustakin kuin uusimmasta uudesta. Itse n�en t�m�n ristiriidan keskeisen� lievent�j�n� kokoelmaluetteloiden kehitt�misen. Niihin t�ytyy saada lis�� graafista hahmotusta (kehityst� on tapahtunut, muttei viel�k��n liikaa) ja muita perinteisen bibliografisen informoinnin kansantajuistamisen muotoja.

T�ss� kansantajuistamisessa tulisi hyvin keskeisess� asemassa olla tehokas viittausj�rjestelm�, joka ohjaa ja auttaa luettelon k�ytt�j�� silloinkin, kun asiantuntevaa apua ei ole k�ytett�viss� (24/7). Mutta mik� onkaan tilanne suomalaisissa kirjastoissa: jokaisessa kortistossa itsest��n selv�n� ollut viittausj�rjestelm� l�ytyy vain p��kaupunkiseudun HelMet-j�rjestelm�st�, kotimaisilla j�rjestelm�toimittajilla sit� ei ole ollut tarjottavana (yliopistokirjastojen Voyager-j�rjestelm�n viittausapparaatti ei ole my�sk��n erityisen k�ytt�j�yst�v�llinen).

Viittausj�rjestelm�n puuttuminen kirjastoj�rjestelm�st� vuodesta toiseen on skandaalimaisen huonoa asiakaspalvelua. Julkiselta h�pe�lt� kirjastot pelastaa vain se, ett� my�s asiakkaamme ovat unohtaneet t�m�n apuv�lineen olemassaolon. Kuitenkin se voisi erityisesti verkkoluetteloiden maailmassa tarjota �lykk�it� ja oikeasti hy�dyllisi� palveluita. Perusteellinen dokumentointi avautuu optimaalisesti vain viittausj�rjestelm�n tuella.

* * *

Kirjastopalvelun maksuttomuus on radikaalisti poikkeava ilmi� modernissa l�pikaupallistetussa yhteiskunnassa. Kun maksuttomuudesta luovutaan, siirryt��n nopeasti kaupallisten arvojen armoille. Esimerkiksi lainausmaksut Hollannin tyyliin muuttavat toiminnan hengen peruuttamattomasti. T�ss� suhteessa en voisi olla enemp�� samaa mielt� Jari Paavonheimon kanssa: maksuttoman kirjaston avulla saavutetaan muuten mahdottomia asioita.

Sakkojen ja varausmaksujen rahaliikenne on kirjastossa aina ongelmallista. Maksuista luopuminen toisi kirjastoille merkitt�v�� "kilpailuetua", mutta my�s siet�m�tt�miksi arvioituja ongelmia. Esimerkiksi lainauskierto ja yleinen palautuvuus todenn�k�isesti heikentyisiv�t pahasti t�ydellisen sakottomuuden oloissa. Olemme ihmisin� niin ep�t�ydellisi�, ett� tarvitsemme rahan kaltaisen s�hk�paimenen.

Varausmaksut ovat hankalampi tapaus. L�ht�kohtaisesti maksun periminen siit�, ettei kirjastolla ole jotain tarjottavana heti, on nurinkurista. Pikemminkin kirjaston pit�isi maksaa asiakkaalle siit�, ett� h�n joutuu odottamaan jonossa. T�ysin rajoitukseton ja maksuton varaamisen mahdollisuus olisi my�s palvelusuunnittelun kannalta kiinnostavaa, koska se kertoisi enemm�n ihmisten todellisista haluista kuin nykyinen tarveharkintaa korostava maksullinen varaaminen.

P��kaupunkiseudulla on toistuvasti torjuttu ehdotukset varausmaksujen poistamisesta. Nyt ollaan kuitenkin aikeissa tarjota maksuton varaaminen kaikille alle 18-vuotiaille. Sosiologisesti ja palvelusuunnittelullisesti kiinnostavaa aineistoa siis on tiedossa, joskin oletettavasti my�s fiksujen asiakasperheiden varausten keskitt�mist� perheen nuorison korteille.

Toivottavasti saan t�ll� pitk�ll� kommentilla lis�� lukijoita Jari Paavonheimon kirjoitukselle. Ja huonon omantunnon suomalaisten kirjastoj�rjestelmien suunnittelijoille. Viittausj�rjestelm� k�ytt��n, heti!

Heikki Poroila